Kirjoittaja Lumppari » 02 Huhti 2012, 22:21
Calanon nyökkäsi Mäyrän sanoille loitsun vaikutuksesta, muttei juuri muuttanut ilmettään. Rauhallinen ja lempeä hymy pysyi papin kasvoilla, olivat tuon ajatukset asiasta mitkä tahansa. Kaikessa magiassa oli riskinsä ja vaikka hän vihasi ajatusta että jokin voisi tämänkin loitsun kanssa mennä pieleen, oli se hänen mielestään parempi kuin tikari päähän. Pappi ei epäillyt hetkeäkään etteikö Mäyrällä todennäköisesti jotain terävää ollut mukanaan, jota olisi voinut käyttää sen sijaan että olisi läimäyttänyt öykkärin pään molemmin puolin. Toisen kertoessa ymmärryksestään pappi pudisti päätään hieman huokaisten.
"Sinun ei pitäisi olla, ystäväiseni. Se on vääryyttä mitä jouduit juuri kohtaamaan, katsoi sitä mistä näkökulmasta tahansa."
Eladrin vastusti, istuen alas huomattuaan että toinen ei istunut ennen häntä. Calanon laittoi kyllä merkille kuinka Mäyrä käyttäytyi, hyvin kunnioittavasti ja nöyrästi. Hän saattoi arvata mistä se saattoi johtua, mutta joka tapauksessa se sai hänet tuntemaan itsensä likaiseksi, lähes vastenmieliseksi. Eikä asiaa parantanut se, että jotkut kyläläisetkin tekivät niin, pitäen häntä muita talonpoikia ylempänä koska hän oli pappi. Miehen sitten esittäydyttyä pappi nyökkäsi, hymyillen yhä ystävällisesti.
"Äiti Maan lämpö öissäsi ja lempeys tuulessa", Calanon vastasi esittelyyn ehkä hieman erikoisella lausahduksella, joskin ehkä odotettavissa papilta. Sanat sanoessaan eladrin myös kumarsi päätään kohteliaasti, jopa nöyrästi.
Kun Mäyrä sitten jälleen herroitteli häntä, tunsi Calanon pienen piston sydämessään, mutta piti sen visusti omana tietonaan. Miehellä oli kysymys ja sen luonne sai eladrinin hymähtämään lempeästi.
"Sillä että olen pappi ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, tein sen koska sydämeni käski minun auttaa. Ihminen tai haltia, olet yhtä kaikki elävä olento ja Äiti Maan lapsi minun silmissäni. Se että olet syntynyt erilaiseksi ei ole mikään syy kohdistaa vihaa sinua kohtaan. Vain tekojesi tuoma viha on edes jossain määrin oikeutettua, enkä silloinkaan ole niitä jotka katsovat hyvällä noin törkeää ylivoimaa yhtä vastaan. En epäile ettetkö olisi pystynyt pitämään puoliasi, huomasin kyllä ettet tehnyt mitään hyökätäksesi takaisin, mutta uskon että olisit voinut tehdä niin jos olisit halunnut. Näin astumalla väliin uskon auttaneeni sekä sinua että heitä, ilman yhtään verenvuodatusta."
Pappi selitti vastauksenaan, siirtäen hänen omaa koskematonta vihanneslautastaan ja viinipulloa kohti Mäyrää, nyökäten.
"Ole hyvä, syö ja juo. Ajattele itseäsi vieraanani.", Calanon tokaisi ja nousi jälleen tuoliltaan, astuen lähemmäs ihmistä ja laskeutui toisen polvensa varaan, näyttäen keskittyvän ruhjeeseen Mäyrän kasvoissa, kuin arvioiden sitä.