That target is mine!


Suurimman joen Meinradin ja suurimman järven Aodhán lähettyvillä aukeaa suoalue, joka tunnetaan nimellä Nenad. Suoalue on suuri ja vaihteleva, mutta varmaa on, että tulet suohon uppoamaan, jos liian syvälle ja liian varomattomasti kuljet. Suoalueella tuntuu alati olevan usvaa ja hämärää, vuorokaudenajasta riippumatta. Puhutaan, että suoalue on kirottu ja siellä liikkuu alkusotien aikaisia aaveita.
Varsinaisia muita soita Quinn metsästä ei löydy, ellei satunnaisia vettyneitä alueita lasketa.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ti Syys 13, 2016 8:45

Re: That target is mine!

Alvara kohotti kulmiaan, kun sintti kävi laskemaan miekkansa terän tajuttoman kurkulle. Hänen kasvoilleen kuitenkin piirtyi viekas hymy tuon sanojen myötä. "Oi, kyllä minä välitän, paljonkin", hän sanoi viehkeästi ja heilautti miekkojaan käsissään ja katseli kuinka toinen vain piteli yksinkertaisesti miekkaa tajuttoman kurkulla. "Mutta sitä olen nyt vain sellaisella tuulella, että sinun katselemisesi jo tyydyttää", hän sanoi ivalliseen sävyyn. Nainen viekeästi käveli tajuttoman luokse, kyykistyi ja alkoi kaivamaan tuon taskuja. Hän löysi sieltä rahapussin, jota tyytyväisenä ravisteli hieman. Toki miehestä saisi enemmänkin rahaa, mutta kaipa hän voisi luovuttaa tämän kerran. Sen verran veikeän veikon hän oli löytänyt itselleen. Olisi sääli, jos he molemmat tappaisivat toisensa. Pitihän sitä nyt vähän päästä purjeella pitemmälle.
Nainen nousi ylös tajuttoman viereltä ja huokaisi vain sujauttaen pienen rahapussin rintojensa väliin tyytyväisenä. Sen jälkeen hän asetti miekkansa reisilleen. "Kerta olet niin jääräpäinen, sintti. Luovutan hyvällä. Tiedämme kummatkin varsin hyvin, ettei kumpikaan meistä tule voittamaan toisiamme miekkojen kanssa", hän sanoi rauhallisesti. "Joten minä otan tämän, pidä loput", hän sanoi heiluttaen rahapussukkaa ja osoitti tajutonta. Merenneito toki luovutti miehen suhteen, mutta voisihan hän aina käydä anastamassa palkkiorahat, jos oikein halusi. Noh, se olisi toinen tarina. "Hmm, jos haltioiden kulmilla koskaan liikut, suippokorva. Kipaise sanomassa hei", Alvara sanoi ja muiskautti huuliltaan lentosuukon sukulaistaan kohden.

Sen enempää puheitta nainen vain kääntyi hyräilleen läheistä järveä. Hänelle kelpaisi nyt pesu ja siistiytyminen. Äkisti hän käännähti toiseen. "Oooh! Sinun kannattaa putsata itsesi ennen kuin alat tuota palauttamaan ja kannattaa köyttääkin jos sellaista löytyy", hän sanoi virne kasvoillaan ja sitten Alvara pysähtyi järven rantaan katsoen kirkasta valoa ihanoivasti, vaikkei se nyt merivedestä mennyt.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears

Viesti Ti Syys 13, 2016 9:20

Re: That target is mine!

Ruskeakatse kapeni, naisen käydessä astelemaan lähemmäs ja kopeloimaan tajuttoman taskuja. Rahaahan sieltä löytyi, mikä ei ollut yllättävää ryöväri kun oli kyseessä. Mies ei oikein tiennyt miten ottaa toisen sanat, hänen katselemisensa tyydytti, tch. Toiselle kävi tämä asetelma, tuo otti mitä etsintäkuulutetun taskuista löytyi ja hän saisi viedä tuon mennessään ja lunastaa palkkionsa. Tietenkin nainen valitsi helpomman vaihtoehdon, pikku rahapussukkaa ei ollut vaikea kanniskella.
Trent ei hetkeen sanonut mitään, seurasi vain naista katseellaan, kun tuo hänelle maireasti hymyili. Miekan teräkin pysyi visusti tajuttoman kurkulla.
"Lakkaa kutsumasta minua sintiksi... Sano Trent." Hän lopulta tuhahti turhautuneena, ehkä esittäytyminen oli pieni höltymisen merkki, mutta ei hän nyt liian tuttavalliseski aikonut ryhtyä, mokoma valas.

Trent veti miekkansa takaisin sen tuppeen, silmäillen naisen askelia vettä kohti. "En tarvitse neuvojasi, tiedän mitä teen." Mies murahti, kyykistyen miehen puoleen. Köyden hän oli unohtanut majatalolle, joten suikale kangasta tajuttoman omasta paidasta sai kelvata. Maasta sojottava puukko tuli tarpeeseen kankaan leikkaamiseen. Pian oli tajutonmies nostettu nojaamaan lähintä ohutta puuta ja kädet vedetty puun taakse, sekä tiukasti sidottu.
Sen myötä Trent asteli veden äärelle, pitäen naista kuitenkin silmällä, samalla kun veti hanskansa pois käsistään ja kaujoi sitten kylmää vettä mutaisille kasvoilleen.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ti Syys 13, 2016 9:33

Re: That target is mine!

Mies parka tahtoi, että hän lakkaisi nimittelemästä sintiksi, mutta sitähän tuo juurikin oli, ei ehkä vedessä. Ei sitä koskaan tiennyt, mutta sinttihän ei koskaan tarkoittanut aina sitä tiettyä kokoa. Se koko pysyisi aina sinttinä, vaikka kuinka iso tahtoisikin olla. Sintti esittäytyi Trentiksi, johon nainen vain hymähti. "Hyvä on Trent. Lakkaan sitten sanomasta sinua sintiksi, mutta itse pidin siitä nimestä oikein paljon", hän totesi muka viattoman hymyn kera. "Noh, kerta tässä nimiään jaetaan, niin voit kutsua minua Alvaraksi", hän sanoi naurahtaen ja laski miekkansa reisiltään. Trent hoiti sukkelasti tajuttoman miehen sitomisen ja kääntyi sen jälkeen hänen peräänsä järven rantaan. Merenneito ei pelkkiin kasvojen pesemiseen jättänyt tätä "siistiytymistä", hän halusi vettä. Mies taas vain heitteli vettä kasvoilleen, mikä sai merenneidon vain ilkikurisempaan olotilaan.
Hän veti kuraiset saapikkaansa jalastaan ja putsasi ne vedellä. Sen jälkeen hän vain tylysti, ilman häpeeää veti mekkonsa päältään. Rahapussin toki hän oli ottanut ulos, mutta sitä hän ei miehelle antaisi rantaan. Saisi tulla rahanpesuun hänen mukanaan. Alvara oli muutenkin nälkäinen, kerta oli koko yön ollut liikeessä ja metsästänyt turhaan tätä miestä, jonka nyt vain luovutti toiselle.

Nainen oli ilkosen alasti. Alvaraa ei voisi vähempää kiinnostaa mitä mieltä Trent siitä oli, tämä oli merenneidon luonto. Tuo otti pari innokasta juoksu askelta kohti järven vettä ja huusi: "Pommi tulee!"
Alvara pamahti veteen niin, että vettä roiskui vähän kaikkialle. Merenneidon koko kasvoi muutamilla kymmenillä senteillä ja tuon hiukset saivat lisä volyymiä kylmässä vedessä. Veden yläpuolelta käsin saattoi nähdä vain tumman varjon, joka kasvoi hieman kokoa. Alvara ui järvessä huoletta siistien itsensä ja sitten hän kävi saalistamaan muutaman kalan itselleen, kunnes nousi pintaan ja ui huoletta yksi kala suussa sekä kaksi muuta molemmissa käsissään. Hän heitti kalalla Trentiä. "Ole hyvä", hän sanoi ja irvisti toiselle syödessään jo toista kalaa.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears

Viesti Ti Syys 13, 2016 9:52

Re: That target is mine!

Alvaraksi esittäytynyt nainen, kävi putsaamaan saappaitaan vedessä, mutta sen jälkeen ryhtyi riisuutuman häpeilemättä. Trent ei hämilleen moisesta mennyt, käänsi vain katseensa muualle, siihen asti että toinen pääsi hyppäämään veteen. Hänestä kyllä tuntui, ettei naista olisi haitannut, jos hän olisi tuijottanut.
Vesi roiskui pitkälle, ropisten pieninä pisaroina Trentinkin päälle, joka joutui pyyhkäisemään uudelleen kuivaamiaansa kasvoja. Osasi toinen olla sitten lapsellinen.
Niin kuin saattoi odottaa, näytti Alvaran siluetti veden alla muuttumaan. Toisen kadotessa järven syvyyksiin, mies laski katseensa alas haarniskaansa, kuivunutta mutaa ja verta oli kaikkialla. Hänen pitäisi hinkata ne puhtaaksi majatalolla.

Vesi loiskui, kun Alvara palasi takaisin veden pintaan ja viskasi kalan Trentiä kohti. Se läiskähti päin näköä ja sai miehen horjahtamaan takmukselleen. "Hei! Katso minne viskot!" Tämä ärähti vetäen sätkivän kalan naamaltaan, puristaen sen otteeseensa. Purtavaksi toinen sitä tarjosi. Katse laskeutui kalaan. "Vihaan ahventa." Mies muka mutisi tyytymättömänä, mutta puri kalalta silti pään irti.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ti Syys 13, 2016 10:10

Re: That target is mine!

Ahven osui ja upposi ja merenneito vain nauroi toisen ärinälle. Vaikka Tren sanoi vihaavansa ahvenia kyllä tuolla se näytti silti kelpaavan. Puri oikein päänkin pois ja jäysti sitä kuin kiukkuinen kakara. Alvara kävi vielä veden alla ja haki syömän vielä ruokaa, kunnes oli täynnä. Hän suuntasi pinnalle ja rantaan. Merenneidon hiukset valuivat hänen alastoman kehonsa peitteeksi, kun hän nousi hieman matalempaan veteen ja lopulta nosti itsensä helposti yläs järvestä saaden jalkansa takaisin. Taas aivan puhtaana nainen puristeli hiuksiaan, jotka lyhentyivät silmissä. Hän piti suussaan rahapussia ja veti mekkonsa vielä nihkeän ihonsa päälle. Ei se haitannut, viileä vesi oli tehnyt terää ja vesi yleensäkin.
Merenneito rupesi kasaamaan asustustaa kasaan. Kun sen hän oli tehnyt saattoi nainen vilkaista Trenitin puoleen, joka nyrpeän näköisesti oli hangannut haarniskaansa. Toki hänen mekkonsa oli kauniin veren värittämä, mutta eiköhän Alvara pääsisi helpolla, jos johonkuhun törmäisi ja anastaisi tuolta vaatteet. Ei hän siten herättäisi enempää katseita, jos hänellä olisi vain vähän nuhjuisemmat vaatteet. Verta kun työpaikan isännöitsijä ei sentään tahtonut taloonsa. Kyllä tuo tiesi palkkaamansa tähden välityöt aina silloin tällöin.

"Niin, makean veden kala vai" Alvara kysyi aivan kiinni Trentin suipossa korvassa. Hän oli vain ilmestynyt miehen viereen ja kyykistynyt kysymään kysymyksensä. Toisaalta hänen kasvoillaan paistoi ilkikurinen virne, kun hän esitti kysymyksensä. Pientä kiusaa, ei se tehnyt pahaa kenellekään. Kunhan ei ärsyttäisi väärää henkilöä.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears

Viesti Ti Syys 13, 2016 10:27

Re: That target is mine!

Trent sylki kalan luita ja ruotoja suustaan, nyppien ahvenen piikikkäitä evia irti. Niitä hän ei halunnut suuhunsa. Muuten kala upposi raakana sisäelimineen kaikkineen. Alvarakin oli saanut mahan täydeltä hankiutuen takaisin kuivalle maalle. Niin kuin mies oli olettanut, ei tuo välittänyt alastoman ruumiinsa esittelemisestä. Trent vain tuhahti itsekseen ja piti toista vain silmällä, vähän väliä vilkuillen, ei sen kummempaa...
Katse kääntyi kohti järveä, olisi hän mielellään sinne pulahtanut, jos ei olisi joutunut vahtimaan saalistaan. Hän ennättäisi pulikoida saatuaan rahat, majatalon ammeessa jos ei muualla.

Mies säpsähti, kuullessaan naisen äänen turhankin läheltä. Tämä nojautui Alvarasta kauemmas, samalla kun kääntyi tuon puoleen. "Makean... toisin kuin sinä?" Mies kysyi takaisin, kyllä sen suolaisuuden haistoi nyt kun nainen näin lähellä oli. Trent söi loput kalastaan, jonka raadon viskasi veteen, ennen kuin nousi ylös. "Kiitos kalasta kai." Mies totesi, pyyhkien vielä suomun jämiä suupielistään.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ke Syys 14, 2016 3:00

Re: That target is mine!

Trent tuntui hieman säpsähtävän hänen ilmestymistään siihen viereen, joka sai neidon vain hykertelemään toisen reaktiolle. "Niin?", hän totesi ja katseli toista pää kalleellaan. Trent ei suoranaisesti vastannut hänen kysymykseens, johon Alvara vain kohautti olkiaan. Sintti myös kiitti kalasta, tavallaan. "Mikäs siinä, ilmaista ku on" hän totesi kauniisti sanoen. Kalan saalistaminen oli helppoa merenneidolta, joka oli suuri ja nopea. Meri kun oli niin valtava verrattua järveen ja siksihän piti olla nopea, että sai edes kiinni saalistaan niin aavalla alueella.
Merenneito katsoi vielä hetken saalista joka sidottu oli. Hän levitti kasvoilleen kuitenkin vain hymyn ja kääntyi Trentiin. "Tapaillaan", hän sanoi ja nopeasti soi miehelle suukon tuon poskelle, kunnes lähti hilpeästi hyräillen omille teilleen. Ei Alvara sentään aikonut miestä viedä, mutta hän toki kyllä voisi seurata tuota salaa. Aikoisiko hän anastaa rahat? Ehei, ei nyt sentään, kunhan vain pienesti kiusasi varjostamalla tuota salakavalasti. Jos Trent osuisi lähelle merta hän voisi hyvinkin anastaa rahat ja hypätä mereen.

Merenneito oli kuitenkin sanonut isännälleen palaavansa muutaman päivän kuluttua niin sellainen ei varmaan käynyt. Hän pitäisi jättää rahan anastamiset joksikin muuksi päiväksi. PIeni rahapussi kili rintojen välissä ja se saisi riittää ainakin toistaiseksi ahneelle merenneidolle.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears

Viesti Ke Syys 14, 2016 3:37

Re: That target is mine!

Trent kavahti kauemmaksi, mutta Alvara ennätti häntä suukottamaan poskelle. Mies soi naiselle mulkaisun, samalla kun tuo käänsi hänelle selkänsä hyvästit jätettyään. Mies nosti kätensä poskelleen, jota toinen oli suukottanut. Hetken hän siinä seisoi Alvaran perään tuijottaen, kunnes tajusi mitä teki ja ryhtyi hinkkaamaan poskeaan, kuin se olisi saanut tartunnan.
Murahtaen itsekseen, Trent kääntyi sidotun miehen puoleen ja asteli tuon luokse. Kyllä hän vilkuili vielä suumun sekaan minne merenelävä oli kadonnut, mutta lopulta heivasi vain tajuttoman miehen olalleen, kiroten samalla kuinka painava tuo oli.

Trentin matka kävi tällä kertaa suon vierttä pitkin kohti lähintä kylää. Välillä mies kääntyi katsomaan taakseen, mutta eihän sumun seasta pitkälle nähnyt. Jotain rasahduksia ja lintujen ääniä välillä metsän lomasta kuului.
Aurinko oli noussut korkeammalle, kun Trent viimein pääsi hiekkatiille, jota pitkin oli helppo kulkea. Hartialla roikkunut mies oli lopulta herännytkin ja protestoi nyt hieman mitä kivuiltaan pystyi. Trent kuitenkin hiljensi tuon uhkaamalla murtavan tuolta lisää kylkiluita.

Kylä minne hän viimein päätyi kuului haltioille, varsin pieni ja rauhallinen. Vetehinen suunnisti kohti kylän vartioinnista vastaavaa sotilastupaa. Etsintäkuulutus tälle miehelle oli tehty haltioiden puolelta, joten ihan mikä tahansa haltioiden johtama kylä ottaisi miehen vastaan ja maksaisi palkkion. Siksi Trent oli valinnut tämän kylän majapaikakseen, se kun oli ollut myös lähellä viimeisintä aluetta missä kuulutettu oli nähty.
Trent veti kantamuksensa alas maahan, kun oli päässyt sotilastuvan ovista sisään. "Tämä mies oli etsintäkuulutettu, tulin hakeman palkkioni." Trent ilmoitti, katsellen nyt tuvan aulassa istuskelevia sotilaita, jotka tuijottivat häntä ja saalista hetken hämmentyneinä. Yksi sotilas lopulta päätti käydä tarkistamassa miehen henkilöllisyys ja kun se oli varmistettu, ojennettiin Trentille mukavan lihava rahapussi käteen.
Mies astui takaisin ulos, puristaen pussukkaansa tiukasti kädessään ja suuntasi kohti majataloa.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ke Syys 14, 2016 4:10

Re: That target is mine!

Alvara oli lähtenyt omaan suuntaansa, mutta oli kuitenkin kääntynyt jossakin vaiheessa. Hän oli lähtenyt sintin perään hiljaa ja varovasi. Hän varjosti tuota tarkasti sumusta huolimatta, mutta hiekka tien tullessa vastaan sai merenneito hyvin hajua siitä missä he olivat. Yksi majatalo tästä kylästä oli palkannut hänet kerran sisään ja hän oli vetänyt puoleensa paljon asiakkaita, josta majatalon isäntä oli pitänyt ja kehottanut tulemaan useammin. Kerta merenneito oli nyt Trentin jalan jäljissä tänne tullut miksei hän kävisi majatalossa. Voisi yöpyä siellä ja hakea hieman pikkuhupia miesten kanssa.
Alvara tuli kauempana niin, ettei saaliskaan huomannut hänen siluettiaan kaikelta räyhäämiseltään. Kyllä sen kuuli kauas ja herätti mukavasti huomiota tiellä kulkioiden katseissa. Kylään päästyään Alvara lopetti sintin varjostamisen ja lähti iloisesti majataloon, jossa oli ollut keikalla. Hän saapui talolle tietäen varsin hvyin missä se oli. Hän avasi oven ja levitti kasvoilleen hymyn. "Qu!" hän huudahti niin, että koko majatalon kapakka osa heräsi katsomaan tulijaa. Kapakan tiskin takana seisoi melkoisesti pituutta omaava mies, mutta tuon pituus syntyi lipevästä käärmeen hännästä, joka jatkui aina keittiön puolelle. Mies nosti kasvonsa naiseen ja näytti ilahtuneelta. "Tham!" tuo huudahti naiselle takaisin ja merenneito hetkessä oli porhaltanut tiskin eteen. "Mikä sinut toi tänne?" Qu kysyi, johon nainen selitti etsintäkuulutetusta ja sen jälkeen pyysi yö sijaa. Alvara myös totesi, että jos isäntä tahtoi hänestä illan tähden hän voisi hyvin tarjoutua. Qu välittäisi sanan isännälle ja tarjosi naiselle sitten lasillisen. Sen jälkeen käärme mies katosi takahuoneeseen.

Alvara tarttui hymyillen tuoppi lasiin ja tyhjensi sen kiitollisena. Pian mies palasi ja totesi, että isäntä oli vallan ilahtunut naisen tarjouksesta. "Ja sopimushan pitää?" Alvara kysyi mieheltä, joka nyökkäsi vino hymy kasvoillaan. "Tietenkin", tuo sanoi. Nainen hymähti siihen ja kiitti juomasta. Hän sai käärmemieheltä avaimen, jonka jälkeen nainen hyppien lähti huoneeseensa.
Huoneessaan hän riisui vaatteensa ja katsoi niitä, hän tarvitsi levitti hymyään, tänään sitä saataisin enemmän kuin siitä etsintäkuulutetusta. Huoneeseen oli tuotu pari asua naiselle, joka nyt tutki kangasta ja sen koristelua. Liian peittäviä. Alvara tarttui miekkaansa ja alkoi leikkamaan asuja aivan tylysti ja yhdisteli niitä, kunne soli saanut asukokonaisuuden valmiiksi. Siihen mennessä iltapäivä oli ehtinyt saapua ja Alvara olisi valmis viihdyttämään miehiä jopa pikkutunneille asti. Alvara asetti ensin rintojensa päällekangasta kireästi. Enempää kangasta ei tullut rintojen päälle. Sitten hän veti revityn hameen ylleen, jonka jälkeen alkoi erilaisten koristeiden laittaminen naisen päälle. Asun olessa hyvin päällä saattoi nainen lähteä kapakan puoleen hieman pitämään hauskaa miesten kanssa.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears

Viesti Ke Syys 14, 2016 5:36

Re: That target is mine!

Majatalolle päästyään Trent suuntasi suorinta tietä huoneeseensa. Oven vedettyään takaansa kiinni mies nakkasi rahapussukkansa vuoteelle ja istahti alas tuolille, joka seisoi kaminan vieressä huoneen nurkassa. Aamu oli ollut pitkä ja uuvuttava, kiitos sen naisen aiheuttaman kinastelun.
Trent ryhtyi riisumaan rintapanssariaan, kuin myös jalkojen suojuksia. Kuivunutta mutaa varisi haarniskan metalliselta pinnalta. Siinä kyllä olisi jynsäämistä. Huokaisten mies nousi paikaltaan kun oli saanut haarniskan pois yltään. Nahkaiset hanskat jätettiin tuolille.
Loput aamupäivästään mies käytti haarniskansa hinkaamiseen ja miekkansa kiillottamiseen. Samalla tämä ajatteli kuinka helpommalla oli päässyt, jos ei olisi törmännyt siihen merenelävään. Tosin naisen ajatteleminen pisti ärtymmyksen paistamaan tämän kasvoilta.

Iltapäivään mennessä haarniska ja miekka hohtivat puhtauttaan, mutta samaa ei voinut sanoa miehestä itsestään. Trentin yllä oleva tumma paita oli lian peitossa, housutkin olivat samassa likaisessa kunnossa. Mies päätti ottaa kylvyn. Tämä nappasi pyyhkeen olalleen ja puhtaat vaatteet kainaloon, ennen kuin suuntasi ulos huoneestaan majatalon kylpytilojen puolelle. Sitä ennen hän varmisti tiskiltä, oliko miesten vuoro käyttää pesutiloja. Tiskin takana luikerrellut naga oli todennut, että suurinosa majatalon asukkaista oli tällä hetkellä miehiä, joten vuoro oli heidän. Tsikinpitäjä naureskeli vielä siihen päälle, että talon ainoaa naisasukkia tuskin haittaisi, jos tuo joutuisi miesten seurassa peseytymään, mitä ikinä se sitten tarkoittikaan.
Tähänaikaan päivästä Trent sai onnekseen peseytyä omassa rauhassa. Eihän saaveista veden kauhominen niskaan järvessä pulikointia voittanut, mutta se kelpasi tähän hätään. Hän antoi suomuisenkin olemuksensa nautiskella vedestä jonkin verran, siinä loikoillessaan pesutilan lattialla pienen tovin. Päästyään eroon mudasta ja verestä, kuivasi mies itsensä, puki puhtaat vaatteet ylleen ja palasi huoneeseensa. Ylleen Trent oli saanut tummansininen nyöripäitä ilmavine hihoineen ja samanlaiset nahkaiset housut kuin hän oli aiemmin yllä pitänyt, ne kun oli tehty samasta eläimestä.

Pörröttäen auki oleviaan hiuksia kuiviksi, mies katsahti rahapussiin, joka edelleen lepäsi vuoteella. Ehkä hän voisi hieman siitä tuhlata, olihan päivän työ ollut varsin raskas. Tämä haroi hiuksensa suoriksi ja välittämättä niiden kosteudesta Trent sitoi niista osan poninhännälle takaraivolleen ja tyhjensi osan palkkio rahoista vyöllään roikkuvaan pussukkaan. Miekkaansa jättämättä jälkeensä mies veti saappaat jalkaansa ja suuntasi sitten huoneestaan käytävään, lukiten oven perässään.
Kapakan puolle päästyään Trent asteli suorinta tietä tiskille, ostaen illan ensimmäisen tuopillisen ja tilasipa lohikeittoa, hän ei ollut syönyt viimeksi kuin sen raa'an kalan.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ke Syys 14, 2016 6:39

Re: That target is mine!

Alvara kävi takahuoneen puoleen salaa, ettei kukaan miehistä nähnyt häntä. "Qu, onko teiläkin tänään luvassa musiikkia?" nainen kysyi. Hänen otsallaan lepäsi kauniisti helmiä ja ne korostivat jopa hänen silmiään säihkeellään. "Totta kai, piitähän sitä jonkun säestää kaunista lauluasi, vaikkei siihen kauheasti tarvitakaan musiikkia", tuo totesi naurahtaen ja lipui Alvaran luokse. Tuo katseli naista ja kiersi tuon ympärille. "Hmmm... Varsin näppärää" Qu totesi virne kasvoillaan ja sai merenneidolta vain näpäytyksen suomuisille kasvoille. "Saa koskea, jos vain maksat", hän hymähti ilkikurinen hymy kasvoillaan. Käärmemies vain pyöräytti silmiään ja suki merenneidon hiuksia nopeasti kuosiin sekä katsoi velvollisuudekseen lisätä vielä hieman koreutta naisen kauneuden ylle. Lopulta Qu ojensi naiselle hunnun. Alvara otti ohuen, lähes läpinäkyvän hunnun käsiinsä yllättyneenä. "En tiennytkään, että olisit pitänyt tämän tallessa", hän totesi ja asetti hunnun kauniisti päänsä päälle suojaten kasvonsa. "Jätit sellaisen vaikutelman, että tulisit uudestaan", mies totesi ja lähti johdattamaan naista takahuoneen puolelta kohti kapakkaa.
Vieno musiikki oli alkanut soida kapakan puolella ja pöydillä jo istui miehiä. Qu palasi tiskin ääreen ja Alvara jäi vielä takahuoneen oven suuhun. Hän kuunteli musiikkia ja paranteli huntua kasvoilleen. Se peittäisi hyvin henkilöllisyyden, ellei tanssiatarta tunnistaisi siitä tatuointi ryöppäästä. Sitten musiikki vaimeni ja kuului ääni. "Meillä on ilo tarjota teille viihdettä oikein sievän neidon turvin", ääni kuului paikan isännälle, jonka tuuhea parta liikkui aina kun tuo selosti ylpeästi. Sitten mies antoi tilaa naiselle, joka käveli elegantisti tilaa tehdylle alueelle. Häntä ei juurikaan näkynyt hunnun alta, mutta hänen vartalonsa näkyi ja se jos mikä sai miesten suusta karkaamaan huokaisuja.

Alvara nosti kauniisti kätensä kohti kattoa, antasen sormiensa hivellä kehoaan. Musiikki oli hidasta, lähes kiihottavaa, kun nainen lumosi kehollaan katsojansa. Jokainen liike oli sulava ja hallittu, mutta kasvoja ei Alvara vieläkään paljastanut. Musiikin alkaessa rytmittymään ja kovenemaan nainen kääntyi. Hän avasi suunsa ja päästi ensimmäiset suloiset laulunsa ilmoille. Melodia iski kuin hyökyaalto. Merenneito kääntyi vetäen hunnun päältään ja heilauttaen sitä kuin ruoskaa kohti ensimmäistä pöytää. Pöydässä olevat miehet säpsähivät hunnun iskiessä pöytää, mutta sen jälkeen tuleva yllätys sai miehen kaivamaan rahoja esiin. Alvaran jalka asetettiin pöydälle ja tuo lauloi. Hän siveli säärtään aina sisä reiteen ja kiepsahti pois ensimmäisen pöydän luolta. Hän tansahteli ja taipui kauniisti seuraavan pöydän luokse makaamaan pöydälle. Kuului hengen vetoja. Nainen siveli kehoaan tietäen, että sitä haluttiin. Hän nousi ylös hipaisi miehen huulta ja siirtyi seuraavaan. Elegantisti nainen siirtyi ja teki pöydästä pöytään tervetulo toivotuksia niin äänellään kuin kehollaan.
Aina sinne asti, kun hän saapui jonkun tutun pöytään. Tuon pöydän päälle hän ei lähtenyt makaamaan, vaan pyörähti tuo ympärillä ja lauloi tälle kauniista korvaan. Hän antoi käsiensä vienosti hipoa Trentin käsi varsia, kunnes hän päätti ne olkiin ja kulki seuraavaan pöytään. Esiintyessään hän ei antanut tuttujen häiritä. Nainen lauloi aina vain, ahneemmalla äänellään. Hän tanssi miehille, nousi pöydille ja antoi näiden koskea, kun nuo työnsivät pieniä hopeisia kolikoita hameen vyöllä roikkuviin pusseihin.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears

Viesti Ke Syys 14, 2016 7:21

Re: That target is mine!

Trent otti lohikeittokulhonsa ja tuoppinsa, siirtyen kapakan pöytään, josta oli näkymä hiljakseen hämärtyvälle kyläkadulle. Mies kävi lusikoimaan ruokaansa rauhassa, lohipalat maistuivat hyvin, mutta potut ja muut kasvikset hän jätti kulhon pohjalle. Ruaon päätteeksi, hän pyysi nuorelta pojalta, joka toimi nähtävästi tarjoilijana, toista tuopillista. Lisää miehieä näytti astuvan majatalon kapakaan, alkoihan päivä olla siitä pisteessä, että päivän työt oli tehty.
Tosin isoon mies joukkioon taisi olla aivan eri syy ja se selvisi pian isännän julistamana.
Trent käänsi katseensa muiden lailla tiskin suuntaan, jonka takaa astui esiin varsin paljastaviin vaatteisiin ja huntuun sonnistautunut nainen. Vetehinen kohotti toista kulmaansa epäileväisenä, jokin naisen kehon tatuoineissa tuntui tutulta. Tanssia ryhtyi keikailemaan musiikin tahtiin varsin sulavasti, kuin merenpohjan levä virtauksessa. Siinä ohella Trent sai toisen tuopillisensa, jonka hän maksoi, katseen palatessa sen jälkeen takaisin naiseen.

Trentin tutkiva katse sai pian erin sävyn, kun tansiatar veti hunnun pois kasvoiltaan. Tietenkin tatuoinnit tuntuivat tutuilta, hän oli nähnyt niistä vilauksen tänä aamuna! Vaistomaisesti kulmat painuivat kurttuun. Seurasiko Alvara häntä? Mokoma niljakas monni.
Siinä ohella kävi myös varsin selväksi millainen nainen Alvara oikein oli, hän ei olisi yllättynyt, jos tuo myi kehoaan rahaa vastaan, siltä tuo miesten lääppiminen ainakin näytti.
Ei Trent sitä tietenkään myöntänyt, mutta toinen osasi selvästi tansia ja viihdyttää miesyleisöä. Olisi kai hänkin siitä nauttinut, jos ei olisi tiennyt millanen nainen oli luonnoltaan.

Alvaran kuljettua pöydästä pöytään, lopulta tuo pääsi Trentin pöydän luo. Nainen ei näyttänyt yllättyneeltä, joten kyllä tuo selvästi tiesi hänenkin olleen täällä. Trentin ilme ei ollut yhtä hullaantunut niin kuin muiden miesten, hän vain tuijotti toista kulmiensa alta, samalla kun nainen kävi tansahtelemaan hänen ympärillään. Menipä tuo jopa koskemaankin häntä. Trent ei huomannut pidätelleen hengitystään, kunnes Alvara lainehti jo seuraavaan pöytään. Mies tuhahti käytökselleen ja tarttui tuoppiinsa kulauttaen sen puolilleen, jääden sitten kuuntelemaan ympärillään jatkuvia henkäyksiä ja merenneidon petollista laulua. Se oli turhan ailahtelevaa hänen mielestään, vetehisen lauluääni oli jykevämpää ja vahvempaa, vaikka hän itse sanoikin.
Moni oli luonut Trentiin kummastelevia katseita, kun tämä oli niin kireältä näyttänyt tansijan käydessä lähelle. Mies saattoi kuulla kuinka joku kuiski naapuripöydässä, kuinka hän varmaan oli päästänsä sekaisin. Vedenpoika puri hammasta ja kääntyi vihaisen näköisenä naapuripöydän kaksikon puoleen. "Te tässä olette sekaisin, kun uitte tuon pedon koukkuun, kuin kaksi aivotonta kultakalaa." Trent murahti hampaidensa välistä, saaden miehet säpsähtämään, mutta kyllä nuo näyttivät ärtymystään miehelle takaisin mulkoilemalla.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Ke Syys 14, 2016 9:18

Re: That target is mine!

Trent ei näyttänyt kovin ilahtuneelta hänen jälleen näkemisestään. Merenneito kuitenkin nautti hyvin paljon siitä kuinka miesten silmät lhes laahautuivat hänen kehoaan pitkin. Tuomitsi sitten kuka tahansa hänet huoraksi voisi Alvara sanoa hyvillä mielin, että kyllä. Hän ylpeä työstään, työ oli työ missä muodossa tahansa. Toki paheksuntaan hän oli saanut kehonsa myynnistä, mutta mitä hän siitä välittämään. Hän nautti seksistä muodossa kuin muodossa. Miesten hallitseminen pedissä oli hauskaa ja näiden kanssa leikkiminen oli myöskin erityisen hauskaa, miksei Alvara sitten saman tein juhlistaisi näitä kauniita aatteitaan. Syömällä vaikka yhden herttaisen miehen?
Lisäksi, että Trent ei ollut tyytyväinen asioihin tuo näytti aiheuttava pientä ärtymystä naapuripöydän miesten kanssa. Mehevää Alvara mietti. Hän lauloi edelleen ja tanssi minkä jaloiltaan pääsi. Hän heitti huntaan taipuessaan ja piti sen esityksessä hyvinkin kiinni. Huntu kuitenkin päätyi tutulle miehelle, kun Alvara sen heitti. Qu sai hunnun itselleen, joka sai miehen vain hymyilemään. Alvara jatkoi tanssimistaan aina siihen asti, että ilta alkoi ollemaan myöhä. Silloin hän kiihdytti tahtiaan humaltuneiden miesten sekaan. Hän kannusti juomaan ja hän tanssi ostaneille. Hän oli majatalon yksi hyvä vetonaula tämän illan.

Illan jatkuessa alkoi tanssiminen ja musiikki laantua. Musiikki kuitenkin jatkoi, mutta merenneito lopetti ja tiskin takana oleva käärme mies ojensi juotavaa naiselle. Nainen joi kiitollisena ja nojasi sitten tiskiin. Hän tuijotti läpi mies meren kohti Trentiä keltaisilla silmillään. Hänen kasvoillaan oli hymy ja hän veti juoman alas kurkustaan. Nianen suki hiuksiaan ja kuunteli, kuinka ahnaasti miehet tarjoutuivat pitämään seuraa yksinäiselle naiselle tänä yönä. Alvara tosin halusi kyllä nopeatsi nukkumaan, hän oli valvonut jo edellisen yön. "Qu, hommaa tuo fisu minulle", hän kuiskasi miehelle, joka oli ojentunut naisen puoleen kuunnellakseen tuon kuiskintaa. Käärme mies vilkaisi mieheen ja nyökkösi. Mies lähti tiskin ääreltä miesten joukkoon. Pitkä käärmemäinen keho luikerteli noiden ohitse, kunnes se pysähtyi Trentin viereen, mutta ojentuikin tuon sijaan tuon naapuri pöytään. "Neiti Tham haluaisi viettää lasin kanssanne", mies sanoi ja sai vielä melko selkän miehen kohottamaan yllättyneenä kulmiaan. Tuo suostui ja lähti käärmemiehen mukaan rehvastellessaan kuinka saisi naista tänä iltana.
Asia oli kuitenkin niin, että merenneito oli analysoinut miesten joukosta varakaimmain ja veisi tuon petiinsä. Mies saapui leveä virne kasvoillaan ja nainen nojasi tiskiin vienosti.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears

Viesti Ke Syys 14, 2016 9:51

Re: That target is mine!

Trent ei tiennyt tahtoiko juoda tänä iltana liiakseen, kun Alvara oli päätynyt samaiseen majataloon hänen kanssaan. Juoniko tuo jotain? Saattoihan olla, että hän ajatteli asioita aivan liikaa. Olihan kylä lähin majapaikka, joten ei se loppupeleissä niin sattumaa voinut olla.
Huomaamattaan Trent oli tilannut pari tuoppia lisää ja illan aikana oli uponnut vielä muutama siihen päälle, ei hän muuten tätä musiikin tahtiin hoilaavaa mies massaa olisi muuten kestänyt. Ei hän umpi humalassa ollut, oli vain saanut sopivasti punaista väriä nenänpäähän ja ärtymyksen katoamaan. Olo kyllä alkoi olemaan väsynyt, tänään oli tullut heiluteltua miekkaa olan takaa ja raahattua aikuista miestä olalla pitkin suota.
Alvaran laulukin lopulta loppui, mutta päihtyneet miehet eivät vielä hiljentyneet. Moni huhuili naisen perään, joka asettui tiskin ääreen juomaan huikan.

Ruskeakatse kävi ailahtelemaan tiskin suuntaan, mutta kääntyi kiireesti pois, kun se keltainen katse kohtasi hänen omansa. Hetken kuluttua kävi tiskin takana työskennellyt käärmemies luikertelemaan naapuripöydän mies porukan luo. Tuo ilmoitti, että neiti Tham tahtoisi viettää aikaansa yhden onnekkaan miehen kanssa. Trent naurahti itsekseen, mahtoiko olla naisen illallinen tai sitten rahan lähde, ehkä molempia?
Miehen ja käärmeen suunnatessa takaisin tiskille, kävi Trent nouseman paikaltaan. Tämä soi vielä yhden vilkaisun Alvaran suuntaan, ennen kuin suunnisti kapakan halki käytävään päästäkseen omaan huoneeseensa nukkumaan. Hieman horjuvaa menoa se oli, mutta oven luo hän silti pääsi ja ryhtyi kaivelemaan taskustaan avainta.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2189

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti To Syys 15, 2016 5:46

Re: That target is mine!

Bisneksiä hoidettiin ja pian parivaljakko käveli yhdessä Alvaran huoneeseen. Merenneito olit tarjonnut miehelle mitä miellyttävimmän yön, mutta se päättyi hiljaisesti, kun nainen tappoi miehen petiin. Kauheinta siinä oli se, ettei kukaan kuullut tai haistanut mitään. Alvara oli nauttinut miehen kokonaan ja siistinyt kylpyhuoneessa itsensä, jonne he olivat päätyneet myös tekemään hieman asioita. Hän pyyhki suunpieliään hymyillen ja pesi itensä verestä. Miehestä ei juurikaan jäänyt jälkeen mitään, sillä Alvara oli luonnollisesti tuhonnut muut todistusaineistot. Se miten hän oli tehnyt se oli ehkä vähän epäselvää, ehkä hän oli vain dumpannut miehen tarpeettomat osat ikkunastaan kadulle, mutta se ei olisi tehnyt hyvää majatalon maineelle, joten mereneito oli ollut hienovaraisempi.
Nyt nainen kääriytyi puhtaaseen pyyhkeeseen ja asettui yöpuulle. Hänellä oli maha täynnä ja rahaa kuin roskaa. No ei nyt varsinaisesti, mutta rahat oli piilottanut kaikein varalta, ettei kukaan löytäisi niitä hänen poissaolessaan. Pitihän niille nyt parempi paikka löytää säilytettäväksi kuin hänen rintojensa väli. Nainen li myös ottanut miehen soman huoneen avaimen ja kävisi aamun turvin katsomassa mikä oli miehen varallisuus tuotuna huoneeseen. Sieltä saisi hieman ekstraa. Hitaasti siinä merenneito vaipui ansaittuun uneen, kunnes aamu koitti ja nainen heräsi oikein pirteänä.

Hän puki eilisen, pestyn mekkonsa päälle ja keräsi kamppeitaan. Hän viikkasi miehen vaatteet sängyn päälle ja katsoi piilopaikastaan, että rahat pysyisivät kunnolla piilossa. Sitten Alvara jätti kauniisti huoneensa ja lähti kävelemään kohti syömänsä miehen huonetta. Alvara kuitenkin pysähtyi kuulessaan aamun kauniissa vilskeessa, että joku kyseli naista. "Olen etsimässä murhaajaa ja kuulin eräältä mieheltä, että täällä esiintyi kaunis nainen ja kun näytin kuvaa tuolle, sanoi tuon olevan hän", kuului vanhemman miehen ääni. Kuului käärmemiehen sihinää, kun tuo selitti, että talossa oli tällä hetkellä majoittuneena vain yksi nainen. Jos joku halusi puhua merenneidolle henkilökohtaisesti niin tulkoot. Merenneito piilotti avaimen remmiinsä, hän lähti nopeasti astelemaan kohti ääniä, jotka keskustelivat. Hän meni takahuoneen kautta ja tuli sitten tiskin toiselle puolelle. "Mikä on hätä?" hän kysyi ja sai molemmat miehet hätkähtämään.
Seleästi vanha mies oli sotilas, parja ja kaikki. Tuo näytti tutkivan katseellaan merenneitoa, ensin ihanoiden, sitten havahtuen itse asiaan. Mies alkoi kaivelemaan paperia taskustaan, johon Alvara vain reagoi pienesti silmiään siristäen.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
EdellinenSeuraava

Paluu Suoalue Nenad

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia