Alla puiden varjojen // Akuma //

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Alla puiden varjojen // Akuma //

ViestiKirjoittaja Maryan` » 27 Tammi 2009, 17:24

// Akuma tänne kera haltiansa ^^ //

Elina oli ratsastanut hevosellaan, Yanalla matkansa metsään. Yanan tämä oli tavannut varmaan kuukausi sitten. Se oli ollut villihevonen, mutta luonteeltaan hyvin arka, mutta luottavainen. Elina oli tutustuttanut tämän sille ja siitä lähtien nämä olivat kiertäneetpaikkoja kahdestaan. Elina antoi Yanan välillä juosta vapaana metsässä ja muuallakin. Hevonen tuli aina takaisin kun sitä vain kutsui. Yana ei virallisesti ole tämän ja tämän puolesta sesaa lähteä millon lystää, mutta oli kuitenkin pysytellyt ainakin tähän asti tämän luona tyytyväisenä. Saihan se Elinalta ruuan, veden ja kaiken hoidon.

Elina taputti hevosta hellästi kaulaan ja nousi sen selästä jalat tömähtäen maahan. Tytön jalkojen alla sammaleisiin kerääntynyt aamu kaste purkautui ulos kun paino lysähti niiden päälle. Elina koukisti jalkojaan laskeutessaan ja mekko laahasi maata. Nousi ja puhdisti mekkoaan silotellen hiuksiaan sen jälkeen. Ayana lähti kävelemään metsässä ja Elina koitti löytää jotain hyvän näköistä syötävää. Vähän matkan päässä oli puro ja siitä vähän matkaa niin oli täysin kirkkaan vihreää ruohoa. Tyttö päästi äänen, jotta tuo kiinnittäis huomion tähän. Pian hevonen havahtui ja katsoi tätä suurilla silmillään. "Tuolla" Elina sanoi ja viittoi ruohoa. Yana lähtikin juoksemaan kohti sitä. Elina hymyili ja meni joen rantaan. Sen vieressä oli kuivahko kivi, joten tyttö kävi istualteen sen päälle ja lauloi jotian Cleannoiden perinne laulua. Tuuli heilutteli Elinan hiuksia ja Yanan harjasta. Nuori Cleannea otti kenkänsä jaloistaan ja upotti kylmään veteen varpaansa. Irvisteli kylmästä ja heitti kengät oikealla kädellään sivuun nojaten sitten käsillää kiveen. Yana palasi syötyään tämän viereen ja alkoi piehtaroida maassa. Elina hymyili ja jatkoi viilentämistään, kun aurinko porottipuiden välistä metsään.
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Tammi 2009, 14:20

Arathet

Jälleen kerran Aran ei tarvinnut neuvonantajaansa, joten Art oli ottanut itselleen vapaapäivän. Hän oli pakannut jälleen olkalaukkuunsa piirrustuskansion, hiilen, leipää ja juotavaa. Heti aamupäivästä hän oli hakenut oman ratsunsa tallilta, satuloinut tämän ja lähtenyt metsään. Totta kai Artin ratsu oli yksisarvinen.. ne olivat melko yleisiä haltioilla, mutta oli Artilla ihan tavallinen hevonenkin. Yleensä hän käyttikin hevostaan matkatessaan paikasta toiseen, mutta näin vapaa päivinä hän halusi käyttää yksisarvistaan metsässä, ettei se ihan tympiintyisi tallissa ja laitumilla.
Nyt he olivat kävelleet noin pari tuntia pitkin metsää, ilman sen kummempaa päämäärää.
Ilma oli mukavan lämmin ja puiden varjoissa oli tarpeeksi viileää. Artilla oli yllään normaali asunsa, vihreät housut, valkoinen paita jonka päällä oli vihreä, koristeellinen takki, pitkävartiset saappaat ja hupullinen viitta.
Metsässä oli melko hiljaista, mutta onneksi ei ihan pelottavan hiljaista. Linnut lauloivat ja siellä täällä kuului kuinka metsän eläimiä vilisti pitkin pusikkoja.
Pian he saapuivat purolle. Art hyppäsi alas satulasta ja taputti Alyanin kaulaa, antaen tämän juoda purosta. Sitten Artin korviin kantautui hiljaista laulua.. Art kääntyi suuntaan josta laulu kuului ja näki vähänmatkan päässä, puron toisella puolella, tytön joka istui kivellä laulellen. Tyttö näytti olevan yksin.. Sitä Art ei osannut sanoa oliko tämä ihminen vai haltia.. vai kumpikaan noista. Hitain ja varovin askelin Art käveli lähemmäksi ja Alyan seurasi tämän perässä. Art pysähtyi puron toiselle puolelle, tyttöä vastapäätä ja jäi siihen seisomaan.
"..hei. Mitä sinä yksin täällä teet?" Art avasi suunsa melko varovaisesti, koittaen kuulostaa ystävälliseltä.. ei hän halunnut säikyttää toista pois, ainakaan vielä.

//täältä tullaan :) //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Maryan` » 31 Tammi 2009, 00:30

Elina oli kuulevinaan jotain ääntä,mutta se olisiehkä ollt vain lintu,joten ei kääntänyt päätään äänen suuntaan vaan jatkoi lauluaan. Laulu alkoi muotoutua piakkoin Cleanneoiden ikivanhoiksi lauluiks, joita oltiinkansanparissa laulettu moniasatoja vuosia. Rytmi oli alusta kaunis ja hidas. Loppu akohden tuli enemmän ala ääniä ja nopeaa tempoa. Tyttö oli niin keskittynyt sanoihin ja tuijotti hevostaan, joka oli kauempana etsimässä ruokaa. Elina nosti toisen jalkansa toisen päälle ja pisti vielä kätensä niiden päälle lepäämään. Tyttö kallisti vielä päätään oikeaan ja aloitti laulun uudestaan.

Elina säpsähti kun joku kysyi kysymyksen hiljaiseen sävyyn. Lopetit laulunsa ja oli yhä selin tuota päin hengitys vapisten. "Hei.. tulin vain.. tuota tutkimaan metsää." sanoi ja jättäen taukoja sanojen väliin. Yskäoisi pitäen kättään suun edessä koittaen saada värisevän äänensä pois. "Entä itse?" kysyi ja käänsi päänsä vinoon katsoen eteen päin. Elina oli yhä selin tuohon ja katsoi tuosta katsoen vasemmalle. Tytön oikea puoli kasvoista oli varjossa, koska aurinko paitsoi puiden välistä niin. Vasen puolikasvoista taasen oli auringon meri. Elina laski molemmat jalkansa alasmärkään sammalleeseen ja laski kätensä kivelle. Tämän vaaleat hiukset lentelivät pienen tuulen mukana hellästi. Tyttöä hymyilytti jostian syystä, ehkä siitä että sai seuraa, mutta mistä itetäisi että tuo ei oliisi vihollinen. Elinan mielestä tuon läsnäolo tuntui vaarattomalta, mutta jos tuo oli ihminen tai haltia eikä tiedä kumpi tämä on. Elina jäi siihen asentoon odottamaan tuon seuraavaa liikettään.

// Tuli vähän outoa, kun tein yöllä :D:D //
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 07 Helmi 2009, 12:48

Arathet

Tyttö selvästikkin säikähti kun Art avasi suunsa.. ehkä olisi pitänyt ilmoittaa tulostaan hieman aikaisemmin, ennen kuin avasi suunsa näin äkillisesi. Joka tapauksessa tyttö sai suunsa auki ja kertoi että tuli tutkimaan metsää. Pian vastauksensa jälkeen tyttö kysy, mitä Art täällä teki.
Hetken Art tutkaili tyttöä katseellaan, miettien samalla oliko tämä haltija vai jokin muu.. ihmiseksi tämä oli liian siro.. ehkä hän oli puolihaltija, ei Art ainakaan suippoja korvia tytöllä nähnyt.
"sitä samaa oikeastaan... tulin etsimään jotain, mitä voin piirtää vihkooni" Art sanoi lopulta, nostaen katseensa ylös.
Hän laski hupun päästään, paljastaen päänsä kokonaan, aina suippoja korvia myöten. Nyt viimeistään tajusi että hän oli haltija, jos sitä ei jo vaatetuksesta huomannut.
"Minun nimeni on Arathet.. entä sinun?" Art kysyi lopulta, jääden odottamaan vastausta...
Art ei voinut kieltää, etteikö ihaillut tytön solakaa olemusta ja erittäin kaunista kokonaisuutta, mutta silti Art ei ihailuaan mitenkään näyttänyt.. yksi syy tähän oli se ettei hän vieläkään ollut varma tytön rodusta. Tämähän saattoi olla mikä tahansa vaarallinen, miehiä houkutteleva taruolento, joten piti olla varuillaan.. Ei sentään niin tyhmä ollut että heti ensimmäisen seireenin syliin olisi hypännyt.. vaikka seireenejä tuskin metsissä olisi.
Ehkä hän saisi rodun selville myöhemmin, jos he vain jatkaisivat juttelua. Ei Art kehdannut suoraan kysyä, mikä olento toinen oli.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Maryan` » 23 Helmi 2009, 18:13

Elina oli yhä selin tuohon ja katsoi maassa olevia tuhansia pisaroita, jotka olivat tulleet aamukasteen mukana. Tuo vastasi tämän kysymykseen ja sanoi hakevansa jotain aihetta jota voisi piirtää vihkoonsa. Siitäpä tyttö innostui hieman ja käänsi katseensa tuohon, pyörähtäen kivellä tuota kohden. "Sepä kiintoisaa", sanoi jo kääntyessään vaikka ei ollut nähnyt tuota, mutta tuo oli näköjään jo riisunut huppunsa, " Sillä itsekkin oikeastaan halunsin aamulla aihetta piirtämiseen, jota en kyllä koskaan saanut.". Elina katseli tuota tulkiten tuon olevan haltia, viimeistään kun katsoi korvia varmistui. "Arathet", sanoi hiljaa miettien nimeä, joka oli todella erikoinen, mutta hieno, " Olen Elina Bukater ja sinulla on todella hieno nimi." sanoi vielä loppuun ja katsoi tuota. Tyttö näki myös, että tuo tutkaili tätä, kenties miettien olisiko tämä haltia vai joku muu olento, sillä moni on jo miettinyt sitä varmasti pitkään. "Ja jos mietit mikä olen rodultani.. olen Cleannea. Hyvin samantapainen kuin teikäläiset." Hymyili hiljaa ja kutsui Yanan luokseen.

Elina katsoi hevostaan, joka juoksi tätä kohden hidastaen, kun oli lähellä. Elina piti kuitenkin korvansa tarkkana sillä halusi kuulla jos tuo puhuisi, sillä ei olisi halunnut olla epäkohtelias. Yana pysähtyi tämän luokse ja tämä nousi seisomaan kaivaen satulalaukkua, jonka oli tehnyt eläimen nahasta tänä aamuna. ´Tämä kaivoi ja etsi tämän piirrustus tarvikkeita, mutta sen takana oli kova kaivanta sillä tämän käteen osui kaikkea muuta kuin ne. Tarvikkeet olivat lopulta aivan pohjalla. Tämä nosti tarvikkeet päällimäiseksi ja otti vesileilinsä ja sulki laukun kannen. Elina olipistänyt tarvikkeet aivan ylimmäiseksi sillä mietti jos nämä innostuisivat piirtämään jotain yhdessä jossain vaiheessa tai joskus edes. Kääntyi takaisin tuohon ja otti hörpun vettä vesileilistään. Katsoi tuohon ja putsasi korkin katsoentuota kysyvästi, jos tuo olisi halunnut vettä.

// Sorry, ku kesti ja tekstist tuli varmaa aikaoutoo >D Mutta koita kestää :D:D //
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Helmi 2009, 20:21

Arathet

Art kuunteli tarkkaavaisena kun tyttö puhui, ilmeisesti tämäkin harrasti piirtämistä. Tällaisen kuvan Art ainakin sai. Hän ei pahemmin ollut törmännyt kehenkään, joka piirtäis muuten vain. tyttö esitteli itsensä Elina Bukateriksi ja huomautti vielä että Arathet nimi oli hieno. Art naurahti pienesti mutta ei vastannut tuohon mitään. Hänen mielestä se ei ollut kovinkaan hieno saatika erikoinen nimi, sillä hän oli kuullut mitä ihmeellisimpiä nimiä elämänsä aikana.
sitten Elina mainitsi rodustaan. Art nosti katseensa Elinaa kohti ja kuunteli tarkkaavaisena kun hän kertoi olevansa Cleannea rotuinen olento. Art ei koskaan ollut kuullut kyseisestä rodusta.. ei edes kirjoista. Nyt kun Elina mainitsi olevansa tuntematon rotu, Arttia alkoi kiinnostamaan tämä entistä enemmän. Hän alkoi miettimään asiaa päässään, kunnes havahtui siihen että Elina kaivoi laukustaan jotain.
Keveällä hypyllä Art hyppäsi samalle puolelle puroa, parin metrin päähän Elinasta.
"olet varmaan ensimmäinen henkilö joka tuntuu pitävän piirtämisestä.. tai siis ensimmäinen johon minä olen törmännyt" Art selitti pysyen paikoillaan.
"Mutta rotusi kiinnostaa tällä hetkellä enemmän.. En ole koskaan kuullutkaan Cleannea nimisestä rodusta" Art sanoi pienesti hymyillen ja jatkoi "voisitko kertoa enemmän siitä?"

// eipä mitään ^^' miekin pahoittelen tekstini sekavuutta, mutta pistän siskoni piikkiin! se tuossa yrittää jotain taas selittää >_> //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Maryan` » 28 Helmi 2009, 11:54

Tuo oli hypänny tästä noin parin metrin päähän ja sanoi tälle piirtämisestä. Elina hymyili vain vastaukseksi ja kääntyi katsomaan tuohon kunnolla. "No meitä on todella harvassa. Elämme niin sanotusti laumana, eliyhteisönä tietyssä paikassa. Asuin paikkamme muuttelee välillä riippuu ihmisistä, mutta tällä hetkellä olemme turvaisessa paikassa.

Ruumiin rakenteeltamme olemme aika haltiamaisia, eli solakkoja ja taipuisia. Meille kasvaa usein pitkät valkoiset kynnet ja hiuksemme ovat melkopaljon vaalean sävyyn. Elämme noin 400 vuotiaiksi. Meitä on myös todella pitkiä yksilöitä, mutta minä olen siitä keskiverrosta pituudesta.

Pystymme hallitsemaan kaikki Cleanneat vettä ja siten yleensä taistelemme. Osaanhan minä ainakain käsitellä miekkaa ja jousta. Osaamme myös kovan harjoittelun aikaan saannoksesta käskyttää eläinten mieliä.

Ja mitä lapsiin tulee.. meitä ei ole mies puolisia vaan silloin meidän pitää lisääntyä josnkun toisen meidän kaltaisen rodun miehen kanssa ja se on meillä vaikeaa, sillä emme useinkaan saa ketään muun rotuista. Ja jos saisimme esimerkiksi ihmisen kanssa lapsen, meidän geenimme ovat niin "vahvoja", että usein lapsesta tulee Cleannea, jos ei sitten suurta ihmettä tapahdu ja siitä tulee enemmän ihminen, eikä saa voimia, mitä Cleanneaoilla on.

No siinä taisi tulla suurin piirtein tietoa meistä." sanoi ja naurahti katsoi tuohon. "Oletko itse haltia?" kysyi varovasti ja katsoi nopeasti tuota korviin ja siirsi sitten katseensa takaisin tuon silmiin.

// Taas sekalaista :PP //
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 06 Maalis 2009, 16:18

Arathet

Art kuunteli tarkkaan kuinka Elina selitti rodustaan. Mitä enemmän Art siitä kuuli, sitä uskomattomammalta se kuulosti. Art tiesi muutaman rodun, joilla jotkin asiat täsmäsivät Cleannejen kanssa, mutta tämä rotu oli täysin uniikki.. ja sekös kiehtoi tiedonjanoista haltiaa.
Sitten Elina kysyi, oliko Art haltia.
"kyllä, se ei kyllä kovinkaan yllätys ole.. mikäli olisin ihminen, olisin varmaankin jo tappanut sinut, enkä tähän hätään keksi mitään muuta humaanista taruolentoa, joka liikkusii tähän aikaan päivästä metsässä" Art kertoi hymyillen.
"kuule.. onko sinulla kiire jonnekkin? Itselläni ei ole, joten ajattelin voisitko tulla käymään haltijoiden kylässä? Minä olen jo pitkään kerännyt tietoa eri taruolennoista kuninkaalliseen kirjastoon ja olisi mukava saada lisättyä sinun rotusi sinne. minun tarvitsisi vain kerätä perustiedot rodustasi ja piirtää kuva sinusta.. mikäli se sinulle sopisi?" Arathet ehdotti varovaisesti.
Hän olisi ollut todella kiitollinen jos Elina siihen olisi suostunut. Hän oli Aranin kanssa keräillyt taruolentojen tietoja jo muutama sataa vuotta ja viimeisin lisäys oli Mothman, jonka Aran oli tavannut vähän aika sitten.. nyt Art vuorostaan oli löytänyt jotain, mikä pitäisi lisätä kirjaan.

// eipä tuo haitanne taaskaan :) //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Maryan` » 07 Maalis 2009, 17:45

"Eihän minulla mitään mrnoa tällä hetkellä ole ja olisi kunnia saada päästä kirjoihin, jotka säilyvät varmastyi monta tuhatta vuotta." sanoi ja hymyili tuolle. "Pakkaan vain tarvikkeet mukaani ja lähdemmekö sitten kohti haltioiden kylää?" kysyi ja kutsui välissä Yanaa tänne. Elina oli aina hlunnut itse asiassa tutustua haltijoihin ja mennä niiden kylään. Elina oli todella innoissaan ja onnekas, kun sattui tapaamaan tuon metsässä. Tyttö pakkasi Yanan satulalaukkuun kaiken mitä tällä oli mukana ja nousi hevosen ratsaille. Elina ratsasti tuon vierelle ja odotti tuon reagtiota.

Elinan valkoinen mekko levittäytyi hevosen takamuksen päälle, niin että se näytti valkoiselta. Taivas oli pilvetön ja aurinko paistoi täydellä paisteellaan. Metsässä kasvit olivat parhaimmillaan ja kukista löhtevä siitepöly lentelipitkin kirkasta taivasta. Puro keskellä metsää kiilsi auringon säteistä ja Elina ohjasikin Aynyn juomaan siitä raikasta vettä, jotta tuo pärjäisi matkan.

// Lyyhyyttää -.-' //
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 08 Maalis 2009, 19:18

Art

Art oli innoissaan kuullessaan että Elina suostui lähtemään hänen mukaansa.
"kyllä, kylään siis" Art sanoi nyökäten nopeasti.
Hän vihelsi ratsunsa paikalle joka jolkotteli reippaasti isäntänsä luokse. Kevyellä loikalla Art hyppäsi takaisin satulaan, hakien hetken aikaa tasapainoaan. Hänellä ei yhäkään ollut mikään maailman paras tasapaino, vaikka olisi sitä nyt haltijalta odottanut enemmän. Yleensä Art ei ratsastanut ollenkaan, mutta tällä kertaa hän oli tehnyt poikkeuksen.

Art odotti että Elina sai hevosensa juotettua ja lähti sitten eteenpäin. Sää oli todellakin mitä kaunein, juuri sitä mitä jokainen haltija saattoi toivoa metsä reissultaan.
Heidän välillään oli syvä hiljaisuus hetken aikaa.. Art ei yhäkään ollut kovinkaan puhelias naisten seurassa, johtui se sitten ujoudesta tai vai siitä, ettei hän tiennyt mitä naisten kanssa yleensä piti puhua.
"onko sinulla sukulaisia täällä päin?" Art kysyi lopulta, koittaen pitää keskustelua yllä, samalla kun he ratsastivat hitaasti kohti haltija kylää.

//eeipä tuo haitanne :) siirretäänkö peli sitten jossain vaiheessa kylälle tai linnalle päin? ei tietenkään vielä tarvitse : D //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Maryan` » 11 Maalis 2009, 16:24

Elina nyökkäsi ja ratsasti tuon perässä. Pitkään oli syvä hiljaisuus, kunnes tuo pelasti tilanteen ja kysyi tältä kysymyksen. " Heitä asuu välillä missä sattuu, koska ihmiset ovat tappaneet monia meistä, koska luulivat meitä haltijoiksi varmaankin. " sanoi ja vaikeni sitten katsoen Yanan harjasta, kunnes siirsi katseensa taas tuohon. " Entä sinulla?" kysyi tuolta ja ratsasti Artin viereen, kun tuli leveämpi metsä polku. Elinaävistelieteen tulevia oksia, jotka olivat lähellä tämä naamaa. Kun oksat raapivat tämänihoa Elina kääntyi ja otti "takkinsa" hevosen satulaukusta ja pisti päälleen. Elin akääntyi takaisin ja katsoi tuota.

// Ei oikee inspannu täää viesti, siksi lyhyys -.-' mutta jos sinä halusiist aloitella uudessa paikassa peliä?? ;D //
Maryan`
 



Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa

cron