Big bad Wolfs || Suskari

[Janni]

Fergus naurahti Jackin kehuskellessa kuinka hyvässä tallessa hän tuota piti. "Enkö tehnyt sitä tarpeeksi selväksi? Vai luulitko että pilailin?" Mies kysyi. "Sanoin että annan sinulle mahdollisuuden muuttaa asennettasi ja suoraan sanottuna laumassani olisi hyvin tilaa yhdelle soturille." Tämä selitti, mutta jatkoi ennen kuin toinen ennättäisi esittää mielipiteensä asiaan; "En tosin tiennyt, että olisit näinkin äreä tapaus."
"Hmph, hän on ihminen mieleltään, mitä odotit?" Lorelai kommentoi vinosti hymyillen. "Puhuu nainen joka on alkujaan ihminen." Fergus hymähti kiusallaan naiselle takaisin. "Olen ihmissusi! En enää ihminen." Punapää tuhahti, mutta näytti leppyvän nopeasti, kun alfa soi tuolle veikeän katseen. Ei Lore nyt Fergukselle kehdannut suuttua.

Nainen ei kuitenkaan kauaa pysynyt rauhallisena, kun Jack meni kommentoimaan ilmeisesti lauman monirotuisuutta. "Kennelle luulet vinoilevasi?!" Lore hermostui ja otti äkkinäisen askeleen miestä kohti, mutta Fergus pysäytti naisen. "Noh noh Lore, rauhoitu." Mies rauhoitteli naista, joka tuijotti vihreillä silmillään vihaisena vierasta. "Ja sinä. Mietisin hieman mitä suustasi päästät, varsinkin silloin kun Lore on vahtivuorossa." Fergus neuvoi virnistäen Jackille.

[suskari]

Jack tuijotti Fergusta hiljaisena kun hukka kävi vielä kerran kertomaan mikä vangin tilanne oli ja paljasti nyt sen että halusi Jackin laumaansa, jos mies olisi valmis muuttamaan asennettaan. Huomauttaen vielä Jackin agresiivisuudesta, jolloin Jack kurtisti kulmiaan pienesti ja oli avaamassa suutaan, mutta nainen ehti ensin ja kävi kommentoimaan miehen ihmismäisyydestä. Se oli totta, hän oli alkujaan ihminen ja mieleltään sellainen myös.
"Olen mielummin ihminen kuin mudassa rämpivä elukka." Jack ehti tähän kommentoimaan ennenkuin Fergus kävi hiljentämään alaisensa, huomauttaen tuon olleen joskus ihminen ennen ihmissudeksi muuttumista. Siintäkös akka kimpaantui ja alkoi soittamaan suutaan silmäpuolelle, mutta hiljeni yhtä nopeasti hukan tehdessä taikojaan.

Se rauha vain ei kauaa tuntunut kestävän kun Loreksi nimitetty räjähti uudestaan, purkaen nyt raivoa vankiin. Jack katsoi naista rauhallisesti niin kauan, kunnes tuo uhkasi jo päälle käydä. Jack oli jo valmis hyppäämään sivulle kun Fergus keskeytti toverinsa aikomukset pysäyttämällä ja lausumalla muutaman rauhoittavan sanan. Nainen ei hyökännyt, mutta katseessa kihisi kiukku Jackia kohtaan, jolle mies vain virnisti kovin kettuilevasti. Miehen kasvoilla oleva hymy kuitenkin katosi nopeasti kun Fergus kävi varoittamaan toverinsa äkkipikaisuudesta.
"No ei minulla hänelle asiaa ole.." Jack tokaisi tähän ja hiljeni hetkeksi aikaa, nostaen sitten katseensa Fergukseen. "Mitä jos sanon että minulla on joku joka odottaa minua kotona?" Jack kysyi nyt hieman puun takaa. Hän ei tiennyt kuinka perheellinen hukka Fergus oli, mutta hänen perheensä tuominen tähän voisi ehkä pelastaa hänet kuolemalta, sekä pakotetlulta päätöksestä jäädä tänne. Mitään muita hyviä syitä hän ei keksisi päästäkseen pois täältä ilman haavoja ja naarmuja.

[Janni]

Lorelai irvisti ilkeästi vielä Jackille, mutta ei mennyt sen enempää soittamaan suutaan Ferguksen miliksi. "Voitte mennä, minä jään vahtimaan siksi aikaa, että Rafe saa syötyä." Alfa totesi, jolloin Lore mulkaisi vielä kerran vierasta, ennenkuin lähti astelemaan huoneesta ulos. Ace seurasi tuota.
Fergus käänsi huomionsa takaisin Jackiin, joka otti oudosti esille mahdoollisen perheen, joka odotti kotona. Oliko tämä nyt toisen ehdotus mahdolliselle syylle antaa toisen mennä?
"Hmm... Mitäs minä sllä tiedolla teen?" Fergus kysyi, samalla kun asteli hakemaan tuolin käytävän puolelta ja raahasi sen huoneeseen. "Aiotko uhrata jonkun puolestasi, joku joka olis maittavmpi herkkupala kuin sinä?" Mies naureskeli. "Enpä usko." Tämä kuitenkin vastasi omaan kysymykseensä, istahtaen tuolille.

"Sinun on keksittävä jotain parempaa. Ehkä minun kannattaisi tarkentaa vaatimustani." Fergus totesi. "Keksi jotain, mistä me hyödymme." Tämä selitti. "Esimerkkinä voin sanoa raha. Voit ostaa tiesi ulos, vaikkakin tyhjensin jo kaiken mitä löysin satulalaukustasi, joten en tiedä kuinka sen teisit."

[suskari]

Silmäpuoli käski kaksikon häipymään omiin puuhinsa ja ilmoitti että jäisi nuoremman syömisen ajaksi vahtimaan vankia. Jack puolestaan seurasi paikaltaan Ferguksen liikkumista, kuinka hukka haki tuolin samalla kun möläytti suustaan jotakin todella murskaavaa, tai no pikemminkin kysyi. Mitä Fergus teki tiedolla että Jackilla oli perhe koti puolessaan? Jack tajusi sillä sekunnilla ettei Fergus ollut pätkääkään kiinnostunut päästämään häntä vapaaksi edes perheensä vuoksi, joka häntä odotti kotiin. Jackin ilme oli harvinaisen venähtänyt ja epäuskoinen, että joku saattoi tosiaan olla noin kylmä luontoinen. Eikä tilannetta todellakaan helpottanut Ferguksen "vitsailut" asialla.
"Miten kehtaat edes ehdottaa tuollaista!?" Jack kysyi ärähtäen katsoen Fergusta tuon ainoaan silmään. Hän ei käsittänyt sitä kuinka joku edes pystyi ehdottamaan jotakin toiselle, jolla oli perhe. "Toisaalta mitä muuta voin odottaa kapiselta koiralta?" Jack murahti oman friikki vihassaan ihmissudelle.

Jack hiljeni kun Fergus tarkentamaan vaatimuskiaan sen suhteen mitä odotti miehen tarjoavan itselleen, vapauttaan vastaan. Hukka halusi jotakin mistä voisi itsekkin hyötyä, kuten rahaa. Satulalaukun Fergus oli jo tyhjentänyt, jossa lähinnä oli ollut hänen palkkionsa viimeisimmästä tehtävästä. Jack terveemmän kätensä kasvojensa eteen tuijottaen sängyllä istuessaan jalkoihinsa, ollen hiljaa useamman sekunnin miettien mitä muka voisi tarjota tälle rakki laumalle, muuta kuin oman palveluksensa, johon Jack ei ollut ensinmäisenä ryhtymässä. Hän ei halunnut alentua sellaisella tasolle mitä nämä olivat.
"En.. en tiedä." Jack sanoi hiljaa kätensä takaa laskien kätensä alas vatsansa päälle ja katsoi Fergusta vakavana. "En todellakaan tiedä mitä tarjoaisin.." Jack sanoi pudistaen päätään. Hetken Jackin mielessä kävi Haul, mutta hän ei ollut luopumassa hyvästä ystävästään oman itsekkään vapautumisen tähden. Etenkin nyt kun Haulilla oli joku josta aave välitti ja rakasti. Näiden sanojen jälkeen Jack siirsi lautasen pöydälle, jossa makasi edelleenkin se lihapala johon oli koskettu vain kerran. Jack vilkasi sen kerran Fergusta ennenkuin asettui makaamaan takaisin talja pedin päälle.

[Janni]

Ferguksen suupieli värähti Jackin ärähtäessä hänelle. "Siksi koska, annat minulle jatkuvasti lisää syitä inhota sinua. Et näytä tajuvan mikä on terveydellesi hyväksi." Mies totesi ensimmäistä kertaa vakavan oloisena. Oli totta, että toisen kehno tila oli hänen syytään, mutta ei hän toista ollut vapaasta tahdostaan hoidellut tuollaiseen kuntoon. Ja nyt kun hän oli oikeastaan pelastanut tuon hengen, sai hän vain kiitokseksi äreää kitisemstä ja solvaamista. Toki olihan auttamisella ollut omat taka-ajatuksensa, mutta auttanut hän oli silti.
Ehkä Jack oli vain niin ihminen, joka ei sietänyt yönolentoja laisinkaan, olihan se normaalia, mutta se ei ollut normaalia että lähdettiin alakynnessä hyppimään nenille. Monella ihmissudella ei olisi kestänyt maltti näin pitkälle mitä Ferguksella.

Jack ei näyttänyt keksivän mitään, kuinka pääsisi pälkähästä. "No sinulla ei ole sitten paljoa vaihtoehtoja jäljellä." Mies totesi, nojautuen rennommin tuolin selkänojaan, vieden kädet niskansa taakse. "Mutta, koska olen niin reilu, voin auttaa sinua. Mietitään yhdessä." Alfa totesi hymähtäen. "Aloitetaan siitä mitä teet työksesi?"

[suskari]

Jack tuijotti kivisen huoneensa kattoa kun Fergus tokaisi päivänselvän asian, että hänellä alkoi olemaan aina vain vähemmän ja vähemmän vaihtoehtoja päästä pois täältä. Kyllä kiitos, hän oli tajunnut sen jo!
Ferguksen viimeinen kommentti tosin tuli täysin puskista. Jack kohotti toista kulmaansa paikallaan ja käänsi sitten kysyvän katseensa ihmissuteen, joka ehdotteli omaa apuaan että täältä päästäisiin pois. Joten Fergus kävi kysymään mitä hän teki työkseen.
"Sotilas.. en sen kummoisempaa." Jack vastasi hukalle. "Juoksen sinne minne käsketään ja sitä rataa." Jack täsmensi hieman tehtävä kuvaansa ja no siinä se olikin. Sieltä hän sai palkkansa ja harjoituksensa.
"En usko että kovinkaan hyödyllistä.." Jack tokaisi tähän hiljentyen ja siirtäen katseensa jälleen kiven harmaaseen kattoon. Siinä mies oli muutaman sekunnin hiljaa, kunnes avasi uudestaan suunsa. "Tapan vapaa-ajallani paikallista friikki kantaa.. ja saan siintä rahaa." Jack kävi lisäämään, vaikka tuskin se mitään Fergusta kiinnostavaa olisi, mutta se oli hänelle aina lisä tienestiä jolla elättää perhe ja itsensä.
"Mutta ethän sinä siintä mitään hyödy." Jack hymähti lähinnä ajatukselle että Ferguksen talja roikkuisi jonkun seinällä tai olisi jonkun peittona, jonka hän olisi myynnyt eteenpäin.

"Joten, olen joko teloitukseen menossa tai sitten liityn teihin." Jack tokaisi hieman vaisuna vaihtoehtonsa enään, joka no oli jo päivänselvää. "En ole päättänyt.." Jack huokasi.

[Janni]

"Vai kuninkaan palveluksessa." Fergus totesi Jackin vastaukselle ja kuunteli eteenpäin mitä toiselle oli kerrottava. Sotilaan virka ei sinänsä kummoinen ollut, niin kuin toinen totesikin. Jos toinen olisi ollut jonkinlaisessa johtoasemassa, ehkä tuosta olisi voinut saada ulos jotain hyvää tietoa.
Jack kertoi vielä siihen päälle metsästävänsä friikkejä, mies varmaan tarkoitti taruolento tai petoja ylipäätään. Saattoi olla ettei Fergus sillä tiedolla paljoa mitään tehnyt, mutta sitä miettiessään kävi miehen mieltä kutkuttamaan idea.
Toinen puolestaan punnitsi vaihtoehtojaan, kuolema tai laumaan liittyminen. "Niin, ne ovat vaihtoehtosi, vaikka liittymisesi alkaa tuntua hyvin turhauttavalta. Sinua pitäisi kaiket päivät vahtia, koska minusta tuntuu ettei tuota asennetta noin vain kitketä pois." Fergus totesi, joka kuulosti hyvin huonolta näin Jackin näkökulmasta.

"Mutta, saatoin keksiä ehkä jotain, mitä voisit hyödyksemme tehdä." Ihmissusi totesi, samalla kun tämän suu levisi virneeseen. "Sanoit metsästäväsi friikkejä. Eli toisinsanoen ihmissusia ja sen sellaisia." Mies aloitti, kääntäen katseensa toiseen. "Mitä jos susien tappamisen sijaan, kertoisit pikku laumastani heille? Sinä kun työksesi törmäät lajitovereiheni useasti." Fergus totesi. "Ja se miten voin luottaa sinun tekevän niin, voit odottaa minulta ja laumaltani vierailua, jos susia ei päädy luokseni." Mies selitti. "Sinun ei tarvitsisi olla osa laumaani, sen sijaan auttaisit minua sen kasvattamisessa. Ikään kuin sanan saattaja."

[suskari]

"Paljon mahdollista." Jack tokaisi Ferguksen mietintöihin tuon lauman liittymisen suhteen, joka alkoi tuntumaan jopa alfa uroksen mielestä turhauttavalta ajatukselta. Jack oli jääräpäinen, hän myönsi sen ja hän ei ollut koskaan ikinä näin läheisessä suhteessa ollut yhdenkään friikin kanssa... ja se että hän jäisi tänne, mahdollisesti "koulutettavaksi" ja silmätikuksi koko loppu iäkseen ei tuntunut houkuttelevalta. Etenkin jos Jack yhtään osasi arvata mitä Ferguksen koulutukset tulisivat olemaan.
"Kahlitse seinään kiinni niin en karkaa." Jack naurahti muka niin vitsikkäästi, mutta hiljeni täysin kun ihmissusi kertoi että oli keksinyt jotakin. Jack oli korva tarkkana jokaisen sanan kohdalla kun Fergus alkoi kertomaan omaa ideaansa hänen vapauttamisensa suhteen. Hukka halusi että hän tappo reissuillaan säästäisi sudet ja alkaisi levittämään sanaa Ferguksen laumasta, joka tarvitsi jäseniä. Ja jos uusia tulokkaita ei alkaisi kuulumaan niin Fergus lähtisi laumansa kanssa hänen peräänsä kuin yleinen syyttäjä. Loppu olikin arvattavissa. Idea ei ollut huono laisinkaan, mutta Jack ei lähtenyt ilosta hyppien hyväksymään sopimusta, vaikka se olisikin muita vaihtoehtoja helpompi kaikille.
"...No en sanoisi että ideasi olisi huono." Jack aloitti, eikä voinnut olla kysymättä seuraavaa: "En kuitenkaan paikallisiin hukkiin törmää päivittäin, tai edes kerran kuussakaan.. olen vasta tappanut pari ja törmännyt sinuun tässä vuoden sisällä. Olisiko se niin tehokasta?" Jack ei olisi normaalisti lähtenyt tälläistä pikkuseikkaa lähtenyt paljastamaan, mutta jos Fergus kuukauden sisään lähtisi häntä etsimään odotettuaan laumalaisiaan. No hän olisi kahta hirveämmässä pulassa.
"Mutta.. jos sen kestät..lupaatko ettet koske läheisiini? En halua sotkea heitä tähän." Jack kysyi nyt Fergukselta täysin vakavissaan. Hän ei halunnut rakkaidensa joutuvan ongelmiin hänen tyrimisensä tähden, jälleen kerran.

[Janni]

"Tiedän." Fergus totesi maireasti Jackin myöntäessä ettei idea ollut huono, mutta mies toi nyt esille seikan, joka ei niin hyvältä kuulostanut. Se ei sinäänsä ihmissutta lannistanut. "Kenties sinun täytyy ryhtyä sitten täysipäiväiseksi suden jäljittäjäksi." Hän ehdotti virnistäen, mutta ei uskonut sen olevan niin helppoa.
Jack muuten myöntyisi ehdotukseen, jos tuon läheiset jätettäisiin rauhaan, he kun eivät olleet osa miehen ongelmia. "Emme koske läheisiisi, ellei meidän ole pakko. Esimerkiksi, jos he meitä yrittävät estää tai tulevat muuten tielle." Alfa kertoi, tietäen kyllä ettei toinen suostuisi, jos hän menisi sanomaan ettei oikeasti välittänyt jos joutui käyttämään likaisia keinoja. Susiahan tässä oltiin loppujen lopuksi, mudassa ryömiviä elukoita, vai miten se meni?

"Joten, oletko minun pikku sanansaattajani?" Fergus kysyi, nojautuen Jackin puoleen enemmän ja ojensi teräväkyntisen kätensä, jotta he voisivat puristää kättä sopimuksen sinetöimiseksi. Saattoi olla että sopimus oli jo tuhoon tuomittu alusta alkaen, Jack tuskin törmäsi susiin sen nopemmin mitä hänkään, joten homma olisi yhtä tyhjän kanssa. Kenties Fergus vain haki ajan viihdykettä, mikäs sen hauskempaa kuin jäljittää saalis ja tappaa se omaan pesäkoloonsa.

[suskari]

Jack pyöräytti ainokaista silmäänsä Ferguksen kehottaessa että Jack alkaisi täysmittaiseksi susien jäljittäjäksi. Voi sepä olisi ollut mahdollista, kun hänen palkkansa juoksi tapoista, eikä Ferguksen lauman keräämisestä. Tästä Jack ei kuitenkaan alkanut nurisemaan mitään vastaan, sillä hän ei halunnut yhtään enempää esteitä tälle vapautumis sopimukselle. Tämä oli hänen viimeinen mahdollisuutensa vapautua täältä yhtenä kappaleena.
Fergus myös suostui Jackin pyyntöön ettei hänen läheisiin tultaisi koskemaan, mutta hukka kuitenkin huomautti jos Jackin rakkaat tulisivat hyppimään nenille tai tielle, olisivat he yhtälailla riistaa, kuten Jackin tulisi olemaan jos pettäisi.
"Katson etteivät he tule.." Jack sanoi katkeran kuuloisesti kerta Fergus ei täysin antanut sanaansa hänen läheistensä turvallisuudesta, mutta oli sekin parempi kuin ei mitään.

Joten Fergus kysyi halusiko Jack olla alfa uroksen sanansaattaja, nojautuen tuolillaan miestä kohden ja ojensi teräväkyntisen kätensä Jackia kohden. Jack katsoi hetken aikaa suden ojennettua kättä, kunnes nosti oman kätensä ja ehkä hieman empien laski sen Ferguksen omaa vasten kätelläkseen miestä. Jack vilkasi sen kerran kättelyn aikana sutta kasvoihin ja päästi sitten kätensä irti.
"Asia on päätetty.. saan nyt levätä loppu ajan rauhassa?" Jack kysyi vetäen karvaisen taljapeiton yllensä että voisi nyt vain maata ja levätä haavansa, että väsymyksensä pois.
"...Mikä vuorokauden aika on?" Jack kysyi vielä katsoen Fergusta. Tässä pimeässä pikku tilassa kun tuntui ajantaju katoavan.

[Janni]

Fergus odotti kärsivällisesti ojennetun kätensä kanssa, kunnes Jack lopulta tarttui siihen. Mies antoi vakaan puristuksen ja virneenkin siihen päälle. "Hyvä että löydettiin ratkaisu." Ihmmissusi totesi, vaikka oli ajanut Jackin ahtaalle kaikkien vaihtoehtojen kanssa, ettei tuolla ollut niin plajon mistä valita.
Fergus päästi irti ja vetäytyi takaisin tuolilleen. Toinen kuulemma tahtoi rauhaa, johon alfa hymähti. "No et niin rauhassa, kyllä me sinua silmällä vielä pidämme." Mies totesi, nousten ylös tuoliltaan. "Sinun kannattaa syödä." Fergus vielä kehotti, raahataen tuolin takaisin käytävälle. "Rafe?! Oletko kohta valmis?!" Alfan kysymys kaikui käytävää pitkin. "Tullaan!" Kuului vaimeampi vastaus ja eikä aikaakaan, kun nuorukainen palasi, suupieliään hihaansa pyyhkien.

"Olkaahan nätisti." Fergus vielä sanoi, ennen kuin suuntasi käytävää pitkin ruokailusalin puolelle. Hän antoi sitä ennen tyytyväisen virneen Jackille, joka ei enteillyt mitään hyvää.

[suskari]

Jack hymähti ärtyneen näköisenä kun Fergus kävi huomauttamaan ettei vartijointia laskettaisi, vaikka tämä asia olikin nyt selvitetty kummallekin osapuolelle sopivaksi. Tuoliaan ulos huoneesta raahatessaan hukka myös huomautti syömisestä, jolloin Jack vilkasi puoli raakaa liha klönttiä lautasella. Ihme etteivät kärpäset siihen jo muniaan pesineet. Jack kuitenkin huokaisi ja nousi vielä istumaan ja kurkotti sen lautasen jälleen syliinsä alkaen syömään sitä lihaa miten taitoikaan. Jack kuitenkin vielä viimeisen kerran kohotti katsettaan Fergukseen, joka kehotti häntä olemaan kiltisti ja soi ehkä turhankin tyytyväisen hymyn miehelle. Jack ei kuitenkaan sitä varoituksena osannut ottaa vaan kääntyi hiljaisena ruokansa puoleen.

Kului ensin pari päivää, jolloin Jack oli sänkynsä vanki, mutta päivien vaihtuessa hitaasti viikoksi oli Jack uskaltautunut jo liikkumaan hieman itse sängystä pois, kävellen seinän vierttä pitkin ilman että juurikaan piti tukea seinästä. Kävely toki oli vielä hidasta ja vaikean näköistä, mutta ei se sängyssäkään makaaminen parantamista auttanut pelkästään. Lihakset surkastuisivat ja no hänellä alkoi olemaan kuoleman tylsää pienessä huoneessaan jo. Hän vain nukkui, söi ja makasi.. yritti kävellä joka päivä hieman vahtivan silmän alla. Vaateetkin Jack oli jo vaihtanut niihin mitä hänelle oli annettu. Paksun puseron kauluksen mies oli jättänyt auki, housut tuntuvat hieman isolta, mutta pysyivät jalassa sentään. Kun kävely lenkki oli tehty, palasi mies takaisin istumaan sängyn reunalle nojaten toisella kädellään leukaansa katsellen vartijansa ohi lähinnä tyhjyyteen.

[Janni]

Rafe oli jo aikoja sitten vapautettu täysin Jackin vahtimisesta, ei nuorukaisesta olisi miehen vahtimiseen, nyt kun tuo jo pääsi ylös vuoteesta omin voimin. Toki Rafe sai edelleen huolehtia miehen haavoista kun sitä vaadittiin. Tänään oli Acen vuoro vahtia Jackiä, tämä seurasi miestä kuin varjoa, tuon tehdessä pienen jaloittelu reissun. Temppelin saliin Jackiä ei päästetty, sitä kautta kun pääsi ulos. Fergus oli tehnyt sen varsin selväksi, ettei miehelle saisi antaa minkään laista vihjettä siitä missä he majailivat.
Ace oli asettunut tavanomaisesti tuolille, tuijottaen herkeämättä Jackiä. Yleensä niin ystävällinen haltia, ei tuntunut kovalla katseellaan niin suopealta. Vieras kun oli osoittautunut hyvin vihamieliseksi heitä jokaista kohtaan, ihan vain koska he olivat miehen sanojen mukaan friikkejä. Haltia otti asian kaikista koviten vastaan, koska ei pitänyt perus ihmisen ajattelu maailmasta laisinkaan.

Fergus asteli jälleen kerran toipilasta tapaamaan ja kurkkasi huoneenoviaukosta sisälle. "Näytät pärjäävän hyvin." Mies kommentoi. "Luulisitko olevasi jo sellaisessa kunnossa, että voimme kolkata sinut ja päästää takaisin metsään?" Fergus uteli, ihan vain sillä periaatteella, että tuo joutuisi ominvoimin raahautumaan takaisin kotiinsa.

[suskari]

Jack havahtui omasta ajatus maailmastaan kun Fergus oli tullut jälleen ovelle varsin pirteän oloisesti ja alkoi kyselemään alkoiko mies olemaan valmis kolkattavaksi. Se ei kuulostanut kivalta, eikä sitä varmasti olisi. Tietenkin Jack alkoi olemaan tällä vauhdilla mökki höperö ja halusi kovin jo pois pienestä kivisestä huoneestaan, mutta se kolkkaaminen.. se ei vain kuulostanut niin kivalta.
"Eikö silmiäni voisi vain sitoa?" Jack kysyi saadakseen itselleen edes hieman lempeämmän tavan poistua täältä. "Kädetkin voisi sitoa, jos siltä tuntuu.." Jack yritti kääntää Ferguksen ajatusta pois siintä kolkkaamisesta. Oli vain niin paljon helpompaa, hänelle itselleen, jos hänen silmänsä vain sidottaisiin ja kannettaisiin pois. Ei hän saisi ilman silmiään mitään tietoa missä he olivat. Hänen aistinsa eivät olleet ihmissuden tasolla ja vaikka olisikin, ei Jack osaisi niitä hyödyntää sillä tavalla kun pitäisi.
"Mutta muuten... kyllä.. tulen kohta hulluksi tässä huoneessa." Jack tokaisi Fergukselle kuitenkin sen vastauksen. "Kunhan ette jätä turhan kauas.." Että hänellä olisi päivien matka takaisin kotiinsa, siintä hän ei selviäisi näillä haavoilla ja ilman varusteita.
Fergus käveli lähemmäksi häntä ja Jack odotti että miehellä olisi jotakin sanottavaa tähän, mutta seuraava ja viimeinen muistikuva oli kivulias isku takaraivoon ja siintä putoaminen lattialle. Sitten oli vain pimeyttä.

Jack heräsi ja avasi silmänsä, joutuen kuitenkin painamaan ne kiinni irvistellen päänsärystä ja kivusta takaraivossa. Jack nosti kätensä kokeillakseen takaraivossaan olevaa kuttia ja tajusi Ferguksen tehneen sen mitä oli sanonutkin: kolkannut hänet ja tuonnut takaisin Quinnin mestään. Jack kauhaisi käteensä hieman lunta ja painoi sitä kivuliaaseen kuttia vasten samalla kun hortoili ylös lumihangesta lähtien kotiaan kohden.
Kotiin päästyään Jack tajusi ettei hänellä ollut enään kotiavaimiaan matkassaan, joten mies koputti omaan koti oveensa muutaman kerran odottaen Liluthin tulevan avaamaan. Ellei haltia sitten ollut taas Haulin matkassa.

[Janni]

Fergus Verikuu, Haul, Liluth

Ei Fergus mitenkään saattanut suoda Jackille minkäänlaista mahdollisuutta aistia ympäristöään. Pelkkä silmien sitominen ei riittänyt, kyllä tuo tuntisi heidän kulkevan alamäkeen tai jopa osaisi kuunnella ympärillään kaikuvia äänia. Ei hän riskejä ottaisi, joten alfa ei suonut tuolle vaihtoehtoja. Napakka isku päähän rautaisella hiilihangolla teki tehtävänsä ja pian saattoi Fergus, Ace ja Lorelai lähteä raahaamaan tajutonta Jackiä takaisin metsään. Rafe sai luvan jäädä vahtimaan piilopaikaa.
Mies jätettiin aikalailla samalle alueelle, mistä Fergus tuon oli nostanut tappelun jälkeen mukaansa. Ei hän tiennyt missä Jack asui, joten Lorelai sai luvan jäljittää miestä etäältä. Nainen kun oli heistä kolmesta ihmisimmän näköinen, joten jos tuo joutuisi ihmisten asuttaman kylän tai kaupungin keskelle, ei tuo herättäisi huomiota. Fergus ja Ace lähtivät takaisin vuoria kohti.

Viikko oli tietenkin ollut aivan liian pitkäaika yhden työtehtävän suorittamiseen, tai niin mies oli antanut ymmärtää kun tuo oli kotoa lähtenyt. Liluth oli huolesta suunniltaan ja jälleen haltia parka ei ollut ottanut nukkuakseen tai syönnyt kunnolla. Haul oli joutunut jäämään kotiin haltian takia, vaikka olikin fyysisessä muodossaan. Onneksi Sil oli käynyt kyläilemässä muutaman kerran.
Tietenkin haltia juoksi päätä pahkaa ovelle, kuuluessa koputuksen. Haul oletti sen olevan Sil, vaikka toivoikin sen olevan Jack. Hän kun oli jo alkanut epäilemään, että noita oli miehen taas napannut. Sinne hän varmaan olisi lähtenyt seuraavan viikon aikana, jos miestä ei kuulunut kotiin.
"Jack!" Liluth parahti helpotuksesta, kuin myös yllätyksestä ja heittäytyi miehen kaulaan. Haulkin oli astellut katsomaan kuka ovella oli ja kohotti hymyn huulilleen, nähdessään Jackin. "Missä hemmetissä sitä tällä kertaa ollaan oltu?" Haul kysyi, kuin nuhteleva isä pojaltaan. Haltiatar puolestaan nyyhkytti miestä vasten helpotuksesta. Kuinkakohan kauan Liluth vielä kestäisi Jackin outoja katoamisia, ne alkoivat olla jo liikaa hänelle.