Metsän vaeltaja

Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Crystal » 14 Syys 2009, 16:28

"Niin... Maailma on epäreilu." Cheryl tuumasi surullisesti. Hän tosiaan voisi yrittää saada mahdolliset vastaantulevat haltiat uskomaan, että oli puolueeton, toisaalta taas oli ehkä parempi pysyä piilossa haltioilta ja seurata sotaa sivusta. "Olisipa minulla vene niin soutaisin kauas pois tältä saarelta." Cheryl tuumaili.

Liskoihminen nousi ylös kiveltä ja lähti jatkamaan matkaa. "Näkemiin. Oli hauska tavata." Cheryl huikkasi liskon perään. Tyttö vilkaisi kentauria ja hymyili ujosti. Häntä hiukan pelotti jäädä kahden kentaurin kanssa, sillä tämä oli käyttäytynyt niin vihamielisesti. "Ethän vahingoita minua?" Tyttö kysyi varovaisesti ja katseli kentauria kulmiensa alta. Samassa kentauri kuitenkin kysyi, että halusiko hän saattajan metsän reunaan asti? Cherylin silmät kirkastuivat. "Olisitko niin ystävällinen?" Tyttö kysyi iloisena. "Se olisi mukavaa." Cheryl tuumasi ja vilkaisi taivaalle; Aurinko painui puiden taakse ja viimeiset säteet valaisivat metsää. "Olet ensimmäinen kentauri, jonka olen ikinä tavannut." Tyttö sanoi. "Minä ainakin yritän pysytellä puolueettomana. Minusta kaikilla olennoilla tulisi olla tasa-arvo tässä maailmassa." Cheryl sanoi ja mutristi huuliaan. "Minä vihaan sitä kun ihmiset ja haltiat luulevat olevansa ylimpänä. Juuri se, että he luulevat olevansa tämän maan herroja ja pystyvänsä komentelemaan muita mielensä mukaan, saa kaikki ihmiset ja haltitat näyttämään minun silmissäni kastematoakin alhaisempana!" Cheryl sanoi äkäisesti. Hän todellakin vihasi omaa rotuaan, tai ainakin niitä yksilöitä, jotka luulivat hallitsevansa jokaista olentoa ja paikkaa maan päällä, eikä haltiat erottuneet mitenkään joukosta.
Crystal
 

ViestiKirjoittaja Ay » 25 Syys 2009, 18:19

//Tuun sitten nyt, kun Aksemolla on inspi hukassa Crystal//

" Se on totta, että mailma on hyvinkin epäreilu. " Erico sanoi suora viivaisesti.
Hän oli tosiaan sitä mieltä, koska syntyi kahden lajin seka lajiksi. Se ei ollut oikein mukavaa. Kuka haluisi tälläistä monsteria edes ystäväkseen. Pienesti kentauri hymähti naisen sanomaan. Se olisi mahtavaa, jos osaisi edes soutaa ja mikä vene kestäisi hänen painoaansa.

Ala kuloisena kentauri pisti katseensa liskomieheen. Toinen oli hyvin väsyneen näköinen. Pienesti oria pelotti, että mitä kaameita voisi tapahtua miehelle. Jos kokin hyökkäisi miehen päälle.
" Olen minä kiltisti. " Erico sanoi pikaisesti naiselle.
Kentauri asteli naisen vieressä, mutta katseensa oli miestä kohti edelleen huolestuneena. Se oli uskottavaa, että hän saattaisi olla ensimmäinen kentauri. Hän liikkui lähellä metsän rajaa, että vaeltajat miehet näkivät häntä joskus metsästämässä myös. Se oli mukavaa, että nainen yrittää olla puolueettoman oloinen, mutta ihminen oli aina ihminen ja haltia aina haltia.
" Sinähän puhut isestäsi, koska olet ihminen. " Erico sanoi hiljaa.
" Ihmiset ja haltiat ovat melkein samanlaisia ehkä ulkomuoto hieman erilainen ja ajatus tyyli, mutta sama tunteelinen mielinen kummatkin ovat. " Erico sanoi oman mielipiteen.
Nyt miehen blondi hiuksinen katseli naista ja asteli hiljaisilla askelillaansa. Naisen kanssa oli hauska jutustella tästä asiasta, mutta hän tietäisi, että joutuu sotaan lähi aikoina ja siitä hän oli hyvin varma. Hän oli kentauri ja kentauri oli jokaisessa taistelussa missä haltiat ovat ja muut taruolennot.
" Muuten onkohan Hun-Tralla kaikki hyvin? Hän näytti hyvin ryöväreiden saaliiksi. " Erico sanoi mietteliäänä.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Akselmo » 26 Syys 2009, 03:03

//Kyllä minä näköjään keksinkin jotain!//

Hun-Tra asteli kauemmas pois ihmisestä ja kentaurista. Silmät välkkyivät taas sinisinä. "Olisi pitänyt ehkä jäädä juttelemaan pitemmäksi aikaa." Hän mietti ääneen. "Mutta väsyttää liikaa ja minua hävettäisi nukahtaa uudestaan heidän edessään..." Hän sanoi mutta kaatui maahan. Hän pääsi vain vaivoin ylös mutta kaatui mahalleen maahan taas. Hänen repussaan olevat kattilat ja muut tavarat kolisivat kovasti yhteen ja pitivät kovaa mekkalaa. "Pakko.. jatkaa matkaa.." Hun-Tra mutisi mutta nukahti. Hän ei ehtinyt edes kamalan kauaksi kentaurista ja ihmistytöstä. Suunnilleen 100 metrin päähän, jos sitäkään. Mutta väsymys voitti tällä kertaa.


//Piti keksiä jotain yllättävää käännettä tähän. :D//
Akselmo
 

ViestiKirjoittaja Crystal » 28 Syys 2009, 18:43

Cheryl kulki hiljaisena kentaurin vieressä ja vilkuili liskoihmistä, joka yritti tallustaa eteenpäin metsässä. "Hän on todella helppo saalis ryöväreille. Pitäisiköhän meidän ottaa hänet mukaan?" Tyttö pohti ja katsoi sitten kysyvästi kentauria. Samassa kuului hirveä kolina ja Cheryl pomppasi säikähdyksestä ilmaan. Hän siirtyi lähemmäs kentauria ja katsoi äänen suuntaan. Liskoihminen makoili maassa, ilmeisesti tajuttomana ja tämän kattilat olivat aiheuttaneet kolisevan äänen. "Voi ei!" Cheryl huudahti ja lähti juoksemaan liskoihmisen luokse.

Hän pääsi Hun-Tran vierelle ja kuunteli hengittikö tämä. "On hän vielä elossa." Cheryl huikkasi kentaurille ja yritti herättää liskoa. "Herää! Et voi jäädä tähän." Cheryl sanoi ja ravisteli Hun-Trata.
Crystal
 

ViestiKirjoittaja Ay » 04 Loka 2009, 00:24

//Jos mennään uuden järjestyksen mukaisesti sitten on vuoroni//

Kentauri oli sitä mieltä, että hän voisi olla parempi kääntyä ja ottaa varmuuden vuoksi toinen mukaan saattueeseen. Erikseen Erico voisi viedä miehen minne tahtoikin mennä lepuutamaan silmiäänsä. Toivottavasti nainen ei väsähdä yllättäen. Itsevarmalla luottamuksellisesti kentauri katsoi naista, että ei olisi mitää hätää. Ääni saattoi olla Hun-Tralta ja samassa nainen oli häipynyt toisen luokse. Erico päätti seurata ja pian käynti askeleella tupsahti naisen kanssa miehen vierelle.
" Hän taitaa olla ihan naattina. " Erico sanoi.
Kai hänen täytyi nostaa otus selkäänsä. Pieni hevosen ääni kuului kentaurin sisältä.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Akselmo » 04 Loka 2009, 14:46

//Joo tämä uusi järjestys on ihan hyvä.

Hun-Tra näki unta. Hän näki unessaan vanhan kotinsa. Unessaan joku oli polttanut sen maan tasalle. Sitten hän näki kauniin liskoihmis-naisen.
Sitten se nainen sanoi: "Herää!" Hun-Tra heräsi Cherylin ravisteluun ja yritti nousta ylös. Hän pysyi vain vaivoin pystyssä. Hun-Tra oli ihmettynyt siitä kun hänestä huolehdittiin. Ei hänelle ennen oltaisi mitään sanottu, vaikka oisikin nukahtanut. Hun-Tra tunsi pientä mielihyvää sen takia. "Umh.. Taisin nukahtaa..? Kiitos kun herätit." Hun-Tra sanoi hymyillen ja hieroi silmiään. "Olipa kumma uni.." hän mutisi. Hun-Tra kysyi "Onko mitään turvallista paikkaa jossa nukkua?" Hän ei uskaltanut nukkua metsässä koska oli liian väsynyt. Jos joku kävisi hänen kimppuunsa, hän ei olisi jaksanut puolustautua koska oli liian heikkona."Ja meidän kyllä pitäisi lähtä täältä. Aistin sen." Hun-Tra sanoi hiljaa.
Akselmo
 

ViestiKirjoittaja Crystal » 08 Loka 2009, 17:51

Cheryl kuuli kentaurin tulevan Hun-Tran ja hänen luokseen. "Niin onkin." Cheryl totesi kentaurille. Ilmeisesti tytön ravistelu yritykset olivat tuottaneet tulosta, sillä lisko avasi silmänsä. Tämä yritti nousta pystyyn ja Cheryl tuki Hun-Trata minkä pystyi. "Niin tosiaan nukahdit. Täällä on vaarallista nukahdella. Kuvittele jos olisit ollut yksin." Cheryl nuhteli liskoihmistä äidillisesti. Tyttö käänsi katseensa kentauriin. "Hun-Tra ei voi kävellä. Voisitko sinä kantaa häntä?" Tyttö kysyi varovaisesti kentaurilta. "Kaikkialla muualla on turvallisempaa kuin täällä." Cheryl tuumasi.

Tyttö päästi varovaisesti irti Hun-Trasta ja vilkaisi kentauriin. "Onko sinulla ideoita minne menisimme?" Cheryl kysyi. Hämärä alkoi laskeutua metsään ja se sai tytössä aikaan kylmiä väreitä. Cherylistä tuntui, että jos he jäisivät yhtään pidemmäksi aikaa tähän metsään, heidän kävisi huonosti. Täällähän saattoi olla ties millaisia, verenhimoisia olentoja. Kuten ihmissusia... Tyttöä puistatti ja hän karisti pahat ajatukset mielestään.
Crystal
 

ViestiKirjoittaja Ay » 09 Loka 2009, 17:44

Pienellä ihmetyksellä Erico katsoi kumpaakin ja varsinkin daamia. Kummatkin puhuivat, että olisi vaarallista täälä. Se oli toisinaan totta ja toisisinaan ei. Minne on hyvä piiloutua sinne oli myös hyvä väijyä. Nainen kysyi häneltä, että kantaisi miestä turvallisempaa paikkaa. Katse ravaili naisessa ja miehessä. Mielessään hän ääjätteli, koska ei tiennyt mitä sanoa. Mielellään hän ei haluisi kantaa ketään selässään.
" Nähtävästi täytyy, kun miehestä ei ole edes käveliäksi. " Erico sanoi.
Samassa naisen otteesta kentauri nosti miehen helpon tuntuisesti käsivarsille.
" Metsässä on turvallista, jos tietää asukkaan ja metsän. " Kentauri lisäsi.
Kentauri hieman ihmetteli Hun-Traa, koska hän ei haistunut yhtään mitään pahaa. Voimakkaasti kentauri polkaisi takajalkaansa maahan ja valkoinen häntä heilahti.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Akselmo » 10 Loka 2009, 14:28

"Kyllä minä voin kävellä..." Hun-Tra änkytti kun kentauri nosti häntä. Hun-Traa hieman hävetti koska hän tunsi olonsa jotenkin lapselliseksi, mutta hän ei jaksanut rimpuilla vastaan. Hän tiesi ettei voi kävellä tässä tilassa. Hun-Tra pälyili ympärillensä ja katseli metsikköä, ettei joku hyökkäisi kimppuun. Metsässä oli lukuunottamatta heidän ääniään todella hiljaista. Hän pisti silmänsä kiinni ja oli nukahtaa taas, mutta säikähti koska kentauri polkaisi lujasti takajalkansa maahan. Hun-Tra pysyi aivan hiljaa, yrittäen olla nukahtamatta.
Akselmo
 

ViestiKirjoittaja Crystal » 21 Loka 2009, 09:21

Cheryl hymyili, kentaurin nostaessa liskoihmisen kuin pikkulapsen syliinsä. "Noin on parempi. Et kuitenkaan olisi pysynyt pystyssä." Tyttö sanoi ja lähti kulkemaan kohti metsän rajaa. Hän vilkuili välillä ympärilleen ja säkähti varjoja, joista laskeva aurinko teki entistä isompia ja mustempia. Tyttöä värisytti ja tämä painautuikin ihan kentaurin kylkeen kiinni kävellessään. "Täällä on pelottavaa." Cheryl tuumasi hiljaa. Toivottavasti he olisivat kohta perillä, tyttö ei halunnut viettää metsässä enää ainuttakaan sekunttia. Hän vilkaisi kentauria ja liskoihmistä. hun-Tra oli sanonut, että aisti jotain pahaa, mutta kentauri ei ilmeisesti aistinut mitään. Tytöstä ainakin tuntui, että jotain tapahtuisi.
Crystal
 

ViestiKirjoittaja Ay » 21 Loka 2009, 10:31

Ote ei kuitenkaan lannistunut, kun Hun-Tra rimpuili hänen käsissäänsä. Erico katsoi tyyneesti miestä ja vieressä olevaa naista. Automaattisesti hän alkoi seurailla naisen menemistä. Hän ei ollut varma, että tiesikö miten pois metsässä. Ainakin itse hän tiesi miten pääsisi pois metsästä. Metsä alue oli laaja ja edelleen uusia ulottuvuuksia kentaurille. Erico ei kuitenkaan halunnut häiritä naisen päätettyä päätöstä. Hänelle naiset ovat huutaneet, kun yritti avustaa tietä pois.
Varjot suurentuivat hetkeksi, kun aurinko hakeutui alemmaksi. Tietenkin varjot saivat kokemattomat pelokkaaksi, mutta Erico ei hätkääntynyt. Hän asteli kuuluvasti metsässä, vaikka yleensä hän asteli hiljaa kavioillaansa. Mutta kopinat saisi pitää Hun-Traa hereillä jonkun verran. Pää kääntyi katsomaan neitokaista.
" Onko kaikki hyvin? " Kentauri kysyi hellästi.
Lempeästi hän katsoi naista, että hänelle voisi kertoa huolensa ihan vapaasti.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Akselmo » 23 Loka 2009, 20:55

Hun-Tra nukahti. Hän ei voinut sille mitään. Hän kuorsasi äänekkäästi ja mumisi jotain unissaan. Välillä hän heräsi Ericon kavionkopseeseen mutta nukahti taas. Hän kuitenkin heräsi kuuntelemaan naisen ja kentaurin juttelua, mutta piti silmänsä kiinni.

//Ei oikeen keksi mitään kirjoittamista kun hahmo vaan nukkuu xD
Akselmo
 

ViestiKirjoittaja Crystal » 29 Loka 2009, 20:16

Cheryl käveli hiljaisena kentaurin vierellä ja kuunteli painostavaa hiljaisuutta, joka metsässä vallitsi. Liskoihminen oli nukahtanut ja tyttö hymyili tuolle pienesti. Kentaurin kysyessä, oliko tytöllä kaikki hyvin, tämä katsoi hymyillen hevosihmistä. "On. Hiukan vain pelottaa. Täällä on niin kamalan hiljaista." Cheryl vastasi ja katseli ympärilleen.
Crystal
 

ViestiKirjoittaja Ay » 29 Loka 2009, 22:56

Kentauri piteli miestä varsillaansa ja vilkaili välillä miehen nukkumista. Ihmeelisen hyvin mies nukkui sylissäänsä. Suurimmaksi osaksi hän ihmetteli miten mies voinut nukkua näin hyvin, kun jaloillaan koputteli mataa normaalia kovemmin. Ericon täytyi naurahtaa naisen sanomaan.
" Minusta hän ei nuku täydellisesti. Jos tunnet itsesi pelokkaaksi riehuminen auttaa siiheen. Silloin kukaan ei uskaltaisi koskea sinuun. " Erico sanoi.
Varmoilla askeleilla kentauri asteli juurikkaassa maastossa.
Avatar
Ay
Aatelinen
 
Viestit: 1652
Liittynyt: 16 Syys 2008, 21:54

ViestiKirjoittaja Akselmo » 23 Marras 2009, 09:31

"Niin on.." Hun-Tra mutisi ja avasi silmänsä. "Vähän liiankin hiljaista." Hetken päästä metsästä kuului pientä rapinaa, mutta se olikin vain lintu joka pyrähti lentoon. "Huh, onneksi se ei ollut mikään petoeläin.." hän sanoi. Sitten metsästä kuului jokin möreä, huutava ääni. "Nyt siellä on jokin.. Parempi jatkaa matkaa. Olen kuullut tuon äänen ennenkin, mutta en tiedä mikä tai kuka se on.." Hun-Tra sanoi peloissaan.


//Anteeksi etten ole vastannut, olen unohtanut tämän pelin kokonaan..
Akselmo
 

EdellinenSeuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa

cron