Puoliveriset demonit. Ihmisten ja enkelien lapset


Suurimman joen Meinradin ja suurimman järven Aodhán lähettyvillä aukeaa suoalue, joka tunnetaan nimellä Nenad. Suoalue on suuri ja vaihteleva, mutta varmaa on, että tulet suohon uppoamaan, jos liian syvälle ja liian varomattomasti kuljet. Suoalueella tuntuu alati olevan usvaa ja hämärää, vuorokaudenajasta riippumatta. Puhutaan, että suoalue on kirottu ja siellä liikkuu alkusotien aikaisia aaveita.
Varsinaisia muita soita Quinn metsästä ei löydy, ellei satunnaisia vettyneitä alueita lasketa.

Valvoja: Crimson

Viesti Ke Maalis 28, 2012 9:40

Amber

Amber kuunteli toisen haistatteluja. Tyly mikä tyly. Pian tyttö säpsähtikin saadessaan iskun päin naamaa. Se kirpaisi ''lievästi''.
''Leikkiä ei koskaan lopeteta siististi...'' tyttö tuhahti pyyhkiessään verta nenän altaan. Vaivihkaa hän tarttui puukkoon ja yritti upottaa sen pojan rintakehään. Turhaan - ei neidolla ollut voimia taistella enää toista vastaan. Hänen oli pakko myöntää tappionsa. ''Viihdettä mitä viihdettä..'' Amber tuhahti viimeisiksi sanoikseen ennen kuin lopullisesti lösähti maahan kivun tuottamana. Jos Amber vain olisi ruokaa löytänyt, olisi hän nytkin vielä taistelukunnossa, mutta ei; vatsaan koski ja verta valui sieltä täältä ympäri kehoa. Amber lähesi häpesi sitä, että jokin niin heikon näköinen ihminen - tai no puoliverinen oli päihittänyt hänet. Tyttö kuuli kun Terreth jälleen loitsui jonkinlaisen suojaloitsun.
''Paskiainen'' Tyttö tuhahti niin, että toinen hädin tuskin saattoi sitä kuulla. Pian koko puoliverinen katosi muualle kuin tuhka tuuleen.

Tyttö ei kyvennyt nouseemaan ylös. Hänen jalkaansa koski aika pahasti. Hän laski likaisen kätensä reidelleen. Siihen kohtaan, missä kipu oli. Amber oli onnistunut saamaan siihenkin syvän haavan. Hän ei tiennyt mistä se oli tai kenen aseesta se oli tullut. Amber nosti päätänsä ja katsoi mihin mennä seuraavaksi. Kävelemään hän ei kyennyt laisinkaan, joten hän raahautui käsiensä avulla lähimpään puuhun ja otti siitä tukea. Eihän puuta vasten seisominen nyt mitenkään auttaisi mihinkään, eihän? Amber ajatteli ja liukui puuta vasten takaisin maahan. Hän näki mättäitä ympärillään ja päätti raahautua lähimmälle. Olkapäähän koski, kasvoihin koski, jalkaan koski.. Ja kaiken tämän päälle sää synkkeni ja päivän ensimmäiset sadepisarat tipahtelivat raskaasti maahan. Se oli itseasiassa etu Amberille, joka oli juuri saapunut mättäiden keskellä olevan lätäkön luo. Tyttö nosti vettä kouriinsa ja roiskaisi sitä kasvoilleen. Nenään koski edelleen, mutta sijoiltaan se ei sentään vielä ollut mennyt - onneksi. Hän päätti upottaa koko naamansa lätäkköön. Kuinka hyvältä, ja samalla myöskin kivuliaalta se tuntuikaan.

Nya

Viesti To Maalis 29, 2012 7:00

Terreth

Mies huokaisi ja meni takaisin sinne mistä oli tullut, juuri sillä hetkellä alkoi sataa. Mies ei kuitenkaan aikonut mitenkään lentää, koska jos tulisi ukonilma, niin kehnosti kävisi. Punapää kulki kuin jonkin vetämänä, sinne missä Amber oli. Hän ei ollut silloin edes nähnyt mitä naiselle oli käynyt tai oliko koko nainen sitten vain kuollut. Puoliverinen käveli märkänä sateessa ja huomasi värikkään läntin jossain hieman kauempan. Punapää käveli rauhallisesti sen luo ja jäi sitten ihan tämän oransipään eteen. Mies kyykistyi sitten otti hennosti toisen hiuksista kiinni ja nosti tämän kasvot ylös vedestä. "Hukuttaako yrität itsesi?" Terreth kysyi, ilman tunnetta tietenkin. Hän katsoi naisen vartaloa mietiskelevästi ja piteli toien päätä ylhäällä, jottei nainen vain tukehtunut tuohon veteen. Mies siirtyi hieman, niin että oli naisen sivulla ja siirsi tämän varovasti pois sen lammikon läheltä. sitten hän laski hiuksien varassa Amberin pään sivuttain maahan. "Anteeksi, jos se sattui..." Mies mutisi ja otti ranteestaan toisen siteen pois ja sitoi sillä naisen jalan haavan. Sitten hän katsoi muita haavoja ja helpotti kipua loitsulla.
Puoliverinen oli ihan märkä ja ärtynyt, että oli mennyt tekemään tälläisenkin palveluksen tällekin naiselle. Miksi? Sitä punapää ei oikein edes tiennyt, ehkä pelkästä mielijohteesta. Puoliverinen nosti Amberia istumaan ja otti hänestä tukevan otteen, sitten Terreth nosti koko naisen syliinsä. Hän ei näyttänyt moksiskaan miltään. Puoliverinen lähti kävelemään pitkin suon reunaa, pois sieltä. Täällä oli aivan liian vaarallista. Punapää arveli ja lähti Amber sylissään kävelemään sukkelampaan. Hän levitti siipensä heidän suojakseen. Mustat siivet ja sun sulat suojasivat pahentuvalta sateelta, jolloin mies pisti jalkaa toisen eteen ripeämmin. Hän suojasi naista parhaansa mukaan, kunnes saapui jonkinlaisen kivikon luo, sen suurien kivin alla oli suoja. Hieman matala, mutta se riitti puoliveriselle hyvin. Hän meni hieman kyykkyyn ja istahti kiviselle maastolle. Terreth laski Amberin maahan. Hän katsoi vielä, miten hän voisi helpottaa naisen oloa. Vaikka hän olikin aika tyly, oli hän jo syntyjään puoliverinen enkeli ja jokseenkin oudon auttavainen, vaikkei se sopinut miehen luonteelle. "Oletko hereillä?" Punapää kysyi ja sen jälkeen hän ei sanonut muuta. Koko sadesuojan täytti syvä hiljaisuus ja sadepisaroiden takominen kiviin, jotka kaikuivat hieman peremmällä hyvin ahtaalla.

//Jos pidät tuota hittauksena, niin anteeksi :)

Viesti Pe Maalis 30, 2012 8:55

Amber

Voi sitä veden kaunista kosketusta naamalla. Siitä ei pitkään voinutkaan nauttia, kun taas se eräs tuli ja nosti neidon pään vedestä hiuksista kiinni pitäen. Amber veti puukkonsa vyönsä alta ja yritti tuikata sillä miehen jalkaan - tuloksitta; tytön näkökenttä olisi supistunut ja päässä oli alkanut pyöriä. Hän ei kirjaimellisesti erottanut oikeaa väärästä, joten puukon terä vain heilahti kaukana punapään nilkasta.
''Minulla ei ole syitä hukuttaa itseäni.'' Amber tuhahti raivostuneena. Lumen päälle oli norunut niin pieniä kuin suuriakin plänttejä verta. Mies siirsi varovasti naisen pään pois lammikolta.
''Mitä sinä teet...'' Amber mumisi. Näkökentässä pyöri ja neidon päätä huippasi. Oliko tämä verenhukka? Ei Amber nyt niin paljoa verta voinut menettää, ainakaan vielä, ellei sitten tyttö kokonaan aliarvioinut haavoja. Samoihin aikoihin kun hän näki Terrethin sumean naaman, tunsi hän pahimman haavansa ympärillä puristusta. Tyttö pani myös merkille, että mies yritti helpottaa kipuja loitsuilla, mutta se nyt ei tehonnut tällä kertaa.
Miehen tylyys tuntui jopa tämän käsissä hänen nostaessaan neidon syliinsä. Naikkosta huippasi yhä enemmän irtauduttaan tukevasta maasta. Sitten kaikki yht'äkkiä pimeni. Neito oli yksinkertaisesti menettänyt tajuntansa.

Nya

Viesti La Maalis 31, 2012 8:27

Terreth

Mies tuijotti sumeaa taustaa edessään ja sulki hetkeksi silmänsä. avasi ne uudelleen ja huokaisi. Miksi hän oli näin muka tehnyt? Lempeydestä? Ei sitä mies ei tuntenut, niin kuin iloakaan tai muuta positiivista tunnetta. Tai surua tai edes sääliä. Mitä ne sitten ikinä olivatkaan. Niitä punapää ei tuntenut omakseen. Ne tunteet eivät ollet luotu hänelle. Se oli selvä. Mies mietti hiljaisena tunteitaan. Joka päivä hän näki monen muun itkevän, nauravan tai vihastuvan. Miksi h'n ei tuntenut tuollaisia tunteita enää. Iloa? Se tunne oli jotenkin kaukaisin miehelle, puoliverinen ei käsittänyt. Äkkiä hän katsoi tajutonta naista vieressään tai jos toinen edes oli tajuton. Puoloiverinen kohotti kätensä suulleen ja puraisi lihaansa. Veren rautainen maku valtasi miehen koko suun ja sitten tämän mielen. Veri joka virtasi jokaikisessä elävässä sai hänet aina melko heikoksi sille. Veren ihana rautainen maku. Terreth kuitenkin päästi lihastaan irti ja tiputti omaa vertaan naisen pään viereen.

Se oli tavallaan jäähyväinen tai sitten pelkkä vitsin tapainen merkki, että toinen olisi saanut jonkinlaisen haavan tehtyä miehen kehoon. Terreth tiputti verta rutkaasti siihen ja lopetti lopulta vuodon sitomalla toisesta kädestään siteen haavan ympärille. Puoliverinen konttasi hieman eteenpäin ja nousi sitten polvilleen. Hän katsoi hieman epävarmasti Amberiin, sitten lopulta nousten sateeseen seisomaan, kastuen läpikotaisin. Mies ei jaksanut levittää siipiään suojakseen, joten matka menisi ilman suojaa. Kävellen tietenkin. Punapää lähti kävelemään kivisen suojan luolta maahan tuijottaen. Hän ei tajunnut enää mitään itsestään. Oliko hän sittenkin vain joku outo lintu tässä isossa maailmassa, ilma tarkoitusta. Miehen hahmo katosi sateiseen sumeuteen. Pimeys oli osa Terrethiä, eikä mies ehkä koskaan pääsisi siitä eroon.

//Kiitos pelistä... Vaikkakin tuli hieman hitailtua, mutta kyllä sä ymmärrät :P

Viesti La Maalis 31, 2012 11:32

Amber

Nainen oli saanut tajuntansa takaisin, mutta ei jaksanut avata silmiään sen merkiksi. Hän nukkuisi mielummin. Amber ei enää tuntenut Terrethin kylmiä käsiä vaan sen sijaan kovan ja kylmän maan. Amber ounsateli päässeemsä Terrethin kyydillä sateensuojaan. Miksi mies oli ylpäätään ensin vahingoittanut häntä ja sen jälkeen parantanut fyysiset vammat. Tätä tyttö ei voinut käsittää. Hän ei myöskään voinut käsittää miten hän oli ollut taistelussa niin heikko. Kenties ravintohukkaa? Ei kyllä kestänyt aikaakaan, kun Amber jo päätti herätä. Ei hänellä ollut mitään iloa vain maa'ata ahtaassa kivenkolossa sateensuojassa, kun toinen oli lähtenyt huitelemaan ties mihin. Päätöksen johtamana Amber nousi istumaan, mutta kolauttikin päänsä samantien kovaan kiveen päänsä yläpuolella.
''Auh..'' Amber sanoi ja hieroi päätään. Hän katsahti ympärilleen ja tutki koloa. Sieniä! Nam, neito oli viimein löytänyt jotakin syötävää. Hän nappasi pari sientä taskuunsa ja lähti tähyilemään Terrethiä. Ainoa mitä hän näki oli maassa makaava tumma veri. Oliko vuoto tullut Amberista vai Terrethistä? Terrethistä se ei voinut tulla, joten sen oli pakko olla Amberin. Vai oliko? Amberin verenvuoto oli kyllä tyrehtynyt ja pahin haava sidottu, joten hän päätyi lopulta loogisimpaan tulokkseen: puoliverisen verta. Tyttö lähti köpöttelemään eteenpäin puoliveristä etsien. Sateisesta sumusta oli kuitenkin hankala erottaa mitään, mutta onnen kaupalla neito löysikin etsimänsä.
''Terreth..'' Amber hymähti kaukana pojan selän takana. Tiedä häntä, kuuliko tuo edes. Ehkä neidon ei loppujen lopuksi ollut viisasta lähteä pojan perään. ''Terreth..'' tyttö sanoi uudestaan pojan kadotessa sumuun. Hän pudotti kyyneleen maahan muiden lukuisten sadepisaroiden joukkoon.

//Jaa tässäkö tää sitten oli? :D

Nya

Viesti Su Huhti 01, 2012 11:10

//Varmaan :) Mut jos tahot alottaa jonkin uuden pelin nii siitä vaan. On mulla neljä peliä menossa, mut kaikki vastaajat ovat nii hitaita tai sit niiden inspi on kadonnu, nii siit vaan :) Jos vaan tahot//

Viesti Su Huhti 01, 2012 11:26

//Käypi. Minkä hahmon haluaisit peliin?

Nya

Viesti Su Huhti 01, 2012 11:43

//Jatketaanko samoilla hahmoilla? Muuten saat ihan itse valita minulta kenet vain >:)

Viesti Su Huhti 01, 2012 12:30

//Käy mulle :D. Pitäs vaan jonkinlaista juonta suunnitella. Ja mihin tehään jne?
Edellinen

Paluu Suoalue Nenad

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia