Big bad Wolfs || Suskari

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Re: Big bad Wolfs || Suskari

ViestiKirjoittaja suskari » 10 Helmi 2016, 10:18

Haul kysyi oliko Jack varma että ihmissudet eivät koskisi häneen kun selkänsä kääntäisi, pääsisikö hän hyvin mielin vain kävelemään pois. Jack tuijotti hetken Fergusta hiljaa ennenkuin vastasi. "En tiedä.. en todellakaan." Jack vastasi hiljaa Haulille. Hän ei edes tiennyt pääsisikö kotiin jos Fergus päättäisikin hänet taas ottaa mukaansa ja sittenkin pitää hänet laumassaan, vaikka sitten ankaralla kurilla. Mutta hänelle riittäisi ajatus että hänen läheisensä olisivat kaikki kunnossa ja voisivat hyvin. Heidän ei tarvitisi pelätä henkensä puolesta.
Lopulta aul pitkän saatteleman huokauksen kanssa laskeutui alas hänen harteiltaan roikkumasta ja Jack loi ystävällensä tyytyväisen hymyn, mutta vakavoutui kun katse siirrettiin Fergukseen.

Fergus vain oli siinä tujottaen yhtälailla takaisin, selvästi tuntuen olevan vaikean päätöksen edessä miten nyt jatkaisi. Jack vain nojasi Haulia vasten pysyäkseen pystyssä hengittäen raskaasti ja pyyhkien verta, että kyyneliään kasvoiltaan. Lopulta Fergus sitten liikkui, laskien päänsä alas ja peitti toisen silmänsä vain vinoillakseen Jackille jälleen, sitten harmaaturkkinen alfa susi kääntyi ja lähti poistumaan yhdessä laumansa kanssa. Jack katsoi hetken aikaa hiljaisuudessa susien perään, kunnes lopultakin saattoi antaa jalkojensa pudota altaan ja kaatua toisen polvensa varaan maahan pitäen Haulia tukenaan. Hengittäen raskaasti rintakehän noustessa raskaasti jokaisella hengitys kerralla. Tällä kertaa Jack oli selvinnyt paljon helpommalla kuin aikaisemmin, mutta menettänyt yhden rumiinosansa.

Jack kuuli kuinka usean hevosen jalat hakkasivat maata ja nosti hieman päätään ääneen suuntaan, josta saapui ratsain pieni komppania aseistuneena ja valmiina taistelemaan.
"Minne ne menivät?" Eräs vanhempi sotilas kysyi ratsailta Jackilta ja Jack huohottaen nyökkäsi eteenpäin, josta suurin osa joukoista lähti susien perään täydessä laukassa. Pari jäi Jackin luokse, jotka olivat nuoren oloinen mies ja jonkinlainen kenttä lääkäri.
"Hän on teidän?" Nuorempi mies kysyi Jackilta kuin olisi kysynyt omaisuudesta, samalla kun heitti lähes tulkoon Liluthin alas ratsailta lumihankeen. Jackin sisällä kiehahti sen hetken ajan, mutta nyökkäsi vakavana. Tässä hän ei voinnut alkaa lellimään haltiaa tai hän menettäisi kasvonsa.
"Nouse ylös ja auta lääkäriä." Jack käski ensinmäistä kertaa vihaisella äänensävyllä Liluthia pitkään aikaan. Jack ei sitä tarkoittanut, mutta hänen oli leikittävä mukana. Lääkäri taas kävi sitomaan loukkaantuneen miehen haavoja heikentääkseen verenvuotoa, ettei mies vuotaisi kuoliaaksi. Jack puolestaan ojensi nyt Haulin Liluthille.
"Pidä huoli siintä.." Jack sanoi kun sotilas ja lääkäri auttoivat loukkaantuneen ylös maasta jahka tuo oli paketoitu ja heittivät myös pitkän kaavun miehen ylle ettei tuo jäätyisi.

Jack kiidätettiin sairastuvalle, jossa haavat putsattiin, tikatiin ja sidottiin, sekä lopuksi annettiin voimakasta kipulääkettä joka pisti väsyttämään ja no Jack oli hieman tokkurainen. Silmän suhteen, lääkärit päättivät hoitaa kirurgiset toimipiteet vasta sitten kun Jack voisi hieman paremmin ja olisi toipunut vähintään verenhukasta. Joten silmän yli oli nyt vain vedetty paksu kerros sidettä, joka peitti ilkeän näköisen kuopan silmässä. Huoneen ovi painettiin kiinni ja Jack jäi makaamaan sänkyyn Liluthin, sekä Haulin kanssa. Jack oli silti hiljaa katsoen kattoon. Hän ei tinnyt oliko tehnyt oikean päätöksen kun oli säästänyt Ferguksen, jos tuo sittenkin palaisi kostamaan.
suskari
 

Re: Big bad Wolfs || Suskari

ViestiKirjoittaja Janni » 10 Helmi 2016, 11:38

Liluth oli saanut luvan lähteä ohjaamaan joukkoa oikeaan suuntaan ja pian he löysivätkin uupuneen miehen keskeltä taistelukentän näköistä maastoa. Osa ratsukosta, lähti susien perään kun Jack oli osoittanut noille suunnan. Haul ei voinut sanoa mitään kun piilotteli, mutta toivoi ettei Fergus katsoisi pahalla, että mies oli neuvonut vartioille oikean suunnan lähtä jahtaamaan susia. Tosin alfa varmaan oli ottanut sen seikan jo huomioon.
Liluth älähti tippuessaan alas hevosen selästä, nuorimies kun oli niin kovakourainen. Liluth säpsähti nähdessään Jackin veriset kasvot ja tämän täytyi purra huultaan ettei parahtaisi mitään sopimatonta kaikkien näiden ihmisten keskellä. Nainen nousi ylös Jackin käskystä, jonka hän tiesi olevan vain näytöstä. Mies paikatiin niin hyvin mitä keskellä metsää vain pystyi ja kiidätettiin sitten suorinta tietä sairastuvalle.

Liluth piti Haulista huolen ja oli käärinyt miekan pitkänmekkonsa helmaan, ettei joutuisi tuntemaan aseen voimia, ne kun tuntuivat niin pelottavilta. Parantajien saatua Jack jonkinlaiseen kuntoon jäi kolmikko huoneeseen rauhassa, Liluth istuen vuoteen vierellä jakkaralla. Miekka nojaten vuoteen reunaa. Haul ei nähnyt hyväksi muuttua fyysiseksi, joku aina saattaisi yllättäen tulla potilasta katsomaan.
"Kuinka sinä selvisit?" Haltia nyt viimein kysyi. Sudet kun olivat olleet niin agressiivisia miestä kohtaan.

//En kyl tiiä miten ne ois hoksannu Liluthin olevan haltia, ku sil on ne leikatut korvat, mut leikitään et se nyt tyri jotaki ja paljastu :D //
Janni
 

Re: Big bad Wolfs || Suskari

ViestiKirjoittaja suskari » 17 Helmi 2016, 18:33

Hiljaisuus rikkoutui kun Liluth kysyi kuinka hän oli selviytynyt. Jack käänsi pienesti päätään haltian suuntaan näyttäen väsyneeltä, mutta jaksoi silti suunsa avata vastakseen suojatillensa. "Ehkä voin kiittää siintä Haulia, mutta onnistuin pidättelemään niitä idiootteja puhumalla." Jack selitti Liluthille mitä oli tapahtunut ja veti kasvoillensa väsyneen hymyn. "Että sinä saat tuotua avun paikalle, en olisi selvinnyt ilman sitä.. Kiitos." Jack kiitti Liluthia avun tuomisesta paikalle. Hän olisi revittynä kappaleiksi ilman Liluthin tuomaa apua.
"..Eihän sinuun sattunut?" Jack kysyi Liluthilta muistaessaan kuinka Fergus oli puristanut kovin agresiivisesti haltian ranteita, ja muutenkin yrittänyt vahingoittaa haltiaa.

"..Haul oletko vihainen?" Jack kysyi Haulilta, joka oli epätavallisen hiljaista. Yleensä aave veti puhumaan kuin papupata konsanaan. Toisaalta aave oli vetänyt melkoisesta pulttia siintä ettei ollut saannut sielujaan, vaikka hän oli niin sanonut.
suskari
 

Re: Big bad Wolfs || Suskari

ViestiKirjoittaja Janni » 17 Helmi 2016, 19:26

Liluth hymyili vienosti Jackille, joka kiitti häntä avun tuomisesta. "Se oli velvollisuuteni." Haltia totesi. Mies vielä uteli oliko häneen sattunut. Kysymys sai naisen nostamaan toista kättää hieman ylös ja vetämään hihaa pois ranteen päältä. Ranne oli mustelmilla ja pari pientä haavaa ihmissuden kynnet olivat jättäneet, muttei mitään sen pahempaa. "Ei tämä ole mitään sinuun verrattuna. Pärjään kyllä." Liluth selitti, laskien kätensä syliinsä.

Haul havahtui Jackin puhutellessa vuorostaan häntä, kysyi oliko hän vihainen. "En... enää." Aave vastasi, samalla kun katsahti toverinsa suutaan hohtavilla silmillään. "Älä kuitenkaan ensikerralla riko lupauksiasi." Haul pyysi. "Odotin innolla neljää sielua." Tämä vielä huokaisi pettyneenä.
Janni
 

Re: Big bad Wolfs || Suskari

ViestiKirjoittaja suskari » 17 Helmi 2016, 19:40

Jack hymyli Liluthille naisen vastaessa että oli kunnossa, ainakin paremmassa kuin hän jos siintä lähdettiin. Miehen ilme kuitenkin vakavoitui kun Haul kävi vastaamaan, ettei ollut enään vihainen Jackille lupauksen pettämisestä, mutta pyysi kuitenkin ettei Jack enään toisten pettäisi Haulin odotuksia.
"..Anteeksi todella, mutta en voinnut vaarantaa teitä." Jack pahoitteli Haulille lupauksensa pettämisestä. Hän oli myös ajatellut jos Fergus päätään olisi edes sen verran voinnut käyttää, että olisi kuunnellut puhetta. Mutta nyt Jack ei ollut varma oliko hänen sanansa kaikuneet kuuroille korville vai oliko alfa ottanut niistä yhtään vaari. "Mutta tiedät kyllä että tulet saamaan enemmän kuin vaivaiset neljä kun täältä ylös pääsen." Jack lupasi hymyillen Haulille ja se oli lupaus, jonka hän pitäisi. Oli aina pitänyt. Haul saisi aina sielunsa.

"Päätin myös, että muutamme pois koko kaupungista." Jack tokaisi ihan vain ilmoituksena. Liian moni vihollinen tiesi missä hän asui ja osaisi tulla hänen kotiovellensa kolkuttamaan... ja jos Liluth olisi yksin sen yhdenkään kerran (kuten oli ollut nyt) niin hän olisi helppo saalis. Haulin voimatkaan eivät auttaisi siinä tilanteessa.
"Alkaa olemaan liikaa yllätys vieraita..." Jack mutisi lähinnä itsekseen.
suskari
 

Re: Big bad Wolfs || Suskari

ViestiKirjoittaja Janni » 17 Helmi 2016, 19:49

Haul hymähti Jackin pahoittelulle, ei hän toiselle voinut olla vihainen. Tosin kaksikon yllätykseksi, Jack otti puheeksi muuttamisen. Liluth katsoi miestä kysyvästi. Jack mutisi jotain yllätysvieraista.
Oli kuitenkin totta, että moni vihollinen oli tietoinen Jackin olinpaikasta, joten mies teki oikean päätöksen. Kysymys tosin oli, minne he muuttaisivat? Haltiatar ei lähtenyt sitä kysymään ääneen, Jack vaikutti väsyneeltä ja tuskin tuo oli pohtinut asiaa niin pitkälle. Kyllä mies kertoisi minne he muuttaisivat, kun aika tulisi. Liluth myös seuraisi miestä aivan minne tahansa, joten silläkään ei ollut loppujen lopuksi väliä.
"Muuttetaan lähemmäs Siliä." Haul ehdotteli mielipiteitään, vaikkei Jack edelleenkään tiennyt missä Sil asui.

//Kiitos pelista o/ //
Janni
 

Edellinen

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron