Vain valkoista. [sov]


Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Marras 22, 2009 11:58

Vain valkoista. [sov]

Hopeasilmä

Talvi oli iskenyt pahemman kerran, lunta oli tässäkin melkein puolimetriä, vaikka metsän lehvästöt estivätkin lumen tuloa varsin mukavasti. Luojan kiitos, muutenhan tässä olisi varmaan kolme metriä hankea... Edes Hopea ei voisi kulkea tämän yli niin helposti silloin. Lunta edelleen satoi, ja tuulikin varsin mukavasti. Aamulla kun oli näyttänyt niin kauniilta... ei niin, että Hopea olisi voinut sitä nähdä, mutta kyllä sään muutoksen pystyi aistimaan sokeakin.

'Khh, tässä säässä en pysty jäljittämään niin helposti...', manaili puolihaltia mielessään, kun koetti napata singaalia. Täällä oltiin nähty epämääräinen varjo, joka oli mennyt tästä läheltä jo monta kertaa. Alettiin jo huolestua, joten Hopeasilmä oli luvannut menevänsä tarkistamaan asian. Yhden kerran hän oli jo tuohon tömännyt, mutta se oli pinkaissut karkuun. Hän laski sen merkiksi, että tuolla ei ollut hyvät mielessä. Ja nyt kun hän yritti jäljittää mokomaa, niin ei se meinannut onnistua ellei hän työntänyt kättään kokonaan hankeen ja etsinyt sen avulla. Ja sekään ei ollut kauhean tarkkaa tässä tilanteessa... Miten hän kaipasikaan kesää, silloin pystyi helposti nappaamaan kaiken ympäriltään.

Hopea huokaisi yhden kerran, ja paranteli sitten viittansa asentoa, ettei korvat paleltuisi niin helposti. Löytyisi se mokoma, että pääsisi jo kotiin ja lämpimään!
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13554

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Marras 22, 2009 1:03

Sethos

Pakkasta.. Sethos vihasi talvea. Silloin oli kylmä ja märkää ja kurjaa ja muutenkin kaikki tuntui paljon masentavammalta, mitä kesällä.. mutta talvisin ihmiset näkivät yhä enemmän huonoja, pahoja unia, mistä Seth taas tykkäsi.. joten Sethillä oli niin sanottu viha-rakkaus suhde talveen.
Valtava demoni koira vaelteli tällä hetkellä metsässä. Se kuulosteli ympäristön ääniä kaikessa rauhassa.. se pystyi aistimaan jokaisen, jolla oli pulssi.. metsä vaikutti kovin hiljaiselta, ehkä turhankin hiljaiselta. Liekö siitä että hän liikkui täällä, vai oliko metsässä joku toinenkin paha, pelkoa herättävä otus.

Äkkiä Sethos pysähtyi. Se käänteli korviaan hetken aikaa, kunnes käänsi katseensa vasemmalle.. Haltia? Ei... tuo oli jotain muutakin kuin haltia.. sen pystyi asitimaan. Seth hymähti pienesti ja seuraisi tuon hopea heikin touhuja hetken, kunnes lähti laiskoin, voimakkain askelin kävelemään tuota kohti. Ei, Seth ei uponnut lumeen, kiitos kevyen ruhonsa.. Luulisi että tämän kokoinen koira painaisi vaikka mitä, mutta Seth oli kevyt kuin korento. Yksi hyvä puoli olla demoni.
Päästyään tarpeeksi lähelle, Sethos rykäisi äänekkäästi.
"Lietkö jotain hukannut vai miksi ihmeessä samoilet metsässä, aivan kuin etsien jotain?" Demoni kysyi matalalla, rahisevalla äänellään, samalla kun iski perseensä alas hankeen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Marras 22, 2009 1:14

Hopeasilmä

Hopea edelleen yritti kuullostella jotain tästä tuulesta, mutta ei pahemmin saanut mitään irti. Hienoa, kerrassaan loistavaa! Hopeasilmä puri hampaitaan yhteen. Tehtävähän jäisi kesken... Ei tasan! Hopea oli lähtemässä taas liikkeelle, kun kuuli äänen... Jokin röyhkeä tai sitten ärsyyntynyt otus oli tullut lähelle. Hopea kiepsahti äänen suuntaan, ojentaen lähes huomaamattaan sormiaan. Edelleen se tuuli, mutta tuo oli sen verta lähellä, että siitä jotain sai irti. Ei, tuo ei ollut se mitä hän haki...
"Jäljitän, vaikka se tyhmältä varmaan kuulostaakin.", vastasi Hopeasilmä. Sokeana oli mahdoton sanoa, mikä tai kenen puolella tuo oli. Mutta järki sanoi, että haltioiden, muutenhan tuo olisi voinut loikata hänen kimppuunsa jo aikoja sitten. Ei Hopea olisi tuota huomannut. Silmät hän piti kiinni, muttei röyhkeyttään. Ei vaan ollut kiva, kun tuuli puhalsi suoraan silmiin sitä ihanan kylmää ilmaa. Ja eihän se lopputulokseen vaikuttanut mitenkään.
"Kuka olet?", päätti puolirotuinen kysyä vihdoin, ehkä hän saisi pikkuisen informaatiota tuosta muutenkin. Nimi kertoo yleensä paljon.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13554

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Marras 22, 2009 1:34

Sethos

Miehen kääntyessä äänen suuntaan Sethos kohotti pienesti kulmiaan.. Oliko tuo sokea? Käytös ainakin viittasi siihen ja mies piti silmiään kokoajan kiinni. Sethos saattoi olla demoni, joka ei kyennyt rakastamaan ihmisten tasolla, mutta ei hän tyhmä ollut.
Mies kertoi jäljittävänsä.. Seth ei voinut olla naurahtamatta pienesti, tosin hänen naurahduksensa kuulosti enemmänkin eläimelliseltä murahdukselta, kuin inhimilliseltä naurahdukselta.
"Se kuka olen tuskin kiinnostaa sinua yhtä paljon mitä se minne olit astumassa" Seth sanoi vilkaisten muutaman metrin päässä olevaa syvää kuoppaa, joka erottui selväsi kaiken tuon lumen alta "Mutta mikäli se sinua kiinnostaa, niin olen Sethos, unensieppaaja, painajaisten tuoja".
Tällä kertaa Sethin ääni kuulosti ontolta, pehmeältä ja matalalta.. Demoni ei vieläkään ollut päättänyt mitä äänensävyä pitäisi käyttää puhuessa, joten tuon ääni vaihteli aina karkeasta pehmeään, milloin miksikin, mutta pysyi aina matalana.
"Mutta kuka itse lienet?" Demoni kysyi nousten seisomaan ja lähti kiertämään miestä, kuin saalistaan "Anna kun arvaan, nimesi liittyy jotenkin hopeaan.. tai vähintään lempinimesi..."
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Marras 22, 2009 1:44

Hopeasilmä

Hopea silmä kohotti aavistuksen kulmiaan. Mihin hän oli sitten astumassa? Kuulon perusteella tuo liikkui neljällä jalalla, hiukan liian tönkösti ollakseen kissa, hiukan liian sulavasti ollakseen karhu. Oliko tuo sitten joku ylisuuri hurtta tai koni? Noh, kohtahan tuo paljasti nimensä, ja Hopea nyökkäsi. Jep, tuon nimen hän oli kuullutkin aikaisemmin, ohimennen... Kannatti viettää aikaa yleisillä paikoilla. Eli tuo oli, tai oli ainakin ollut, haltioiden puolella, mikäli hän muisti oikein... Saattoi mennä metsäänkin, ei Hopealla ollut mikään valokuvamuisti.

Tuo lähti kiertelemään Hopeasilmää ympäriinsä, ja Hopea hymähti kuullessaan seuraavat sanat. Hopeaan liittyvä...
"Mistä arvasit? En pitänyt edes silmiäni auki...", tuon sanottuaan hän vähän suoristi ryhtiään, ja avasi molemmat silmänsä, vaikka viima tuntuikin pahalta.
"Hopeasilmä Rokaksi kutsutaan. Hauska tutustua, Sethos.", miehen toinen huulenpieli nousi kevyesti. Tosin mistä sitä tiesi, mitä tuo ajatteli, jos tuo oikeasti etsikin hyvää kohtaa hyökätä? Onneksi Naka ja Rora olivat matkassa mukana... Jousella olisi mahdoton osua tässä säässä.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13554

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Marras 22, 2009 2:02

Sethos

Sethos olisi saattanut olla otettu, mikäli mies olisi ääneen sanonut kuulleensa häenstä jossain. Sethos ei mielellään mainetta hankkinut, mutta ainahan se oli kiva kuulla jos muut puhuivat sinusta. Ja kuten mies oikein arvaili, Seth oli yhä haltioiden puolella.. mikäli hän puolueeton olisi, tuskin hän olisi edes tullut juttelemaan haltian näköiselle otukselle ja jos hän ihmisten leivissä olisi ollut... hän olisi jo tappanut tuon.
Noh, Mies kertoi nimekseen Hopeasilmä Rokan. Sethos hymähti pienesti pysähtyessään Hopeasilmän eteen, tutkaillen hetken tuon kasvoja. Ei tuo ainakaan vihamielinen ollut, joten miksi hänenkään pitäisi olla..
"Hauska tutustua.. Hopeasilmä" Sethos toisti miehen perässä heilauttaen laiskasti häntäänsä.

"no kerroppa, Hopeasilmä" Sethos aloitti pudistellen pienesti turkkiaan "Mitä sinä jäljität... ja miksi?"
Miksi Seth sitä kysyi? Ehkä hänestä olisi apua.. tosin hän ei yleensä toisia autellut niin innolla, mutta nyt kun hänellä ei muutakaan tekemistä ollut.. ja he ilmiselvästi olivat samalla puolella, joten miksi ei?
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Marras 22, 2009 2:16

Hopeasilmä

Eihän tämä ollut mitenkään paha tapaus, kuten Hopea oli alussa olettanut... Minkä hän itselleen voi? Onneksi hän ei ollut aina olettemustensa johdattelemana, niin ettei tapahtunut näitä inhottavia väärinkäsityksiä, että kuka jahtasi ketä.
"Eräs ihminen on nähty tässä lähetyvillä jo pariin otteeseen. Yritän selvittää, kuka tuo on... Törmäsin häneen jo yhden kerran, mutta tuo luikki karkuun. Ja sitten iski tämä tuuli...", Hopea manasi mielessään jälleen keran sen inhottavan heikkouden, joka hänellä oli.
"Tämä on pahin mahdollinen keli minulle.", Hopeasilmä selitti, ja yritti taas napata singaalia. Ei mitään... Turhautuneena, hän kumartui ja työnsi kätensä lumeen, aina maahan asti. Hanki pisteli inhottavasti sormenpäissä, jotka löysivät kovaa, kiinteää maata. Vihdoinkin! Nyt hän pystyi tuntemaan tärinät. Hopea sulki silmänsä, ja yritti tunnustella, vaikka tuuli vaikeutti tässäkin. Puut heiluivat tuulen mukana, ja juuretkin liikkuivat siinä sivussa hieman. Puita on metsässä lukemattomia, joten edelleenkin sää oli huonoin mahdollinen... Mutta nyt hän tunsi sen kuopan.
"Jaa, tuosta sinä siis puhuit... Mutta taisin nyt löytää hänet.", hän sanoi samalla, kun veti käden pois lumesta, viitaten kuoppaan edessä päin. Kyllä, senkin pystyi tuntemaan.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13554

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Marras 22, 2009 3:32

Sethos

Hopeasilmä sielitti jotain ihmisestä. Seth oli liian laiska edes kiinnittämään huomiota moisiin otuksiin, mutta nyt kun tuo mainitsi että sellainen saattoi olla lähellä, Seth alkoi kuulostelemaan josko tuon pulssi kuuluisi jostain päin metsää. Eipä kuulunut.. ainakaan näin lähettyvillä.
"Jaa... eiköhän tämä ole pahin mahdollinen keli kelle tahansa" Seth huomautti katsellessaan Hopeasilmän puuhia, tuon tunkiessa kätensä lumeen. Ei, Sethosilla ei ollut hajuakaan mitä tuo teki, eikä sitä oikeastaan kiinnostanutkaan. Teki mitä teki, kunhan se toimi.

Sillä välin kun Hopeasilmä kaiveli maata, Seth katseli ympärilleen. Se sulki silmänsä tuulen puuskan iskiessä päin kasvoja.. hän vihasi tuulta.
Hopeasilmän alkaessa jälleen puhua, Sethos käänsi katseensa tuohon. Hopea kertoi löytäneensä tuon otuksen.
"Hmmh.. parempi kai sitten varmistaa asia, vai?" Sethos kysyi ottaen pari askelta lähemmäs Hopeaa, niin että tuo saattoi jo aistiakkin valtavan suden vierellään.
"näytä tietä"
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Marras 22, 2009 5:08

Hopeasilmä

Noh, tulihan se hukka siihen vierellekin... Käskien näyttämään teitä. Halusiko tuo mukaan? Ei se mitään, Hopealle seura kelpasikin, olkoonkin näin oudoissa merkeissä. Ei stiä ihan jokapäivä jahdin aikana suhteita luotu, ainakaan mitään hyviä sellaisia. Hopea virnsiti, ja lähti sitten liikkeelle, aikamoisella vauhdilla. Pitäisi pitää kiirettä...

"Sanoisin että noin viisi- tai kuusikymmentä metriä... Se liikkuu, mutta hitaasti. Taisi jäädä lumeen jumiin.", Hopea raportoi maan kautta tulleiden singaalien kautta saamaansa tietoa. Katse näytti suuntautuneen suoraan eteen, vaikka silmät olivatkin tiukasti kiinni. Välistä hän meni läheltä puuta, hipaisi sormillaan, ja jatkoi matkaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Edelleen ympärille katselua... 'Enää parikymmentä metriä... Taisi huomata meidät, kuulen selvästi tuon... Taitaa olla kauhuissaa.'
No oliko se nyt ihme, että oltiin hieman säikkynä? Perässä tuli haltia, joka näytti saaneen seuraa hevosen kokoisesta sudesta!
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13554

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Marras 23, 2009 11:53

Sethos

Hopean lähtiessä liikkeelle Sethos murahti masentuneesti ja lähti lompsimaan tuon perään. Ei Sethos sitä tahallaan tehnyt, hänestä nyt vain sattui pääsemään äännähdyksiä sillointällöin. Vaikka Hopea liikkuikin nopeasti, ei demonilla ollut vaikeuksia pysyä tuon mukana. Kun Hopea otti kymmenen askelta, tarvitsi Sethosin ottaa vain viisi askelta.
Hopeasilmä kertoi tarkan matkan kohteeseen. Tuo kertoi myös kohteen liikkuvan, mutta hitaasti ja epäili tuon jääneen jumiin lumeen. Sethos naurahti pienesti alkaessaan jälleen kuulostelemaan ilmaa pulssien varalta. Mitä lähemmäksi he pääsivät, sitä voimakkaammin yksinäinen, nopea pulssi alkoi kuulua.
Sethos ei voinut olla virnuilematta vahingoniloisesti toisen epäonnelle. Joutua nyt tarpomaan henkensä edestä lumessa, jossa haltia ja demoni liikkuivat kuin varsat kevätlaitumella. Tai no, Sethos ei mennyt takuuseen Hopeasilmän taidoista liikkua umpihangessa, mutta hänelle se oli lastenleikkiä.

Pitkään aikaan ei näkynyt mitään, kunnes Sethos huomasi kauempana liikettä.
"Näkyy jo.." Demoni huomautti heilauttaen häntäänsä iloisesti, kuin merkkinä aloittaa hippastelu.. tosin leikkiin hän ei ryhtyisi, se olisi arvoa alentavaa ja liian iloista puuhaa hänen arvolleen.
"Mitä meinaat sille tehdä? Tappaa? Ottaa vangiksi? Syödä? Haudata elävältä? päästää pakoon?" Sethos luetteli hieman sarkastiseen sävyyn vaihtoehtoja, vetäen samalla luiset siipensä kasaan, lähelle selkää, etteivät ne oksiin tarttuisi.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Marras 23, 2009 4:55

Hopeasilmä

Huih, Sethos tosiaan osasi mennä lumessa... Hopeallakaan ei mitään mainittavia vaikeuksia ollut, vaikka olisikin mielummin mennyt tasaisella, lumettomalla maastolla. Mutta sitä se puoliverisyys teettää, hän ei ehkä ollut yhtä ketterä lumessa kuin haltiat (vaikka läheltä meni), mutta korvasi sen nopeasti muilla taidoilla.

Sethos huomasi ihmisolennon, joka jälleen kerran kauhistuneena lähti juoksemaan: tassujen alle oli osunut sellasita lunta, joka kannatti painoa.
"Käytetään mielikuvitusta.", Hopea vastasi virnistäen osin kujeilevasti, osin ilkeästi. Kyllä hän tuon kiinni saisi... Kuului älähdys, ja Hopea meinasi ruveta nauramaan sillä siunaamalla sekunnilla, kun tajusi mitä oli tapahtunut: Mies, jota he olivat jahdanneet, oli hautautunut lumeen rintakehää myöten. Hopea hidasti vauhtinsa kävelyksi, astellen sitten miehen eteen.
"Ripustetaanko nilkoista puuhun maalitauluksi?", hän kysyi Sethosilta, pistäen kädet puuskaan. "Vai keksitkö jotain hauskempaa? Hän on kuitenkin juoksuttanut haltioita jo jonkin aikaa..."
Kyllä, Hopean mielestä toisen ripustaminen puuhun nilkoista jousiammuntaharjoituksia varten OLI hauskaa. Kyllä hänestäkin sitä demonia sen verran löytyi... Vaikka hänellä ei henkilökohtaisesti ollut mitään ihmisiä vastaan. Ihmisestä puheen ollen, tuo alkoi mitlein vinkua kuullessaan Hopean sanat. Taisi aktua tekojaan jo nyt... Mitä tuo sitten olikaan tehnyt. Hopea käänsi päätään niin, että näyttäisi siltä että katsoi Sethosia. Kylä hän tiesi miten ärsyttävää oli jos joku ei katsonut sitä jota puhui... Ja Sethiä hän ei halunut ärsyttää.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13554

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Marras 23, 2009 9:03

Sethos

Käytetään mielikuvitusta.. tuolle lauseelle Sethos ei voinut olla virnistämättä siinä missä Hopeakin. Heillä taisi olla jotain yhteistä. Älähdyksen kuullessaan Sethos siirsi katseensa Hopeasta äänen suuntaan.. mies oli uponnut lumihankeen rintakehäänsä myöten, eikä varmasti liikkuisi siitä mihinkään, ellei joku auttaisi häntä ylös. Ja ketään muutahan lähistöllä ei ollutkaan. Sääli.
Sethos käveli Hopean vierellä miehen lähelle ja iski sitten takamuksensa maahan, katsellen tuota avutonta kuolevaista. Hopean seuraavaan ehdotukseen Sethos naurahti.

"Tuohan kuulostaa aivan loistavalta idealta" Demoni totesi nostaessaan luisen ahterinsa ylös ja käveli miehen eteen.
Sethos puhalsi harjansa pois toisen silmänsä päältä ja laski kasvonsa miehen kasvojen eteen, tuijottaen tuota hetken silmiin, kunnes mies nukahti.. heh, kätevä pikku temppu.
"No nyt se on helpompi ripustaa puuhun" Sethos totesi nuuhkien pienesti ihmistä.. ew, ihmiset haisivat pahalta.. nuo haisivat kuolevaisilta, epäpuhtailta.
"Sinulla varmaan on köyttä siihen tarkoitukseen?"
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ti Marras 24, 2009 4:59

Hopeasilmä

Sethos näköjään piti ideasta, hyvä niin sillä Hopea tosiaan tarvitsi harjoitusta jousella ampumisessa, ja tämä oli harvoja kertoja, kun pääsi tälläisessä myräkässä harjoittelemaan elävään maaliin. Hopea pudisti päätään huvittuneena, kun Sethos nukutti toisen... Kyllä sen kuuli, kuinka nopea hengitys muuttui hitaaksi ja rauhalliseksi... Teki mieli itsekkin mennä koisimaan. Seth kyseli köyden perään, ja Hopeasilmä kaivoi kuin kaivoikin köyttä viittansa piiloista. Olihan se parasta valmistautua mihin tahansa tilanteeseen. Hopea nappasi ihmistä olkapäästä, ja nakkasi olkansa yli, että voisi sitoa tuon jalat.
"Osaatko ampua mitään? Ei olisi kiva, jos sinulle ei olisi tekemistä?", Hopea virkkoi samalla, kun nakkasi köyden toisen pään läheisen puun oksan yli, ja rupesi vetämään. Kohtahan tuon ihmisen ruho alkoi nousta, mutta Hopea jouti murahtamaan pariinkin kertaan.
"Painava kaveri...", hän manasi samalla, kun sai köyden sidottua toiseen puuhun. Noh, siinähän killui, kolmen metrin korkeudessa. Hyvä korkeus, ainakin näin Hopean mielestä. Miltäköhän maailma näytti siitä kulmasta? Hopea nappasi lunta maasta. Ei ehkä kaikkein parasta lumipallon tekoon, mutta hiukan kun puristeli, niin johan hän sai jonkinmoisen pallon. Tämä oli kyllä ihan herätystä varten... Pallo lensi ilmaan, tärähtäen ihmisen paljaalle iholle.
"Seuraava on sitten nuoli.", mies varoitti, alkaen ottamaan joustaan jo esiin...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13554

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Marras 25, 2009 12:12

Sethos

"en ole etätaistelija tyyppiä, joten ei, ei minulla ole mitään millä ampua sitä.. tietenkin, toisessa muodossani voisin heittää sitä lumipalloilla" Sethos sanoi iskiessään perseensä jälleen kerran maahan ja katseli kuinka Hopea ripusti kuolevaisen roikkumaan puuhun, noin kolmen metrin korkeuteen. Heh, tästähän tulisi kivaa. Ihan vain vaikka Sethos katselisikin, hän varmasti tulisi nauttimaan toisen kivusta, oli sitten sitä aiheuttamassa tai vain sivusta katsomassa.
"Varmasti" Sethos totesi Hopean manailuun miehen painosta "Oletko nähnyt mitä ihmiset pitävät sisällään? Kaikki se liha ja luut.. ja epämääräiset sisäelimet.. unohtamatta rasvaa".
Sethos itse oli lähes ontto kuori.. mutta hän olikin demoni, ainoat mitä hänestä päälle päin näytti normaalilta, olivat turkki, luut ja lihakset. Sen syvemmälle demonin ruumiiseen ei kannattanutkaan kajota, ties mitä olisi taphatunut kun hiipuvat painajaiset olisivat päässeet vapaaksi.

Hopea heitti miestä lumipallolla, saadakseen tuon heräämään. Sethos virnuili itsekseen samalla kun ihminen alkoi pikkuhiljaa heräilemään ja tajuamaan, missä tilanteessa oikein oli.
"Et varmana osu keskelle sen mahaa" Demoni sanoi virnistäen, haastaen näin Hopean.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Marras 25, 2009 5:01

Hopeasilmä

Jaa jaa, että toinen muoto... Eli jonkinsortin ihmisen kaltainen? Paleltuisikohan toinen siihen sijoilleen, jos niin tekisi? Hopea hymähti hieman, kun Sethos mainitsi ihmisen sisustat...
"En ainakaan muista nähneeni... Tosin enpä muista muutenkaan mitään näkemääni.", Hopea naurahti, vetäen jousen eteensä. Sitten tuli yllytys.
"Lyödäänkö vetoa? Nuolella vai lumipallolla?", Roka nosti hieman lunta maasta, mutta antoi sen sitten pudota. Ei tällä kelillä saada mitään palloja aikaseksi... Joten piti kai luottaa jouseen. Ihminen alkoi rimpuilemaan minkä pystyi, samalla kun Hopea ampui. Ja hän ampui huti... suoraan jalkaan.
"Tsih... älä rimpuile, tai menee tuolla tavalla ohi.", hän sanoi samalla, kun mutristi thuuliaan toiselta puolelta. Pienoinen tuhahdus kuului häneltä, ja hän laski hieman joustaan. Ukko huusi, eikä ihme. Varmasti sattui, kun nuoli meni läpi sen sääriluusta. Mutta tuo huusi kuuroille korville, Hopea ei välittänyt toisen kivusta. Hän raaputti ohimoaan hajamielisesti.
"Tuulessa on vaikea saada singaalia, varsinkin jos liikkuu... selityksen makua, mutta niin se on.", puolidemoni naurahti, ja jänniti uuden nuolen jouselle.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Seuraava

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö