Sivu 2/2

ViestiLähetetty: 30 Maalis 2009, 11:26
Kirjoittaja Aksutar
Harald

Jack mietti, kumarsi ja katosi.. sen sileän tien. Oliko tuo nyt sitten ihme. Oli tai ei, Harald oli helpottunut että päästiin siitäkin. Kirjuri oli jo avaamassa suunsa tehdäkeen kunikaalle valituksen äskeisestä, mutta Harald hiljensi tämän pienellä käden liikkeellä. Hän tiesi yhtä hyvin mitä Jack oli tehnyt ja että siitä hyvästä tuo olisi pitänyt mestautaa, mutta kai sitä nyt vähän voisi pitää hauskaa tämän avulla.
Sen pidemmpittä puheitta kuningas poistui salinsa sivuhuoneeseen tekemään töitään, niin väsyttäviltä ja tylsiltä kuin ne kuulostivatkin.

// juh, kiitosta myös sinullekkin \o //