Hupun alta paljastuu....

Lampi sijaitsee kylän laitamilla. Suurehko, soikea lampi on kaunis näky vuodenajasta riippumatta. Puhtaankirkas vesi antaa katsojan nähdä aina pohjaan asti. Lampi on syvimmillään kolme metriä syvä, sijaintinsa ansiosta lähes aina peilityyni.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Dogster » 22 Touko 2011, 15:03

Lasse

Vai muka pientä, Lasse ei ainakaan ollut tottunut siihen että joku oli pelastamassa hänen kurjaa haisevaa nahkaansa! Mikiäkin alkoi näköjään paleltaa viimein, ja Lassesta tuntui pahalta, kun hänellä oli toisen lämmin vaatetus jotta saisi peittää kehonsa arvet ja muut... Pieni pistos tuntui rintakehässä. Varsinkin kun Miki sanoi ettei tarvinnut pelätä...
"En vaan saa luottaa kehenkään...", Lasse mutisi vastaukseksi, hän oli kokenut jo tarpeeksi luottamuksen takia. Hän vielä puraisi huultansa, vetäen viininpunaisen viitan pois päältänsä ja tökäten sen Mikille ja kääntäen sitten tuolle selkänsä vielä, pää harteiden välissä ja kädet lähes tikkuina maata vasten. Onneksi hän oli kääntynyt selkä Mikiä päin, kasvoja kuumotti pahemman kerran. Tyttö olisi varmaan vain nauranut puoliveriselle, jos olisi nähnyt kasvojensa loisteen.
"T-tarvitset sitä enemmän, olen jo tottunut pahimpiinkin pakkasiin...", poika koetti sanoa mahdollisimman selkeällä äänellä, vaikka vähän takelsikin. Hän oli enempi mutisija ja sähisiä, ei sellainen kuka jutteli yhtäjaksoisesti kirkkaalla äänellä.

[[Eipä tuo mitään >w< ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Touko 2011, 19:12

Miki

´Ei saa luottaa ?´ Miki mietti hämmentyneenä, miten joku ei voisi luottaa ? Tai miksi joku vain ei saisi luottaa ? Miki kuitenkin havahtui ajatuksistaan kun Lasse riisui viitan ja ojensi sen Mikille, hetken epäröinnin jälkeen Miki kuitenkin otti viitan itselleen. Lasse oli jo kääntänyt selkänsä tyttöä kohden, hartiat korvissa, ikäänkuin jotain häveten. Mikiä harmitti kun toisen omallatunnolla vaikutti olevan paljon asiaa.
Mikin sydän alkoi pamppailla, hengittäminen tuntui vaivalloiselta, miten Lasse reagoisi seuraavaan jäisi nähtäväksi. Miki konttasi Lassen vierelle asettaen kätensä ja osan viitastaan peittämään pojan arpista selkää, sitten hän liutti kätensä Lassen olkapäälle ja veti tämän kiinni itseensä, halaus olisi nyt tarpeen. "Minuun voit ainakin yrittää luottaa, eikä niitä pakkasia tarvitse yksin palella." Miki sanoi, tai kuiskasi, tai ehkä se oli enemmänkin siltä väliltä. Miki sulki silmänsä valmistautuen ilmalentoon, päätellen siitä miten Lasse viimeksi reagoi tytön läheisyyteen, silti toivoen ettei tämä säikähtäisi.

//Oivoi lähentelyä <3//
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 22 Touko 2011, 21:56

Lasse

Lasse kuuli rahinaa takaaltaan, ja ehti vain nostaa päätänsä kun tunsikin jotain selällänsä. Ensinmäinen ajatus taisi olla että Miki yritti tuupata hänet kumoon tai jotain muutakin yhtä kamalaa, mutta sitten tuo vetikin pojan kainaloonsa viitan alle. Lämpö jakautui kahden ruumiin kesken pienen hetken, ja puolipeikko tunsi olonsa hetken aikaa sekavaksi. Joku uskalsi tulla tämän saastaisen läheisyyteen? Joku uskalsi koskea häneen? Tuo joku vielä puolittain kuiskasi hänelle, että tuohon pystyi luottamaan. Ja ettei pakkasia tarvinnut yksin palella. Lasse oli aivan pyörällä päästään, ei tälläistä aivan aina tapahtunut, näkihän tyttökin nyt varmasti päältäkin päin että Lasse ei ollut ihan normaali haltia! Tuon nimikin viittasi ihmisiin, ja ihonväri poikkesi normaalista kalpeasta haltiasta radikaalisti. Miki sulki silmänsä, ja Lasse sai itseänsä niskasta kiinni. Mikin lyömisen sijaan hän loikkasi viitan alta, nuotion toiselle puolelle suoraan, ja tipahtaen kaikille neljälle raajalle. Kohta hän pyörähti ympäri, katsoen toista nuotion takaalta.
"Pidän yksinäisyydestä. Se pitää minut suojassa.", poika vastasi, purren taas huultaan. Hän oli jälleen punainen kuin tomaatti kesähelteellä.

[[Lasse ainakin tykkää x'DD ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Touko 2011, 22:23

Miki

Miki piti silmiään vielä kiinni kun kuuli vain pienen äänen ja sitten tuli kylmä. Lasse oli nopeasti ja taidokkaasti loikannut nuotion toiselle puolelle, sitten tämä oli vielä kääntynyt Mikiin päin. Miki kerkesi jo säikähtää että toinen otti jalat alleen, mutta kun tyttö avasi silmänsä ja näki tuon tumman haltian nuotion toisella puolen hänen olonsa alkoi poukkoilla. Ensin helpottunut olo, kun Lasse ei ollutkaan lähtenyt, sitten ahdistunut olo kun oli saanut toisen taas kauemmas itsestään. "Yksin on hyvä olla, kyllä minä sen tiedän. Mutta jos on liikaa yksin niin syrjäytyy, se sitten taas ei ole hyvä." Miki sanoi hieman sekalaisella äänensävyllä, hieman kovempaan kuin tavallisesti puhuessa. Hetken Miki veti henkeä ja koitti päivitellä itsekseen mitä tässä nyt oikein tapahtui, mutta kohottaessaan katseensa kaikki unohtui. Poika oli tulipunainen kasvoistaan, mutta jostain syystä Miki ei kiinnittänyt siihen niinkään huomiota. Lassen kasvot hukuttivat tytön ihan toisiin ajatuksiin, niissä oli jotain erikoista jotain sellaista mitä Miki ei ollut ennen nähnyt. Ehkä tumma iho vaikutti asiaan, tai siniset silmät, tai vaaleat hiukset ken tietää ? Joka tapauksessa tyttö jähmettyi vain toljottamaan toisen kasvoja ja alitajuntaisesti Miki sanoi puoliääneen "Kasvosi ovat niin...." Vatsassakin kihelmöi, mikä kumma tämä tunne oli ? Tälläiselta ei ollut koskaan ennen tuntunut.

//Hehehh ei oo kyl ainoo joka tykkää =))) //
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 22 Touko 2011, 23:23

Lasse

"Miten se ei voi olla hyvä jos syrjäytyy...", poika mutisi omiaan. Hänellä oli syynsä. Oli aina ollut ja tuli aina olemaan. Jos hän luottaisi näin pienen tuntemuksen jälkeen, niin hänhän olisi ihan hullu! Vaikka tuo olikin pelastanut hänet. Miki jäi tuijottamaan Lassea, ja pojan teki mieli ärähtää jo tuolle että mikä hänessä oli mukamas noin kiinnostavaa, kun kuuli tuon sanat...
"Arpiset?", hän jatkoi toisen lausetta, vaikka ei ollutkaan varma, mitä toinen oli sanomassa. Lassen suipot korvat näyttivät menevän luimuun, vaikka se ei mahdollista ollutkaan. Mikä Mikiä oikein vaivasi, kun tuijotti häntä kuin Lasse olisi juuri syönyt torakan... Tai kuin hänelle olisi kasvanut tuntosarvet päästä yllättäen.
"Mitä ihmettä sinä oikein katsot, etkö enenn puoliveristä ole nähnyt...", tuo vielä mutisi, nuoren tytön tuijotus alkoi olla jo liikaa! Puoliverisen olo alkoi olla hyvinkin kiusaantunut, ja hänen "vaistonsa" alkoi myös jo ottamaan valtaa. Ei, ei ihan, mutta supitti se tavallista lujempaa, vaikka ei Lasse vaitoansa koskaan totellutkaan...

[[Lasse parka x'DD Kauheeta draamaa tästäkin tuli :'DD ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Kitty » 23 Touko 2011, 09:59

Miki

Kuullessaan sanan arpiset Miki havahtui, hän punastui ja suuntasi katseensa maahan. "Ei vaan kauniit." Hän sanoi näpertäen paitansa helmaa, ehkei olisi pitänyt ajatella ääneen. Hetken päästä haltian korviin kantautui sana puoliverinen. Miki ei nostanut katsettaan, mutta nyt kun alkoi miettiä, ei hän ollut ikinä nähnyt noin tummaihoista haltiaa. Sitten tyttö vilkaisi nopeasti Lassea jolla oli kasvoillaan yhä tuohtunut ilme `Senkin ääliö mitä menit tekemään !´ Miki huusi mielessään itseään soimaten. "En, en kai ole. Anna anteeksi, ole niin kiltti..." Miki sanoi häpeissään, taas hän oli saanut toisen vihaiseksi. Tyttö alkoi vielä pyytää anteeksi toljotustaan toivoen että saisi uuden ystävänsä leppymään. Hiljaisuus alkoi painaa jo kestikö sitä sekunteja vai minuutteja ? Jokatapauksessa se kesti Mikin mielestä liian kauan. Miki nosti jalkansa koukkuun ja kiersi kätensä niiden ympärille. Tyttö ei uskaltanut edes nostaa päätään sillä pelkäsi ettei Lasse olisikaan siinä.

//Joo draamaksi menee XD//
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 23 Touko 2011, 20:25

Lasse

Kauniit? Kauniit!? Lassen leuka loksahti alas, hänelläkö muka kauniit kasvot? Kai tuo tajusi että Lasse oli kaukana kauniista, haltiat olivat kauniita ja hän oli sellainen vain puoliksi! Toinen puolensa oli ruma, karvainen ja hikoileva, vaarallinen ja vihattu. Miki sitten myönsi, että ei ollut ennen puoliverista nähnyt... Lassen vihainen ilme laimentui hieman, ei hän voinut kauaa kiukutella tytölle joka näytti noin surkealta! Lassen kyvyttömyys naisten kanssa huomattiin, ei hän tiennyt mitä Miki ajatteli, oikeastaan vain panikoi kun huomasin tuon masentuneen asennon.
"Äh, hei, tuota, niin...", tuo yritti hädissään aloittaa, nostaen käsiään hiukan ja yrittäen jotenkin saada tilanteesta otteen. Aika löyhin tuloksin.
"Eäääh, älä itke jooko!", tuo lopulta parahti kauhuissaan, näyttäen siltä että alkaisi kohta tosissaan panikoimaan! Ei hän tosiaankaan pystynyt käsittämään tätä haltiaolentoa juuri nyt, Miki käyttäytyi hyvinkin erilailla kuin jokainen muu haltia johonka Lasse oli tähän mennessä törmännyt! Useimmat vain yrittivät hutkia häntä jollakin...

[[Lassukkaa~ Ota niskastas kii ja mee halaa Mikiä x'D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Kitty » 23 Touko 2011, 21:01

Miki

Kuullessaan Lassen äänen Mikin olo helpottui, hän ei ollutkaan lähtenyt. Tyttö ei silti nostanut katsettaan vaan jatkoi maahan toljottamista, nyt ei vain tuntunut hyvältä. Toisen läsnäolo lämmitti, mutta etäisyys tuntui tuovan kylmyyttä, liikaa kylmyyttä. Pian tytön korviin kantautui jo pyyntö siitä että ei saisi itkeä. "En minä itke." Miki tuhahti kääntäen katseensa sivuun. Ei häntä itkettäny, harmitti vain. Tyttö ei ollut huomannut että viitan rusetti oli auennut. Hän siirsi osan hiuksistaan korvan taakse, kietaisten kätensä äkkiä takaisin jalkansa ympärille ja sillä hetkellä viitta tipahti maahan. `Piru, se putosi.´ Miki manasi mielessään, kuitenkaan tekemättä elettäkään viitan nostamiseen. Nyt kun oli kerran jäänyt paikoilleen niin saisi luvan myös olla paikoillaan. Ajatukset jumittivat, jostain syystä ainoa asia mitä Miki pystyi ajattelemaan oli se miten kovasti hän tahtoisi pojan takaisin vierelleen, ihan viereen eikä puolen metrin päähän. Tämä osittain hämäsi Mikiä, ei sensein seura tai muiden ystävien seura tai läheisyys ollut näin tarpeellista ja haluttua.

// Purrr... Tule vain Lasse tänne ja anna haalii <3, Mikil menee lujaa =))//
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 23 Touko 2011, 21:27

Lasse

Hyvä, ainakaan toinen ei itkenyt, mutta tuon tuhahdus sai pojan suoristamaan ryhtiänsä ja kääntymään toisen hiukan sivuttain, kasvoillaan ihmettelevän harmistunut ilme. Kulmat kurtistuivat, ja huulet mutristui, olkapääkin oli hiukan koholla vain korostaen taaksevedettyä päätä. Tuhiskoon minkä jaksoi! Lasse oli tässä lajissa voittamaton! Mitä enemmän tuo koetti hänelle tiuskia, sitä enemmän myös Lassekin paljasti kynsiänsä... tosin sama päti jos joku koetti kesyttää hänet. Hän ei edelleenkään luottanut kehenkään, eikä missään nimessä tahtonut mitään isoja tunnesiteitä kehenkään. Ne olisivat vain rasite hänenkaltaiselleen epäonniselle epäsikiölle. Varsinkin jos hän sattuisi saamaan paniikkikohtauksen ja näkisi hänelle tärkeän henkilön hirviönä... ei, se ei kannattaisi. Lassen kohtalona oli elää yksin, ja tavata joskus harvoin muita. Kuitenkin, Miki eli eri maailmassa. Tuolla näytti olevan pakkomielle tutustua jokaiseen henkilöön, ja saada syvätkin suhteet noihin.
"En ole sinä Miki. Elän eri elämää.", poika sai sanottua viimein, huomatessaan pienen yksinäisyyden rippeen tuossa. Samalta hänestäkin tuntui jatkuvasti.
"Enkä ikävä kyllä voi myöskään jakaa elämääni, se on liian rankka sinun kaltaisillesi."

[[Sorge Miki, tää teini-ihastus on kovempi tapaus ;) ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Kitty » 23 Touko 2011, 22:12

Miki

Toinen totesi elävänsä eri elämää, niinhän me kaikki elämme Miki pohti mutta asia jäi silti mietityttämään. En ole sinä, vihlaisi hieman. `Et ole minä, et ole pelle.´ Miki mietti muistaen isänsä ilkeät sanat, niin toisaalta jos se apina ei räyhäisi kotona niin Miki ei olisi tutustunut Lasseen. Rintakehää alkoi vihloa vielä enemmän ja tyttö puristi toisella kädellä spiraalia joka kaulassaan roikkui. Se sai hänet rauhoittumaan, nyt ajatus kulki taas. ´Ryhdistäydy nainen !´ Miki ärähti mielessään. Kuullessaan pojan sanovan että tämän ystävyys olisi liian rankkaa Mikille, tyttö hermostui. "Liian rankkaa minunlaiselleni ? Kestän ystävän vuoksi mitä vain. En luovuta helpolla ja olen typerä, en välitä varoituksista." Miki sanoi hieman äkäisellä äänellä, mutta kuitenkin hyvää tarkoittaen. Sitten hän nojautui puuhun ottaen rennomman asennon. "Miksi olet niin erilainen, tai miksi luulet etten olisi samanlainen ?" Miki uteli, nyt paljon lempeämmällä äänen sävyllä. ´Omat vanhempani eivät voi sille mitään että seikkailen yksin ulkona, mutta miten hän on tänne päässyt´ Miki mietti silmäillessään jälleen toisen kehoa, samaa ikäluokkaa kuin Miki ei siis mitään syytä miksi vanhempansa eivät kieltäisi toista lähtemään keskellä yötä ulos, tai ehkä tämä olikin jo myöhässä kotoa sillä kaksikko oli ollut pihalla kauan. Jopa niin kauan että vaatteet olivat vain hyvin kosteat, eivät likomärät.

//Yhyy, No kyllä se savikin pehmenee jos tarpeeksi leipoo XD //
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 23 Touko 2011, 23:00

Lasse

Mikihän raivostui kunnolla. Lasse veti syvään henkeä, huutakoon minkä jaksoi. Ajatus siitä että toinen kuitenkin oli haltia ammensi hänen sisäänsä pientä voimaa jaksaa kuunnella huudot loppuun, eikä antaa ilmeenkään värähtää.
"Ystäviä? Sitäkö luulet että olemme? Tiedämme toistemme nimen, siinä kaikki. Älä kutsu minua ystäväksesi ennen kuin tiedät minusta enemmän, Miki.", puolipeikko vastasi koleasti, ristien kätensä rintakehällee, katsoen muualle. Hän ei tarvinnut ystäviä. Hän vain satuttaisi noita.
"Miksikö olen erillainen? No katsotaans, kuulen ääniä joita muut ei kuule, näe asioita joita muut eivät pysty edes kuvittelemaan. Elän jatkuvasti yksin, koska muut rodut ovat hylänneet minut, tai ainakin onnistuneet antamaan sellaisen kuvan etteivät tarvitse kaltaistani joukkoonsa. Olen vihattu ja syrjitty, ja jos se ei ole syy pysyä muista kaukana niin mikä sitten?", Lasse yllättäen alkoi ihan kunnolla purkautumaan elämästään ja sen surkeudesta. Hänellä ei ollut vanhempia: Toinen oli lähtennyt ennen kuin oli saanut selville raskaudesta, ja toinen oli heittänyt hänet jokeen!

[[Kattoo pehmeekö lainkaan. ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Kitty » 24 Touko 2011, 09:18

Miki

Lassen suuttuessa myös Miki säikähti. Kaikki olivat hänet hylänneet ? oliko se edes mahdollista ? Tytön päässä pyöri tuhansia kysymyksiä. Toisaalta hän tunsi myötätuntoa ja tahtoi rauhoitella tuohtunutta poikaa, mutta toisaalta olisi tehnyt miele räjähtää räyhäämään toiselle. `En ole kuin isäni, ei minun tarvitse alentua riehumaan, se on typerää´ Miki mietti, nousten nyt seisomaan. "Hyvä on, kerro sitten enemmän." Miki sanoi rauhallisesti ottaen askeleen lähemmäs toista. "Jos et tahdo kertoa, en voi kuitenkaan pakottaa sinua." Sitten tyttö astui taas lähemmäs. "Olet huomattavasti rauhallisempi kun istut puuta vasten, mene sinä siihen niin minä voin tulla tähän." Miki sanoi toivoen syvästi että tälläinen lähesty,istapa toimisi paremmin. Nyt Lasse saisi omaa rauhaa, ehkä hän sitten jaksaisi olla tytön seurassa pidempään.

//Yhyy =( Yritystä pukkaa ´>:D//
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 26 Touko 2011, 16:05

Lasse

Miki sitten pyysi kertomaan enemmän, alkaen kiertämään tulta. Lasse veti itseänsä kyyryyn, lähtien kiertämään myös ettei tarvitsisi olla yhtään lähempänä nuorta naista. Kohta hän pääsi itse puun ja nuotion väliin, samalla kun Miki oli lammen puolella. Kohta tulikin selitys, ja Lasse vilkaisi ympärillensä, ja tajusi missä kohin hän seisoi. Jahas, neiti siis koetti rauhoitella häntä... ja salakavalasti samalla pitää hänet tässä samalla. Lassen ilme kertoi kyllä mitä hän ajatteli. Luuletko tosissasi että lankean noin vanhanaikaiseen, etten tiedä mitä yrität?, olivat Lassen ajatukset, tuon siristäessä silmiänsä. Toinen taisi ihan tosissaan tahtoa puhua hänelle... paitsi jos tämä olikin ansa ja yläpuolelta hyökkäisi kohta turhautunut haltia joka ei ollut keksinyt parempaakaan kohdetta hakattavaksi!?
"Mikä ihmeen hinku sinulla oikein on puhua minulle? Tai kysellä asiasta enemmän, en tahdo puhua siitä.", tuo sitten murahti, ja nappasi sitten viittansa puunoksalta, heittäen sen niskaansa ja vetäen hupun päähän. Taas kiukutti ja pelotti samaan aikaan, ja Lasselle tämä tapaaminen oli jo tarpeeksi pitkä, hän tahtoi jo omaan kotiinsa, tai no luolaansa, takaisin, ja yrittää matkalla saada kiinni vaikka linnun tai muuta syötävää.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Kitty » 26 Touko 2011, 19:19

Miki

Lasse mulkoili Mikiä, aivan kuin hän olisi tehnyt jotain todella pahaa. `Oliko oikeasti niin väärin halata häntä ? Vai teinkö jotain muuta väärin ?´Tyttö mietti ja vielä aivan tosissaan, hän ei vain tajunnut mitä olisi tehnyt suututtaakseen toisen. "Kuten sanoin, en pakota jos et tahdo puhua, tahtoisin vain tietää sinusta enemmän." Miki sanoi vienosti hymyillen, kun Lasse kuitenkin nappasi viittansa alkoi tytöllä pulssi nousta. Sydän tykyttää ja suusta pääsi surullinen ääni "E-etkai sinä lähde ?" Hetken hän tauotti ja astui askeleen lähemmäs. "Lasse ole kiltti ja pysy aamuun asti." Miki toljotti taas huppupäistä hahmoa, nyt miettien että ei saisi hetkeksikään katsoa muualle ettei toinen vain katoaisi.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 29 Touko 2011, 16:19

Lasse

Lassen ilme synkistyi toisen sanoessa että tahtoi tietää hänestä enemmän. Miksi kukaan tahtoisi tietää hänestä enemmän, pahanilman linnusta, syntisestä puoliverisestä? Ajatukset vain syvenivät, kun Miki totesi hiukan peloissaan ettei kai hän vain nyt ollut lähdössä. No olen kuule tyttö, Lasse meinasi jo tokaista, mutta jätti sen sikseen. Mikin ottaessa askeleen lähemmäs Lasse automaattisesti liikahti, kuin valmistautuakseen toisen hyökkäykseen, joka aika varmasti olisi kömpelö verrattuna puolipeikon nopeisiin liikkeisiin. Olihan toinen kuitenkin loppujen lopuksi nuori neito, joka oli elänyt suojattua elämää.
"Ja miksi odottaisin aamuun, olen mieluummin takaisin luolalla ennen päivää etten törmää kehenkään ylimääräiseen enää tämän päivän aikana.", Lasse tokaisi, vetäen hupun paremmin päähänsä niin että silmät katosivat näkyvistä kokonaan.
"Metsästyksenikin meni jo puihin, ajattelin yrittää vielä kerran.", puolipeikko tokaisi, työntäen kätensä hupun alle ja siirtäen hiuksiansa hiukan pois silmien päältä että hän näkisi jotain. Varjot tuntuivat kiertävän heidä ympärillensä, vaikka kyseessä olikin Lassen oma mielikuvitus. Peikko tahtoi jo lähteä...

[[Anteeks kesto, nyt alkoi taas hidastumaan. >_>' ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

EdellinenSeuraava

Paluu Lampi

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron