uusi johtaja

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

uusi johtaja

ViestiKirjoittaja Aksutar » 16 Marras 2008, 13:35

Akuma

Aamulla oli satanut kaatamalla, mutta nyt sade oli jälleen tauonnut. Akuma oli ollut muiden laumalaisten mukana metästämässä ruokaa laumalle ja nyt he palasivat läpimärkinä takaisin villikoirien alueelle. Mukanaan he olivat tuoneet jäniksiä ja pari peuraakin. Saaliit vietiin samantien tarjottavaksi. Akuma vei itsesaalistaman jäniksensä kauemmas ja pisteli sen itse poskeensa, antaen tähteet pikku pennuille.. eiväthän ne niitä kuitenkaan söisi, vain leikkisivät niillä kunnes kyllästyisivät.
Päivä oli ollut rauhallinen, eikä mitään normaalista poikkeavaa ollut tapahtunut, ainakaan näin Akuman mielestä. Nuori naaras lähti iloisesti jolkotellen kohti pientä lampea, siinä samalla iloisesti hyräillen. Lauma jäi taakseppäin ja vihdoinkin Akuma sai omaa rauhaa, vaikka hän olikin melko seurallinen persoona, silti hänkin kaipasi välillä omaa aikaa.
Akuma laski kuononsa lammen pinnalle ja lipitti vettä siitä.. aivan kuin tänään ei olisi jo tarpeeksi vettä saatu. Lähistöllä ei näkynyt ketään, mikä sinänsä oli huolestuttavaa... mutta toisaalta, juurihan he tulivat metsältä ja nyt oli ruokaa tarjolla, joten kaikki olivat varmasti syömässä. Akuma pisti maaten lammen viereen, sulki silmänsä ja alkoi kuuntelemaan luonnon ääniä, itsekseen hymyille. Hän oli niin omissa maailmoissaan, ettei edes kuullut mitä ympärillä tapahtui...

// Fichni ja Shouroge tänne :) otsikko ei nyt inspannu ^^' //
Viimeksi muokannut Aksutar päivämäärä 18 Tammi 2009, 13:07, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Maryan` » 17 Marras 2008, 18:18

//Täältä tullaan >.< Ei mitään kiirettä xD //

Shouroge katsoi lehdiltä tippuvia vesipisaroita, jotka kimaltelivat auringon paistaessa pienesti pilvien takaa. Maa suden alla oli märkää ja pehmeää. Kaikki roskat maassa tarttuivat suden märkään turkkiin, kun tääm tassutteli pusikoiden välistä. Shourogelle oli tullut vatasanpuruja heti herättyään aamulla luutavammin siksi, että jännitti laumalaisten tapaamista. Susi kiristeli hampaitaan samalla, kun käveli yhden lammen toista puolta. Shouroge oli näkevinään toisella puolella jonkun,mutta ehti jo kääntää oäänsä pois. Kun uros hetken päästä rupesi katsomaan oliko siellä joku ei tuo mitään kuitenkaan havainnut toisella puolella mitään.

Uros rämpi pitkin lammen rajaa välillä menien metsän puolelle. Edessä näkyi pari lintua, jotka lähtivät rääkäisten pois, kun tämä astui tarpeeksi lähelle. Shouroge katsoi maata eikä ollenkaan eteen. Uroksella ei ollut hajuakaan, koska törmäisi puuhun,koska pisti silmänsä kiinni ja hengitti hiljaa rauhoittuen. Susi liikkui varovasti ja hitaasti samalla, kun keräsi ajatuksiaan kokoon.

Yht´äkkiä kun tämä avasi silmänsä tämän eteen oli ilmestynyt toinen susi. Shouroge säpsähti niin, että hyppäsi hiemna ilmaankin. Hetken säikähdyksen jälkeen keräsi taas itsensä kokoon. "Hei, olet ilmeisesti villikoira?" sanoi ja katsoi tuota. Susi meni istumaan märälle maalle. Shouroge toivoi ettei säikäyttäisi tuota tai mitään muuta.

//Hehee ensimmäinen peli täällä paikassa xD Toivottavasti teksistä ei tullu lyhyt ;D
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 28 Marras 2008, 13:10

Akuma

Akuman silmät räpsähtivät auki kun tämä kuuli vieraan äänen läheltään ja samantien tämä nousi seisomaan ja tuijotti vierasta urosta, joka istui maahan. Akuman sydän pamppaili hetken villisti, kunnes se pikku hiljaa rauhoittui, kun Akuma tajusi että ei välttämättä ollutkaan mitään vaaraa.. hän oli vain säikähtänyt, siinä kaikki.
"... Kyllä, olen villikoira! Nimeni on Akuma" Akuma esitteli itsensä pirteällä äänellä ja hymyili perään.
Hänen häntänsä heilui innostuksesta, hän rakasti tavata uusia tuttavuuksia. Hän vilkaisi urosta päästä varpaisiin, samalla nuuhkien tämän hajua - näin kauempaa - ja lopulta totesi että tämä ei varmaankaan ollut vaaraksi.. tai jos olisi, niin kai tämä olisi jo hyökännyt?
"sinä.. olet uusi täällä? En ole ainakaan nähnyt sinua aikaisemmin.. tosin, en ole nähnyt puoliakaan lauman jäseniä kunnolla, joten voi olla että olen nähnyt sinut joskus, mutta en tunnista" Akuma kertoi hymyillen ja lähti kiertämään urosta, tutkien tämän joka kulmasta.. jep, ei vieläkään mitään vaarallista.
Lopulta Akuma istui alas, vastapäätä urosta ja hymyili lempeästi tälle. Hän joutui katsomaan yläviistoon, susi oli kuitenkin sen verran iso verrattuna häneen.. ja olihan Akuma vielä melko nuorikin. Hilpeys suorastaan loisti hänestä, samalla kun hän hymyili, katsoi yläviistoon ja heilutteli häntäänsä iloisesti.. joskus Akuma itsekkin ihmetteli, miten hän oli näin energinen. Vastahan hän oli tullut saalistamasta ja nyt jo hän oli täynnä energiaa.

//eipä tuo nyt lyhyt ollut, juuri sopiva : D //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Maryan` » 13 Joulu 2008, 14:51

Uros hymyili takaisin, kuin myös tuokin hymyili tälle. "Joo uusi minä olen, olen siirtynyt johtamaa laumaamme.."sanoi, mutta lause jäi kesken,kun puskasta hypähtänyt tukevahko lintu meinasi lentää päin tämän naama taulua. Vaistomaisesti uros hypähti sivuun pelästyen. "huh.." sanoi, kun lintu meni nipin napin ohi tämän naaman. "Öh.. niin siis. Kukas olet? Itse olen Shouroge." kysyi tuolta katsoen silmiin toista.

Tämänkin häntä alkoi heilua jostakin syystä, kun oli vihdoin saanut seuraa taivalluksen jälkeen. Monet asiat pyörivät uroksen mielessä, mutta eniten mielestä korostui kaikki tuost: ulkonäkö, ajatkuset jne. Uroksesta olisi ollut niin mukava vain rupatella tuntikausia, kun oli sen luonteinen lörppöttelijä hieman, kun pääsee alkuun.

Ilma oli lämmin ja Shouroge piti lämmöstä. Pari lehtä lennähti näitten välistä ja yksi lennähti tämän nenälle. Uros raapi kuonoaan vaivalloisesti tassullaan, jotta lehti lentäisi pois ja jatkaisi matkaansa ties minne. Hetken susi seurasi katseellaan lehteä, kun oli niin ajatuksissaan, mutta pian taas havahtui ja käänsi katseensa taas tuohon samat ajatukset jälleen mielessä. Uroksen mieleen juolahtimyös miten muut laumalaiset ottaisivat tämän vastaan. Olisivatko he suuttuneita, kun vanha johtaja lähti vai ihan tyytyväisiä häneenkin.

"En oikein tunne paikkoja kunnolla, niin olisiko sinusta mukavaa lähteä pienelle kävelylle ja kun varmaan tiedät hieman enemmän, kuin minä?" kysyi äkkiä miettimättä niinkään mitä sanoi suu vain aukeni ja sanoi mitä sattui pian varmaan lähtisi juoksemaankin tajuamatta sitä.

//Sori kun tuli tönkkö ja kesti näin kauan :/ Inspis ei vain ole lähiaikoina iskenyt ja odottelin hetken niin sain edes jotain kirjotettua x) //
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 15 Joulu 2008, 20:06

Akuma

Akuman hymy senkun leveni kun uros kertoi olevansa lauman uusi johtaja. Sitähän täällä oli jo kaivattukkin! Elämä oli ollut melkoisen sekavaa, kun ei ollut ketään pitämässä vahtia ja järjestämässä asioita. Oli johtajan paikasta jo käyty taistelujakin, mutta kukaan ei siihen ollut vielä kyennyt.. suurin osa ei sen takia ollut johtajaksi ruvennut, koska he pelkäsivät Frankkiä ja Milleniumia.. Milleniumilla oli ollut hyvät välit edellisen johtajan kanssa, joten jokainen oli veikannut että vanhasta sudesta olisi tullut uusi johtaja.. mutta ei, Millenium ei ottanut sitä paikkaa vastaan.
Susi esitteli itsensä Shourogeksi. Akuma nyökkäsi pienesti ja avasi suunsa hymyillen, mutta oli saada sydänkohtauksen, kun lintu lennähti ulos puskasta. Akuma hypähti siinä missä Shourogekin ja jäi hetkeksi katsomaan linnun perään, kunnes käänsi katseensa takaisin suteen.
"Hauska tavata, minä olen Akuma. Olen osa metsästys ryhmää, mutta joskus katson pentujen perään.. Millenium sanoo että se on hyvä työ minulle, kun olen itsekkin vielä näin nuori" Akuma kertoi pienesti naurahtaen ja katseli samalla kun lehdet lentelivät heidän välistään.

Sitten Shouroge ehdotti että Akuma näyttäisi hänelle paikkoja. Siihen Akuma nyökkäsi iloisesti ja lähti tallustelemaan kohti pesäpaikkoja.
"Totta kai voin, ei tässä muutakaan tekemistä ole. Kuten varmaan näit, tässä on lampi jota käytämme juomapaikkana.. siinä ei kannata kylpeä, kauempana on järvi ja toinen lampi, missä voi käydä pesulla mikäli haluaa.. näytän sinulle ensin reviirimme sisäiset paikat, sitten voimme mennä kauemmaksi jos haluat" Akuma sanoi iloisella äänellään ja lähti johdattamaan Shourogea eteen päin.
Pian he saapuivatkin luolille, missä juoksenteli pentuja edes takaisin ja aikuiset loikoilivat kallioiden päällä ottaen aurinkoa, osa taas makaili pehmeällä heinällä.
"täällä on varsinainen kokoontumis paikka.. tuo iso luola tuolla on tarkoitettu johtajalle, eli tässä tapauksessa sinulle.. toisessa luolassa nukkuvat naaraat ja toisessa urokset, pennut nukkuvat naaraiden kanssa" Akuma selitti samalla kun he kulkivat toisten koirien joukossa kohti suurta luolaa, joka oli johtajalle tarkoitettu.
Akuma pysähtyi luolan suuaukolle ja vilkaisi Shourogeen.
"no, katsele rauhassa. Siellä ei pahemmin ole mitään vielä sisällä, mutta voit kerätä sinne heiniä tai jotain pehmikkeeksi, ellet kovalla kivellä halua nukkua" Akuma sanoi, seisoskellen suu aukolla.

// joo ei se haittaa ^^' itselläkin on tuo inspis vähän hukassa ja muutenkin pöperöistä tekstiä kun heräsin vasta päikkäreiltä :'D no, kyllä se tästä //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Maryan` » 15 Joulu 2008, 21:47

Shouroge hymyili ystävälliselle Akumalle, joka suostui näyttämään paikkoja. Uros tarvitsi nytten sutta, joka auttaisi tätä lauman johdossa,kun ei tällä perhettäkään ollut. Shouroge käänteli päätä ja nuuski erillaisia hajuja ilmassa. Tämä oli Shourogelle suuri muutossa ottaen huomioon kaiken mitä tämä oli ollut tavallinen suden pentu vailla mitään suurta sukua. Uros piti myös pennuista ja oli aina agtiivinen leikkimään ja telmimään niiden kanssa. Siksi nytkin, kunnämä lähenivät laumalaisten oleskelu paikkaa kuuli pentujen leikki huutoja alkoi hymyillä ja heiluttaa häntää hiljaa iloisesti.

Uros tallusteli Akuman perässä ja katsoi hahmoja, joita kohti nämä kävelivät. 'Vihdoin tapaan heidät..' mietti. Puskastaphypähti leikkisä pentu ja samalla kun tuo käveli eteen päin pyöräytti hellästi tassulla pennun ympäri ja pisti tassun sen mahalle hymyillen ja otti tassun sitten pois kutittaen pentua mahaan samalla. Shouroge juoksi tuon kiinni ja kuunteli kun tuo selosti kaikesta.

Pian tämän eteen tuli kallio jonne oli lauman johtajan määrä mennä. "Huu.." uros päästi suustaan, kun katseli sitä. Tämän silmät kiinnittyivät myös susiin ja koiriin, jotka makoilivat kivillä auringon alla. Totta tosiaan aurinko oli mukavan lämmittävä nyt kun Shouroge mietti selkään paistavan aurongon lämpöä. Tuo seisoi suu aukolla ja Shouroge oli hieman jäljessä joten hyppelisisälle ja katseli ympärille. Joka puolella oli ihanan viileää. Luola muistutti ihan tämän lapsuuden kotiaan ja siksi viihtyikin siellä hyvin. "Kotoisa" sanoi tuolle ja pyöri ympyrää katsellen kaikkialle. Tassutteli sitten ulos luolasta tuon viereen ja katsahti tuohon ja sitten muihin.

"Näytätkö lisää vai..?" kysyi ja katsahti jälleen tuohon. Uros kääntyi tuota päin heiluttaen häntäänsä, koska oli iloinenmuitten tapaamisesta.

//Tönkköä x)//
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 30 Joulu 2008, 15:01

Akuma

Akuma katseli hymyillen kun Shouroge katseli luolaa ja mainitsi tämän olevan kotoisa. Akuman mielestä luolaa kotoisampaa paikkaa sai etsiä, ne olivat mukavan viileitä näin kesällä ja talvisin niissä pysyi lämpimänä, jos nukkui toisten lähellä.
Sitten Shouroge kysyi, näyttäisikö Akuma lisää.
"totta kai! Pitäähän sinun tietää reviirisi rajat" Akuma sanoi, nousi seisomaan ja lähti jolkottelemaan pois päin luolasta.
Lauma jäi taakse kun he kävelivät eteen päin. Vain muutama satunnainen koira tuli vastaan, kun nämä palasivat lenkiltään tai muualta, ei Akumaan niin kovasti kiinnostanut mistä muut tulivat ja minne nämä menivät. Hetken he kävelivät, Akuma hyräili iloisesti heilutellen häntäänsä, kunnes he saapuivat pienelle arolle.
"Tämä kuuluu meidän reviiriin. Aukion takana alkaa sitten metsä, joka ei kuulu enää meille. Reviirin raja kulkee melkolailla ympyrämäisesti.. oikeastaan reviirin rajan voi tunnistaa pienestä polusta, joka on kulunut aivan rajan tuntumaan, kun partio joukko on siinä monet vuodet ravannut. Tule niin näytän sen sinulle" Akuma sanoi ja lähti juoksemaan pienen aron läpi.
Heinä taipui hänen ympärillään ja kohisi mukavasti, kutittane samalla vatsaa. Pian he saapuivat toiselle puolelle aroa ja siellä oli kuin olikin pienen pieni polku, jossa näkyi selvästi koiran tassun jälkiä.
"Tätä polkua kun seuraa, niin voi saada selville missä kulkee raja" Akuma sanoi hymyillen.

// Eipä tuo haittaa :'D itselläkin on vähän tönkköä jälleen //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Maryan` » 11 Tammi 2009, 20:30

Nuolaisi huuliaan ja katseli kaikkialle samalla kun nämä kävelivät kohti rajaa. Kevät kukoisti parhaillaan ja perhoset lentelivät siellä täällä hulluna, jotkut jopa jahdaten toisiaan. Ruoho oli vihreää ja korkeaa, joka kutitti Shourogen anturoittenvälissä olevaa nahkaa hieman. Kukat aivastuttivat tätä ja siksi uros pärskivähän väliä hiljaisia aivastuksia. Matakan varrella näkyi aukio, jonka toisessa päässä hirvet popsivat mahojaan täyteen ruoho ja muita luonnon antimia. Shouroge olisi halunnu käydä hirven kimppuun, mutta antoi niiden kuitenkin nauttia päivästä ja kun uros mielustaan seuraisi tuota. Metsä oli osalta kohti tiheä ja osalta aukea, mutta näiden kävellessä oli aika tiheää. Taivas oli vaaleansininen ja kaunis pilvihattarat leijailivat taivaalla muodostaen eri kuvioita.Shouroge ravisteli siitepölyn turkistaan pois ja jatkoi matkaa tuon perässä.

// Sori oli JÄLLEEN inspaus minimillä 8(´//
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 18 Tammi 2009, 13:06

Akuma

Akuma johdatti Shourogen polulle ja lähti kävelemään polkua pitkin eteenpäin. He kulkivat koko matkan reviirin ympäri ja siihen kuluikin aikaa ihman mukavasti. Samalla he näkivät reviirin reunat kunnolla. Polku kiersi aivan selvästi koko alueen, eikä varmasti tarvinnut kiistellä siitä missä raja meni. Päivä oli mitä ihanin, näin kävelyn kannalta, eikä Akuma pistänyt ollenkaan pahakseenettä "joutui" näyttämään Shourogelle reviirin rajat.. eihän tuosta haittaakaan ollut, liikunta oli vain hyvästä. Lisäksi se oli hyvää kertausta myös Akuman kannalta, siitä kun oli niin kauan kun hän viimeksi oli koko reviirin kiertänyt.
Lopulta he saapuivat takaisin luolille, missä koko lauma oli aikaansa viettämässä. Pennut telmivät yhä pitkin ruohikkoa, kun aikuiset taas vahtivat sivummalla ja lämmittelivät luolien päällä, lämpimässä auringon paisteessa.
"no, täällä taas" Akuma sanoi hymyillen vilkuillen ympärilleen "Mutta minä taidan nyt lähteä.. lupasin Milleniumille pitää hänelle seuraa tänään.. mutta kai me näemme myöhemminkin. Ja jos tarvitset apua jossain, minä kyllä autan mielelläni" Akuma sanoi hymyillen, kumarsi pienesti uudelle johtajalle ja lähti juoksemaan kohti luolia, etsiäkseen isä hahmonsa käsiinsä.

// eipä tuo mitään ^^' mutta tämä taisi sitten olla tässä :D kiitos peliseurasta //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Maryan` » 22 Tammi 2009, 16:59

Katseli lumoutuneena kaikkia metsän kauneuksia. Kaikki oli niin vihreää ja ruohikon seasta kuului heinäsirkkojen soitto, joka oli hilpeää vaikka olikin aika yksinkertaista. Kukapa ei olisi ollut iloissaan kesäisestä auringon täyttämästä päivästä. Rajat olivat todellakin polkujen tekemät ja siks oikein selvät. Pian alkoi kuulua jälleen pentujen telmimistä ja varmasti palattaisiin paikalle mistä lähdettiinkin.

Metsänsiimeksestä astuttiinkin selvään lauman oleskelu paikkaan ja nämä palasivat muiden keskelle. Tuo sanoi että hänellä olisi menoa. Shouroge oli todella kiitollinen ystävälliselle sudelle ja sanoi " Kiitos sinulle kunesittelit paikkoja" ja nyökkäsi päällä tuon kumarrukselle. Kun tuo oli mennyt omiin matkoihinsa tassutteli telmivien pentujen keskeltä omaan luolan suun viereen lököttelemään.

// Jep, tämä peli om purkissa. Kiitos sinulle seurasta >8DD //
Maryan`
 


Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa

cron