Kirjoittaja Lazu » 15 Touko 2008, 15:17
Khiar
Hmm, nyt taisi olla yö. Ainakin nyt oli sen verran viileää, että saattoi ihan hyvin olla yö. Khiar huokaisi. Hänen oli tullut metsään päivällä etsimään yrttejä, mutta sittenpä olikin tullut eksyttyä. Tosin, oliko se ihmekään kun oli sokea. Ja aistitut puut (toivottavasti ne siis olivat puita) olivat kaikki aivan samanlaisia.
Ehkä tunnin kuljeskeltuaan Khiar tuli siihen tulokseen, ettei metsästä löytäisi pois. Täytyisi siis vain toivoa, että joku saapuisi tänne hänen seurakseen... Harmillista vain, että ohut kaapu ei ollut kaikkein paras asu viileähköön yöhön. Ja sarvet tuntuivat tarttuvat koko ajan oksiin, joita hän ei ollut huomannut.
Äkkiä kuului ääniä ja Khiar pysähtyi kuin seinään. Joku kirosi kovaan ääneen. Kaikesta päätellen se joku ei nähnyt pimeässä kovin hyvin, joten sitä uskalsi varmaan turvallisesti lähestyä.
Kovin äänettömästi Khiar ei edennyt, mutta askeleet olivat yllättävän varmoja, kun otti huomioon naisen sokeuden ja silmiä peittävän liilan huivin.
"Umh, tuota, päivää. Tai ehkä oikeammin... Iltaa."
Khiar pysähtyi muutamien metrien päähän vieraasta, eikä oikein tiennyt mihin suuntaa pitäisi puhua. Harmillista, että aistimalla ei erottanut kuin mustia möykkyjä, joten kivet ja vaikkapa ihmiset näyttivät aivan samanlaisilta. Niin muuten, kenenkähän kanssa hänellä oli nyt kunnia keskustella? Tai siis minkä kanssa hän juuri nyt keskusteli? Eläväinen se ainakin oli, sillä se oli jupissut itsekseen muutama hetki sitten, ja tuntui nytkin liikkuvan hieman.