Rahinaa jalkojen alla. [[aksu]]

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Rahinaa jalkojen alla. [[aksu]]

ViestiKirjoittaja Dogster » 14 Touko 2009, 16:38

[[Oli aivan pakko kokeilla tuota lempinimeä ^^''']]

Splinter

Hintelä varjo pyyhkäisi puun kylkeä, ja lankesi sitten maahan pudonneiden lehtien päälle. Askeleet olivat varovaisia, ja hitaita. Nuori mies, oikeastaan vasta poikanen, nautti täysin siemauksin näistä harvoista hetkistä, jolloinka hän sai olla metsässä aivan luvan kanssa. Ruskea laukku hiljaa hakkasi kylkeä vasten. Sinne Splinter oli laittanut jo suurimman osan vaadituista kasveista tai kasvin osista. Nyt puuttui enää kurjennokka-niminen kukkais-kasvi. Ainoa asia, minkä Splinter tiesi siitä kasvista, oli se, että haudutettuna se auttoi joidenkin haavojen kanssa. Mutta ilmeisesti hänen Mestarillaan oli muita suunnitelmia kasvia varten. Tuo oli nimenomaan vaatinut juuria. No, poika oli tutkinut melkein joka paikan, muttei ollut nähnyt kyseistä kasvia missään. Joko ne eivät kasvaneet metsässä, tai sitten joku oli jo poiminut ne. Kuinka vain, Splinter päätti lepäillä hetken, ja istahti kaatunutta puuta vasten. Hän käänsi katseensa ylöspäin, ja jäi ihastelemaan paikkaa. Hän sulki silmänsä, ja keskittyi pelkästään ääniin hetkeksi, ja sitten hajuun. Se oli varmaankin yksi parhaista puolista täällä, ei haissut niin ummehtuneelle, kuten kotona...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 14 Touko 2009, 17:00

Arathet

Art oli viettänyt koko päivän sotilastuvalla veljiensä kanssa. Nämä olivat juuri palanneet pitkältä tiedustelureissulta ja Art halusi kuulla mitä näille kuului. Sodan takia he näkivät yhä vähemmän ja vähemmän toisiaan, tosin asiaa olisi helpottanut sekin jos Art ei olisi ollut kuninkaan neuvonantaja. Alkuaikoinahan Art oli ollut kenraali kuten hänen veljensäkkin, mutta myöhemmin hän oli noussut korkeammalle, mitä nämä kaksi. Sininen kuiskaus- sotilasryhmäkin oli palannut ja näiden komentaja, Darius, vietti myös heidän kanssa aikaa sotilastuvalla.
Aika kului ihan mukavasti kuulumisia ja uutisia vaihdellen, tosin keskustelu ei ollut enää yhtä vapaamuotoista ja rentoa kuin nuorempana.. kai se johtui asemasta ja iästä. Pian paikalle saapui kylä vartiostosta juoksupoika, joka ilmoitti että kylän lähellä oltiin nähty epämääräinen hiippari. Hetken siinä porukalla he pohtivat mitä asian kanssa tehtäisiin, mutta lopulta päätettiin että turha sitä oli mennä tarkistamaan. Yksi hiippari siellä tai täällä, ei haitannut.

Art kuitenkin huolestui asiasta sen verran että poistui paikalta ja lähti yksi tarkistamaan asian. Hänellä nyt sattui olemaan huonoja kokemuksia näistä hiippareista kylän lähellä. Art otti mukaansa jousensa ja miekkansa. Enempää hän ei tällä kertaa viitsinyt mukaan ottaa, sillä jos jäisi alakanttiin niin hän oli sen verran lähellä kylää että kykenisi hälyyttämään apua telepaattisesti. Tosin eihän hän voinut olla varma tulisiko tappelua, voihan olla että hiippari oli vain joku eksynyt kulkija.
Pian Art saapui kylän laidalle ja lähti hyppelemään metsään päin. Hän liikkui täysin hiljaisesti, kuten haltiat yleensäkkin. Yhdestäkään askeleesta ei päässyt ääntäkään, ei vaikka hän käveli lehtien päällä.
Ei aikaakaan kun hän näki tuon kulkijan.. ei näyttänyt kovinkaan vaaralliselta eikä kyllä kovinkaan vanhaltakaan. Art katseli toista hetken aikaa, kunnes tuli siihen tulokseen ettei tuo varmaan ollut kovinkaan vaarallinen.
Varovasti Art astui esiin varjoista ja jäi seisomaan vähän matkan päähän.
"Kuka olet ja mitä teet täällä?" Art kysyi lopulta.. peruskysymys mikä kysyttiin jokaiselta 'hiipparilta'.. näiden vastauksesta riippuen harkittiin sitten jatkotoimenpiteitä.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 14 Touko 2009, 17:08

Splinter

Tätä oli ehkä vaikea uskoa, mutta Splinter oli nukahtanut. Ei hänellä ollut muutenkaan hajua, että häntä tarkkaili joku muu. Tunne oli hänelle jo niin tuttu, ettei hän pistänyt sitä enää merkille. Ja siitähän hän sai maksaa. Hän heräsi kysymykseen, ja hän laski päätään että näkisi, kuka oli puhunut. Hetken aikaa unenpöpperöinen katse meni edestakaisin, kunnes löysivät äänen aiheuttajan.
Kah Täällä olikin joku muu., Splinter totesi samalla, kun pörrötti unisesti ennestään jo aikalailla sekaisia hiuksiaan. Mistä tuo oli putkahtanut?
Vain joku
Tässä tilassa häneltä oli melkein mahdoton saada mitään vastauksia. Hän ei pahemmin tajunnut, oliko edessä ihminen, haltija, vai ihmismuotoon muuttunut lohikäärme. Jokin siinä oli, ja se tivasi vastauksia. Se analyysi riitti Splinterille.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 14 Touko 2009, 18:07

Art

Oliko tuo nukkunut? No jo oli asento, aika ja paikka nukkua.. Art ei itse voinut nukahtaa tuosta vain minen tahansa, ellei tiennyt että se oli täysin turvallista ummistaa silmänsä.. Ja sodan takia metsässä ei ollut kovinkaan turvallista. Vaikka metsä olikin suuri, oli silti mahdollista että vihollisen partio tai retkiryhmä sattui kävelemään ohi juuri sillä hetkellä.
Toisen vastaus ei ollut kovinkaan tyydyttävä.. joko tämä ei halunnut kertoa tai sitten tämä halusi salata sen, mikä viesti että tämä saattoi olla vakooja. Oli noita vakoojia ennenkin täällä päin käynyt, vaikka yksikään ei ihan kylään asti ollut löytänyt. Ja vaikka olikin, tämä oli eliminoitu äärimmäisen nopeasti.
Art ottikin muutaman, erittäin nopean askeleen, vetäisten miekan tupestaan ja nosti miekan kärjen pojan kaulalle.
"Kysyin nimeäsi ja asiaasi. Vastaa niihin" Art sanoi astetta vakavammalla äänensävyllä, jääden tutkailemaan poikaa paremmin.
Tuohan oli ihminen... Artin olisi pitänyt samantien tappaa tuo, jokainen ihminen joka näin lähelle eksyi piti tappaa sen pahemmin kyselemättä, elleivät nämä sitten olleet heidän puolellaan.. Tosin poika näytti niin harmittomalta ettei Art olisi kyennyt tätä tappamaan ellei olisi ollut täysin pakko.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 14 Touko 2009, 18:16

Splinter

Ensin tuli mies, ja sitten tuli miekka. Splinter nosti päätään sen verran, ettei telonut leukaansa miekkaan. Tämä jos mikä riitti herättämään hänet. Taas tivattiin vastauksia, ja Splinter katsoi tarkemmin. Ei ollut totta, hän oli törmännyt haltijaan! Splinter ei voinut olla hymyilemättä hieman mielessään. Mieluummin haltija kuin ihminen, sillä hän ei osaisi pitää suutaan kiinni, ja olisi varmaankin saanut uuden naarmun kaulaansa, vaikka panta siinä olikin. Varmuudeksi hän kuitenkin nosti kätensä molemmille puolilleen.
No anteeksi, anteeksi, mutten millään jaksa ruveta mihinkään kuulusteluun. Nimi on kylläkin Splinter, jos se on pakko tietää.
äänestä kuului kyllä vieläkin väsymys, jonkin verran uteliaisuus, muttei pelkoa tai hätää. Hän oli vain törmännyt johonkuhun, ja yritti nyt keskustella järkevästi, vaikka olikin ilmeisesti juuri tehnyt jonkinlaisen rikkeen.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 14 Touko 2009, 19:01

Art

Toinen esitteli itsensä Splinteriksi. Täysin tuntematon nimi ja täysin tuntemattomat kasvot.. Tosin poika näytti melko riutuneelta. Mitä lie tapahtunut. Totta kai Art olisi halunnut tietää miten poika oli itsensä tuhon kuntoon, mutta ei nyt todellakaan kehdannut saatika halunnut alkaa sitä kyselemään.
"olet ihminen... ihmisillä ei ole asiaa meidän metsäämme" Art sanoi hetken päästä.
Toki tuo oli ihminen.. mutta ei vaikuttanut olevan yhtään peloissaan tässä tilanteessa. Art alkoi epäilemään ettei Splinter ollut ihan tavallinen ihminen. Tavallinen ihminenhän olisi ollut jo melkolailla pissat housussa tässä tilanteessa, ottaen huomioon että Splinter näytti melko heiveröiseltä ja kärsineeltä. Tuo ei varmastikkaan nyrkkitappelussa pieksisi aikuista haltiaa. Joten joko Splinter ei ollut tavallinen ihminen, tai sitten tuo vähät välitti kohtalostaan.. tai oli yksinkertaisesti täysin kahjo.
"... ihmis poikien ei ole hyvä vaellella yksin metsässä.. varsinkaan näin syvällä. Sinuna menisin kotiin ennen kuin mitään pahempaa sattuu, Splinter" Art sanoi lopulta siirtäen miekkansa pois pojan kaulalta ja laittoi sen takaisin tuppeen.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 15 Touko 2009, 14:12

Splinter

Tottakai Splinter tiesi, ettei saanut toisten alueilla kuljeskella, mutta myös sen, että mielummin ottaisi miekan kylkeen kuin kokisi jälleen sen yksinäisyyden... Se kummitteli hänen mielessään, kun hän oli ollut ssen pienen hetken yksin, isoveljensä ruumiilla. Toki hän oli ollut pieni, mutta se jättää jälkensä.
'Mutta minullapa oli... ja on edelleen.', tuota hän ei olisi sanonut ääneen mistään hinnasta, sillä eihän heidänkään maille ollut tulemista. Mutta kun siellä ei aksvanut kasveja miltein ollenkaan, niin piti hoitaa homma näin.

Vihdoinkin miekka lähti kaulalta, ja Splinter saattoi laskea taas päätään. Hän ei oikein jaksanut katsoa ketään pitkin nenänvarttaan.
"Jos lähden kotiin, minut piestään.", Splinter vastasi varsin välinpitämättömästi. Tottahan se oli, hän saisi sellaiset selkäsaunat ettei ollut vielä muutamaan vuoteen saanut. Osalle siitä kiitos ahkeran ja tottelevaisen käytöksen...
"Siis jos en tee työtäni ensin."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 15 Touko 2009, 19:31

Art

Jos lähden kotiin, minut piestään? Art kohotti kulmiaan ka katsoi kysyvästi Splinteriin, odottaen että tämä selittäisi paremmin, mutta sen parempaa selitystä hän ei saanut kuin että hänet piestäisiin, jos ei tekisi työtänsä ensin. Mitä työtä? Artin pää oli täynnä kysymyksiä, mutta hän ei tiennyt kehtaisiko kysyä niitä.. toisaalta, voisihan hän auttaa tuota.. ainakin jossain asioissa.
Pikaisen päätelmän perusteella Art tuli siihen tulokseen että toisen täytyi olla orja.. Ei kukaan voisi elää noin riutuneena ihan muuten vaan.
"... mitä sinun pitäisi tehdä?" Art kysyi lopulta, tutkiessaan samalla poikaa päästä varpaisiin.. ihan kuin ei olisi jo tarpeeksi tutkinut.
"niin ja.. minun nimeni on Arathet.. lyhyesti Art" Art sanoi lopulta eistellen itsensä.
Olihan se kohteliasta esitellä itsensä ja lisäksi hän toivottavasti sai tuon luottamusta sen verran, ettei tarvinnut käsi miekan kahvalla olla koko aikaa. Ei Art kyllä pitänyt tuota enää uhkana.. tuo saattoi olla vain harhautunut vahingossa turhankin lähelle, eikä Splinter näyttänyt kovinkaan uhkaavalta.. eikä kyllä käyttäytynytkään siihen malliin.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 15 Touko 2009, 20:23

Splinter

Huomion kohteena oli normaalisti tukala olla, Splinter yhdisti sen heti siihen, että oli tehnyt jotain väärin. Mutta tuli sellainen vaikutelma, ettei häntä enää miekalla uhattaisi. Pianhan haltia esitteli itsensä Artiksi. Ei yhtään hullumpi nimi, ainakin Splinterin mielestä, joka ei kovin paljoa omasta nimestään pitänyt.
"Pitäisi hakea pari kasvia...", Splinter vastasi aika lailla hiljaa. Hänellä oli hieman tukalat olot, koska hänestä tuntui,e ttä hänen juuri saamaansa vapautta häirittiin, mutta niin kierolla tavalla, ettei hän kehdannut sanoa ei. Toisaalta teki hyvää puhua toistenkin olentojen kanssa, kuin aina niin raivostuttavien ihmisten.
"Puuttuu enää kasvi nimeltä kurjennokka. Noin polvien korkeudelle kasvava leikkokasvi.", hän selitti samalla kun nousi seisomaan. Ja heti hän pisti huomiolle miten hintelältä hän näytti toiseen verrattuna. Ja hiukan risaiseltakin, kun hiukset olivat entistä enemmän pörrössä, ja pari tahraa housuissa. Multaa se vain oli, mutta ärsyttävää se Splinterin mielestä oli. Ihmismieli oli kummallinen, se huomasi heti omat virheensä.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 15 Touko 2009, 23:01

Art

Splinter kertoi että oli hakemassa kasveja. Jotain yrttejä mitä todennäköisemmin, tuskin tuo ihan tavallisia rikkaruohoja oli tullut poimimaan. Splinter lisäsi että enää puuttui kurjennokka niminen kasvi.. tuttu nimi, Art olikin kuullut noista ja tiesi tarkalleen miltä ne näyttivät. Splinterin noustessa seisomaan Art ei voinut vieläkään olla ihmettelemättä tämän laihuutta.. tuo tarvitsi ruokaa ja äkkiä. Tosin nyt Artin huomio kiinnittyi Splinerin hiuksiin.. ne olivat astetta erikoisemmat, mutta nätit.
"tiedän missä kurjennokkia kasvaa.." Art aloitti hymyillen pienesti "mutta autan vain, mikäli kerrot minulle kenen puolella olet?" Art sanoi astetta vakavammalla äänellä.
Olihan se melko suora kysymys, mutta nyt ei ollut aikaa kierrellä ja kaarrella. Artin piti saada tietää tuo vastaus ja mikäli vastaus olisi ihmiset... no, Art tiesi mitä piti tehdä, mutta sitä hän ei tiennyt kykenisikö tekemään sen.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 15 Touko 2009, 23:09

Splinter

Splinter pyyhkäisi mahdollisimman huomaamattomalla liikeellä reiden kohdalta, saadakseen sitä pahuksen multaa pois.
"Tiedätkö?", Splinterin äänessä kuului innostus. Hiukan suruakin, hänen täytyisi lähteä miltein heti kun saisi ne käsiinsä, eikä ollut varmaa, milloinka hän saisi seuraavan kerran vapaata. Mutta enimmäkseen innostus. Jos hän oppisi missä niitä oli, hänen ei tarvitsisi tehdä yhtään enempää reviiririkkomuksia kuin olisi pakko. Ja kotkanahan voisi käydä siellä nopeasti, ilman kiinnijääntiä.

Artin ääni vakavoitui, eikä ihme. Kysymykseen oli aika hankala vastata.
"Hmm... Se, missä kasvoin, on aivan sama, mitä tässä ihmisten ja haltioiden sodassa käy. Mutten pidä ihmisitä...", viimeinen lause oli täynnä vihaa ja katkeruutta. Splinter ei voinut antaa omalle rodulleen anteeksi ajattelemattomuuttaan ja tyhmyyttään. Eikä myöskään muitakaan asioita, joita oli nähnyt.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 15 Touko 2009, 23:38

Art

tällä kertaa pojan vastaus oli ihan tyydyttävä. Tämä kertoi ettei pitänyt ihmisistä ja pelkkä äänen sävy sai Artin luottamaan tuon sanaan. Joten Art ei pitänyt poikaa enää uhkana ollenkaan. Hyvä, hän ei todellakaan olisi halunnut päättää tuon päiviä.
"hyvä.. tule, näytän sinulle missä niitä on" Art sanoi lopulta koskettaen pienesti Splinterin olkapäätä ja lähti näyttämää tuolle tietä.
Art liikkui metässä kuin kotonaan.. hän tunsi lähimetsän läpikotaisin, mutta jos mentiin suon toiselle puolelle, alue alkoi muuttua jo hieman oudommaksi Artille... Hänellä ei ollut pahemmin mitään asiaa suon toiselle puolelle, joten miksi edes mennä sinne sitten.
"missä sinä sitten asut? Tuskin ihmiskylässä jos niin paljon kerran vihaat ihmisiä..." Art kysyi nyt normaalilla äänensävyllään, ihan hyvää hyvyyttään koittaen pitää keskustelua yllä, samalla kun he kävelivät pitkin metsää.
Onneksi sää oli mukava, ei liian kuuma eikä liian kylmä ja onneksi ei satanut! Art ei pahemmin pitänyt sateella liikkumisesta ja syystäkin.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 15 Touko 2009, 23:48

Splinter lähti seuraamaan Artia kuuliaisesti kuin koira konsanaan. Siihen hän oli tottunut. Metsässä kävely tuntui hauskalta, välillä askel upposi, ja välillä tömähti hyvin piiloutuneeseen kiveen. Koskaan ei tiennyt, mitä lehtien ja sammalten alla oli.
Splinter nosti katseensa maasta, jota oli tarkkaillut, ja osoitti suunnilleen suon suuntaan.
"Ei mestari kauheasti seurasta välitä.", hän naurahti hieman, selittäen outoa asuin paikkaa. Suo oli ummehtuneen hajuinen, ja siellä oli aikalailla vaarallista liikkua. Mutta se kohta, jonnekka maagi oli kotinsa rakentanut, näytti sitlä, kuin se olisi palanut. Kaikki ne loitsut olivat vahingoittaneet maaperää vakavasti, eikä siellä meinannut kasvaa mikään. Ainakaan mikään syötävä.
"Mutta otti silti minut luokseen...", hän sanoi hiljaa mietiskellen perään. Se oli aina hiukan ihmetyttänyt Splinteriä, ja hän olikin alkanut vakaasti uskoa, että tuo pelottava ja väkivaltainen mies oikeasti välitti hänestä, vaikka ei näyttänytkään sitä. Piti ehkä vähän nälässä, ja kidutti tuota kun teki jotain väärin, mutta silti, hän oli saanut turvaa ja suojaa, ja saanut jopa opetella muutaman loitsun. Kai se merkitsi jotain?
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 16 Touko 2009, 00:03

Art

Splinter osoitti suolle päin ja kertoi ettei hänen mestarinsa pahemmin seurasta välittänyt.. Eli Splinter ei ollut orja, vaan oppipoika? Siltä se enemmänkin kuulosti. Jos tuo orja olisi ollut niin kai hän olisi puhunut mestaristaan termillä isäntä. Tosin ei Art sitä tiennyt, eikä ollut vielä valmis kysymään. Ei näin lyhyen juttelun jälkeen sopinut kysellä kovinkaan yksityisiä asioita.
"kai mestarisi sitten näki sinussa jotain erikoista" Art totesi Splinterin mietiskelyihin, samalla kun hypähti puun rungon yli.
Pian he saapuivat jyrkänteelle, joka nousi ainakin kymmenen kuusi metriä suoraan ylöspäin.
"tästä pitäisi päästä ylös.. kuinka hyvä olet kiipeämään?" Art kysyi tarkastellessaan sammaleiden verhoamaan kallioseinämää.
"mikäli et kauhean hyvä, voin auttaa sinua kiipeämään" Haltia lisäsi, vilkaisten nyt Splinteriin ja odotti tuon vastausta.
Kyllähän hän Splinterin reppuselkään voisi ottaa.. oli hän sen verran hyvä kiipeämään. Tosin Artilla ei ollut hajuakaan siitä että Splinter pystyi muuttumaan kotkaksi ja näin pystyisi lentämään ylös..
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 16 Touko 2009, 00:14

Splinter ei voinut olla naurahtamatta katkerasti. Erikoista? Miten sen muka pystyi näkemään pienestä vauvasta, joka oli jätetty yksin kuolemaan tulipalon keskelle? Se olikin mestarin tarinan ainoa aukko, jota tuo ei ollut vielä paikannut. Ehkä ei koskaan paikkaisikaan. Tai ehkä vuosien päästä, kun Splinter olisi täysioppinut maagi.
Matka tyssäsi, ja Splinter katsoi suoraan ylöspäin. No kiva, tuostako sitten pitäisi päästä?
"Todella huono.", Splinter vastasi, ja miettikin samantein, miltä tulisi näyttämään, jos sattuisi tippumaan naama edellä alas. Pieni puistatus kävi selässä.
"Mutta onneksi minun ei tarvitse osatakkaan, kun voin lentää.", hän totesi sitten virnistäen ilkikurisesti. Hätätilanteessa muodonmuutos oli sallittu, ja eikö tämä tosiaan ollut sellainen? Olihan tämä, eihän hän halunut pudota tuolta, ja vielä vähemmän etsiä toista reittiä. Mutta nuo olivat pelkkiä tekosyitä: Splinter rakasti lentämistä, tuulen ujellusta, siipien vetoja, katsoa korkeuksista, ja jättää kaikki huolet maahan. Se oli se, mikä vetosi lentämisessä. Splinter alkoikin samantein kerätä tarpeeksi voimaa muodonmuutokseen.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron