Sivu 1/2

Tappelu, kuolema

ViestiLähetetty: 21 Huhti 2009, 17:06
Kirjoittaja Terxxi
//Akuma tänne. :)//

Sumuinen ilmapiiri täytti ilmaa kun Ishi astui metsään. 'hmm... tämäpä mielenkiintoinen paikka..' uros mietti mielessään. Kostea ruoho painautui hänen tassujensa alle joka askeleella. Sumu oli jo melkein niin sakeaa, ettei nähnyt muutaman sadan metrin päähän ollenkaan mitään, vaikka Ishi olikin sellaisella kohdalla, jossa oli harvaa metsää. Nopean päättelyn jälkeen Ishi huomasi, että ilta oli saapunut.

'Voisi varmaan rueta etsimään yöpymis paikkaa...' Ruskea turkkinen koira käveli aina syvemmälle metsään etsien rauhallista lepo sijaa. Yht' äkkiä uros huomasi, kun säikähtänyt lintu parvi pyrähti lentoon metsässä. Ishi säikähti pahasti tuota äkkinäistä ääntä, kun ei ollut kovinkaan montaa kertaa ollut yksikseen metsässä, varsinkaan illalla... Hän oli aina ollut metsästys reissuillakin vain... isäntänsä kanssa. Mutta isäntä sanaa hän ei enää tuntenut sitä miestä kohtaan. Mieluumminkin... petturi. Nyt hänen oli pakko pyydystää ruokansa itse. 'Ruoka tekisi kyllä hyvää ennen nukkumaan menoa. koira päätti. Hän huomasi äsken lentoon pyrähtäneitten lintujen olevan laskeutuneet läheiselle pienelle aukiolle. Ishi oli jo valmiina hyökkäämään päin lintu parvea, kun joku säikäytti linnut pois. Urosta harmitti kovasti. Mutta mikä linnut säikäytti pois?

ViestiLähetetty: 23 Huhti 2009, 10:40
Kirjoittaja Aksutar
Frank

Oli ilta.. ja sumuista. Metsä oli hiljainen, oikeastaan niin hiljainen että se oli jo pelottavaa. Ei kuulunut pienintäkään rasahdusta mistään, ei yö eläinten ääniä, saatika kaksijalaisten saastaisia keskusteluja. Metsä oli täydellisen autio ja sen kauneus oli verhottu aavemaiseen sumuun.
Vain yksi ääni erottui metsästä. Se kaikui pitkin hiljaista metsää, pelottaen jokaisen pikku eläimen syvälle maan rakoihin. Ääni oli valtavasta paineaallosta lähtevä, voimakas humahdus, jota säesti satunnaiset ulvahdukset ja naurahdukset.
syvällä metsässä kulki hulluus. Frank oli liikkeellä. Elementti susi hyppi pitkin metsää valtavilla loikillansa, aiheuttaen näin paineaaltoja aina kun sen tassut osuivat maahan. Jokaisen pikku eläimen Frank nappasi leukoihinsa, puristi nämä kuoliaaksi ja heitti menemään vauhdista. Hänellä ei ollut nälkä, hän halusi tappaa. Silmänsä olivat hulluuden peilit ja pysykoottisesta naurustakin pystyi päättelemään ettei kaikki ollut kotona tällä herralla.
Pian hän hidasti vauhtiaan niin, ettei enää aiheuttanut pitkälle kumisevia paineaaltoja, mutta pienen tömähdyksen hän aiheutti jokaisella hypyllään.
Hän saapui pienelle aukiolle, jossa oli lintuparvi. Frank lisäsi vauhtia hypellen nyt nopeampaa kohti lintuja, mutta äkkiä nämä lennähtivät pois?
Frank murahti äänekkäästi ja hyppeli aukiolle. Siihen hän pysähtyi vihdoista viimein ja katseli lintujen perään.. ei hän jaksanut lähteä jahtaamaan niitä.. sitä paitsi hän haistoi lähistöllä toisen koiran...

//this shall be epic 8) //

ViestiLähetetty: 27 Huhti 2009, 18:34
Kirjoittaja Terxxi
//yees. This shall be epic indeed. 8)//

Ishi

Uros ihmetteli humehtelevaa ääntä, joka kaikui metsässä ja lähestyi koko ajan häntä. Kuin joku paine purkautuisi jostain. Koira oli hämillään oudosta äänestä, kun hänen ajatuksensa siirtyivät taas paenneeseen lintu parveen: 'äh... en saannut taaskaan ruokaa!' Ishi hymisi edelleen turhautuneena.

Hän haisteli ilmaa, jospa hän vainuaisi toisen lintu parven jossain, mutta hänen nenänsä haisti jonkun toisen hajun, joka oli koiran. Jostain lähistöltä. Olisiko se aukean toisella puolella? Ehkäpä toinen haluaisi kanssa ruokaa, ja he voisivat kenties etsiä lintuja jostain, tai jotain muuta syötäväksi kelpaavaa. Sini hiuksinen koira juoksi aukealle. ja yht äkkiä huomasikin toisen koiran vähän matkan päässä. Hän aisti tuosta toisesta jotain outoa. Olisko hän ystävällinen? Vaiko välinpitämätön niinkuin hänen aiemmin tapaavansa koira. Vai jotain aivan muuta? Koira laski päätänsä yrittäen tarkastella koiraa kaukaa tarkemmin, mutta ei nähnyt kunnolla vaikka yrittikin siristellä silmiään. Sumu peitti niin hyvin toisen koiran, ettei hänestä näkynyt kuin hahmo. "Ööö... Anteeksi, mutta oletteko täältä päin?" Ishi kysyi hieman varovasti, mutta kuitenkin kohteliaaseen äänen sävyyn, eihän hän halunnut suututtaa toista entisestään, kun hänestä huokui jo nyt vihaa. Ehkäpä hän oli säikäyttänyt linnut ja sen takia niin vihainen. Uros otti varovasti yhden askeleen taaksepäin... Hän jäi odottamaan vastausta hieman kyyryssä. Ikäänkuin valmiina väistämään, jos toinen olisi niinkin vihainen että voisi hyökätä. Mutta Ishi tiesi, että hänen entisen isännän opettamat taistelu liikkeet auttaisivat hänet pälkähästä.

ViestiLähetetty: 29 Huhti 2009, 10:06
Kirjoittaja Aksutar
Frank

Hetken Frank sai murjoa mietteitään rauhassa, kunnes hän kuuli varovaisen äänen sumun keskeltä. Frank käänsi katseensa nopeasti kohti kysyjää ja huomasi että tämä oli toinen uros koira.. koiralta se ainakin näytti.. sekarotuinen piski näin äkkiseltään katsottuna.. tai no, mitä Frank välitti, ei hänellä ollu aikomustakaan tutustua tuohon natiaiseen, saatika sitten auttaa tätä mitenkään.. jos tuo nyt apua tarvitsi. Kysymyksestä päätellen tarvitsikin.. ei tainnut olla täkäläisiä.. se merkitsi että tämä oli yksin? HYVÄ! helpompi tappaa jos sille päälle sattui.
"No en kun merestä. Totta kai susi nyt metsässä asuu, tyhmäkö olet" Frank vastasi lopulta alkaen lähestymään toista hitain askelin, pitäen pään ylhäällä kuin mikäkin metsän kuningas.
Päästyään lähemmäksi Frank jäi tuijottamaan koiraa melko mietteliäs ilme kasvoillaan, kunnes hänen kasvoilleen levisi "ahaaa"- elämys.
"mietinkin että olit tutun näköinen... eikös isäntäsi ole se koiran surmaaja?" Frank sanoi virnistäen pirullisesti.. jos hän muisti oikein, hän oli nähnyt tuon koiran vilaukselta ihmisen kanssa, jonka tiedettiin tappaneen susia ja villikoiria turkisten takia.. näin Frank muisteli, tosin hänen muistiinsa ei kannattanut luottaa..

ViestiLähetetty: 29 Huhti 2009, 17:47
Kirjoittaja Terxxi
Ishi

Vähän aikaa Ishi vain töllisteli hölmö katse naamalla toisen äkästä vastausta. Eipä olisi tuosta uskonut, että on noinkin äkäsellä päällä. Joten hän ei aikonut enää kysellä yhtään mitään. Suuttuisi kuitenkin vain lisää... Vihainen olemus oikein huokui harmaasta koirasta, sen pystyi tuntemaan aivan selvästi hänen läheisyydessä. No tuskinpa. Huono päivä vain varmaan... "Ajattelin nyt vaan kysyä..." Hän mutisi tosi hiljaa katsoen sivulleen maahan kohottaen taas hieman katsettaan. Hän ei uskaltanut edes vilkaista toisen uroksen silmiä, vaikka ehkä olisikin aihetta. Silmäthän ovat sielun peili.

Hätääntyminen valtasi Ishin ruumiin, kun toinen tuli niin uhoavana, pää ylhäällä häntä kohti. Koira otti monta nopeaa askelta heti taakse päin. Hän näytti varmana mamman pojalta sillä lailla ikään kuin karkuun juosten. 'Tästä ei hyvä seuraa... Tuohan on ihan... Hullu!' Ishi mietti kun vihdeoin ja vimein hän uskalsi katsoa edessään olevan suden silmiin. Niistä paistoi syvä hulluus ja viha.

"Mitä sinä oikein puhut minun entisestä isännästäni?!". Uroksen asenne mututui kuin silmän räpäyksessä, aina kun hänen isäntänsä tuli puheeksi. Ei hän olisi koskaan voinut tappaa ketään viatonta sutta, tai koiraa. Ei varmana! En halua uskoa. Mistä tuo edes tuntee isäntäni? Siis entisen!? Ei kai vain isäntä olisi halunnut tappaa häntäkin? Ei se voisi olla... Hänen isännällään oli kyllä paljon kaikenlaisia terä aseita ja pyssyjä kotona. Nylky veihkeistä puhumattakaan. Voisiko tässä olla perää? Mutta olisihan isäntä voinut käyttää niitä lampaittenkin nylkemiseen? Ishi oli tosi tietämätön tämmöisistä jutuista. Hän vain tiesi miten tappaa lammas hampailla, ei hän nylky veihkeitten käyttämisestä mitään tajunnut.

Uroksen päässä liikkui liikaa kysymyksiä. Hän halusia kysyä vielä yhden kysymyksen nostaen päänsä uhmakkaasti pystyyn katsoen suoraan sutta silmiin: "Mikä rakki sinä oikein luulet olevasi? Ja mistä tunnet entisen isäntäni!?" Ishi murisi hieman kysymystensä jälkeen. Hän ei ole koskaan ollut näin vihainen, kuin nyt oli. Hän nosti vielä etu jalkansa ja paiskasi sen nopeasti päin maata raapien ruohoa kynsillä. Hän halusi näyttää selvästi toiselle, kuinka vihainen oli.

ViestiLähetetty: 02 Touko 2009, 20:41
Kirjoittaja Aksutar
Frank

tämä uros oli selvästikkin varuillaan.. mutta tuon käytös muuttui totaalisesti kun puheeksi tuli tämän isäntä. Ilmeisesti Frank oli osunut oikeaan.. kyllä, enää hän ei eipäillyt sitä yhtään. Tämä koira oli sen ihmisen rakki, jolla oli tapana myydä susien ja koirien turkiksia torilla. Frank oli muutaman "ystävänsä" tuolle miehelle menettänyt.. tosin ei Frankin kanssa ystävystytty tuosta vain. Se oli lähinnä yksipuolista ystävyyttä, jos Frankilta kysyttiin. Hän ei pahemmin välittänyt kestään. Rakki alkoi huutamaan mitä Frank tiesi hänen entisestä isännästään.. oliko tuon isäntä kuollut? Jos niin, hyvä. Frank ei ollut tietoinen siitä mitä tuolle miehelle oli tapahtunut, eikä kyllä välittänytkään.
Frank hymyili kierosti kun uros kysyi saman kysymyksen uudestaan ja haukkui samalla Frankkia rakiksi. Psykoottinen hymy loisti hänen kasvoillaan, eikä niistä voinut sanoa oliko hän vihainen vai huvittunut.. niistä ei voinut sanoa mitään.
"Isäntäsi? Se siis oli sinun isäntäsi? HAH! Se heikko kaksijalkainen tappoi monia meistä ja myi turkiksemme torilla.. hyvällä hinnalla, mistä ME maksoimme oman henkemme. Sinä et ole siis mitään muuta kuin murhaaja hänen mukanansa.. yrititkö estää häntä? Eeeet, empä usko. ei tuollaisesta pelkurista ole estämään yhtä kaksijalkaista toimissaan... alistuva vellihousu" Frank saarnasi samalla kun lähti kiertämään urosta ympäri.
"alistuva vellihousu.." Frank toisi pysähtyessään uroksen eteen ja paljasti pitkät, terävät hampaansa.

ViestiLähetetty: 04 Touko 2009, 18:43
Kirjoittaja Terxxi
Ishi

"Sinä et tiedä mistään mitään!" Uros huusi ummistaen silmänsä. Hän ihan puhkui vihaa. Hänen silmänsä ei viestinyt mitään muuta tunnetta sutta kohtaan kuin vihaa ja inhoa. Hän halusi vain päästä eroon sudesta mahdollisimman pian, keinoja kaihtamatta. Hän lisäsi vielä: "Ja minä en tiennyt hänen tuollaisista puuhista, niin miten olisin voinut estää!? TYHMÄ! Minä en ole mikään murhaaja! Hyvä jos olen edes hyttystä tappanut...". Toisen ilmeet olivat tosi hämmentäviä, niitä oli tosi vaikeaa tulkita miksikään, ne viestivät niin montaa asiaa yhtä aikaa, ettei kukaan niistä saisi selkoa.

'Vai että tuollaisella on jopa ystäviäkin ollut.' koira mietti omissa mietteissään samalla kun äkkäsi suden lähestyvän häntä ja vilauttavan todella teräviä hampaitaan. Hän mietti tarkkaan seuraavia sanojaan, järjesteli sanat ja valitsi matalan äänen painon sanoen: "Mikäs sinun nimi on? Pitäähän minun tietää, kuka on noin raukkamainen!" Häntä pelotti edelleenkin tämä tilanne, vaikkei ehkä päälle päin näkynyt. Hän yritti piilottaa pelkonsa sanojensa taakse. Mutta hän ei ollut varma toimisiko se. Hän tyrkkäsi sutta kylkeen, kauemmas itsestään, ikään kuin haasteena. "Käy päälle vaan!" Ishi murisi ja nosti päänsä kohti taivaita ja katsoi uhmakkaasti aivan suden silmiin, ja lähti juoksemaan päin häntä. 'Onko tämä sitä taisteluintoa? Vai mikä tämä vahva tunne sisälläni on?' Hän mietti samalla kun juoksi nopeasti suden luokse ja hyppäsi ilmaan...

ViestiLähetetty: 09 Touko 2009, 10:09
Kirjoittaja Aksutar
Frank

"sinä olet murhaaja siinä missä minäkin, älä yritä sitä tosiasiaa peitellä rakki" Frank vastasi koiran alkaessa huutamaan hänelle kuin mikäkin uhittelija. Tämähän alkoi suuttua! Jestas sentään, tulisiko tästä jopa tappelu? Ihanaa! Frank ei ollutkaan revitellyt pitkiin aikoihin.
Sitten tuo koira kehtasi kysyä Frankin nimeä ja uskalsi jopa haukkua häntä raukkamaiseksi. Frankin pupillit kapenivat ja pää kääntyi astetta sivummalle. Uskokaa pois, tuon uroksen ei tarvinut kahdesti käskeä Frankkiä hyökkäämään.
Frank ampaisi eteenpäin salamana, tarrasi tuota niskasta ja heitti uroksen voimalla päin puuta. Metsä oli nyt hiljennyt täysin.. jokainen pieninkin otus oli kaikonnut mailin päähän näistä kahdesta, ne eivät halunneet joutua osaksi tätä murhenäytelmää.
"MINÄ OLEN FRANK! Illan viihdyttäjä ja sinun kuolemasi, muista kertoa terveisiä kaikille jotka tapaat rajan tuollapuolen! Ties vaikka olisivat kokeneet saman kohtalon mitä sinä tulet tänä iltana kokemaan, ihmisten lemmikki" Frank karjaisi ja alkoi sitten nauramaan hysteerisesti, lähestyen hitaasti urosta pää alhaalla ja silmät täysin kuutamolla.. heikko hermoinen olisi jo lähtenyt pakoon pelkästä Frankin näkemisestä.
Frank jännitti lihaksensa ja ampaisi seuraavaan hyökkäykseen, yrittäen tällä kertaa osua uroksen kaulaan... tosin ei hän vielä aikonut tätä tappaa.. mitä nyt leikitteli ja soisi tälle hitaan ja tuskallisen kuoleman.

ViestiLähetetty: 19 Touko 2009, 18:58
Kirjoittaja Terxxi
Ishi

"Kuinka kehtaatkaan kutsua minua murhaajaksi! Minä, tai edes minun entinen isäntäni ei ollut mikään murhaaja!" Ishi murisi ja raivosi Frankille. Vai että vielä rakki. Vihan tunne peitti Ishin mielen täysin. Hänen päähänsä ei mahtunut mitään muuta ajateltavaa kuin tuo susi. Yht äkkiä hän huomasikin jo Frankin hyppäävän tätä päin. Hän oli kauhean nopea, eikä Ishi kerennyt reagoida, vaan oli silmän räpäyksessä paiskautuneena päin puuta. Koira yitti haperoida takaisin jaloilleen kauhea jomotus selässään. Pään sisällä kuului hirveä humina ja naksahdus kun hän vihdoin pääsi jaloilleen. Metsä oli ihmeen hiljainen... Ihan kuin kaikki metsän asukkaat aavistaisivat mitä tuleman pitää. Ishi tiesi, että tämä tappelu johtaa jomman kumman kuolemaan, tai ainakin pahaan vahingoittumiseen. Niin pahasti Frank oli loukannut Ishiä, ja hänen entistä isäntäänsä.

"Anteeksi nyt vain, mutta se olet SINÄ joka tulet kuolemaan tänään, tässä metsässä. Ja arvaa mitä? Kukaan ei tule kaipaamaan sinunlaista raakalaista!" Sanat tulivat kummallisesti Ishiltä kuin apteekin hyllyltä. Ja säikähti sitä vähän itsekkin. Hän ei yleensä saa noinkaan pitkää lausetta kehiteltyä pitkän pohdinnan jälkeenkään. Ehkä viha oli osallisena siihen.

Hän huomasi kun Frank oli taas hyökkäämässä. Hän väisti äkkiä suden hyökkäyksen hyppäämällä sivuun. Selkä rupesi taas vihoittelemaan äskeisestä tömähdyksestä. Frankin heitto kun oli aika kova. Ishi päätti purien hammasta hyökätä Frankin perään, vaikka hänen selkäänsä sattuikin koko ajan. Ishi tarrasi Frankin taka jalasta kampaten hänet. Uros tarrasi äkkiä makuullaan olevan Frankin kaulaan hampaillaan ja puri vimmatusti hampaitaan yhteen. "Minä revin sinut kappaleiksi!" Hän mumisi purien Frankin kaulaa. Ishi kuitenkin päästi irti, koska tiesi, että susi olisi kuitenkin kohta joko potkaissut tai purrut häntä. Ishi nuolaisi verta huuliltaan. "Anna kaikki mitä osaat! Sillä tämä on viimeinen taistosi." koira karjui, mutta pieni ääni hänen päässään sanoi, ettei saisi tappaa. Ja että se ei ole yhtään Ishin tapaista. Mutta, tämä viha on peruuttamatonta, tämä on saatava päätökseen, tänään.

ViestiLähetetty: 22 Touko 2009, 20:31
Kirjoittaja Aksutar
Frank

Ishi väisti Frankin seuraavan iskun... pirun hyppysirkka, pysyisi paikallaan niin pääsisi helpommin hengestään! toisaalta, olihan se kiva leikkiä.. Tosin tuolla näytti jo selkä olevan pipi, sen näki rakin ilmeestä.. aijaijai kun pääsisi iskemään hmapaansa tuon selkärankaan! Hiitaasti Frank purisi sen poikki, niin että toinen menettäisi liikunta kykynsä täysin.. sen jälkeen Frank söisi Ishin elävältä! Frank hymyili jo itsekseen kun Ishi kerkesi tekemään oman siirtonsa. Tuo hyökkäsi kohti Frankia, kamppasi hänet ja tarttui Frankin kaulaan. Frank päästi karjahduksen kaatuessaan, mutta tuntiessaan Ishin hampaat kaulassaan, Frank vain hymyili. Tuon leuat eivät ollet tarpeeksi vahvat.. Frank tiesi ja tunsi sen. Frank oli jo nappaamassa Ishiä korvasta kun tuo äkkiä irroitti ja meni kauemmaksi. Fiksu tuo ainakin oli, sitä Frank ei voinut kiistää.
Frank nousi hekotellen ylös kuunnellen Ishin uskaukset ja nosti sitten katseensa koiraan, hymyillen jälleen pirullisesti.
"Kovia sanoja pikku rakilta. Katsotaan oletko sanojensi mittainen!" Frank huudahti ja hyökkäsi Ishin kimppuun.

Frank liikkui uskomattoman nopeasti ja nopeutensa ansiosta hän saikin Ishiä kiinni takakoivesta ja viskasi tuon korkealle ilmaan. Tuon tehtyään Frank ponnisti samantien perään, iskien päänsä Ishin päätä vasten, lennähtäen sitten Ishin yläpuolelle ja potkaisi tuon takaisin maahan.
Alta aikayksikön Frank oli tarrannut Ishin niskaan kiinni, nosti tuon ilmaan ja viskasi koiran valtavalla voimalla oksakasaan, jossa oli jopa tappavan teräviä oksia.
Frank ei pystynyt näkemään mitä Ishille oli tapahtunut.. sumu oli liian sakeaa ja oksa kasa oli turhankin kaukana. Frank naurahti pienesti ja ponkaisi ilmaan, hypäten kohti oksakasaa valtavalla nopeudella, luottaen nyt täysin siihen että Ishi oli joko kuollut tai täysin liikunta kyvytön.

ViestiLähetetty: 31 Touko 2009, 09:28
Kirjoittaja Terxxi
Ishi

Nopeus, jonka Frank sai aikaan hämmästytti Ishiä. Miten ihmeessä tuollainen voi olla mahdollista. Hän ei kerennyt muuta kuin äimistelemään Frankin nopeutta, kun samassa olikin jo ilmassa. Ishi katsoi maahan. Maa jäi hänen alleen nopeasti. Hän tunsi kohta hirveän kumauksen päässään. Hän uikahti. Hän ei millään pysynyt Frankin liikkeiden perässä.
Pian hän näkikin jo lentävän päin oksa kasaa hirveä tuska selässään, päässään, joka paikkaa sattui. Hän vain toivoi, ettei osuisi teräviin oksiin. Hän muisti äkkiä kakkulansa, jotka olivat hänen päässään. Hän laski ne silmilleen, ettei vain silmät puhkeaisi...

Tömähdys. 'Aih...' Ishi mietti tuskissaan. Koira avasi varovasti silmänsä tarkkaillaakseen itseään pikaisesti. Hän huomasi, että yksi oksa oli viiltänyt ikävän haavan hänen rinnan seudulle. "Luuletko että se oli tässä?" uros sanoi nousten risukasan keskeltä. "Minä en enää jaksa katsoa sinun mahtailuasi. Sinä et ole niin hyvä kuin luulet!" Koira uhosi jälleen. Se saattoi kuulostaa toisesta vain pelkältä sana helinältä. Mutta Ishi oli päättänyt tappaa Frankin.

Sumu oli vain sakeentunut entisestään. Hän olisi tuskin nähnyt Frankkia, ellei tällä olisi niin kirkkaat silmät. Hän päätti käyttää vähän sumua hyväkseen. Hän käveli kauempaa puitten lomasta Frankin taakse. Hän hyökkäsi Frankin takaa, tarttuen äkkiä tiukasti hänen niskaansa hampaillaan. Hän nosti paljon itseään isomman Frankin ilmaan, edelleen niskasta pitäen. Ja läimäytti Frankin maahan. Ishi huohotti ja puri hampaitaan yhteen Frankin niskasta pitäen. Hän päästi irti. Hän läimäisi vielä Frankkia kynsillään päin naamaa. Ja vielä, kun Frank oli maassa hän hyppäsi maasta ilmaan. Kynnet tulivat esiin jälleen. Hän otti taas kiinni hampaillaan Frankin kaulasta, mutta vain hetkeksi, sitten hän repi hampaillaan ja kynsillään suunsa irti Frankin kaulasta, repäisten iho palan... Veren maku maistui Ishin suussa. Se vain kannusti häntä jatkamaan. Hänhän nautti tästä! Mutta hän lupasi itselleen, että Frank olisi ainoa, jonka tappaisi...

ViestiLähetetty: 02 Kesä 2009, 13:08
Kirjoittaja Aksutar
Frank

Frank kuuli uroksen äänen.. tämä ei siis vielä ollut hengiltä. Hyvä, voitaisiin vielä leikkiä piiiiitkään. Kovasti tuo kuului uhoavan sumun takaa, mikä sai Frankin vain entistä kiukkuisemmaksi.. tulisi tänne kettuilemaan jos uskaltaisi!
Frank laskeutui puukasan viereen, huomaten että uros oli kadonnut... tosin sitten Frank sai tunte hampaat niskassaan. Susi päästi valtavan karjahduksen, samalla kun koira nosti hänet ilmaan ja iski hänet maata vasten... Frankissä oli se huono puoli, että hän oli nopea, vahva ja ketterä, mutta ei kestävä, joten tuo yksi pieni isku maata vasten sai muutaman luun naksahtamaan. Uros ei vieläkään irroittanut otettaan Frankin niskasta, mutta päästi pian irti ja läimäytti Frankkiä kynsillä päin naamaa. Frank päästi uuden karjahduksen ja oli jo nousemassa, mutta Uros oli häntä nopeampi.. tuo hyppäsi ilmaan ja nappasi Frankia Frankin kaulasta, vain hetkeksi, mutta tuon hetken aikana uros sai revittyä Frankin kaulasta palan ihoa. Valtava ulvahdus täytti hiljaisen metsän, samalla kun Frank hyppäsi ylös verta vuotaen, jääden tuojottamaan urosta erittäin vihaisesti.
"perkeleen ipana" Frank kirosi ja hyökkäsi kohti koiraa, mutta katosi sitten mystisesti..
Frank ilmestyikin pian Ishin selän taakse, nappasi tuota takajalasta ja heitti tuon takaisin oksa kasaan.. Frankin askel alkoi jo horjua, mutta ei hänellä ollut aikeena kuolla näin pienestä.. ei todellakaan..
"katso mitä teit kauniille turkilleni... nyt se on aivan veressä!" Frank sanoi turhamaisesti ja naurahti sitten räkäisesti, nuolaisten omaa haavaansa..

ViestiLähetetty: 22 Kesä 2009, 13:23
Kirjoittaja Terxxi
Ishi

Ulvahdukset täyttivät muuten niin hiljaista metsää. Ishi oli erittäin hyvillään siitä, kuinka paljon vahinkoa oli jo Frankkiin saanut. Ishi kakkulat kolisivat hänen paiskautuessaan oksa kasaan jälleen kerran. "Punainen pukee sinua." Ishi sanoi kömpiessään oksa kasan päälle, ja hyppäsi hienon kevyesti maahan, ilman ääntäkään päästämättä hänen jalkansa osuivat maahan. Punaista väriä oli jo kaikkialla mihin Ishi vain katsoi, ruohossa, hänen ja Frankin turkissa, oksissa ja puissa. Se verhosi myös Ishin kakkuloita, jotka olivat vieläkin hänen silmillään. Punainen väri vääristi vähän värejä, mutta eipä tuo haitannut. Kakkuloihin oli viimeisimmästä oksa kasaan heitosta tullut pieni särö. Siitä voisi koitua harmia, jos ne räsähtäisivät päin hänen näköä. Hän voisi jopa sokeutua.

Ishi mietti jonkin aikaa seuraavaa siirtoaan. Sitten hän muista, kuinka hänen entinen omistajansa oli opettanut hänelle nopeaa juoksua, joka saisi vastustajan pään pyörälle. Sitä hyväksi käyttäen uros aloitti juoksemaan Frankin ympärillä hirveetä vauhtia, samalla yrittäen kiinnittää hänen huomion itseensä. Hän härnäsi Frankkia: "Katso tänne pölvästi! Ei kun tänne!". Häntä rupesi hymyilyttää koko tilanne, vaikka hänen selkänsä vihoitteli välillä naksahduksestaan. Hän päätti hyökätä Frankin kylkeen...

ViestiLähetetty: 29 Kesä 2009, 12:45
Kirjoittaja Aksutar
Frank

Susi huohotti jo melko raskaasti. Sen silmissä paistoi silti viha, joka oli kiehumassa jo ylitse.. Oli ihme ettei Frankilla ollut verisuonet poksahtaneet päästä, sen verran vihaiselta se näytti. Verta oli kaikkialla... Frankista se olisi ollut hauskaa, jos veri ei olisi ollut hänen omaansa. Tuo koira.. tuo rakki! Mitä se oli mennyt tekemään?! Ei näin voinut käydä! Ei Frank voinut olla häviöllä!
"Piru sinut periköön" Frank ottesi muristen laskiessaan päätään alemmaksi...
Sitten koira teki jälleen liikkeensä.. Se lähti juoksemaan Frankin ympärillä kuin tuuliviiri, koettaen mitä ilmeisemmin sekoittaa suden pään. Frank katseli ympärilleen, nähden aina pieniä vilauksia koirasta.. Kuitenkaan Frank ei näyttänyt hämmennyksen merkkejä, vaan odotti kiltisti että koira tekisi seuraavan siirtonsa. Ei siinä kauaa mennytkään, kun tuo päätti hyökätä Frankin kylkeen. Tällä kertaa Frank oli nopeampi. Se hyppäsi pois koiran hyökkäyksen tieltä ja nappasi tuota niskasta.
"SAIMPAS!" Frank murahti puristaessaan leukojaan yhteen.
Sitten hän nosti koiran ilmaan, heilautti pari kertaa voimakkaasti puolelta toiselle ja viskasi voimalla takaisin puukasaan, niin että kolisi... miksi hän ei vain murtanut tuon niskaa? hyvä kysymys, sitä Frank ei tiennyt itsekkään.
"Nyt tuli noutaja!" Frank karjaisi ja lähti juoksemaan kohti koiraa, hullun kiilto silmissään.

ViestiLähetetty: 29 Kesä 2009, 13:04
Kirjoittaja Terxxi
Ishi

Frankin hampaat painautuivat Ishin niskaan niin nopeasti kuin ne irtosivatkin. Samassa hetkessä hän oli taas samassa oksa kasassa. "Sinä se näköjään et keksi mitään uutta vahingoittamis keinoa! Etkö ymmärrä että alan ja pystyä ennakoimaan sinun seuraavat liikeet!" Ishi sanoi ja äkkäsi yhden erittäin terävän oksan vieressään, johon hän ei ihme kyllä ollut kertaakaan osunut. Hän hymähti ja otti sen oksan äkkiä suuhunsa, kun huomasin Frankin lähestyvän häntä koko ajan. Ishi kohdisti oksan terävän pään Frankin rinnan kohdille. Uros pyrähti juoksuun Frankkia vastaan. Aina kun hän otti uuden harppaus juoksu askeleen hänen selkäänsä vihlaisi ilkeästi, mutta se ei saanut saada häntä lamaantumaan, vielä. Hänen piti saada tapettua tämä pirulainen.

He kohtasivat... Ishi päästi oksasta irti. Ja pysäytteli vauhtiaan pikku hiljaa. Häntä jännitti, mitä jälkeä hänen iskunsa oli saanut Frankissa aikaan. Hän säikähti, kun näki Franki maassa ilman elon merkkejä. Ei kai se kuollut? Todellisuus iski Ishiä päin kuin salama. Mitä hän on mennyt tekemään. Hän käveli varovasti Frankin luo. Edes käpälällä tökkäisy ei herättänyt Frankia. "Frank? Frank?!" Huuto kuului varmaan pitkän matkan päähän. Oksa törötti hänen rinnastaan ja alusta, jolla Frank makasi oli ihan punaisenaan verestä. Ishin valtasi suuri surun tunne, vaikka hän olikin tuntenut vain vihaa häntä kohtaan. Hän kuuli kuitenkin taas askelia... Ei kai vain kukaan Frankin liittolaisista? Hän olisi tuhon oma, jos hänen ystävänsä näkisivät tämän näyn...