Kirjoittaja Forte » 25 Loka 2015, 17:01
Villisika ei tosiaan suoranaisesti ollut Rimedurin suosikkiriista, koska niillä oli voimakas tempperamentti. Ei ihme, että yleensä niitä metsästettiin koirien ja hevosten avulla, ja mieluusti pitkillä keihäillä. Myös he saivat kokea, ettei villisika suostunut helposti kenenkään ateriaksi. Aluksi Rimedur oli olettanut tämän olevan normaali, nopea saalistus, sillä Ryus näytti saavan hyvän otteen hampaillaan eläimestä, ja painoi kynsiään sen kurkulle. Mutta villisika sai nostettua päätään, ja iski Ryusia silmäkulmaan, jolloin hän päästi irti saaliista, ja villisika näemmä päätti yrittää myös päästä ohitse toisesta saalistajaan.
Rimedur ei ollut yhtä voimakas mitä Ryus, joten hän turvautui mieluummin olemaan nopea. Hänen ei ollut järkevää roikkua saaliissa, vaan ainoastaan vahingoittaa sitä, ja antaa juosta karkuun, jolloin yleensä haavojen aiheuttama verenhukka ja stressi kaatoivat saaliin. Rimedur hyppäsi ketterästi sivummalle, samalla paljastaen kyntensä, ja viilsi melkein koko kehonpituisen haavan villisian kylkeen. Se ei ollut tosin kuolettava, paksu karva- ja rasvakerros suojelivat eläintä jonkin verran, mutta ainakin nyt verivanaa olisi helppo seurata, eläimen juostessa karkuun. Se ei pitkälle jaksaisi, haavan vuotaessa armottomasti. Mutta Rimedur oli myös saanut osansa. Hän havahtui kipuun vasta saaliin karattua ryteikköön, ja huomasi sääressään pitkin, torahampaan jättämän haavan. Se oli kipeä, muttei onneksi estänyt liikkumista.
"Miten kävit? Oletko kunnossa?"
Rimedur kuitenkin kysyi ensin Ryusilta, ennen kuin lähtisi uudelleen saaliin perään.