Rose of Pain [sov] K-18


Tämä kylän suosituin majatalo sijaitsee lähellä aukiota. Majatalosta löytyy huoneita niin suurille, kuin pienillekin matkaajille, jotka etsivät yöksi kattoa päänsä päälle. Hinnat ovat jokaisen kukkarolle suhteellisen sopivat. Majatalosta löytää myös yhden parhaimmista ruokailupaikoista, mitä kylällä on tarjota. Kaiken maailman matkaajien tarpeet on otettu huomioon ja majatalolla onkin aina jotain, jolla kestitä myös erikoisempia vieraita.

Valvoja: Crimson

Viesti Ma Huhti 11, 2011 5:34

Adrian Nibencarden

Emare tarttui Adrianin kädestä estäen häntä viemästä tuon paitaa takaisin alas. Mies katseli punastunutta poikaa silmiin, toisen sanat toki huolestuttivat häntä entisestään, mutta Emi oli oikeassa. Oli viisasta nauttia joka hetkestä ja mahdollisuudesta vielä kun voi.
Hiljaisuus laskeutui huoneeseen, Adrian katseli nuorempaansa silmiin ja tuntien kuinka tuo hengitti jälleen rauhallisesti. Jos todella niin tahdot. Mies viimein rikkoi hiljaisuuden, vieden kuitenkin kätensä pois Emaren selältä, jättäen ne tuon kyljille. Lupaa minulle että varoitat jos saat kohtauksen tai tunnet olosi muuten epämukavaksi, niin lopetan. Haltia totesi hivenen vakavammalla äänensävyllä, mutta pian vieno hymy pehmensi kokonaisuutta.
Jalka vetäytyi pois Emaren päältä, peitto valahti hieman sivuun, poika kellistettiin selälleen ja mies itse kohosi tuon yläpuolelle. Lupaathan minulle Emi? Adrian vielä kysyi, toinen oli ainoa asia tässä maailmassa josta välitti, eikä hän halunnut toiselle mitään pahaa.

//. . .HUAAAAA! Mitä luulet tekeväsi?! //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1948

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ti Huhti 12, 2011 10:26

Emare Rilien

Jos todella niin tahdot... Emi tunsi kylmän pistoksen sydämmessään, aivan, tätä hän alusi, vaikka ei uskaltanutkaan sitä myöntää. Lämpimät kädet vaelsivat pojan kyljille, mikä hiukan kutitti nuorta, ja sai tuon liikahtamaan tahtomattansa. Tuon vakava ääni sai Emaren katsomaan Adriania vihreillä silmillänsä, ja hymyillen sitten toisen huolehtimiselle. Ei hän ehti vastata kyllä, kun toinen kaatoi hänet selälleen, ja jäi dominoivasti hänen päällensä. Tuo vielä jatkoi, ja Emaren suusta karkasi hermostunut naurahdus.
"Kyllä sinä minut tunnet Adrian...", poika vastasi toiselle, tuntien pienen hermostuneisuuden vatsassansa ja rintakehässä. Toinen tuntui leijuvan hänen yläpuolellansa kuin varjo, kuin suuri petolintu joka oli nähnyt saaliinsa... Ja Emi tunsi itsensä pieneksi kaniiniksi, uhriksi, mutta samaan aikaan turvallinen olo... Teki mieli sanoa että toisen pitäisi olla varovainen, muttei kehdannut, se olisi liian neitimäistä jo. Emare veti syvään henkeä, hän luottaisi vanhempaan mieheen tässä asiassa, mitä tapahtuisikaan.

[[Pelastavani sun takamuksesi >DD ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ke Huhti 13, 2011 6:54

Adrian Nibencarden

Ei Emare vastannut suoraan, mutta kyllä Adrian ymmärsi että kyllä tuo lupaisi hänelle. Mies hymyili pojalle takaisin , joka veti henkeä. Kenties toista jännitti, mutta kyllä haltia sen ymmärsi täysin.
Jalka Emin vierellä liukui suoraksi kun taas toinen jäi hivenen koukkuun, jotta Adrian pääsisi kumartumaan lähemmäs toista. Mies miltei painautui nuoremman kehoa vasten antaakseen tuolle jotain lämpöä kun peitto ei enää ollut toisen suojana. Varovainen Adrian kuitenkin oli, ei hän halunnut tehdä särön säröä Emin niin siroon vartaloon ja tiesi mihin vetäisi rajan.
Mies pysyi hetken vain hiljaa katsellen pojan vihreitä silmiä, tietäen ettei tällä kertaa pyytäisi lupaa koskea toiseen, kyllä nuorihaltia kieltäisi häntä. Kumartuen lähemmäs Adrian pystyi tuntemaan Emin hiljaisen hengityksen kasvoillaan ja sulki silmänsä huulten koskettaessa uudemman kerran toisiaan.

//Elvytitkö sinä minun takamustani?!
xDD //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1948

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Huhti 13, 2011 11:23

Emare Rilien

Adrian painui vain lähemmäs, ja Emare tunsi pienen pelon taas sisällänsä. Mutta parasta olisi vain rauhoittua, tätä hetkeä ei pilaisi kohtaus jos se olisi hänestä kiinni! Adrianin painoi huulet taas vastakkain, ja poika ynähti pikkuisen, painaen kätensä miehen niskalle. Silmät sulkeutuivat samalla... Suutelminen tuntui paremmalta kuin hän olisi uskonut, Emare oli jo monesti miettinyt että miltä tämä tuntuisi, kun oli nähnyt vanhempiensa suutelevan silloin sun tällöin... Silloin nuoruudessaan he olivat veljiensä kanssa tirskuneet ja katselleet heitä kulman takaalta ja juosseet karkuun aina, kun eivät tajunneet mikä sen pointti oli, mutta nyt Emi tajusi. Ei tässä ollut mitään tirskumisen aihetta. Oli se hyvä nyt tajuta, mutta ainakaan hän ei ollut enään veljassarjansa kokemattomalla puolella. Kyllähän siihen pitkä aika menikin... Nuori haltia avasi silmänsä kun tunsi huulien eroavan, katsoen Adriania silmiensä raosta. Emi ei tajunnut että oli hiukan punastunut taas, nolotti olla tälläisessä tilanteessa, mutta toisaalta taas Adrianin vierellä olo tarkoitti myös sitä miehisen ylpeyden uhraamista. Se oli pieni hinta miehestä.

[[En sentäs x'D Se on sanonta, tarkottaa ihan vain että pelastin henkes >D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ke Huhti 13, 2011 11:58

Adrian Nibencarden

Suudelma merkitsi Adrianille niin paljon, vaikka hän tiesi että kyseessä oli toinen mies. Haltia vain ajatteli ettei hänellä ollut mitään menetettävää, ei hänellä ollut perhettä joka halveksuisi tai pahemmin muita tuttavia, muista hän ei välittäisi. Oli vain hän ja Emare. Adrian kuitenkin tiesi ettei nuoremmalla ollut sama tilanne kuin hänellä, mutta jos tuo ei tosiaan toisin sanoisi, ei hän tätä lopettaisi.
Huulet irtautuivat toisistaan ja haltia avasi silmänsä nähdäkseen Emin hivenen punastuneet kasvot, mikä soma näky. Suudelmasta lämmenneet huulet löysivät tiensä pian pojan kaulalle, mies ei kuitenkaan aikonut olla kovakourainen, ei olisi hyvä jos kalpeaan ihoon jäisi merkkejä heidän yhteisestä ajasta. Rentoudu Emi. Adrian kuiski toisen mieleen, hivuttaen huulensa pojan leukaperille, samalla kun vasen käsi ujuttautui pitkien hiusten lomaan.

//"Tch en tarvitse hengenpelastajaa u__u" //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1948

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Huhti 13, 2011 12:20

Emare Rilien

Ei Emare tahtoisi sanoa tähän mitään. Perheensä unohtui taas vaihteeksi nuoren katsoessa Adriania silmiin, tuntiessaan olonsa turvalliseksi. Turvallisemmaksi kuin mitä perheensä kanssa. Adrianin sanat, ja lämpimät huulet kaulalla saivat hänet hiukan kääntämään päätänsä, paljastaen kaulansa Adrianille paremmin. Käsi nousi Adrianin olkapäälle varovaisesti samalla, ja toinen käsi eksyi Adrianin kyljelle. Kevyt hymy nousi Emaren huulille hänen tuntiessaan käden hiuksillansa, ja huulet nyt leukaperällä. Mitä poika voisi tässä tilanteessa tehdä, ettei menisi aivan Adrianin piikkiin kaikki tästä? Ei varmaan paljoakaan, hän oli kokematon ja vieläpä alla, ei tälläisiä asioita opetettu kirjoissa! Emi nosti päätänsä hiukan voidakseen antaa edes pienen asteen vastaiskun Adrianin korvanjuurelle, kietoen kädet samalla hiukan miehen ympärille. Kohta hän kuitenkin löysäsi hiukan otetta, ei hän lasista ollut mutta siten Adrian häntä kohteli. Joten parasta olla mukana leikissä mukana hiukan.

[[Näytit tarvitsevan >D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ke Huhti 13, 2011 2:02

Adrian Nibencarden

Suippo korva värähti Adrianin tuntiessa kosketuksen korvanjuurellaan, se oli Emare. Mies liikahti pienesti tahtomattaan toisen kietoessa samalla käsiään hänen ympärille. Haltian katse kääntyi pienesti pojan kasvoihin, huuletkin olivat irtautuneet toisen iholta. Herpaannutat keskittymistäni. Adrian totesi, muttei kuitenkaan tarkoittanut sitä nuhteluna, mies oikeastaan piti vain siitä, jos tuosta hymystä ei erehtynyt.
Adrianin käsi etsi tiensä lakanoiden kautta pojan kyljelle ja ujuttautui tuon paidan alle paljaalle iholle. Hellästi haltia antoi kätensä liikkua toisen pehmeällä iholla, välillä sormet saattoivat hipaista hivenen arempaa kohtaa pojan rintakehällä. Haltia painoi päänsä Emin vierelle antaen huultensa uudelleen hipoa tuon kaulaa ja hiljaisena hän seurasi toisen ilmettä. Miestä suoraan sanottuna kiinnosti kuinka nuorempi reagoi tähän kaikkeen mitä hän tuolle soi ja toki piti samalla silmällä ettei toinen saisi kohtausta.

//"Miiiiitää eeeen >.>"//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1948

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Huhti 13, 2011 2:24

Emare Rilien

Adrian huomautti pojalle tuon keskittymisestä, ja Emare hymähti pahoittelevasti. Ei hän tahallaan, mutta kun ei halunut että Adrian tekee kaiken... Tuntiessaan lämpimän käden kyljellä, poika nytkähti ihan hiukan mielihyvästä. Sormet jatkoivat matkaa hänen rintakehäänsä pitkin, ja Emare punastui pahemmin tajutessaan, kuinka helposti nyt Adrian tuntisikaan lähes anorektisen laihuutensa... Ja sekin ajatus katosi Adrianin koskiessa astetta herkempään paikkaan. Ynähdys karkasi pojan huulilta, ote Adrianin olkapäästä tiukkeni hiukan. Emare ei voinut oikein muuta kuin sulkea silmät ja kääntää hiukan kasvojansa muualle, Adrianin alkaessa taas kiusaamaan hänen kaulaansa kielellänsä. Nyt ei enään kylmännyt, kuuma tässä tuli jotenkin kummallisesti. Hengityksen tempo nousi taas, mutta Emare varmisti että sai yhä happea...

[[Agh, lyhyttä tähän väliin >__< Ja kyllä, sä tarvitsit hengenpelastajaa >'D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ke Huhti 13, 2011 5:30

Adrian Nibencarden

Ynähdys ja Emaren tiukentunut ote Adrianin olkapäältä, kertoivat miehelle että oli tosiaan osunut arkaan paikkaan. Haltian harmiksi poika oli kääntänyt kasvonsa poispäin hänestä, muttei se hänen iloaan latistanut, päinvastoin.
Paidan helma kulki käden mukana täysin ylös, sormet hakeutuivat tällä kertaa pysyvästi aralle kohdalle. Kieli hyväili kalpeaa kaulaa edelleen, se ei valitettavasti maistunut sokerilta niin kuin Adrian oli kuvitellut, mutta ei se haitannut. Hän ei ehkä tuntenut kehollaan samanlaista kosketusta kuin Emi, mutta lämmin tunne sisällä oli sama, se kasvoi sitä mukaan mitä he etenisivät sitä kutsuttiin kiihkoksi. Miehenkin sydän olisi varmasti hakannut kiivaammin, jos hänellä sellainen vielä olisi ollut.
Kaikki hyvin? Adrian varmisti, tuntiessaan kuinka Emaren rintakehä kohoili hivenen kiivaammin. Tietenkin hän huolestui heti huomatessaan moisen seikan.

//Eikä ollu :3 Itsemurhaa yritin >n>//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1948

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Huhti 13, 2011 6:45

Emare Rilien

Mistä asti Emare oli muka sokerista tehty? No hyvä on, hän oli yhtä kalpea, ja omisti melko makean olemuksen, mutta oli hän silti ihan lihaa ja verta. Paita nousi ylös, ja Adrianin käsi pysähtyi juuri sille kohdalle joka sai pojan nytkähtämään kerran pari. Viileä ilma iholla tuntui oudolta, varsinkin Adrianin lämmön vierellä, ja sai sensaation tuntumaan vain entistä jännemmältä.
"O-on...", poika vastasi toiselle, pitäen silmät kiinni ja antaen kasvojensa punehtua miehen yhä leikitellessä. Kohta hän sai kuitenkin vihreitä silmiä raotettua voidakseen katsoa miestä tarkemmin, miten tuo nautti tästä kun ei Emi tehnyt mitään!? Ei hän tosin voinut tehdä paljoa mitään, aina kun koetti niin toinen sai hänen sisällänsä tuntemaan lämpämän värähdyksen, joka lamaannutti hänet. Avuton olo!

[[Et saaaaa Tommi D: Ja kyllä oli skeidaa, aivan kuten tämäkin >_< ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ke Huhti 13, 2011 7:06

Adrian Nibencarden

Adrian sai mielenrauhan edes hetkeksi Emaren vastatessa hänelle että kaikki oli hyvin. Mies pystyi keskittymään taas toisen kehon hyväilyyn ja huomasi nostaneensa päänsä pojan viereltä. Hivenen ihon läpi paistavat solisluut saivat puolestaan tuntea haltian huulet, mutta vain pienen hetken. Adrian hivuttautui alemmas.
Sormet väistyivät miehen huulien ja kielen tieltä, asettuen vuorostaan toisen kyljelle. Vaikkei Adrian ollut ikinä tehnyt toiselle miehelle näin, hän silti osasi edes jotenkin koskettaa oikeasta paikasta. Hän vain ajatteli mitkä kohdat omassa kehossa olivat arkoja ja todellakin tiesi mistä poika olisi tätäkin arempi muttei hän ollut varma kannattaisiko mennä niin pitkälle.

//Saaaaanpas >n> Pyhpahpöh : P //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1948

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Huhti 13, 2011 7:55

Emare Rilien

Emi ei oikein tiennyt mihin suuntaan hänen olisi tässä pitänyt vääntyä, joka paikka tuntui olevan tulessa miehen kosketuksesta. Varsinkin kun Adrian näytti tietävän kehon herkät kohdat, oli kova paikka pidätellä ääntänsä saatika ylimääräisiä liikahduksia. Pariin kertaan kyllä kuului inahdus, ja joka kerralla hän tiukensi otettansa Adrianin olkapäästä, hölläten jälkeenpäin. Hengitys ei kiihtynyt, mutta syveni jonkinverran, ja poika oli melko varma että hengityksensä oli kuuma, jos sitä testaisi. Adrian valui liian alas että Emi olisi voinut pitää tuosta kiinni, joten hän nosti toisen käsivartensa peittämään silmiänsä, ja toisen vierellensä, puristaen hiukan peittoa nyrkkiinsä kun ei voinut Adrianin olkaa enään puristaa...

[[Sori en oikein hallitse näitä kohtauksia ^^' Ja Tommi ei tee itemurhaa, tai manaan sut takas ja tapan uudestaan! ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ke Huhti 13, 2011 8:23

Adrian Nibencarden

Adrian tunsi olonsa tyytyväiseksi kuunnellessaan Emaren äännähdyksiä, kuinka suloista, mutta samalla hän toivoi etteivät ne vaikuttaisi pojan kurkkuun.
Mies irtautui hetkeksi toisen iholta, ihan vain hengittääkseen rauhassa ja kasatakseen ajatuksiaan takaisin radalleen. Tämä tilanne sai mielen jotenkin utuiseksi. Emi Haltia lausui pojan nimen kuumana henkäyksenä tuon ihoa vasten, ennen kuin kohotti pienesti katsettaan nuorempaan. kuinka pitkälle sallit minun menevän kanssasi? Mies jatkoi hiljaa, käsi Emin kyljellä oli laskeutunut lantiolle ja sormet silittivät housujenreunaa ja alavatsaa vihjailevasti. Ilman lupaa hän ei tekisi kuitenkaan mitään, tilanne oli todella kehittymässä joksikin vakavanlaiseksi.

//Ei se haittaa, mutta sä saat mut tuntemaan itteni jotenki todella pervoksi kun tiedän yhtäsuntoista xD
Ei tuossa ole järkeä ಠ_ಠ //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1948

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Huhti 13, 2011 8:55

Emare Rilien

Lämmin ilma ihoa vasten sai pojan taas kiemurtelemaan, miten ihana tunne... Adrian kysyi jotain, ja tuntiessaan sormet alavatsallansa, Emi nosti katsettansa. Nyt jäi hiukan epäselväksi ainakin teinille, että mitä tästä haettiin, varsinkin kun nimenomaisen henkilön kasvatuksesta puuttui tämä osa!
"H-hyvä on...", Emare vastasi, kun ei oikein tiennyt mitä muutakaan sanoa. Tosin hän ei antanut sen paljoakaan näkyä päällepäin, hänen päässänsä pyöri nyt niin mukavasti kiitoksia pitkän miehen. Emi laski taas päänsä, sulkien silmänsä. Halusiko hän nähdä tätä? Mitä toinen edes tekisi? Emaren mielikuvitus ei nyt riittänyt... Nuori haltia keskittyi pitämään engityksen kasassa, silmät kiinni ja pitäen hengityksen syvänä ja rauhallisena vaikka tunsikin sen olevan tavallista lämpimämpi. Samalla hän keskittyi miehen kosketukseen...

[[Peeervoooo! Ja nyt se K-18 merkintä ois paikallaan x'D
ಡ_ಡ ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Ke Huhti 13, 2011 9:19

Adrian Nibencarden

Emaren vastatessa piti Adrian katseensa tuossa vielä hetken, kuin varmistaen ettei toinen vastannut nyt vain hänen mielikseen myöntävästi. Tiesiköhän poika edes mitä hän oikein tarkoitti? No, pianhan se selviäisi.
Adrian joutui kohoamaan Emin päältä ja hivuttautui alemmas, käsi vaelsi samalla nuoremman reittä pitkin, jota peitti vielä housujen kangas. Se kuitenkin vaihtoi suuntaansa takaisin ylös, Adrian piti katseensa pojassa, tuntien jo kuinka sormet ja kämmen painautuivat hellästi Emaren haaruksia vasten. Luultavasti tämä viimeistään paljasti mihin poika oli oikein lupautunut ja tuolla oli vielä mahdollisuus muuttaa mieltään.

//En voi sille mitään D: joo samaa mieltä xD
Sitähän minäkin u__u //
EdellinenSeuraava

Paluu Dúlin Majatalo

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö