Rose of Pain [sov] K-18


Tämä kylän suosituin majatalo sijaitsee lähellä aukiota. Majatalosta löytyy huoneita niin suurille, kuin pienillekin matkaajille, jotka etsivät yöksi kattoa päänsä päälle. Hinnat ovat jokaisen kukkarolle suhteellisen sopivat. Majatalosta löytää myös yhden parhaimmista ruokailupaikoista, mitä kylällä on tarjota. Kaiken maailman matkaajien tarpeet on otettu huomioon ja majatalolla onkin aina jotain, jolla kestitä myös erikoisempia vieraita.

Valvoja: Crimson

Viesti Su Huhti 03, 2011 2:20

Adrian Nibencarden

Pikkuhiljaa Emarekin näytti heräilevän ja pian Adrian katselikin toisen hivenen tokkuraista katsetta. Hieraisten silmiään poika toivotti huomenta. Huomenta vaikken usko että enää on aamu. Mies totesi, vilkaisten ikkunan puoleen, sää näytti vielä harmaalta, eikä aurinkoa näkynyt pilvien takaa.
Katse laskeutui takaisin nuorempaan, joka kyseli tältä vointia. Paljon parempi, kiitos sinun. Adrian vastasi, kohottaen samalla pienesti päätään, jolloin huulet vuorostaan painautuivat nuoremman otsaa vasten. Pienessä kokeilumielessä äskeisten ajatusten jälkeen mies niin teki ja halusihan hän muutenkin suoda kiitoksensa jotenkin toiselle jos tuo ei ottaisi sitä pahasta.
Adrian vetäytyi pienesti Emin otsalta, laskien katseensa takaisin toisen kasvoille. Tuntuiko pahalta? Mies kysyi, halusi hän varmistaa asian.

//I can see that >n> //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Huhti 03, 2011 2:53

Emare Rilien

Adrian kiitti pojan avusta, mikä sain Emaren hymyilemään toiselle nätisti jälleen. Hyvä että hänestä oli hyötyäkin. Hän sulki silmänsä hymyillessään, tuntui kuin hän olisi ollut kissa kermakupin ääressä. Ainakin siihen asti hän piti silmiänsä kiinni kunnes tunsi jotain pehmeää ja lämmintä otsallansa. Tuo avasi toisen silmänsä uteliaasti, kuitenkin luottaen Adrianiin. Ei tuo häntä halunnut satuttaa. Sen sijaan tuo olikin antanut suukon kaltaisen pojan otsalle. Tuo hämmentyi hiukan, kohottaen kulmiansa kysyvästi.
"Ei, ei se tuntunut...", Emare kallisti hiukan päätänsä ihmeissään. Miten ihmessää suukko voisi tuntua pahalta mukamas? Poika painoi nenänsä Adrianin nenää vasten hymyillen samalla.
"Höpsö, huolehdit välillä liikoja, jos jokin mitä teet tuntuu pahalta sanon kyllä.", tuo virnisti iloisesti.

[[Ja taas lyhyt tähän väliin. Pitänee syödä jotain että ajatus alkaa taas kulkemaan. ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Su Huhti 03, 2011 3:24

Adrian Nibencarden

Adrian hymähti hiljaa tyytyväisenä, ei Emaren vastaus ollut häntä yllättänyt, mutta hyvä se oli ollut varmistaa. Pienempi nenänpää kosketti miehen omaa ja ei hän voinut olla pienesti hipaisemasta niitä toisiaan vasten. Niin sinun pitääkin. Haltia totesi pojan sanoihin, muttei voinut olla ajattelematta jos ei voisi vastustaa halujaan ja ei nuoremmalla olisi paljoa mahdollisuuksia painia vastaan... Mies kuitenkin älysi mitä ajatteli, pitiköhän itseään yhtä hirveänä kuin olento tai sitten juuri sillä pirulaisella oli sormensa pelissä.
Adrian päästi huuliltaan syvän huokauksen, kai olisi parasta välillä olla ajattelematta ja huolehtimatta mitään, niinhän Emikin oli juuri sanonut. Mies kierähti selälleen, siirtäen peittoa sen verran sivuun että sai kahmaistua toisen kainaloonsa. Kauanko olemme nukkuneet? Haltia pohti, pyyhkäisten hiuksiaan pois kasvoiltaan. Kyllä he varmasti olivat nukkuneet jo muutaman tunnin tai ainakin mies itse, pitkä uni oli tehnyt hyvää.

//Tökspöks sanon minä D< //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Huhti 03, 2011 3:58

Emare Rilien

Emaren kuudes aisti kyllä varoitti, jos Adrian ei pystyisi hilltsemään itseänsä. Tosin ei poika edes osannut ajatella moista uhkaa vielä, turhan naaivi kun oli. Sen sijaan hän keskittyi nyt täysillä toisen halaamiseen ja tuon vieressä makoiluun. Vaikka hän yleensä inhosikin aloillaan oloa, niin kyllä hän Adrianin vieressä pystyi makoilemaan ilman suurempia ongelmia, olihan tässä kuitenkin melko mukavat oltavat~

"Uhm, useamman tunnin... valvoin pari tuntia vierelläs, ja nukahdin sitten itsekkin.", Emi hymähti pahoittelevasti. Adrian veti hänet kainaloonsa, ja Emarelle ei jäänyt paljoa muuta vaihtoehtoa kuin kiertää toinen kätensä tuon rintakehän yli, ja painaa nenänsä tuon olkapäätä vasten. Onneksi ovi oli lukossa! Poika nautiskeli olostansa jälleen, kunnes vatsasta kuului kovanasteinen kurahdus. Emi ponkaisi istumaan ja painoi kätensä vatsallensa, aivan, eihän hän ollut syönyt kuin puolikkaan leivän. Kevyt, nolostunut naurahdus karkasi suusta...

[[q_q ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Su Huhti 03, 2011 4:23

Adrian Nibencarden

Parempi vain että itsekin nukuit. Adrian totesi Emaren pahoittelevaan äänensävyyn ja silitti tuon käsivartta pienesti ettei se haitannut. Tyytyväisenä mies sulki silmiään, kun toinen oli kietonut kätensä hänen rintakehänsä ympärille. Kauaa silmät eivät kuitenkaan pysyneet kiinni kun korviin kantautui vatsan nälkäinen kurina ja nopeasti Emi ponkaisi istumaan. Tietenkin, eihän tuo ollut syönyt juuri mitään eilisen jälkeen! Sinulla taitaa olla nälkä. Adrian totesi, nousten nyt itsekin istumaan. Voin hakea sinulle jot tai sitten voit syödä leipäsi loppuun. Mies totesi huomattuaan yöpöydällä lautasen, jolla lepäsi puoliksi syöty leipä. Vaikkei pelkkä leipä pidä nälkää kauaa poissa. Haltia totesi, aikeissa jo nousta vuoteelta. Hän kyllä kävisi hakemassa jotain kunnon syötävää toiselle ja kai itselleenkin, poika oli auttanut häntä jo tarpeeksi, ainakin miehen omasta mielestä.

//Noh noh älä itke ó_ò //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Huhti 03, 2011 4:45

Emare Rilien

Adrianin huomautus sai vain Emin virnistämään nolostuneena, varsinkin kun tuo huomasi voileipänsä... Poika naurahti ujosti, hieraisten niskaansa vaivaantuneena. Leipähän oli haettu niin että Adrian sekä hän voisivat napostella sen, mutta näytti siltä, että nuori haltia joutuisikin syömään sen itse. No eipä sillä väliä ollut...
"Ei sinun tarvitse vaivautua!", poika ulvahti heti nähdessään tuon olevan nousemassa, ja nousi itsekkin. "Ei ainakaan yksin.", tuo virnisti ja veti kengät takaisin jalkaansa. Paljasjaloin ei kehdannut alas mennä, ties mitä seuraisi. Ja Adrianin oli turha odottaa että Emi jäisi kiltisti ylös istumaan, hän tekisi tasan yhtäpaljon kuin mieskin, vaikka heikompi olikin.
"Etkä sano mitään vastaan. En ole nainen vaikka sitä toivoisitkin.", Emare virnisti kujeilevaisesti, se pieni kiusaava puoli eli yhä hänen sisällänsä, vaikka yleensä poika olikin mahdollisimman rauhallinen.

[[Itkempäs, byääh! q__q]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Su Huhti 03, 2011 5:09

Adrian Nibencarden

Emare pisti heti hanttiin, poikahan varmana tulisi mukaan. Adrian puisteli pienesti päätään, mutta tyytyi kuitenkin hymyillen suostumaan. Ei toinen tosiaan ollut mikään pikkulapsi, vaikka sellaisen kuvan toisesta välillä sai.
Ei haltia ehtinyt esittämään vastaväitteitä tuskin edes ajattelemaan, kun nuorempi kielsi ne jo. Kuka on sanonut että toivoisin sinun olevan nainen? Mies virnisti nuoremmalle takaisin, mokoma yritti kiusata häntä.
Haltiankin saatua saappaansa jalkaan, kumartui tämä laukkunsa puoleen ja kaivoi esille valkean pitkähihaisen, jonka hihat olivat ilmavat. Ei paita näyttänyt olevan likainen, hieman ehkä purkautunut helmasta. Adrian veti paitansa päänsä yli ja veti jo kuivuneet hiuksensa kunnolla paidan päälle, toki olivathan ne hivenen sekaisin, mutta harjaa ei ollut tähän hätään joten sormet saivat kelvata.
Mennäänkö? Mies kysyi, haroen vielä pariin kertaa suortuviaan ennen kuin asteli ovea kohti ja vilkaisi nuoremman puoleen.

//Miksi itkettää? ó_ò //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Huhti 03, 2011 5:36

Emare Rilien

Adrian iski vastavetonsa, ja poika hymähti. Aika iskeä pahin mahdollinen isku, lyönti suoraan vyön alle.
"Kyllä minulla on silmät, ja olen huomannut miten katsot minua.", tuo virnisti uudestaan, vaikkei hänellä ollut syytä virnistiää. Kyllä, hän kiusasi Adriania nyt oikein olan takaalta, vaikka sama päti häneen. Mutta toisinkuin Adrian, joka tiesi näistä asioista hiukan enemmän kuin Emare, hänen iskuista puuttui tietyt terävyydet... Toisaalta jos Adrian heittäytyisi pervoksi, Emare joutuisi varmaankin lukkoon.

Adrian oli valmis, ja niin oli Emarekin joka avasi oven ja puikahti Adrianin kostoa karkuun, ties mitä tuo saisi nyt päähänsä! Ei tuo majatalon käytävällä kehtaisi tehdä hänelle mitään, eihän? Tosin mitä sitten kun he pääsisivät takaisin... haltian ainut toivo oli siinä, että Adrian olisi unohtanut kostamisen siinä vaiheessa.

[[Koska rusautin sormeni pahasti q_q ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Su Huhti 03, 2011 6:01

Adrian Nibencarden´

Mitä, Emare halusi jatkaa kiusoittelua? Hyvä on sitten Adrian oli avaamassa suuntaan kun poika puikahti jo ovesta ulos ja ei mies voinut muuta kuin kiirehtiä perästä, oven sulkeminenkin jäi hänelle.
Tiedätkö edes mistä oikein puhut? Mies kysäisi telepatian turvin, kyllä hän pystyi pitkästi päättelemään ettei nuorempi tiennyt seurustelusta tai muusta vastaavasta mitään, olikohan toinen edes kokenut ensisuudelmaansa? Oli miehen kyllä pakko itsekin myöntää ettei ollut aikoihin ajatellut tällaisia asioita, tuskin koskaan edes oli tuntenut näin ketään kohtaan.
Portaikon alapäässä odotti normaalin tasainen hälinä, ei asiakkaat olleet minnekään kadonneet. Ainoa asia mitä Adrianin piti murehtia oli vain isännän tiukkakatse, mutta parasta oli olla välittämättä.
Mitä haluat syödä? Mies kysäisi Emarelta, näiden suunnatessa kievarin puollelle, jossa taas talonemäntä hääräsi.

//Voi, anna puhallan niin pipi paranee óuò //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Huhti 03, 2011 6:16

Emare Rilien

Emare oli ehkä viel' kokematon, mutta osasi hän silti tätä peliä pelata. Ainakin jotenkuten, hän osasi pitää pokerinaamansa aina tiettyyn pisteeseen saakka, kevyiden hymähdysten saattelemana. Hänestä tulisi loistava korttihai näillä taidoilla... Tosin se olisi epärehellistä käyttää kykyjänsä sillä tavalla! Alakerta oli vielä eloisampi kuin aamulla, ja Emare vilkutti iloisesti emännälle jolla oli kiirettä. Hän oli yhä kiitollinen rouvalle joka oli antanut heidän olla täällä. Isännän vihainen mulkaus sai taas pojan vetämään päätän hartioiden väliin.
"Parasta olla aiheuttamatta enempää häslinkiä Adrian, joten jatketaan "keskustelua" ylhäällä.", Emaren olisi tehnyt mieli virnistää toiselle leveästi sanojensa päätteeksi, mutta piti pokerinsa.

"Jotain hyvää? En minä tiedä, ensimmäisiä kertoja kuin tilaan, viimeksi tilasin silmät kiinni... sinä päätät.", poika sitten päätti viimein, ei hän tiennyt mitä kannatti syödä ja mitä ei. Tuo istahti ensimmäiselle penkille johonka pääsi, ja hieraisi taas niskaansa. Niskat jumissa hiukan...

[[*antaa käden* Tässä q__q ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Su Huhti 03, 2011 6:54

Adrian Nibencarden

Adrian vilkaisi sivusilmällään Emarea, suupielet kaartuivat huvittuneeseen hymyyn ja tyytyi hymähtämään myöntävästi tuon sanoihin. Poikahan tuntui olemaan tosissansa tämän keskustelun suhteen.
Hyvä on sitten, mutta älä valita jos et pidäkään ateriastasi. Mies totesi, nuoremman vastattua hänen kysymykseensä ja istahti samalla alas tuota vastapäätä jakkaralle. Haltia käänsi katsettaan hieman olkansa yli nähdäkseen tiskin vierellä olevan suurehkon taulun joka toimi menuna. Majatalon kievari ei ollut yhtä ylellinen paikka kuten se missä he eilen olivat käyneet syömässä, mutta kyllä ruoka oli varmasti yhtä hyvää.
Emäntä joka oli huomannut kiireiltään nuoren haltian vilkutuksen, astelikin pian kaksikon pöydän luo hymy huulillaan. Taidat voida jo paremmin? Ystäväsi kävi aiemmin kertomassa voinnistasi ja haki syötävääkin. Nainen totesi. Mies vilkaisi pienesti Emiä, muttei tietenkään soimannut toista mistään lörpöttelystä. Paljon paremmin. Adrian vastasi naiselle, joka nyökkäsi ja päätti lopulta kysyä; Mitä saisi olla? Haltia oli jo päättänyt mitä he ottaisivat, mutta kaiveli varmuuden vuoksi rahapussiaan esiin. Ei hän ollut varma riittäisivätkö rahat. Älä suotta. Talo tarjoaa. Emäntä totesi ja Adrian katsahti tuota yllättyneenä. Kunhan ette kerro miehelleni. Nainen kuitenkin lisäsi, jolloin mies ymmärtäväisesti hymyillen vastasi; Emme toki ja kiitos jos ottaisimme kanaa perunan ja kastikkeen kera. Emäntä kirjoitti tilauksen ylös ennen kuin kääntyi ympäri lähteäkseen.
En taida olla ainoa johon suloinen olemuksesi tehoaa. Adrian tokaisi Emarelle, kyllä hän nyt arvasi miksi nainen noin antelias oli.

//. . . *nomnomsormet* hee~ òuó//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Huhti 04, 2011 3:46

Emare Rilien

"Miksi valittaisin ruuasta?", poika ihmetteli toiselle, hän ei ollut valittajatyyppiä vaikka hemmotellusti elikin. Ruoka oli aina hyvää, ainakin näin nuoremman mielestä. Talon emäntä tuli jo kyselemään mite tahtoisivat, luvaten sitten että talo tarjoaisi. Pojan kasvoille nousi se ihana, hiukan punastunut hymy, joka yleensä saikin haltiat ympärillänsä hymyilemään myöskin. Adrian teki tilauksen, ja Emare kiitti vielä kerran, jääntyen sitten Adrianin suuntaan tuon todetessa Emin suloisesta olemuksesta. Pojan suusta karkasi naurahdus.
"Mitä sinä nyt oikein tarkoitat?", hän kysäisi, ei hän ainakaan itse ollut huomannut että hän erityisen suloinen tai muutenkaan sen tapainen olisi... Ihan normaalistihan hän käyttäytyi, kuten aina. Tosin oliko hän sitte suloinen luonteen aina ollut? Ei ainakaan sellaista puhetta ollut tullut Emaren vanhemmilta tai veljiltä...
"Olenko muka suloinen?", poika meni nyt aivan hämillensä ajatellessaan asiaa tarkemmin. Apua, senkö takia hän oli aina saamassa apua ja muuta!? Jos tämä olisi otta, Emaresta voisi todella tulla korttihuijari, kykynsä, viaton katseensa, ja suloinen asenne suojasi aika monelta ja antoi hänelle etuja...

[[Millä mä nyt kirjotan O_O ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ma Huhti 04, 2011 5:15

Adrian Nibencarden

Adrian nosti kyynärpäänsä pöydänpintaa vasten ja nojasi leuallaan kämmeneensä. Mies naurahti hiljaa Emaren ihmetellessä mitä hän oli sanomisellaan tarkoittanut. Poika vielä meni hämilleenkin miettiessään oliko muka suloinen. Tietenkin oli, siinähän se piirre tuli jälleen esille! Nuorempi näytti ujostelevan joistain asioista ja hymy minkä tuo aina soi oli vain jotain niin vastustamattoman somaa. Myönnettävä myös oli että nuorempi oli keholtaan laiha mutta siro ja ihokin näytti niin pehmeältä, pieni kalvakkuus sai aikaan sokerisen kaltaisen vivahteen, sitä teki mieli maistaa Adrian oli uppoutunut ajatuksiinsa, mutta älysi yllättäen vain tuijottavan hymy huulilla toista eikä ollut edes vastannut tuolle mitään. E..Eh Kyllä, olet sinä suloinen, mutta ymmärrän kyllä jos et pidä siitä. Jokin miehinen ylpeys kai sinullakin on? Haltia totesi, yrittäen pyyhkiä vaivaantuneisuuttaan pois kasvoiltaan.
Mutta kuitenkin milloin aiot palata takaisin kotiin? Adrian yritti vaihtaa puheenaihetta ja oikeastaan halusi myös tietää milloin heidän tiensä erkanisivat, tai eihän tiennyt mitä tapahtuisi. Se kuitenkin oli varmaa että toisen täytyisi jossain vaiheessa palata kotiinsa.

//Varpailla :3 //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Huhti 04, 2011 5:41

Emare Rilien

Jaahas, oliko Adrian syömässä Emaren, jos tämän iho oli muka sokerista? Emare kun oli aina pitänyt itseänsä normaalina haltiana, kunhan laski sairauden pois. Eli se että joku sanoi häntä suloiseksi oli hänelle itsellensä uutta. Tosin ei Adriankaan käytös normaalia ollut, kun tuo jäi tuijottamaan nuorempaansa hymy huulillansa. Emi kallisti päätänsä ihmeissään, kunnes Adrian tajusi mitä oli tekemässä. Kysymys sai Emin kohauttamaan harteitansa.
"Suloiseksi kutsuminen on jotain jota äitini teki kun olin lapsi. Joten ei se haittaa, kohteliausuus sekin on.", tuo hymähti, eikä myöntänyt että suloiseksi kutsuminen sai hänet tuntemaan olonsa erikoiseksi. Joksikin muuksi kuin vain sairaaksi pojaksi.

Adrian kysyi kotiinpalusta. Poika hiukan harmistui, vetäen syvään henkeä.
"Huomenna. Lupasin palata parin päivän sisään.", tuo kertoi samalla kun hieraisi niskaansa. Ei hän haluaisi mennä, mutta lupaukset oli pidettävä, varsinkin kun siihen liittyi hänen terveydentilansa.
"Mutta voithan sinä tulla tapaamaan minua? Tiedät missä salakäytävä on.", tuo vielä naurahti, virnistäen samalla. Sen paljastaminen Adrianille oli varmasti yksi parhaimmista asioista mitä saattoi tehdä.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ma Huhti 04, 2011 6:16

Adrian Nibencarden

Huomenna, niin pian? Adrian tiesi kyllä että hänen oli ymmärrettävä, Emarela oli sairautensa ja tuon perhe oli ainoa joka tiesi tasan tarkkaan kuinka hoitaa nuorempaa ja pitää huolta. Mies itse ei sellaista huostaa pystyisi antamaan ja eihän hän tietenkään halunnut riistää Emiä tuon omalta perheeltä. Hän kuitenkin myös tiesi ettei huomisesta kannattanut huolehtia nyt, miksi pilata yhteistä aikaa murehtimalla?
Ehkä tulen mieluummin etuovesta. En minä voi hiiviskellä luvatta kodissasi. Haltia hymähti hiljaa pojan todetessa että mies voisi käyttää salakäytävää ja tulla tapaamaan tuota.
Mehukkaan kanantuoksun leijaillessa ilmaan, Adrian käänsi katseensa olkansa yli ja näki talonemännän astelevan kahden lautasen ja tarjottimen kanssa heitä kohti. Olkaapa hyvä. Nainen tokaisi asettaessaan lautaset kaksikon eteen ja sen perään nappasi tarjottimelta oluttuopit kummallekin. Adrian katsoi juomia hetken hiljaisena, mutta käänsi katseensa pian emäntään. Luulen että vesi olisi riittänyt. Mies totesi, tuskin alkoholi tekisi hyvää Emarelle.

//Reps juotettanne känniin niin saadaan vipinää xD no joo saat päättää ottaako Emi ollutta vai ei, voi se muori hakea sille vettäki :D //
EdellinenSeuraava

Paluu Dúlin Majatalo

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö