Werewolves?! || Mori

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Mori » 15 Helmi 2016, 20:01

Rafe oli ensimmäinen, joka kykeni kysymään mikä oli liikkeellä tuolla metsän siimeksessä ja Fergus vastasi. Kaksi jalkaisia, ihan kuin he eivät olisi kaksijalkaisia. No tavallaan eivät olleet ja tavallaan olivat, niin huvittavalta kuin se kuulostikin. Ace kommentoi, että hevosia oli myös liikkeellä kavioiden äänistä päätelleen. Edward kuunteli yhä hiljaisena, hän oli laskenut luiden kaluamisen ja heittänyt sen samoille teille, mitä Ferguskin. Hänestä äänet olivat tulossa kohti, hyvinkin pian. Lorelai arvaili kentaureja ja pienesti mies vilkaisi naiseen, mutta ei antanut ilmeensä värähtää. Ei kentauri liikkuisi täällä päin, suurin piirtein aroilla, mutta ei nöin tiheässä metsässä, ei ainakaan niin tukevan hevoskehon kanssa.
Fergus nousi ja lähti kävelemään leirin reunalle. Edward teki samoin, mutta hän pysyi muiden takana katsellen ympärilleen. Ei hän ei tuntenut oloaan uhatuksi tai mitään, mutta parempi se on lauman hoitaa asia kuin ulkopuolisen.

Paikalle tuli joukko haltiasotilaita, selkeästi partioimassa maastoa. Nämä pysähtyivät Ferguksen eteen ja yksi sotilaista tervehti heitä. Edward ehkä alituiseen vain nyökkäsi sotilaille tervehdykseksi. Hän näytti enemmän ihmiseltä, kuin Fergus, saattaisi tulla väärinkäsityksiä. Kysymyksiä annettiin ja Fergus vastasi niihin melko todentuntuisesti. Toisaalta ei sillä ystävällisimmällä tavalla.
Niin ylpeä haltia kun oli, tuo vain nyrpisto nenäänsä kuin nainen siemaistessaan liian kauan hautunutta teetä. Edward kuunteli hiljaisena takana, kun haltia tuntui seulaavan katsellaan heitä, jokaista kerrallaan. Yksi haltia, jolle näytettiin kohteliaasti nyökkäävän loppuja tuijottiin ehkähetki. Empivätkö haltiat? Epäilivätkö he, että tässä joukossa oli ihmisiä, oikeastaan ihmissusia.
Mori
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Janni » 15 Helmi 2016, 20:47

"Teillä on hyvin sekalaisesti väkeä joukossanne." Yksi sotilaista kommentoi silmäiltyään kaikki läpi. "Kolme ihmistä, haltia ja... örkki?" Nenäänsä nyrpistellyt luetteli, luoden viimeisen sanansa kohdalla katseen Fergukseen, joka ei voinut olla tuhahtamatta virneen kera. "Luuletko olevasi hauska? Olen kuullut tuon vitsin jo monesti." Alfa kommentoi. "Ei se olut vitsi. Naamasi on kuin örkin, joten oletan että olet örkki." Haltia selitti, antaen hymynkareen käväistä hetkeksi huulilla.
"Noh, en ole örkki. Eikä seurassani ole kolmea ihmistä ja yhtä haltiaa." Alfa totesi, nostaen kätensä puuskaan. "Fergus?" Ace sihahti, astuen kiireesti alfan rinnalle. Ei kai mies ollut tahallaan kerjäämässä riitaa, toki heillä oli ylivoima, mutta tappeleminen oli turhaa.
"Mitä?" Fergus kysyi, vilkaisten Acea vierellään. "Älä viitsi." Haltia sanoi. Ace oli aina niin ystävällinen Ferguksen mielestä, mutta aina kun tuo veren makuun pääsi, muuttui haltialla äänikellossa nopeasti. "Hän kutsui minu örkiksi!" Fergus totesi, kuin näreissään oleva pikkulapsi.
"No mikä sinä oikein olet ja ketä ovat toverisi?" Sotilas nyt vaati Ferguksen sanojen johdosta. "Oletko varma, että haluat tietää?" Alfa virnisti, saaden sotilaan kohottamaan epäilevänä kulmaansa. "Mitä luulet Ed, haluaako hän tietää?" Fergus kysyi yllättäen Edwardilta, vilkaisten tuon puoleen, virne huulillaan.
Janni
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Mori » 15 Helmi 2016, 21:00

Haltia ja Fergus tuntuivat käyvän pikkuista sanaa sotaa kuin pikkuiset kakarat. Sanoja ei säästeöty, kun tuli Ferguksen vuoro. Sanottiin örkiksi ja mies tuntui tulistuvan siitä jonkin verran, alkoi nenäkkäästi kertomaan ettei ollut mikään örkki. Siihenpähän haltia sotilas alkoi tiivaamaan, että mikäs Fergus sitten oli. Tällöin Ace lähti hätiin, selkeästi huolestuneena siitä, mitä alfa oli alkanut kehittää päässään. Sotaanko tässä lähdettiin? Nämä olivat toki sotilaita, eikä selkeästikään kukaan kaivannut nokkakolareita sltilaiden kanssa, mutta Fergus kerjäsi.
Sillä äänellä hän lähes vaati. Oli muka niin loukkaantunut tästä törkeästä sanasta, vaikka Ace yritti saada jotain järkeä alfan päähän, mutta ei onnistunut. Lopulta Edwrad säpsähti kuulessaan oman nimensä lausuttavan. Fergus khsyi hänen mielipidettään.

Edward kävi ehkä hieman hermostineesti pikaisia päätköksiä sanoilleen, ennen kuin avasi suunsa: "Fergus, minä en pidä tästä mihin tämä keskustelu vie", hän varoitti ja katsoi itseään vanhempaa miestä silmät kovina. Haltia sotilas kohotti kulmaansa ja laski painostavan katseensa häneen. "No niin sinä! Ihminen!" sotilas tuntui sylkevän sanan ihminen suustaan kuin likaisen pyykin. "Mikä tämä örkki ja toverisi ovat?" mies esitti kymyksensä hänelle.
Ihmissusi tuntui vain menettävän puhe kykynsä. "Se on Ferguksen homma puhua, kerta aloitti", hän totesi ja katsoi Fergusta.
Mori
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Janni » 15 Helmi 2016, 23:06

Edward näytti hermostuneelta, miltei yhtäpaljon kuin Rafe. Hän ei yleensä aloittanut riitoja ilman hyvää syytä, mutta eräs ajatus kutkutteli hänen mielenkiintoaan. Se oli Edward, tai toisin sanotusti Edwardin toinen persoona. Ei hän nyt voinut toisen sanoja uskoa, ennen kuin näki totuuden omin silmin ja nämä haltiat olivat sattuneet juuri sopivasti paikalle häntä auttamaan.
Ace alfan rinnalla, näytti tajuavan ettei alfa huvikseen kehitellyt riitää sotilaiden kanssa, siinä oli jotain syvempää takana, mutta sitä hän ei vielä tajunnut. Mutta Fergus oli hänen alfansa, eikä tuolle ollut hantiin pistämistä tämän enempää.

Fergus kääntyi takaisin sotilaaseen, kun Ed oli sanonut sanomansa, tuo ei kuulemma pitänyt siitä mihin tämä keskustelu oli menossa. "Tämä örkki ja sen toverit ovat ihmissusia." Alfa nyt viimein läväytti ilmoille, joka sai sotilaiden ilmeet leviämään hetkeksi. "Ja nyt kun tiedätte salausuuden, emme voi päästää teitä menemään hengissä." Fergus vielä lisäsi, ennen kuin haltiat ennättivät tehdä sen enempää päätöksiä. Miehen sanat oli merkkiksi muille muuttua. Ace pyöräytti turhautuneena silmiään, ennen kuin joutui painumaan kumaraan muutoksen kivun takia. Lorelai puolestaan näytti olevan innoissaan virneensä kanssa. Rafe otti askelia taaksepäin, tahtomatta muuttua kipeän kätensä takia. Tosin jos nuorukainen jooutuisi suunnattomaan paniikkiin, pelko pakottaisi tämän muuttumaan väkisin.
Ferguskin liittyi tovereidensa joukkoon, väistäen samalla edessään olevan sotilaan keihään ja nappasi hampaillaan seipään varresta kiinni, samalla kun muutti muotoaan muristen.
Janni
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Mori » 16 Helmi 2016, 01:16

Edward tuntui olevan keskellä kaaosta. Hän ei tiennyt mitä odottaa tulevalta saatika Ferguksen puheista. Mies leppoisasti vain totesi heidän olevan kasa ihmissusia, johon tietenkään ei ollut sanomista. Se oli yksinkertainen totuus, mutta se kuinka Fergus sanoi kaiken päätteeksi sai mies paran kalpenemaan. Hän ei pitänyt tappelemisesta ei edes pakon edessä. Hän ei tappanut, hän vain vahingoitti hiukan. Niin, että pääsi karkuun. Toisaalta tilanteen pelkurimainen hylköys ei tullut kuuloonkaan. Hänellä oli miehen kunnia, hän ei paennut pelkurimaisesti, mutta ei hän myöskään tappanut huvikseen. Toisin sanoen, hänet oli viety patti tilanteeseen, ajettu ahtaalle.
Kun laumalaisia yksi toisensa perään muuttui muriseviksi susiksi, Ed itse seisoi paikallaan. Hän tuijotti herkeämättä Fergukseen. Tämä murisi jo seiväs suussaan, kun sotilaat alkoivat lyertää miten sattui. Edward otti yhden askeleen taaemmas, hän hivuttautui Rafen viereen ja laski katseensa nuorukaiseen.

"Sanon sinulle vain kerran, en suosittele, että olet mitenkään tässä mukana. Muuten sinulla voi olla vielä jotain muutakin rikki, kuin kätesi", hän kommentoi ja tuijotti nuorukaista vakavana. Hän ei pitänyt Ferguksen ideasta haastaa sotilaita, vaikka näitä olikin vähemmän kuin heitä. Lisäksi he olivat ihmissusia, heillä olisi ylivoima ellei, sotilaat olisi varustettu hopealla.
Hopeinen terä raapaisi vain sen kerran kun Edward ei ehtinyt reagoida. Hän sävähti poltetta ja kääntyi nähdessään uhden niistä sotilaista kaaryaneen hevosen kanssa kaksikon luokse. Varmaankin huomasi, että mukana oli haavoittuneita. Ed oli saanut vain pinta raapaisun, mutta hopean vaikutuksesta kipu oli kova. Mies tarttui Rafen olkaan ja työnsi tämän kauemmaksi, väistäen samalla uutta miekan sivallusta. "Voimme puhua! Minä en halua ainakaan pahaa!" Edward sanoi ja veti miekkansa suojautuakseen hopeisesta terältä. Hän ei halunnut tuntea sen vaikutusta. Haltia ei kuunnelut virnisti vain hyvin viekkaasti. Huusi vieläpä, että miksi hän ei muuttunut, niin kuin kaikki muut kaverinsa.

Se tuntui ahdistavalta, kun mies perääntyi. Hän vilkuili tilannetta sieltä ja täältä, mutta sen herpaantuessa sotilas iski. Terävä ja oolttava terä upposi syvälle olkaan aina puuhun kiinni, joka hänen taakseen oli ilmestnyt. Edward muisti sen kivun, hän huusi tuskasta. Polttava tunne sai hänen tietoisuutensa hapartumaan. Hän ei tiennyt enää, hänen miekkansakin tuntui vain tipahtavan maahan, kun hän pyrki rimpuilemaan irti.
Hetken aikaa rimpuilua jatkui ja olka savusi, poltettu liha tuoksui voimakkaana ympäristössä. Kun mies oli kuin kuollut sotilas veti miekan irti tuosta. Mies kaatui elottoman oloisena maahan ja sotilas helautteli ylpeänä miekkaansa. "Yksi kaatui", tämä totesi, mutta ei tiennyt mitä odottaa selkänsä takana.
Niin brutaalia kuin se olikin, suden suu iski hampaansa haltian niskaan ja repi pään irti heittäen sen maahan. Verta suihkuava ruumis tipahti hevosen selästä tekemään itselleen lisä lammikkoa.
Mori
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Janni » 16 Helmi 2016, 10:00

Rafe vilkaisi pelokkaana Edwardia, joka kehoitti häntä pysymään erossa koko tappelusta. Rafe ei kuitenkaan ollut varma kuinka kauan pystyisi omaa paniikkiaan välttämään, toki ei hän järkeään menettäisi jos sudeksi muutuisi, mutta se varmasti tekisi kipeää.
Nuorukaisen paniikki sai äkillisen säikähdyksen, kun yksi sotilaista oli kääntänyt hevosensa heitä kohti ja Ed sai viillon miekasta. Rafe perääntyi kauemmas kaksikosta, pidelleen kipeää kättään.
Fergus oli huomannut yhden vartioista menneen kaksikon kimppuun, mutta näki sen vain parhaaksi sille mitä oikein tältä tilanteelta haki. Sillävälin hän oli kaatanut keihäsmiehen ratsun, ja oli nyt haltian kimpussa, joka yritti pitää sutta loitolla keihäänsä varren kanssa, pitäen sitä edessään poikittain, kun peto yritti päästä repimään tuon kaulan auki.
Lorelai ja Ace olivat ottaneet kontolleen viimeisen sotilaan, tuokin oli vetänyt esille hopeisen miekan, jota Ace nyt väisteli samalla kun Lorelai härnäsi ratsua, joka nousi takajaloilleen hirnuen, pakottaen ratsastajan tippumaan alas satulasta.

"F-Fergus?!" Alfa kuuli hätääntyneen parahduksen ja joutui tarttumaan sotilaan keihäästä jälleen hampaillaan kiinni, jotta sai hetkeksi käännettyä huomionsa kauempana olevaan Rafeen ja Ediin. Edward oli saanut ikävästi miekasta olkaansa ja tuosta kaempana seisova Rafe ei enää voinut pelolleen mitään ja kivusta ulvoen joutui muuttamaan muotoaan.
Sotilaan äkäinen riuhtaisu aseestaan sai Ferguksen huomion takaisin haltiaan ja uros päätti lopettaa heidän leikkinsä tähän. Nykäisten voimalla seipään irti sotilaan otteesta, alfa käytti miehen omaa asetta tuon epäonneksi ja pienesti kääntäen päätään seivästi tuon suojaamattoman kurkun aseen terällä. Hetken haltialla meni rohistessa omassa veressään, ennen kuin hiljentyi. Fergus kääntyi Lorelain ja Acen puoleen, huomattuaan sivusilmällään kuinka Ed oli muutanut jo muotoaan. Alfa haukahti jykevästi käskien kakiskkoa väistymään Edwardin tieltä ja jättämään sotilas tuon hoidettavaksi. Punaturkki, kuin myös mustauros perääntyivät sotilaan luota, joka nyt ihmetteli noiden toimia.
Janni
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Mori » 16 Helmi 2016, 11:07

Se pysähtyi ja sen suusta valui,tuoretta verta. Olka sauhusi edelleen jonkin verran ja susi tuntui nytkähtelevän mitenmsattui. Sen katse ei näyttänyt edes kohdistavan mihinkään, kunnes katse pysähtyi liikkuviin hahmoihin. Kaksi sutta perääntyivät vielä elossa olevan sotilaan tieltä. Peto ulvaisi ja syöksöhti ennen näkemättömän nopeasti sotilaan kimppuun ja repi tämän kappaleiksi. Ei sotilaalla ollut minkänlaisia mahdollisuuksia selviytyä ihmissuden hampailta. Työn saatua loppuun peto kääntyi, karjaisi ja hyökkäsi lähimmän suden kimppuun. Se oli Ace.
Valkeat hampaat yrittivät tavoittaa toisen kaulaa. Susi liikkui kuin riivattu, eikä sen liikkeitä kyennyt edes ennakoimaan. Se ei lopettaisi kuin vasta silloin, kun jokainen näistä vihollisista olisi kasa regittyjä lihapaloja. Peto tarrasi kiinni Acen koipeen ja heitti tämän kauemmaksi kääntyen mahdolliseen apujoukkoon ja hyökäten näihin.

Susi yritti raapia ja repiä turkkia ja lihaa irti. Kuului murinaa ja ulvontaa sekä vahva teräksen tuoksui,leijui koko leiripaikalla. Pedon äänimkuulosti nauravalta se nautti koko tapahtumasta ja se halusi lisää. Niin kauan kuin mahdollista.
Mori
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Janni » 16 Helmi 2016, 12:52

Ace yllättyi Edwardin kääntäessä huomionsa häneen. Tämä ennätti väistää, eikä peto saanut uroksen kurkkua hampaidensa väliin. Ace murisi toiselle takaisin, hyökäten samalla mitalla takaisin, yrittäen napata Ediä kyljestä, samalla kun tuo nappasi häntä nilkasta. Lorelai tuli äkäisenä apuun, mutta sai Acen raskaan ruhon vastaan, kun peto viskasi uroksen kauemmaksi. Rafe oli perääntynyt piiloon yhteen telttaan, kurkkien sen suojista mitä ulkopuolella tapahtui.

Fergus oli sen verran uskonut Edwardin sanoja, ettei ollut yllättynyt toisen käytöksestä. Alfa ei kuitenkaan aikonut katsella sivusta kun Ed oli Acen ja Loren kimpussa. Alfa otti muutaman nopean askeleen, yrittäen napata riehuvaa petoa niskasta ja repiä kauemmaksi Acesta ja Loresta, jotka jo vuosivat verta.
Fergus yritti pakottaa Edwardin huomion itseensä, antaen jykevän murinan kertoa, että hän oli tuon ainoa vastustaja tällä hetkellä.
Janni
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Mori » 16 Helmi 2016, 13:03

Kuului karjuntaa ja murinaa, kun Ferguksen hampaat pakottivat pedon taaemmas kaksikosta. Harmaa susi myrisi pedolle ja peto tuijotti sitä takaisin. Se ei vastannut tähän murinaan, vaan alkoi ikään kuin nauramaan tilanteelle. Se haastoi alfan, mutta ei tietenkään voittaakseen laumaa vaan huvikseen. Se uhkasi toista ja susi vastasi.
Peto syksyi kohti harmaata, se ei kuitenkaan tähdännyt toisen kaulaan, kuten oletettua. Se yritti kohti toisen kylkeä, raastaakseen sitä kuin vihannesta raastimessa kynsillään. Susi pakotti harmaan rytäkkään ja selkeästi sillä oli toisia suunnitelmia, kuin jättää huomionsa alfaan. Se liikkui niin, että toinen joutuisi perääntymään kphti tovereitaan, jolloin tappelusta niin nauttiba peto saisi hieman lisää tekemistä.

Peto hyökkäsi taas, yritti iholla hampaiden kera. Hän yritti purra Fergusta ikävästi reidestä, jottei tuo kävely kyky olisi loistavin. Hän yritti myös purra toisesta etu jalasta ja rinnasta.
Kyllä petokin sai vahinkoa itseensä, mutta sitä se ei huomionut. Se ei lopettaisi edes henkihieverissä, se ei välittänyt kibusta tai murkatuista luista. Se suoraan sanoen eli toisten tappamisella. Se söisi vaikka kannibaalisesti oman lajinsa lihaa jos olisi pakko. Peto haki harmaata uudestaan. Haki tämän kynsivään kuperkeikka sarjaan, jossa vuoron perään jompi kumpi heistä oli selkä vasten maata ja yrittämissä hakea hampaillaan toisen lihaa. Ärinää ja murinaa ja karjuntaa kuului. Tuntui kuin muu metsä olisi hiljaa susien taistellessa.

Vidoin päästessään irti toisistaan peto kuulosti taas nauravan, sen hengitys oli raskasta ja sen kieli loirrui punaisena. Vihreät silmät tuntuivat alituiseen vilkuolevan ympärilöeen, mutta keho ei suostunit perääntymään.
Mori
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Janni » 16 Helmi 2016, 18:38

Edward onnistui avaamaan alfan kyljen, mutta tuo sai samalla mitalla omaan kylkeensa takaisin alfan hampaista. Fergus tajusi mitä Ed yritti tehdä, tai voisiko toista enää Ediksi sanoa? Alfa kyllä perääntyi, mutta ei ollut huolissaan siitä, jos Ace ja Lorelai joutuivat tappeluun mukaan.
Kaksikko murisivat yhdessä kuorossa lähestyvälle pedolle, joka nyt niin ahnaasti yritti hankaloittaa Ferguksen kävelyä. Harmaa uros oli kuitenkin valppaana pistäen vastaan omilla hamapaillaan, repien toisen itsestään irti ennen kuin vahinkoa syntyi liikaa.

Tappelu päätyi aina pedon haluamaan painimiseen tuon ja Ferguksen välillä, näiden kieriessä pitkin veristä leiriä. Hetkellisesti kaksikko irroittautui toisistaan läähättäen ja muristen toisilleen. Tosin pedon murina oli enemmänkin pilkaavaa naurua. Fergus ravisteli turkkiaan, josta roiskui samalla verta. Heillä molemmilla oli haavoja ympäri kehoa, mutta kumpikaan ei näyttänyt välittävän kivusta.
Alfa päästi haukahduksen, joka käskytti muita hänen rinnalleen. Tähän mennessä Ace ja Lore olivat pysyneet erossa alfan tappelusta, toki nämä olivat pistäneet hanttiin Edille, jos tuo oli halunnut väkisin heihin käsiksi käydä. Musta uros ja punainen naaras asettuivat molemmin puolin harmaaturkkia. Alfa tahtoi nähdä kuinka sekopää toinen oikein olla, hyökkäisikö tuo vaikka heillä oli selvästi ylivoima?
Janni
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Mori » 16 Helmi 2016, 20:02

Oi kyllä vain, yhden yhtä ripausta siitä lekpeästä ja kohteliaasta miehestä ei ollut jäljellä. Ei, jos toinen persoona oli kyseessä. Eikä toisten susien murina nyt tehnyt asialle mitään, se enemmänkin vain yllytti sutta taistelemaan verisemmin.
Peto seisoi paikoillaan katsellen, kuinka alfa kutsui rinnalleen tovereitaan. Ehkä peto tuntui sanovan, että asia oli alhaista. Eivät ihmissudet kulkeneet laumassa, he olivat omien teittensä kulkioita. Jykevä ja bassomainen naurun tapainen ääni kantautui pedon kurkusta, kun Ace ja Lorelai painautuivat alfaansa suojelemaan. Niin vaarallisessa tilassa kuin susi olikin, ei se ollut tyhmä. Se omasi Edwardin älyn ja osasi kyllä tulkita tilannetta ja myös yli voiman. Hullu vain lähtisi hakemaan turpaansa kolmelta muulta ihmissudelta, joka tarkoitti, että sitä haettaisiin heikoimmasta.

Nopea askel hypähdys ja peto syöksyi leirin teltan sisällä kyhjöttävää Rafea kohti. Loukkaantunut oli aina paras mahdollinen ja myös paras mahdollinen ase muita kohtaan. Tässä kohtaa kuitenkin Edward ei suonut sellaista tapahtuvan. Niin pitkälle hän oli tietoisuudessaan päässyt. Keho jäykistyi ja tassut tömähtivät vasten maata. Susi tuntui murisevan itselleen ja oli juuri pysähtynyt vastakain Rafea. Se ravisti päätään ja kääntyi. Se syöksähti kohti Fergusta, mutta tällä kertaa se muuttui puoli tiessä ihmiseksi. Nyrkki yritti tavoittaa suden leuan, jos toisenkin kerran, jonka jälkeen Edward seisoi nyrkkiään pidelleen, hengitys huohottaen. "Minä varoitin!" hän huusi verisen suunsa ja kanssa sylkien verta sivuun.
Pedon caikutus ehkä näkyi vielä, niin aggressiivisena olemuksena miehessä, mutta Ed ei hyökännyt enää. Hänen lihaksiaan särki ja pakotti ja häntä huimasi. Ei hän kyennyt enää. Hän romahti suoraan sanoen maahan. Silti hän jaksoi huutaa Fergukselle, lähes epätoivoiseen sävyyn. "Mitä ikinä teinkään, pyydän anteeksi... En..." hän supisi ja hautasi kasvonsa verisiin käsiinsä liaten kasvonsa.
Mori
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Janni » 16 Helmi 2016, 23:49

Fergus oli liian hidas älyämään, ettei peto ollut tyhmä. Tuo kyllä liikahti, mutta suuntasi hyökkäyksensä kohti telttaa, joss Rafe piileksi. Nuorukainen ulvahti kuin kivusta pelästyessään hyökkäävää Ediä, yrittäen päästä pakoon, mutta kompuroi kipeän tassunsa kanssa ja oli maata vasten. Peto ei kuitenkaan hyökännyt, tuo oli pysähtynyt. Kolmikko sillä välin oli ottanut kiireisiä askelia toisen perään, mutta nämä pysähtyivät Edwardinkin pysähtyessä.
Fergus jäi tuijottamaan toista odootavasti ja yllättäen Ed kääntyi takaisin häneen. Tuo muutti muotoaan kesken hyökkäyksensä, se kertoi ettei peto ollut enää vallassa. Alfa tosin joutui haukahtamaan, ettei Ace ja Lorelai hyökänneet. Se vei huomion kuitenkin pois miehestä ja äkisti oli tuon nyrkki vasten Ferguksen leukaa. Säpsähtäen alfa nousi takajaloilleen ja painoi ison etutassunsa vasten Edwardin naamaa tyontäen tuon kauemmaksi itsestään. Tassu jäi pidättelemään toista, tuon vielä yrittäen vetää ihmissutta kirjaimellisesti kuonoon.

Mies näytti kuitenkin rauhoittuvan, joten niin saattoi Ferguskin. Karvainen koura toisen naamalla muuttui miehen kädeksi. Fergus huohotti, tämän sieraimista ja suupielestä valui verta, sekä paita näytti saavan lisää punaisia länttejä veren valuessa haavoista. Edward romahti maahan, jolloin alfan tärisevä käsi valahti tämän sivulle, punaisen katseen tuijottaessa toista alas.
Ed huusi varoittaneensa ja pahoitteli nyt sitä mitä oli tehnyt. "Minusta... pärjäsit oikein hyvin." Fergus totesi huohotuksensa seasta, kuin myös epämukavan tärinän. "Hoitelit kaksi... sotilasta oikein hyvin." Mies vielä kehui.
Janni
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Mori » 17 Helmi 2016, 00:49

Tilanne oli vakava. Erityisen vakava siis ainakin Edwardin mielestä. Hän tuijotti veristä kolmikkoa ja hätä päissään hän käänsi katseensa Rafeen, joka oli selvinnyt säikähdyksellä. Pää käännähti yhtä jyrkästi ja nopeasti takaisin Fergukseen, kun tuo alkoi kehumaan häntä. Kertoi hämen pärjänneen oikein hyvin. Mies tajusi katsoa lopulta ympärilleen ja se ei olkut kaunista katseltavaa. Siellä täällä oli ruymiin paloja ja verta. Fergus jatkoi samalla, että hän oli hoitanut kaksi sotilasta. Miehen kädet alkoivat täristän, ehkä rajummin mitä Ferguksen omat.
"Minäkö..?" hän henkäisi mitättömällä äänellä. Hänen kasvonsa kalpenivat, vaikka veren puute olikin tehnyt jo osan kalpeudesta. Hän näytti siltä, kuin olisi muuttunut lakanaksi. "Minäkö tapoin..?" hän kysyi hiljaa tärisevällä äänellä. Muisti kuvat merkittävästä yöstä alkoivat välähdellä hänen silmiensä edessä.

Edward huusi ja kuului ehkä itkun tapaista epätoivoista ulinaa, mutta kyyneleitä ei vuodatettu. Jos hänen jalkansa olisivat kantaneet, olisi hän yrittänyt lyödä toqusta uudestaan turpaan. Sen Fergus oli ansainnut. Hän olisi kalauttanut toiselta hampaat irti leukaluusta. Hän olisi muotoilkut toisen naamaan aivan uuteen uskoon, jos olisi kyennyt järkytykseltään.
Mies tuntui vaipuvan epätoivoon. Hokien kuin mantraa anteeksi pyyntöjä. Lopulta Ed alkoi liikkua, mutta se näytti siltä kuin hän ei olisi nähnyt laisinkaan eteensä. Hän nousi hatarasti ylös ja lähti kävelemään, hän ohitti Ferguksen sen kummoisemmin sanomatta mitään, mutta hetkellisesti hänen yllään oleva epätoivoinen ilmapiiri oli muuttunit tiheäksi vihaksi ja pettymykseksi. Parin metrin päässä se ilmapiiri oli kadonnut hoipertelevan miehen yltä.

Ei hän kauas päässyt, mutta niin kauas, ettei nähnyt tippaakaan haltioiden verta tai haistanut sitä vahvaa teräksen hajua. Mies oksensi johonkin lähimpään puskaan ja tyhjensi sen mitä oli syönytkin.
Mori
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Janni » 17 Helmi 2016, 10:17

"Niin sinä." Fergus myönteli Edwardin epäuskoisiin sanoihin, mies ei tiennyt mitä toiselta odottaa, joten jäi odottaen tuijottamaan mitä tuleman piti. Ace ja Lorelai päättivät itsekin muuttaa muotoaan, kun vaara näytti olevan ohi. Haltia näytti silmäilevän Ediä hieman huolistuneen oloisesti, kun taas Lore yhtä mielenkiinnolla kuin alfakin.
Kolmikko säpsähti miehen ryhtyessä yllättäen huutamaan epätoivosta. "Hei... Ei se nyt niin hirveää ole." Fergus sanoi, mutta hänen sanasa taisivat mennä ohi toisen korvien.
Edward lakatessa parkumasta, tuo nousi hoperrellen ylös ja läti kävelemään leirin reunamalle. Muiden katseet seurasivat toista. Ed ei kuitenkaan muuta halunnut tehdä, kuin oksentaa vatsansa sisällön ulos. Huokaisten Fergus viimein päätti rauhoittaa oloaan sillä välin kun toinen hoiti pahaa oloaan. Sätkä vietiin huulille ja sytytettiin tulitikuilla, hemmetti tämä oli jo kolomas tälle päivälle.

"Fergus..." Ace kääntyi alfan puoleen katsoen tuota odottavasti. "Juu juu, minä menen." Fergus tuhahti. "Yritä rauhoittaa Rafe sillä aikaa, hänellä on paikattavaa tehtävänä." Alfa käski, lähtien sitten astelemaan Edwardia kohti. Askeleet vihlaisivat jokaista haavaa mitä kehossa oli, mutta moinen kipu oli niin tuttua ettei se miestä noin vain lannistanut.
"Nyt näen selvästi tämän pikku ongelmasi." Fergus totesi ensimmäisenä, eikä välittänyt jos toinen suutuspäissään ryhtyisi hänelle räyhäämään. "Et selvästi ymmärrä mitä ihmisutena oleminen tarkoittaa. Emme ole susia, jotka jolkottelevat tyytyväisenä pitkin metsää ja elävät koloissa. Olemme petoja, tapamme ja olemme armottomia jos haluamme." Alfa selitti, vetäen henkoset ja antaen savun valua ulos suustaan samalla kun puhui; "En todellakaan tiedä mikä tämä toinen persoonasi on, mutta ehkä sinä et osaa hyväksyä itseäsi täysin ja siksi toisen persoonasi täytyy olla niin raaka."
Janni
 

Re: Werewolves?! || Mori

ViestiKirjoittaja Mori » 17 Helmi 2016, 11:50

Mies oli kyykyssä ja roikotti päätään kohti maata. Häntä väsytti, mutta samalla häntä oksetti, joten hn ei juurikaan liikkunut. Fergus taas käveli hänen luokseen hitaasti. Tämä totesi nähneensä hänen ongelmansa nyt ja rupesi selittämään siitä mitä oli olla ihmissusi. Edward nosti päätään nähdäkseen toisen ilmeen, kn tuo selitti hänelle asiaa. Kyllä hä tiesi mitä ihmissutena oleminn oli, hänhän oli ihmissusi, mutta kai tässä järkytyksessä ei halunnut ottaa toisen sanoista selvää. Mies pysyi hiljaa, kuunnellen puoliksi sitä, kuinka tuo selitti, että hän ei osannut hyväksyä toista puoltan. "Mitä luulet? Miksi en osaa hyväksyä sitä?" Ed kysyi väsyneellä äänellä. "Helppohan se sinun on sanoa, että hyväksi peto puolesi ja jatka armotonta tappamistasi, sehän on ihmissuden luonto", hän totesi ja nousi hitaasti ylös kääntyen toiseen.
"Meillä on vain se ero, että sinä olet saanut kasvatuksesi ihmissusilta ja minä ihmisiltä. Lisäksi, sinä et varmaankaan tappanut vanhempiasi tai tapanut ystäviäsi, etkä varmaankaan tappanut kokonaista kylää tuntemiasi henkilöitä. Eikä äitisi varmasti sanonut viimeisillä hengen vedoillaan sinua hirviöksi?", hän kysyi inho kasvoillaan, mutta se inho oli enemmän häneen itseensä suunnattu kuin Fergukselle. Fergus varmasti oli saanut rakkautta vanhemmiltaan, mutta sellaista tapahtumaa toinen ei välttmättä pystyisi samaistumaan tilanteeseen. "Minä olen tehnyt sen mitä tein ja vien sen hautaani, mutta sinun on ymmärrettävä, että ihmissusia on moneksi. Minä valitsin elämän tyylini. Hyväksyin itseni sellaisena kuin olen tai en", Edward sanoi vakavana. Hänen kasvoilleen kuitenkin palasi väsynyt ilme.

Hän ei jaksanut puhua sen enempää. Hän nosti kätensä ylös ja tuijotti siinä olevaa verta, jonka sitten vain loppujen lopuksi pyyhki housuunsa. Hän vilkaisi Fergusta ja tuon haavoja. "Anteeksi, jos nipistin vähän liikaa, kerta en ollut oikein itseni", hän totesi ja läymäytti toista haavoittuneeseen kylkeen, ehkä sen takia, että tuo oli ansainnut sen. "Seuraavalla kerralla kun näemme, en halua sinun vaarantavan itseäsi tai ketään laumakaisistasi", Ed vielä sanoi katsellessaan, jos miehen kasvot vääntyisivät tuskaiseksi.
Mori
 

EdellinenSeuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron