Nion
Tyrskähtävä nauru karkasi Nionin huulien välistä merkiksi kahdesta asiasta. Hänestä oli huvittavaa, että Varne löi itseään ja toiseksi kaikki oli muutenkin alkanut olla hauskaa.
"Voihan...!" Nion naureskeli tuolissaan ja nojautui taaksepäin. Tuolin jalat narisivat puista lattiaa vasten, Nionin alkaessa kiduttaa sitä keikkumalla.
"Tiedätkös..." Nion aloitti ja lopetti keikkumisen, "Olen tavannut hyvin paljon erilaista väkeä Cryptiin saavuttuani", hän siirsi ärsyntyneen katseensa katosta Varneen.
"Toinen toistaan sekopäisempiä ja ärsyttävämpiä." Nionin kasvoista pystyi täysin näkemään hänen sen hetkiset tuntemukset. Tällä hetkellä hän todella näytti ärsyyntyneeltä kaikkiin ja kaikkeen. Pientä hetkeä myöhemmin hän rojahti nojaamaan pöytää vasten ja sai siten oluttuopin tippumaan räsähtäen lattialle. "Etkä sinä ole poikkeus!" hän tokaisi ja nyt hänen ilmeensä oli vaihtunut ärtyneisyydestä huvittuneeseen ärsyyntymiseen. Mikä lupasi sitä, että kohta saattaisi käydä jotain, mitä muut majatalon vieraat tulisivat halveksumaan.