Shiloh nyökkäsi, Silin tiedustellessa, tunsiko enkeli kaksi muuta kaltaistaan.
"Toimin heidän "johtajana"... Tai ainakin ennen olin sitä, nykyään asiat ovat hieman toisin", Shiloh täsmensi, sen enempää asiasta kuitenkaan kertomatta. Ei hän halunnut Pisasta saatikka Sullivanista hirveästi puhua, ties vaikka löpinöillään vaarantaisi noiden hengen.
Sil kävi kertomaan omasta taustastaan enkelin kysymysten myötä. Kuulemma hopeasilmä ei ollut alunperin Cryptistä ja vasta täällä oli ensimmäisiin taruolentoihin törmännyt. Enkeli hymähti pienesti, tytön kertoessa törmänneensä heti ensimmäisenä puolilohikäärmeeseen. Mokomia oli harvassa, lohikäärmeet kun harvoin näkivät syytä lisääntyä muiden kuin omankaltaisten kanssa, joten oli kai yllättävää, että Sil heti ensimmäisenä sellaisen oli kohdannut.
Jalaton kertoi myös suhtautumisestaan taruolentoihin, pistäen ensisijalle noiden luonteen, yksilöinä, ennemmin mitä rodun ja siihen liittyvät stigmat. Sil uskoi kaikkien hyvyyteen, mikä sai enkelin hymyilemään itsekseen huppunsa suojissa. Oli hänkin uskonut noin, aikanaan ja mihin se sitten olikaan johtanut? Mutta, sen sijaan että katkerana olisi asiasta lähtenyt huomauttelemaan, päätti Shiloh antaa Silin pitää tämän asenteensa. Suotta hän katkeroitti tyttöä etukäteen, eiköhän tuo itse tulisi sen sitten huomaamaan, ettei ihan jokaisesta tulisi hyvää löytymään. Sentään Sil tiedosti sen, mainiten törmänneensäkin heihin, joista ei sitä hyvää löytynyt. Mutta vihaa hän ei kuulemma tuntenut heitä kohtaan, pelkoa ennemminkin, mikä sekin oli fiksu reaktio.
"Pelko muuttuu usein vihaksi, ihmisillä, kun he kohtaavat jotain uutta", Shiloh hymähti, uskoen Cryptin sodan johtuvan osin tuntemattoman pelosta. Mutta sotaan tarvittiin kaksi, eivät ihmiset voineet olla ainoa syy, miksi täällä lahdattiin porukkaa silmittömästi.
"Mutta, eivät ihmiset sen parempia ole, mitä muutkaan. Siinä missä susi tappaa syödäkseen, ovat ihmiset puukottamassa toisiaan selkään itsekkäistä syistä. Joidenkin selviytymisviettinsä on kieroutunut, etteivät tyydy siihen yksinkertaiseen elämään. Ahneus ajaa ihmisiä mitä hirveimpiin tekoihin, joidenkin pistäen jopa hinnan toisen elämälle", Enkeli jatkoi, puhuen yllättävänkin katkeraan sävyyn kuolevaisista. Ja hän myös huomasi sen, vilkaisten nopeasti Silin puoleen, koittaen hymyillä nuorelle.
"Mutta sitten on poikkeuksia, tähtiä taivaalla, valonpilkahduksia pimeässä. Kuten sinä", Shiloh lisäsi, "välittäviä, ystävällisiä. Lempeitä sieluja".
// :'DDDD voi ei! Ei mut kato oikeesti Shiloh tulee nätisti perässä koska Sil on niin nätti tyty. Ehkä Shiloh viimein ymmärtää myös takapuolen viehätyksen kun siellä takana kävelee //