Olen sinulle velkaa || Wolga K-18

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Wolga » 30 Huhti 2016, 17:38

Katseli ääneti kuinka mies lyhyen katsekontaktin jälkeen tiputti huomionsa lattiaan, Thean olisi tehnyt mieli huutaa, mutta ei tiennyt mitä huutaisi. Miksi tuo mies oli nyt hiljaa, ei kommentoinut mitenkään vaikka hän oli toivonut että toinen sanoisi… Niin, eipä hän oikeastaan tiennyt mitä oli edes toivonut miehen kommentoivan hänen sanoihinsa. Naisenkin katse löysi tuon tutun näköisen paperin, joka tosin oli nyt palloksi rytistettynä lattialla. Kulmat kohosivat ihmetyksestä, mikä ihme niissä sanoissa oli saanut miehen niin suunniltaan? Katseli kuinka lappunen polkaistiin jalan alle, epäilemättä mies tunsi olonsa yhtälailla turhautuneeksi kuin hänkin. Thea ei ymmärtänyt kuinka vielä hetki sitten niin pitkältä näyttänyt, suora tie oli löytänyt monta mutkaa ja lopulta ylittämättömän tuntuisen seinän. Ehkä he Ferguksen kanssa seisoivat seinän vastakkaisilla puolilla. Niin, sitä se ehkä olikin. Nainen ei huomannut kuinka toinen nosti katseensa takaisin häneen, havahtui vasta kun tunsi miehen lähestyvän. Kerkesi juuri kohottaa katseensa lattiasta, kun kämmen pureutui niskaan lämpimänä, mutta kovin vaativana. Thea horjahti aavistuksen huulien painuessa hänen omilleen.

Thea painautui susimiestä vasten, kiersi kätensä itseään pidemmän niskaan ja toisen käden sormet tarttuivat miehen hiuksiin – eikä erityisen hellästi. Neito avasi aavistuksen huuliaan, valmiina syventämään suudelmaan mikäli toinen siihen pyrkisi, lipaisi kielensä kärjellä miehen ylähuulta. Kulmahampaat tuntuivat edelleen oudoilta, mutta ei häiritseviltä. Tässä mielentilassa tuskin mikään olisi voinut häntä häiritä. Työnsi lantiotaan miestä vasten ja puraisi toisen alahuulta, ikään kuin olisi käynyt vielä jonkinlaista sotaa itsensä tai toisen kanssa – tällä kertaa vaan hyvin fyysistä. Suudelma tuntui sekoittavan päätä entisestään, tällä kertaa tosin tavalla josta ei edes halunnut pyristellä irti. Jos sekaisia ajatuksia ja tunteita huutava mieli tuntui näin hyvältä, niin Thean puolesta se saisi huutaa lopun elämäänsä. Kuohunta sisällä tuntui kasvavan, mutta se tukehduttava tunne sen sijaan tuntui hiipuvan.

Nainen nykäisi niskahiuksista miehen kasvoja kauemmas itsestään ja kohotti katseensa tämän silmiin. ”Helvetin Fergus”, kirosi, mutta tällä kertaa hengästyneessä äänessä oli kiihkoa ja vähän nauruakin, ”mitä sinä oikein teet minulle?”, jatkoi ja virnisti päätään pudistaen, laski sormensa irti toisen hiuksista ja vetäytyi hieman kauemmas. Nainen nosti kaulakorunsa pois kaulaltaan ja astui Ferguksen ohi, laski sen toisen selän takana nököttävälle pöydälle. Hetken mielijohteesta tarttui miehen paidan helmaan ja kohotti sitä, kumartui suutelemaan kuumeesta lämmintä selkää. ”Mmm… sinun pitäisi levähtää”, totesi.
Wolga
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Janni » 30 Huhti 2016, 18:29

Tämä oli selvästi ainoa pakotie ulos koko tilanteesta ja se näytti kelpaavan Theallekin. Fergus päästi tyytyväisen murahduksen, naisenkin vastatessa kovakouraisella tavalla. Kyllähän se suudelma syveni, kun nainen oli lähtenyt leikkiin mukaan. Se taisi ylyttää miehen kuumetta, lämpimän aalloin pyyhkiessa yli, mutta se jokseenkin tuintui hyvältä. Tosin sitä hän saattaisi katua myöhemmin.
Thean tukistaessa miehen irti itsestään, hyvin vastahakoisesti Fergus suudelmasta hölläsi. Kuin pahainen koira olisi revitty kauemmaksi ruokakupiltaan. Susimies huohotti hieman, kuumahan tässä oli. Pieni virne suotiin Thean kiroiluun. "Sen mitä olisi pitänyt tehdä aikaa sitten." Mies vastasi toiselle, hölläten nyt itsekin, naisen tahtoessa astella ohi.

Jotain Thea laski pikkupöydälle, ennen kuin kääntyi takaisin miehen puoleen. Fergus oli kääntymässä neidon puoleen, mutta tuo meni ja nosti hänen paitansa helmaa, käyden kiusaamaan selän paljasta ihoa. "Hah, miten luulet minun maltavan?" Miesnaurahti, vilkuillen Theaa olkansa yli. "Mutta näetkö, ehkä olin hieman oikesta, sen panemisen suhteen." Mies virnisti. "Heti rennompi olo, kun antaa tunteen viedä?"
Hetken nautittuaan Thean kiusaamisesta, Fergus kääntyi ympäri, nostaen kätensä naisen harteille. "Toivottavsti en kuitenkaan joudu ongelmiin pikku tikarisi kanssa." Mies kuiski kumartuessaan toisen korvan vierelle, laskeutuen siitä näykkäämään Thean kaulaa kulmahampaillaan.
Janni
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Wolga » 30 Huhti 2016, 20:44

Oli miellyttävää huomata, että mies vastasi hänen kosketukseensa. Vaikka varmasti osa ihon kuumentumisesta johtui vain nousevasta kuumeesta. Antoi huuliensa maistella ihoa, välillä kiusoitteli kevyesti hampaillaankin. Mitä ylemmäs selkää pääsi, sitä ylemmäs kohotti vaatteen helmaa. Välillä antoi vapaan käden sormiensa seurailla lukuisten arpien ääriviivoja - kuten silloin, kun mies oli ensimmäisen kerran muuttunut sudeksi. Siitä tuntui olevan jo vuosia aikaa, vaikka todellisuudessa vain ehkä kuukausi. Vai että ei malttaisi, hymähti. Ehkä hänen pitäisi pakottaa toinen malttamaan? Jos nyt itsekään siihen pystyisi.

Pyöräytti silmiään ja nappasi ihoa hampaidensa väliin, nipistyksen omaisesti, kun Fergus kehui olleensa oikeassa. "Älä kehu vielä, kaikki voi vielä mennä metsään", virnisti selkää vasten. Olisi voinut jatkaa tutkimusmatkaa vaikka kuinka pitkälle, tosin se olisi jo vaatinut sen että seuraavaksi olisi riisunut miehen ylävartalon paljaaksi. Mutta Fergus keskeytti hänen toimensa kääntymällä ympäri ja laskemalla kätensä siroille harteille. Thea kohotti katseensa miehen kasvoihin, hymy väreili suupielissä. Kukapa olisi uskonut, että hän todella tuntisi vetoa ihmissuteen - muutenkin kuin hyväksikäyttö mielessä.

Henkäisi, kun tunsi huulet ja hampaat kaulallaan. Iho nousi kananlihalle ja mielihyvän väreet juoksivat pitkin vartaloa. "Mm... Sinun täytyy vain elää sen epävarmuuden kanssa", kiusoitteli ja sulki silmänsä, keskittyen nyt mieheen. Totta tosiaan tämä oli rentouttavaa, tai ainakin vei sitä ikävää jännitettä parempaan suuntaan. Puhdisti ilmaa.
Wolga
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Touko 2016, 00:25

"Metsä kyllä on yksi lempi paikoistani." Fergus myhäili Thealle takaisin, hän olisi mielellään nostanut naisen puuta vasten, mutta ehkä oli parempi jättää moinen välistä tässä kunnossa.
Tikarin käytöstä ei lupailtu liikoja, mutta kiusoitteluahan tuo enimmäkseen taisi olla. "Ehkä minun on parempi elää siis jännityksessä." Fergus totesi päästäessään hetkellisesti irti hampaillaan naisen ihosta. Se tuntui mukavan kimmoisalta, joten ei hän malttanut kauaa olla siitä erossa. Näykkäisy oli tällä kertaa rohkeampi ja antoi vihiä siitä, ettei miehen leuoilla olisi vaikeuksia repiä kurkua auki. Ehkä se oli jonkin verroin samallainen jännite, kuin Thean tikari?

Fergus kiipesi hieman ylemmäs, nuuhkien toista korvan takaa. Kädet tutkivat samanaikaisesti Thean kylkiä ja muotoja aina alelmas, aina mukavan muodokkaalle takavarustukselle asti. "Mikä on villein kokemuksesi?" Susimies päätti udella, kyllä hän tahtoi tietää kuinka paljon täytyisi pistää paremmaksi, jos tilanne tosiaan tästä kuumenisi. Vaikka se taisi Ferguksen osalta olla jo hyvin kuuma, syvästä hengityksestä päätellen, kohta mies läähättäisi kuin koira.
Kädet tunnustelivat ja kourivat Then muotoja, terävät kynetkin ilmoittivat läsnäolostaan, mutta onneksi neidon vaatteet estivät pahimman vahingon.

//Nää kaks oikeesti, pahempia ku teinit :D //
Janni
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Wolga » 01 Touko 2016, 01:37

Siroa kaulaa taivutettiin, jotta ahnas suu pääsi paremmin käsiksi siihen. Huulet avautuivat houkuttelevasti raolleen, kun Thea hymisi sanattoman vastauksen toisen puheeseen jännityksessä elämisestä. Tiukempi näykkäys kirvoitti pienen vingahduksen, joka oli tulkittavissa enemmän mielihyväksi entä kivuksi. ”Mm… Taidamme olla tasoissa siinä suhteessa”, kommentoi jaksamatta keskittyä muotoilemaan mitään järkevämpää. Kyllähän miehen rohkeampi ote hänen siloisesta ihostaan sai neidonkin muistamaan, että mies toden totta ei tarvitsisi mitään aseita jos haluaisi päästää hänet päiviltä. Jollain kierolla tavalla oli kiehtovaa luottaa hukkaan niin paljon, että saattoi paljastaa kaulansa hampaille ilman epäilyksiä tai pelkoa. Jännittävää sellaisella varpaissa asti kihelmöivällä tavalla. Jos toinen olisi vielä hetken jatkanut kaulan parissa, olisi nainen voinut vaikka anella polvillaan miestä heittämään hänet sänkyyn.

Thean onneksi, hän kun ei halunnut anella Fergukselta mitään, mies siirtyi kaulalta hieman ylemmäs. Kevyt ilmavirta korvantauksen herkällä iholla sai naisen värähtämään ja hartiat nousemaan kohti korvia, pieni kikatuskin karkasi huulilta. Kutitti ja silti hän halusi lisää, koko ajan vain lisää. ”Irstas”, virnisti ja nipisti miehen korvanlehteä sormillaan. Vai halusi tuo kuulla hänen villeimmän kokemuksensa. Yllättäen Thea tunsi itsensä hetken aikaa kovin häveliääksi, oli jotenkin kovin intiimiä ajatella paljastavansa oma villein kokemuksensa tuolle miehelle. Siitäkin huolimatta, että oli päästänyt kätensä seikkailemaan miehen vartalolla vähän vähemmän häveliäinä. Nainen oli utelias tuntemaan kunnolla, että mitä vaatteiden alla oli. Sormet kokeilivat voimakkaita käsivarsia ja olkapäitä, rintakehää josta käsiä valutettiin paidan helmalle ja sujautettiin tunnustelemaan vatsan lämmintä ihoa. Hetkittäin oli haastavaa keskittyä miehen tunnusteluun, kun tunsi toisen kynnet ja kädet omalla ihollaan – tai toki vaatteidensa päällä. Naisen otteet tosin eivät olleet aivan yhtä ahnaat, ennemminkin uteliaat ja kiusoittelevat, paljon vähemmän suoraviivaiset.

”Mm… En tiedä voinko kertoa”, sanojensa myötä myös sormet laskeutuivat seurailemaan miehen vyötä, ”entä jos tulet mustasukkaiseksi?”, kiusoitteli ja kohotti katseensa Ferguksen kasvoihin. Kurottautui suutelemaan toisen alahuulta, siirtyi näykkäämään kaulaa leuan alta. ”Se oli ensimmäiseni”, puhui ja painautui lämmintä vartaloa vasten, kuuli miehen kiihtyneen hengityksen ja tunsi oman sydämensä nopeana juoksevan sykkeen. Huulet hipaisivat kaulaa kevyinä, tuskin koskettivat. ”Se mies… Pitkä ja komea, hieman vanhempi”, uusi hipaisu, ”ja aivan kauhea renttu”, nainen kyykistyi hitaasti miehen edessä ja raotti jälleen paidan helmaa, ”ehkä näytän sinulle”, virnistys, jonka jälkeen kieltä pyöräytettiin paljastuneen navan ympärillä. Thea irrottautui miehestä ja perääntyi saadakseen riittävästi tilaa performanssilleen. ”Olin jo viikkoja jallittanut sitä miestä, mutta hän ei ollut kiinnostunut nuoresta aatelisneidosta”, puheli ja samalla keikautti lannettaan esittäessään kuinka oli kulkenut miehen ohi, nuolaisi kielensä kärjellä ylähuultaan, sormet avasivat muutaman napin paidasta, jonka seurauksena rintojen pyöreys ei jäisi epäselväksi. Toki paita vielä enemmän peitti kuin näytti. ”Olin jo menettänyt toivoni, kun eräänä iltana se mies tarttui käsivarteeni ja nykäisi minut kujalle”, nainen kohotti käden huulilleen kuin olisi ollut kovinkin kauhuissaan, leikittelevä katse kertoi toista. ”Siellä hän nosti käteni talon seinää vasten”, kohotti kätensä pään yläpuolelle ja painoi ranteensa yhteen, antoi lantionsa työntyä aavistuksen eteenpäin – kuin olisi todella nojannut selällään johonkin muuhun kuin kuvitteelliseen seinään. Piti pienen tauon nähdäkseen kuinka sanansa vaikutti susimieheen. ”Loput voitkin arvata”, lopetti tarinansa ja laski kätensä alas, suoristi asentonsa, iski silmäänsä.

”Sääli, että se mies oli loppujen lopuksi tyhmä kuin saapas”, vino hymy piirtyi huulille naisen muistellessa ensimmäistä kaatoaan. Tai kumpi nyt oli kumman sitten kaatanutkaan. ”Sitä ei oltu tarkoitettu kestämään”, mutristi huuliaan ollen muka kovinkin pahoillaan. ”No, onnistuinko tyydyttämään Herrani uteliaisuuden?”, kiusasi ja niiasi miehen edessä, painoi katseensa maahan kuin olisi kovinkin kiltti ja nöyrä ollut.


//No äläpä! Impulsiiviset, kiihkeät ja kakarat :''DD //
Wolga
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Touko 2016, 02:17

Fergus saattoi tutea nipistyksen korvalehdellään, kun Thea meni häntä muka moittimaan. Samalla nainen lähti tutkimaan miehen ihoa paidan alla, eikä hän tietenkään pistänyt pahakseen. Neidon kädet tuntuivat mukavan viileiltä kuumalla iholla, olo oli oikein mukava ja hän myös nautisi siitä kun vielä pystyi.
Fergus hautasi kätensä Thean hiuksiin, samalla kun tuo pyöritteli vastaisiko miehen kysymykseen. "Mustasukaiseksi? Minä? Enköhän ole moninkertaisesti miehekkäämpi kuin ne ihmispojat, joita olet pyöritellyt." Mies totesi virnistäen ja mielikseen sai kuulla Then pienen tarinan, jonka tuo meni myös näyttelemään siinä samalla. Se oli oikein miellyttävää seurattavaa, nainen osasi olla todella kiusaava ja tuo selvästi tiesi mitä teki. Fergus puraisi ylähuultaan Thean ollessa siinä polvillaan hänen edessään ja kertoillen kuinka oli viimein kolkannut sen miehen jota oli viikkoja jahdannut. "Ehkä olit niin hermoja raastava, ettei hän kestänyt enää." Fergus ehdotti vinosti hymyillen. "Hän kuitenkin valitsi oikein."

Fergus ei voinut olla naurahtamasta, kun Thea meni vähättelemään mies parkaa tyhmäksi, mutta vähät siitä, oliko Fergus saanut uteliaisuutensa tyydytetyksi? "Noh mitä luulet?" Mies kysyi, samalla kun osoitti käsillään housujensa utumusta. Tietenkin hän oli Thean tarinasta innostunut, kuin myös tuon näytöksestä ja sen kaiken saattoi nähdä housujen tilanpuutteena.
"En kuitenkaan odottanut sinun olevan niin alistuvaa tyyppiä. Vai teetkö näin mielikseni, niin kuin kaikkille muille?" Fergus kysyi, viedessään toisen kätensä Thean päälaelle, sormien punoutuessa hiusten lomaan, kyensien päät löysivät päänahan. Ei Fergus raapinut, se oli enemmän hidasta hieromista.

//Eka huudetaan kilpaa ja nyt... aaagghh xD //
Janni
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Wolga » 01 Touko 2016, 11:20

Vastausta odottamatta nainen laskeutui polvilleen susimiehen eteen, huomasihan hän että moinen asetelma kaiken muun lisäksi tuntui kuumentavan toista. Kädet painettiin miehen lantiolle ja katse kävi uteliaana toisen etumuksella, joka kieltämättä tässä asennossa oli varsin hyvin tarjolla. Vielä ei kuitenkaan ollut tutkimusmatkan aika. Kohotti kasvojaan, jotta saattoi katsella ripsiensä lomasta miehen kasvoja, kun tämä kysyi oliko näin alistuva vain Ferguksen mieliksi. Toinen suupieli nousi hieman ylemmäs, luoden viekkaan, vinon hymyn kasvoille. Kynnet hänen päänahallaan tuntuivat hyvältä, kuten tämä koko tilannekin. Oli hauskaa yrittää pönkittää miehen itsetuntoa ja luoda illuusiota, jossa toinen oli tilanteen herra. ”Mitä toivoisit, että vastaisin?”, kysyi kulmaansa kohottaen ja nojasi sitten leukaansa Ferguksen vatsaan, painoi vartaloaan tiiviimmin susimiestä vasten. Kädet pujahtivat jälleen etsimään paljasta ihoa, sen löydyttyä sormet valuivat piirtelemään hajamielisiä kuvioita alaselän alueelle. ”Ettei minulla ole ollut kuin yksi ennen sinua, en voi tietää?”, virnuili vaikka varmasti oli sanomattakin selvää, että nainen oli hankkinut hieman enemmän kokemuksia kuin yhden miehen verran.

Annettuaan hetken hiljaisuuden tehdä tehtävänsä, nojautui kauemmas miehestä. ”Mm… Se riippuu miehestä ja siitä, mitä haluan sillä hetkellä”, puheli ja ryhtyi availemaan Ferguksen vyötä hieman huolimattomin sormin, antoi käsiensä välillä ’vahingossa’ hipaista etumusta jonka seurauksena puraisi aina alahuultaan ja kohotti katseensa miehen kasvoihin, ottaen omille kasvoilleen kiusoittelevan oho –ilmeen. ”Jos luulen, että mies ei kykene tyydyttämään minun tarpeitani, otan mielelläni ohjat käsiini. Usein miehet ovat siihen oikein tyytyväisiä”, nainen sai vyön auki ja mutristi huuliaan miettiessään, että jatkaisiko tästä enää eteenpäin. Tuntui likaiselta puhua hänen miestenkäyttö tottumuksistaan miehelle, jonka kanssa oli jo aika ilmeistä mitä pian tapahtuisi. Valutti kämmenensä lepäämään Ferguksen etureisille, melko lähelle tämän nivusia, työnsä susimiestä hieman kauemmas itsestään. ”Ja sitten on miehiä, joiden tahtoon taipuu mielellään. Ja miehiä, joiden tahtoon haluaisi taipua”, hymähti ja irrotti otteensa toisesta, nousi jaloilleen ja nojasi painonsa vasemmalle jalalleen. Haalean ruskeissa silmissä saattoi nähdä monenlaisia sävyjä, aina kiihkosta ihmetykseen. ”Miksi sinä kyselet? Puhutko aina näin paljon?”, kysyi kulmiaan kurtistaen.


//Jos ne yrittää kiihottaa toisiaan kilpaa :'''DDD Yhtä kilpajuoksua tuo noiden juttu. Kumpi on kierompi, kumpi on pahempi, vaarallisempi, parempi,... Kumpi on parempi viettelemään :DDDD //
Wolga
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Touko 2016, 11:57

"Rehellisesti." Fergus vastasi Thean kysymykseen, jääden sitten kuuntelemaan maltillisesti, kun neito meni ja selitti tottumuksistaan. Ei Thea pystynyt häntä huijaamaan sillä, että tuolla oli kokemusta vain yhden miehen kanssa. Kyllä hän näki naisesta läpi ja sekös pisti hymyilyttämään.
Siinä Thean kertoilessa tavoistaan, Fergus saattoi yrittää tasata hengitystään. Paikallaan seisominen oli yllättävän raskasta kuumeessa. Keho kun toivoi pääsevänsä vaaka-asentoon. Fergus ei keskeyttänyt Theaa, tuo kun oli päättänyt kiusata häntä siinä ohessa, availemalla muka niin kömpelösti hänen vyötään. Mukavaltahan se tuntui ja se oli myös koettelemus miehen hillinnälle ja maltille.

Thea tosin päätti työntää Fergusta kauemmas itsestään, joka sai miehen naurahtamaan ja päästämään pettyneen äänähdyksen, kun Thea nousi jaloilleen. Samalla mies veti kätensä pois neidon hiuksista. Hän muka puhui liikaa. "Sudet ovat luonnostaan uteliaita." Fergus vastasi. "Millaiseksi mieheksi sinä minut luettelet?" Mies kysyi, nähtävästi ignooraten sen seikan että hän puhui paljon.
Siinä samalla Fergus päätti olla yhtä 'ilkeä' ja asteli Thean ohi kohti vuodetta, hänen oikeasti täytyi päästä makuulle. Mutta ensin täytyi hänen napakasti läpsäistä neitoa takamukselle, ohi kulkiessaan, ennen kuin asettui vuoteelle pitkäkseen kädet niskan takana.

//Niinpä niin xD //
Janni
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Wolga » 01 Touko 2016, 12:35

Millaiseksi mieheksi tosiaan, hänellä oli oikeastaan kaksi sopivaa vaihtoehtoa –tai ehkä enemmänkin, mutta ne muut vaativat vielä tarkempaa perehtymistä. Päällimmäisenä ajatteli, että mies oli kaiketi hieman samantyyppinen kuin hänkin, kaikki ruokainen mitä seksiin tuli. Kunhan siihen ei liittyisi mitään nöyryytystä, tai ihmisarvoa alentavaa. Hänen laillaan mies oli varmasti niitä, jotka pysyivät tilanteen tasalla ja pitivät ohjia käsissään vaikka olisikin näennäisesti kumppaninsa vietävänä. Toisaalta, mies myös oli sellainen jonka tahtoon Thea olisi voinutkin hetkeksi nöyrtyä, tietysti vain pienen leikin ajaksi. Neito ei kuitenkaan ehtinyt kertoa ajatuksiaan, kun mies jo asteli hänen ohitseen ja tarjosi napakan läpsyn hänen pakaralleen. Nainen hypähti ja inahti, tällä kertaa kosketus oli jo kirpaissut niin, ettei se varsinaisesti nostanut nautinnonaaltoja – mutta sitä kuumaa kuohuntaa sitäkin enemmän. Nainen pyörähti ympäri ja nosti kämmenet vyötärölleen, kurtisti kulmiaan ja kohotti leukaansa muka kovinkin loukkaantuneena. ”No kylläpä sitä nyt niin äijäksi ryhdyttiin”, tuhahti silmiään pyöräytellen, mutta ei onnistunut peittämään virnistystä kokonaan kasvoiltaan. Hänestä oli hauska kisailla miehen kanssa, jota piti vertaisenaan – ainakin lähestulkoon.

”Tuosta hyvästä en kyllä kerro”, ilmoitti vakavana ja katseli hetken sängyssä makaavaa. Tiputti viimein reppunsa lattialle, se kilahti kaikista kolikoista joita oli hopea- ja kultarahat vaihtamalla saanut. Käänsi sängylle selkänsä riisuessaan takkia päältään, ehkä tästä ei ihan heti lähdettäisi kuitenkaan, ja asetteli sen sitten tuolle samaiselle pienelle pöydälle jolle oli hetkeä aiemmin jättänyt sen hopeisen korunsakin. Sen, minkä piti olla naisen suoja huijatuksi tulemista vastaan. Ei voinut olla soimaamatta itseään siitä, että taas oli aivan vietävissä ja kaikenlisäksi nauttikin siitä. Asteli pehmein, itselleen tyypillisin keinuvin askelin sängyn luo ja asettui selälleen susimiehen vierelle makaamaan, jätti luonnollisesti pienen hajuraon heidän väliinsä. ”Millaisena naisena sinä minua pidät?”, kysyi ja silmäili iän tummentamaa kattoa, sen syitä ja muita muotoja. Naisen hymähti muistaessaan edellisen illan huolen ja yön kietoutuneina toisiinsa. Kukapa olisi arvannut, nyt he makasivat sängyssä odottaen jommankumman tekemää ratkaisevaa liikettä. Peliä, yhtä peliä. Kädet asetettiin lepäämään vatsan päälle, vaikka todellisuudessa olisi halunnut riipiä vaatteet susimiehen yltä jotta pääsisi tutkimaan tuota kiehtovaa, arpista vartaloa tarkemmin. Ei vielä.


//"Up against your will
Through the thick and thin
He will wait until
You give yourself to him

In starlit nights I saw you
So cruelly you kissed me
Your lips a magic world
Your sky all hung with jewels
The killing moon
Will come too soon"
Nouvelle Vague - The Killing Moon
Sattupa biisi kohdilleen :D //
Wolga
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Touko 2016, 15:41

"No voih." Fergus huokaisi Thean kieltäytyessä kertomaan. Onneksi neito kuitenkin näytti pitäneen pienestä läpsäisystä, joka oli pistänyt miehen hillintään pienen särön. Mies vain seurasi hiljaisena Thean kulkua lähemmäs vuodetta, tuonkin käydessä makuulleen. Malttia ja hillintää näytti olevan naisenkin puolella, tuon vain käydessä hauraon kanssa makaamaan hänen vierelleen.
Pää kallistui Thean puoleen, tuon kysyessä puolestaan jotain. "Siinä vasta kysymys." Fergus totesi pohtivaan sävyyn, kääntäen myös katseensa kattoon. "Kun tapasin sinut pidin sinua valehtelijana." Mies aloitti, muistellen kuinka Thea oli muka niin ovelasti todennut olevan silkka maalaistyttö, hupsu oli unohtanut kalliin kaulakorunsa kaulaan. "Se tosin sai vain mielenkiintoni heräämään." Fergus kääntyi Theaan päin kyljelleen, nojaten päätään kämmeneensä ja nostaen vapaan kätensä neidon vatsan yläpuolelle.

"Ja mitä enemmän kaivoin sinusta esiin, sitä enemmän tahdoin tietää lisää." Mies jatkoi, samalla kun terävä kynnenpää lasteutui koskettamaan kangasta, joka peitti tuota maitokahvin sävyistä ihoa. "Mutta en tiedä olenko vielä päässyt täysin seliville sinusta, että voin kertoa millainen nainen oikein olet." Fergus selitti, kynnenpää löysi paidan poven, jossa napit vielä pitelivät paidan visusti kiinni. "Mutta sen verran voin sanoa, että sinua saattaisi erehtyä luulemaan sudeksi. Olet yhtä kiero kuin minä." Muutkin sormet nyt lähtivät hiipimään paidan poven alle, yksi napeistakin siinä vedettiin auki.

//No pirkule, nice :DD //
Janni
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Wolga » 01 Touko 2016, 16:31

"Valehtelijana", tuhahti silmiään pyöräyttäen ja vilkaisi miestä syrjäkarein, toinenkin näytti keskittyvän kattoon. Toisaalta, mitäpä sitä kieltämään, kyllä hän osasi kehittää vaihtoehtoisia totuuksia kohtalaisen vaivattomasti. Kaikenlisäksi oli hyvä kertomaan näitä 'totuuksiaan' siten, että harva häntä epäili. Fergus nyt oli osoittautunut liian tarkkanäköiseksi ja älykkääksi, jotta toisen huijaaminen olisi onnistunut ilman valmisteluja. Turhan työlästä siis vain huvinvuoksi tehtäväksi. Käänsi katseensa asentoaan vaihtaneen puoleen, iho tuntui herkistyvän odottamaan miehen kosketusta, kuten vartalokin, kun toisen teräväkyntinen käsi kohosi neidon vatsan yläpuolelle.

Kynnenkärki ohuella kankaalla sai Thean sävähtämään ja vetämään kerran kiivaammin henkeä, puraisi alahuultaan jotta ei sulkisi silmiään kihelmöivästä tunteesta. Keskittyi sekä toisen kosketukseen, että sanoihin ja kun kevyt kosketus siirtyi neidon povelle, oli naisen keskityttävä hetki ihan oikeasti, että ymmärtäisi miehen puheet. "Mm... Sudeksi minua ei vielä olekaan kehuttu", myhäili ja tunsi sykkeensä kiihtyvän, kun useampi sormi eksyi hänen kosketusta huutavalle iholleen. Fergus taisi tietää miten naiset saadaan hulluiksi, myös sängyssä. Tai ainakin Theaa toinen oli onnistunut kuljettamaan tunnetilasta toiseen, mikä oli hurjan pelottavaa. Mikäli mies päätyisi availemaan useammankin napin, saisi huomata että Thea oli lähtenyt matkaan ilman alusvaatteita. Tai ainakin rintansa olivat suojatta kauluspaidan alla.

"Ehkä siksi olenkin ihminen", hymähti mietteliäänä ja siirsi katseensa pois Ferguksesta takaisin kattoon, jotta voisi pakottaa itsensä rauhallisemmaksi. Ei aikonut päätyä polvilleen anelemaan, että susimies ottaisi hänet tässä ja nyt. Ja se oli väistämättä edessä, jos hän ei ensin keksisi jotain jolla saada Ferguksen kiusoittelu loppumaan.

Lopulta keksi kääntää katseensa takaisin mieheen ja päästää tuon puolimmaisen käden uteliaat sormet piirtämään miehen huulien äärirajoja ja tuota kasvojen poikki menevää arpea. Lopulta sujautti kätensä miehen kämmeneen tuetun pään ali ja päästi sormensa punomaan toisen takaraivon hiuksia. Olisipahan valmiina vetämään miehen suudelmaan, jos tämä hengästyttävä kiusoittelu ei pian loppuisi.
Wolga
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Touko 2016, 18:23

"Kerta se on ensimmäinenkin." Fergus hymähti Thealle takaisin, olisi oikeastaan hauska nähdä millainen neito olisi sutena. Se tosin olisi varmasti liikaa toiselle ja eikä hän olisi tekemässä visiittiä Thean luona täydenkuun aikaan.
Näytti siltä, että mies oli koettelemassa naisen kärsivällisyyttä tai niin hän ainakin päätteli toisen ilmeistä ja kehon kielestä. Katse käväisi naisen kädessä, joka lähti koskettelemaan kutittavasti hänen huuliaan ja kulki siitä aina takaraivolle asti.
Sillä välin oli miehen käsi ujuttautunut täysin naisen paidan alle ja tunnusteli neidon kylkeä, hiipien kiusaavasti ylemmäs ja kiertäen uhkaavasti siitä rintakehälle.

Ferguksen ei voinut olla virnuilematta tuntiessaan kuinka naisen sormet punoivat hänen hiuksiaan, ehkä jotenkin malttamattomina. "Hmm... sanoit aiemmin että minun pitäisi levätä." Mies totesi pohtivaan sävyyn, lähestyen hieman Thean kasvoja. "Enhän minä ilman lepoa parane." Fergus totesi mutristaen suutaan leikkisästi.
Mies selvästi härnäsi, mutta paidan alla oleva käsi tuntui jännittyneeltä, kynnetkin painoivat vasten ihoa. Tuntui kuin pieninkin liike kummalta tahansa rikkoisi pian kaiken tämän jännityksen ja kukaan ei enää malttaisi enää mitään. Kukaan ei välittäisi mistää, kuumeesta, taikka mahdollisesta vaarasta, jos joku todella oli heidän perässään ja vaarallisen lähellä. Mutta ehkä se toisi vain lisää huumaa.
Janni
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Wolga » 01 Touko 2016, 19:31

Vai, että kerta se olisi ensimmäinenkin. Niin, tosiaan, sudeksihan voisi tulla vaikka olisikin syntynyt ihmiseksi. Tai mistä neitonen edes tiesi olevansa puhtaasti ihminen, sillä eihän hän ollut kuullut äidistään muuta kuin sen, että oli kuulunut palvelusväkeen ja nainen oli tuotu jostain kaukomailta eksoottisen ulkonäkönsä tähden. Mistä sitä tietää, että mitä lajia tuo nainen oli edustanut. No, ehkä hän toki tähän ikään mennessä olisi jo löytänyt piilotetun verenperintönsä, jos jotain sellaista hänen veressään oli. Mutta sutena… Ei Thea halunnut edes kuvitella itseään sutena. Hän ei pitänyt ajatuksesta, että tappaisi tielleen osuvia aina täydenkuun aikaan, eikä sen puoleen uskaltanut edes ajatella kuinka hänen tunne-elämänsä villiintyisi tilkasta villiä verta.

”Niin sinun pitäisikin levätä”, ääni oli odotuksesta matala. Mitä hän odotti? No tietenkin, että tuntisi tuon pitkäkyntisen käden rinnoillaan – ja Fergus antoi hänen odottaa, ei tarjonnut helpotusta lähes pakottavaan tarpeeseen. Kiusasi vain. Nainen epäili, että räjähtäisi pian ihan omia aikojaan tähän kaikkeen jännitykseen ja väreilyyn mitä heidän välillään kulki. Odottaminen tuntui piinallisen tuskastuttavalta, ja hän tiesi että ei susimieskään ollut jäänyt ihan kylmäksi. Mikä heitä pidätteli? Oliko se joku uusi tahtojen taisto siitä, että kumpi murtuisi toisen kiusoittelun alla. Kumpi alistuisi tekemään sen ratkaisevan liikkeen ja vapauttamaan sen ihon alla vellovan halun, kumpi selviäisi voittajana tästä härnäämisen täyteisestä hetkestä. Kenties, jos he tarpeeksi toisiaan tuskastuttaisivat, muuttuisi tämä jännite jälleen hallitsemattomaksi raivoksi. Nainen värähti, kun miehen kynnet painautuivat hieman tiukemmin hänen pehmeälle iholleen. Miksi hän ei ollut aiemmin etsinyt käsiinsä tällaisia miehiä? Kuinka valtavaa nautintoa tämä piinallinen kilpailu tuottikaan, ja mitä heitä vielä odottaisi maalissa? Ajatus sai Thean ihon kananlihalle silkasta mielihyvästä. Ensin vain pitäisi murtaa susimies.

Thea kiemurteli itsensä kyljelleen ja työnsi kämmenellään hukkaa selälleen ja kömpi itse perässä, tarkoituksenaan istua kahareisin miehen päälle. Mikäli Fergus olisi tähän suostuvainen, nainen kumartuisi suutelemaan tuon huulia, samalla hivuttaisi miehen paitaa pois tuon ylävartalon päältä. Nyt hän aikoisi tehdä sen pienen tutkimusmatkansa ja kiduttaa samalla hukkaa suullaan ja käsillään, toivon mukaan se saisi miehen hyppäämään tuon kuvitellun maalilinjan yli ja… No, sen näkisi sitten.


//Pitäsköhän meidän laittaa tuonne jotain jahtaajia, kun nuo kerran ei tästä etene :''D Ehkä niitä ei oo tarkoitettu makkariin xD//
Wolga
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Touko 2016, 20:03

Vielä se jännite pinnisteli hiuskarvan varassa, se ei katkennut, vaikka Thea päätti kellistää susimiehen alleen. Nainen asettui mukavasti hajareisiin Fergusksen päälle, joka sai suudelmankin osakseen siinä ohella. Käsi hivuttautui ulos neidon paidan alta, tuon käydessä häntä niin kiusaamaan, kun paita lähti pois suojaamasta arpista yläruumista. Pieni tuulahdus viileää ilmaa tuntui hyvältä, mutta se oli vain hetkellistä, kun Thea ryhtyi huulillaan ja käsillään tekemään tuttavuutta karvaisen rintakehän kanssa. Fergus painoi päätänsä vasten vuodetta ja suoristi hetkellisesti kaulaansa. Rintakehä kohosi miehen vetäessä syvään henkeä. Ei hän enää malttaisi!

Kädet hyökkäsivät tyntämään Theaa hieman irti itsestään ja sormet ujuttautuivat paidan nappien lomaan. Kiinni olleet napit repeytyivät nyt sijoiltaan, kun mies lupia kyselemättä meni repimään neidon paidan auki. Jossain huoneen nurkassa saattoi kuulla, kuinka pari nappia oli lennähtänyt pidemmän matkan. Fergus kurotti kaulaansa Theaa kohti, painaen hampaansa paidan alta paljastuneeseen olkapäähän ja veti toisen itseään vasten. Käsi vietiin naisen takaraivolle, kun taas toinen riisui loppuun auki revityn paidan, joka viskattiin lattialle. Riisumisen päätteeksi, eksyi käsi Thean housejen reunalle ja kynnet edellä ujuttautuivat sormet housujen alle kourimaan naisen pakaraa.
Sillä välin oli Fergus päässyt hampaidensa kanssa Thean kaulalle ja siitä seuraava uhri olisi neidon huulet. Ei mies missään vaiheessa rikkonut neidon ihoa hampaillaan taikka kynsillään, mutta merkittäviä jälkiä niistä saattaisi jäädä. Ahnas murinakin kumpusi miehen kurkusta.

//Mulle on aivan sama, jätän sen päätöksen sun varaan, Fergusta tosin taitaa ärsyttää, jos tullaan häiritseen :'DD //
Janni
 

Re: Olen sinulle velkaa || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Wolga » 01 Touko 2016, 22:02

Nainen oli ennenkin tutustunut karvaisiin miesvartaloihin, piti ihokarvojen tunnusta omaa siloista ihoaan vasten. Eikä Ferguskaan ollut poikkeus ollenkaan. Vaikka tosin, tällä kertaa selvästi hyvin huolletun lihaksiston ohella neidon huomion vei nuo arvet – ei suinkaan karvoitus. Sormet ja kieli, huulet,… No, käytännössä hyvin erilaisin tavoin kosketteli ja seuraili arpia, ihan kuin olisi yrittänyt piirtää toisesta karttaa mieleensä. Ehkä yrittikin. Olihan loppujen lopuksi myös innostunut maalaamisesta ja piirtelystä, tällainen luonnostelun tapainen toiminta oli hänelle niin kovin luontaista. Se kuitenkin keskeytyi, kun onnistui viimein sysäämään susimiehen itsehillinnän rajan yli. Paidasta lähti repeytyvä ääni ja napit tuntuivat sinkoilevan mikä minnekin, Thea henkäisi mielihyvää ja taivutti päätään taaksepäin rohkeana ja ujostelematta. Hampaat olkapäällä sai neidon melkein kehräämään, silmät sulkeutuivat ja huulet raottuivat päästämään hieman raskaammaksi käyneen hengityksen esteettömämmin ulos.

Pian oli kuitenkin miehen käsittelyssä tätä vasten, toinen tuntui olevan yhtäkkiä joka paikassa. Toinen käsi kynsineen pakaralla, toinen käskevänä takaraivolla ja miehen suu kaulalla, huulilla,… Nainen voihkaisi ja hieraisi itseään miehen etumusta vasten. Hän ei edes muistanut milloin häntä oli näin käsitelty, yleensä kumppaninsa pelkäsivät jättävänsä jälkiä arvokkaaseen neitoon – eihän ollut suotavaa, että naiset menettivät neitsyytensä ennen avioliittoa. Joten ei olisi myöskään suotavaa, että hipiässä näkyisi jälkiä jotka voisivat viitata johonkin kättelyä enempään. Eikä Thea yleensä antanut lupaa jättää jälkiä, sillä koskaan ei voinut tietää milloin hän haluaisi vaihtaa leikkikaveriaan. Fergusta ei edes halunnut käskeä varomaan. Vastasi suudelmaan kiihkeänä, pidättelemättä ja ahneena – kuin ei olisi koskaan kokenut mitään yhtä mahtavaa. Suudelman päätteeksi antoi huultensa, hampaidensa ja kielensä tehdä polun leuanrajaa seuraten miehen kaulansivulle ja siitä toisen hartialle, solisluulle. Välillä nappasi hampaillaan tiukemmin, välillä imaisi toisen ihoa niin että varmasti suun reitille jäisi jälkiä, muistoja kosketuksesta. Samalla liikutteli itseään miestä vasten, malttamattomana näkemään mitä toisen housuista löytyisi. Epäilemättä jotain oikein ilahduttavaa.

Ryhtyikin laskeutumaan alemmas miehen vartaloa huulin ja hampain, kielikin välillä maistoi ihoa. Päästyään housujen luo, ryhtyi sormet malttamattomana aukomaan aukomaan niitä. Saatuaan miehen housuja löysytettyä, nousi itse jaloilleen ja ryhtyi hitaasti, lantiotaan pienesti keinuttaen availemaan omia housujaan. Katse seurasi miehen ilmeitä tarkkaavaisena.


//Mää en oo kauheasti pelaillut erotiikkaa, joten en tiedä missä vaiheessa pitää laittaa k-merkintöjä. Ja mun puolesta voidaan myös tehdä pientä aikahyppyäkin kuumimman yli, mutta saat päättää :) //
Wolga
 

EdellinenSeuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa

cron