Rauhaton yö, part 3


Jos ja kun saat luvan astua kuninkaan saliin, on näky komea. Suurten, jykevien ovien takaa avautuu mahtipontinen, koristeellinen sali. Keskellä salia kulkee punainen matto, joka johtaa suoraan valtaistuinkorokkeen eteen. Koroke itse on noin kymmenen rappusen kivinen kokonaisuus, jonka ylimmällä tasanteella on koristeellinen, vankka valtaistuin. Kuninkaan istuimen vierestä löytyy paikka tuon puolisolle oikealta puolelta ja vasemmalta puolelta vielä yksi kuninkaallinen paikka. Kaksi muuta istuinta ovat hienoja, koristeellisia, mutta eivät niin mahtipontisia mitä itse päävaltaistuin. Valtaistuin koroke on salin peräseinällä. Seinä on koristeltu seinäkankaalla, johon on kirjailtu suuri, ihmisten vaakuna, sekä Scarlingtonin suvun vaakuna.

Salista löytyy penkkirivejä itse punaisen maton molemmin puolin, mikäli salissa joskus suurempaa tapahtumaa järjestetään. Salin oikealla seinällä on suuria ikkunoita ja vasemmalla seinällä löytyy muutama ovi sivuhuoneisiin, jotka sisältävät pienen, yksityisen ruokailutilan, strategiahuoneen, jossa asiaan kuuluvat henkilöt voivat keskustella valtakunnan tilanteesta kera karttojen, sekä pieni oleskelutila.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 13549

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 11, 2007 6:35

Rauhaton yö, part 3

Black& Lily

Black juoksi minkä kerkesi, aurinko teki olon tukalaksi, varsinkin näin turkin kanssa, mutta hän ei aikonut pysähtyä ennen kuin olisi sisällä kuninkaan salissa.
Hän juoksi Ophelia selässään läpi metsän, läpi kylän katujen aiheuttaen suurta hämminkiä, suoraan vallihaudalle. Onneksi silta oli nyt vielä alhaalla, Black pääsi juoksemaan siitä läpi, ennen kuin vartijat edes olivat kerenneet huutamaan "pysähdy".
Hän pinkoi läpi pihamaan, muutama vartija perässään, kohti linnan suurta ovea joka oli auki. Hän ehti juuri pujahtamaan vartijoiden välistä ja juoksi nyt pitkin suurta käytävää kohti kuninkaan salia.
Hän näki edessään että ovet eivät olleet auki, mutta näki tutun hahmon ovien vieressä, menossa sisään.
"Prinsessa, avatkaa ovet nopeasti!" Black huusi Lilylle joka seisoi ovien edessä, menossa sisälle.

"mitä..." Lily katsoi taaksensa ja näki Blackin ja Ophelian pinkovan häntä kohti, pakoon vartijoita.
Hän ei ollut kerennyt vaihtamaan vaatteitaan, yöllisen metsäreissun jäljiltä, joten hänellä oli yhä yllään vihreä mekkonsa ja viitta.
Lily avasi nopeasti oven, niin että Black kerkesi luikkimaan siitä sisään ja sitten sulki sen, pistäen oven lukkoon. Vartijat mätkivät ovea hetken aikaa, mutta lopettivat tajutessaan sen olevan turhaa.

Black liu'utti Ophelian pois selästään ja muuttui takaisin ihmiseksi. Hän oli lopen uupunut ja jäi huohottamaan paikalleen, nojaten sauvaan.
"Ophelia rakas! olin niin huolissani sinusta! älä enää ikinä mene minnekkään!" Lily huusi, kietoessaan kätensä Ophelian kaulan ympärille ja halatessaan tätä pitkään.
"Olin niin huolissani sinusta" Hän sanoi pitäen Opheliaa yhä syleilyssään.
sitten hän päästi irti ja käveli Blackin luo ja kietoi kätensä tämän kaulan ympärille.
"äläkä sinä koskaan katoa noin!" Hän sanoi lähes kuiskaten.

Black jähmettyi kuin kivi kun Lily kietoi kätensä hänen ympärilleen.
"en..." Hän vastasi Lilylle, mutta ei pystynyt kietomaan käsiään hänen ympärilleen, sillä hän oli jähmettynyt kuin jää.
Sitten Lily irroitti otteensa Blackista ja kääntyi kohti Opheliaa.
"Missä te olette olleet?!" Lily kysyi laittaen kädet lanteilleen.

//ja jatkuu >_> //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 11, 2007 7:02

Ophelia

Black juoksi vauhti kiihtyen kiihtymistään, läpi metsän, kylän, muurti ja pihamaan. Ophelia saattoi nähtä vain hyvin vähän sillä hänen piti keskittyä pitämään kiinni Blackin turkista ettei putoaisi kesken kaiken. Hän saattoi jopa nähdä pienen vilauksen kappelistaan Blackin pinkoessa sen ohi kohti linnan suurta ovea.

Noin sekunnin murto-osan jälkeen Ophelia kuuli Blackin käskevän prinsessan avata ovet, hän tunsi suurta helpotusta saadessaan tietää Lilyn olevan vain kiven heiton päässä.
Heti Lilyn avattua ovet Black luikahti sisään, Lilyn sulkien sitten oven hänen perässään lukiten sen, etteivät jeitä jahdanneet vartijat päässeet sisälle.

Ophelialla pyöri päässään hetken päästyään vihdoinkin pois Blackin hurjasta kyydistä mutta heräsi nopeasti todellisuuteen tuntiessaan Lilyn kädet kietoutuneena hänen ympärilleen.
"Liily!!!" Ophelia huudahti kietoen kätensä myös tämän kaulalle ja alkoi melkein itkemään onnesta. Sitten Lily päästi hänestä irti ja käveli Blackin luokse ja kietoi myös tämän syleilyyn.
Sanoinhan että hän kaipaa myös sinua. Ophelia ajatteli hymyillen katsellessaan näitä kahta.

Pian Lily kääntyikin jälleen Ophelian puoleen ja alkoi kyselemään missä he olivat olleet. Ophelia ei tiennyt mistä aloittaa, joten yritti selittää tapahtunutta omin sanoin.

"Me...Me!" Ophelia yritti saada sanoja suustaan, mutta tunsi sen hetken mahdottomaksi koska tunsin itkun olevan kurkussa. Hän läpsäisi itseään poskelle ja ravisteli päätään hetken yrittäen sitten uudelleen.
"Me juoksimme läpi koko pihamaan ja kylän metsään jossa oli paaaljon kuolleita puita! Me yritimme yöpyä puunrungossa voidaksemme palata tänne heti seuraavana päivänä mutta sitten haltija ilmestyi ja Black joutui tappelemaan tätä vastaan, mutta hävisimme, mutta pääsimme karkuun loppujenlopuksi ja sitten Black meni ja söi raa'an fasaanin ja sitten jokin toinen haltija hyökkäsi ja Black tuli ja pelasti ja hänen jalkansa vuosi verta ja.. ja!" Ophelia keskeytti hetkeksi vetääkseen henkeä, hän yritti saada muutettua pitkää tarinaa näin lyhyemmäksi selittämällä tarinaa ehkä hieaman turhankin nopeasti.

"Sitten, sitten...! Me pääsimme tänne... Lily ne olivat haltijoita!"
Ophelia sanoi ja hänen silmänsä täyttyivät jälleen kerran vedestä.

//No tod jatkuu! xD//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13549

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 11, 2007 7:22

Black&Lily

Lily kuunteli ihmeissään Ophelian selitystä, tajuamatta puoliakaan mitään siitä. Hän katsahti Blackia Ophelian pitäessä taukoa, mutta Black vain hoautti olkapäitään, yhä kivettyneenä.
"Haltijoita?" Lily katsahti Opheliaan, tämän saatua puheensa loppuun.
Sitten hän näki Ophelian kyynehtelivän taas.
"Voi pikku Opheliani" Lily sanoi kyykistyen taas halaamaan Opheliaa.

"Missä kuningas on?" Black rikkoi hiljaisuuden joka vallitsi salissa.
Lily käänsi katseensa kohti Balckia, irroittamatta otettaan Opheliasta.
"hmm... en ole aivan varma. täällä hänen piti olla" Lily sanoi katsoen tyhjää valtaistuinta.
Sitten hän irroitti Opheliasta, nousi ylös ja käveli valtaistuimelle.
"Olen aina halunnut kokeilla tätä.." Lily sanoi hymyillen, istuessaan siihen.
"tämä.. on kyllä aika epämukava" Hän totesi noustessaan pois.
" Miksi te lähditte vankilasta?" Lily kysyi, nyt katsoen Blackia.. Ophelia tuskin olisi sellaista edes harkinnut.
"köyden jatkeena oleminen ei houkutellut" Black sai sanotuksi.
"meidän pitää puhua kuninkaalle, siitä mitä eilen tapahtui.. siitä mitä me teimme" Black sanoi katsoen nolona kohti lattia.
Lily punastui samalla ja hän halusi vajota maan alle. Hänen olisi tehnyt mieli pistää kaikki alkoholin syyksi, mutta jätti sen sanomatta.
"niin se..." Lily sanoi myös katsoen punaisena kohti maata.

//duh duh //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 11, 2007 7:47

Ophelia

Ophelia sai jälleen lohduttavan halin Lilyltä ja yritti olla itkemättä, vaikka se tuntui melkein mahdottomalta.

Sitten Black rikkoi hiljaisuuden kysyen missä kuningas mahtaisi olla. Lilykaan ei tuntunut tietätävän, sillä valtaistuin ammotti tyhjyyttään.
Sitten Lily irrotti otteen Opheliasta joka ei enää itkenyt vaan seurasi Lilyn menoa kohti valtaistuinta.
Ophelia pidätteli nauruaan kun huomasi Lilyn haluavan kokeilla isänsä valtaistuinta, joka ei osoittautunutkaan niin mukavaksi miltä näytti.

Lily sai lopuksi kysyttyä miksi he olivat karanneet telkien takaa ja Black antoikin siihen jo vastauksen, Ophelialle vankilassa olo ei ollut ollenkaan mielyttävä kokemus, silloinkin Black oli suuttunut hänelle. Ophelia alkoi nyt miettimään pientä raamattuaan minkä oli antanut Blackille, päätyiköhän se takkatuleen kuitenkin?

Sitten hyvin epämukava olo valtasi Ophelian kun Black sanoi mistä heidän oli syytä puhua kuninkaalle. Ophelia itse ei olisi muotoillut asiaa noin, mutta Black ehti ensin ja nyt kiusaantunut olo vallitsi Opheliaa samalla kun nuo kaksi toista katselivat varpaitaan.

"KOLMANNELLA! YKSI, KAKSI, KOLME!" Ovi alkoi natista liitoksistaan, vartijat olivat ilmeisesti hakeneet lisäjoukkoja napatakseen tuntemattomat tunkeilijat. Tämä kumina mikä nyt salissa vallitsi oli rikkonut hiljaisuuden täysin ja antanut heille jotain muuta ajateltavaa.
Pian kuului toinen pamaus toiselta puolelta ovea, he ilmeisesti yrittivät päästä sisään murtamalla ovi suurella puunrungolla josta piti kiinni vähintään kymmenen miestä.
Kolmas pamaus sai jo oven oven irrottautumaan liitoksistaan, ja suuri puinen ovi kaatui maahan luoden suuren pölypilven josta oli mahdotonta nähdä mitään läpi.

Ophelian köhittyä vähän aikaan hän saattoi nähdä vartijoiden varjot savun peitosta oven luona. Sitten hän kuuli askelia tulevan toisesta suunnasta, mutta se ei johtunut Lilysta saatika Blackista vaan kuninkaasta joka oli ilmestynyt myös hallitsija saliina.

//MWAHAHAA! >D//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13549

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 11, 2007 8:37

Black&Lily&Kunkku

Blackin pää kääntyi äkkiä ovelle päin ja Lily hyppäsi taakse päin kuullessaan oven murtuvan.
Black otti sauvansa valmiiksi, lennättääkseen vartijat paineaallolla kauemmas, mutta tuttu, matala ääni pysäytti hänet.
"Mitäs ne vartijat tuolla lailla sisään ryntäävät" Kuningas Harald kysyi kävellessään kohti valtaistuinta, takaa päin.
"Tuota.. siis nämä tunkeilijat" Yksi vartijoista aloitti osoittaen Blackia ja Opheliaa.
"Tunkeilijat? Älähän nyt liioittele poikaseni, tottakai kuninkaan neuvonantajalla on oikeus tulla saliin kutsumattakin" Harald sanoi läpäten Blackia selkään kuin vanhaa ystävää.
"mutta..." Vartija aloitti, mutta tällä kertaa Lily keskeytti hänet.
"Te tässä tunkeuduitte! antaa heittää, meillä on neuvottelu kesken!" Lily sanoi, kävellen isänsä viereen.
"ha, tytössähän on sisua.. taitaa tulla isäänsä, vai mitä Black?" Kuningas kysyi, laittaen kätensä tämän olkapäälle.
"nonniin, lähtekääpä nyt. luulempa että teilläkin olisi parempaa tekemistä kuin kiusata pientä tyttöä ja pimeää tyyppiä" Harald sanoi vähän vakavammalla äänellä.
Vartijat katsoivat hetken aikaa toisiaan, mutta lähtivät sitten.
"noh, tulkaapas nyt.. mennään takahuoneeseen, siellä voimme puhua vähän yksityisemmin" Harald sanoi ja viittais maassa lojuvaan oveen.

Harald piti ovea auki, kun kolmikko käveli sisään. Ophelian kohdalla hän taputti tytön päätä, tästä oli tulossa jo tapa.
Hän sulki oven ja käveli takahuoneen päässä olevan pöydän ääreen ja istui tuoliin.

Huone oli erittäin lämminsävyinen ja takka tuli loi vielä lämpimämmän ja kodikkaamman tunnelman. huone oli aika pieni, siellä oli vain pöytä ja yksi tuoli sen ääressä, takka, nojatuoli ja hyllykkö... ja iso punainen matto.
"noniiin.." Harald sanoi pöydän takaa, katsoen kolmikkoa joka seisoi vierekkäin pöydän toisella puolella.
"voisiko joku nyt selittää, mitä on tapahtunut?" Harald sanoi katsoen tiukasti Lilyä ja Blackia jotka molemmat tuijottivat maahan. Kumpikaan ei avannut suutaan, eikä aikonutkaan.
"Noh, kerroppa sinä oma versiosi Ophelia" Kuningas sanoi lempeästi hymyillen.
Black ja Lily rukoilivat... tai no, Lily rukoili, Black toivoi, ettei Ophelia sanoisi mitään.
"antaa tulla vain, en minä sinua hirtä" Harald sanoi nojaten selkänojaan.

// WAHAHAEEAAAA //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 11, 2007 9:46

Ophelia

Kuninkaan astuessa saliin samaan aikaan kun vartijat olivat murtautuneet sisään sai aikamoiseen melskeen aikaiseksi.
Vartijat eivät olleet tosissaan tienneet ketkä tunkeutujat olivat olleet.
Ophelia alkoi olemaan lopenkyllästynyt että häneen osoiteltiin, mutta vartian väittely kuningasta vastaan oli sitäkin hupaisampi, varsinkin kun kuningas oli kutsunut Blackia pimeäksi tyypiksi.
Lilykin liittyi pian orkestroon ja lopulta vartijat saatiin häädettyä paikalta.

Sitten Harald viitosi heitä tulemaan takahuooneeseen keskustelemaan asiasta paremmin. Kuninkaan pitäessä ovea auki tämä taputti Ophelian päätä tämän mennessä kuninkaan ohi huoneeseen, Ophelia saisi siitä rauhallisemman olon, häntä tuskin hirttoköysi oli odottamassa.

Huone oli tunnelmaltaan lämmin ja kodikas. Huoneessa oleva takka lämmitti Ophelian oloa ihanasti ja sai hänet hymyilemään pienesti.
Kuningas Harald otti istumapaikakseen tuolin joka sijaitsi pöydän ääressä tämän pienen huoneen päässä.
Sitten Kuningas alkoi vaatimaan selitystä.
Lily ja Black ilman muuta katselivat vain jalkoihinsa samalla kun Ophelian katse harhaili seinillä, yrittäen myös itsekin vältellä kuninkaan katsetta.
Sitten kuningas pyysi Ophelialta omaa versiota tarinastaan, kun kerran kahdesta muusta ei näyttänyt olevan puhujaksi.

Blackista ja Lilysta huokui omituinen aura, joka vei Ophelialta pienimmätkin halut avata suutaan, mielessäänsä hän sai nyt panikoida kertoako vai ei. Jos ei kertoisi, kunkku tappaisi hänet ja jos hän kertoisi niin BLACK tappaisi hänet, kumpikaan vaihtoehto ei kuulostanut kovin mielekkäältä. Ophelia puristi nyrkkiänsä yhteen, uskaltamatta katsoa ketään kolmesta silmiin.

"...Eilen tanssiaisissa... Se oli minun syytäni mitä tapahtui... Sain Blackin tanssittamaan Prinsessa Lilyä... Ja sitten..." Ophelia taukoili koko ajan puhuessaan yrittäen miettiä miten asian nyt kertoisi. Hän tiesi että Black rakasti Lilyä, mutta ei jostain syystä voinut paljastaa sitä kuninkaalle, mutta sen kiertely vain hankaloitsi asioita.
Ophelia antoi katsahti Blackiin kuin olisi odottanut ihmeen tapahtuvan.
"Hovimestari!" Ophelia keksi.
"Pyytäkää hovimestari, ilman häntä tätä ei olisi tapahtunut!" Ophelia sanoi vaativalla ilmeellä.

//IHANAA LEIJONAT IHANAA!//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13549

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 11, 2007 10:10

Black&Lily&kunkku

"hmmm... sinun syytäsi? hovimestari?" Harald toisteli Ophelian perässä ja jäi sitten miettimään.
"Lily kulta, käy hakemassa hovimestari tänne" hän sanoi ja samassa Lily oli poistunut ovesta. Hänestä oli suorastaan helpotus päästä siitä pienestä huoneesta pois, edes hetkeksi. Hän juoksi ohi oven, jota oltiinkin jo korjaamassa, etsimään hovimestaria linnasta.

"Noh, Black. Oliko mukavaa tanssittaa Lilyä? harmi vain että minulta meni se ohi.." Kuningas sanoi hymyillen.
'ihan hyvä vaan, ettet nähnyt...' Black ajatteli itsekseen ja katsahti Opheliaan, tosin ei vihaisesti.
"tuota.. oli." Hän sai lopulta sanottua.
"Arvasin sen! kaikkihan prinsessan kanssa haluavat tanssia. Olisi itsekkin tanssittanut tytärtäni, jos olisi ollut tolpillani" Harald sanoi riemuissaan.
"aivan.." Black lisäsi.. hän oli tottunut olemaan kuninkaan "lemmikki" ja myötäili aina kaikkea mitä kuningas sanoi.

Lily oli löytänyt hovimestarin, mutta hänellä oli ollut ongelmia saada tämä mukaansa, joten hän oli ottanut rajummat konstit käyttöön.
" Menen suutelemaan jokaista talonpoikaa vielä tänään!" Lily huusi juostessaan karkuun hovimestaria joka pinkoi tytön perässä pitkin käytäviä.
"tuollainen käytös ei sovi prinsessalle! Pysähdy! NYT HETI!" Hovimestari huusi juostessaan Lilyn perään, läpi kunikaan salin, sisään takahuoneeseen. Lily läimäytti oven kiinni, hovimestarin astuttua sisään.
"saimpas sinut!" Lily huudahti, aivan kuin hän olisi ollut se joka olisi jahdannut.

Black hätkähti kuullessaan oven paukahtavan takanaan, mutta ei kääntynyt katsomaan.. kuninkaalle ei käännetä selkää, se oli etiketin mukaista.
Hovimestari tuijotti hetken aikaa häkeltyneenä Blackia ja Opheliaa.
"Tee.. te halusitte tavata, majesteettinne" Hovimestari sanoi kumartaen kuninkaalle.
"kyllä. selitäppä sinä mitä eilen tapahtui" Kuningas sanoi, katsoen Lilyä hieman nuhtelevasti tämän käytöksestä.
"no siis.. tuota noin. Nämä kaksi" hovimestari aloitti viitaten Blackiin ja Lilyyn.
"kyllä, he tanssivat, sitten?" kuningas sanoi keskeyttäen hovimestarin.
"Ehkä vähän liiankin lähekkäin, teidän korkeutenne, nähkääs heti tanssin jälkeen tämä Velho suuteli prinsessaa! Olen aivan varma että velho ja papitar ovat tuon takana, ties mitä valloitus suunnitelmia heilläkin on! Heidät pitäisi hirttää, vielä kun voimme" Hovimestari selitti hillitysti, sanoen sanan velho ja papitar erittäin halveksivasti.

"Ei se nyt ihan noin mennyt..." Black mutisi, mutta sai tuntea hovimestarin kämmenen poskessaan... aika likkamainen tapa miehen lyödä miestä, mutta menköön.
"Kehtaatkin vielä puhua, sinä sairas ihminen!" Hovimestari sanoi vihaisesti.
Kuningas ei sanonut mitään, vaan jäi odottamaan että joku sanoisi vielä jotain.
ja voin vannoa, että jos he eivät olisi seisseet kuninkaan edessä, Black olisi hakannut hovimestarin henkihieveriin.

// VAIKKA TEKEE KIPEÄÄ, NIIN EI SE HAITTAA MITÄÄÄN!//
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 11, 2007 10:50

Ophelia

Kuningas pyysi onneksi Lilyä hakemaan hovimestarin, vaikka Opheliakin olisi myös halunnut päästä pois huoneesta jossa ilma alkoi muuttua jo vähän tunkkaiseksi.

Kuningas näytti edelleen olevan kohtuullisen hyvällä päällä ja alkoikin pian jutustelemaan Blackin kanssa tanssiaisista. Tosin keskustelu rakentui melko paljon siihen että Black vain myöntäili kaikkeen mitä kuningas sanoi.

Ei kauaakaan kunnes Lily ryntäsi takaisin huoneeseen hovimestari tämän perässä ja paukautti oven kiinni niin että Ophelian tärykalvo tuntui puhkeavan. Hän kääntyi hyvin pienesti nähdäkseen mitä oli juuri tapahtunut.

Ophelia näki hovimestarin häkeltyneen katseen kohti häntä ja Blackia.
Sitten kuningas jo pyysikin hovimestarin selittämään mitä oli eilen tapahtunut.
Suurimmaksi osaksi asia koski vain Blackia ja Lilyä vaikka kyllä hänellekkin löytyi pahiksen rooli hovimestarin tarinassa.
Ophelia ihmetteli hovimestarin pakkomiellettä saada heidät hirttopuuhun...

Sitten Black sai läimäyksen poskelleen hovimestarilta kun oli yrittänyt mutista jotain vastaan. Opheliaa alkoi naurattaa, hän oli nähnyt Blackin yltäpäältä veressä ja haavoittuneena joten tuollainen läimäysy näytti hyvin säälittävältä verrattuna siihen.

Ophelialla tosin naksahti hovimestarin haukuttua Blackia sairaaksi ihmiseksi. Ophelia yritti hillitä itseään niin hyvin kuin pystyi, vaikka hänen olikin tehnyt mieli mennä tämän luo ja potkaista tämän nilkkaan niin lujaa kuin pystyi. Kuningaskin oli hiljaa, liekö täysin shokeerautunut kuultuaan Blackin ja Lilyn suudelmasta taikka sitten kuningas oli hyvin maltillinen persoona, mitä Ophelia ainakin luuli kuninkaan olevan.

Ophelia astui askeleen lähemmäksi pöytää jonka toisessa päässä kuningas nyt istui.
"Me... Me pakenimme tyrmästä siinä pelossa että meidät oltaisiin hirtetty ilman teidän korkeutenne käskyä. Me pakenimme jotta pääsisimme selittämään asian suoraan teille ja että te itse voisitte meidät tuomiota kuten parhaaksi näette." Ophelia sanoi tajutessaan ettei välttämättä ole vielä pelastautunutkaan hirttosilmukalta, jos kuningas piti Blackin ja Lilyn teko liaan epäsoveliaana, Blackille tulisi ihan varmana kuolema ja Ophelia oli tavallaan myös tähän tapahtumaan syyllinen joten yhtä lailla se häntäkin saattoi odottaa.

Ophelia katsahti Blackiin kysyvästi, hän ei tiennyt miten jatkaisi. Vaikka kuningas olikin jo kuullut mitä oli tapatunut tanssiaisissa, se ei tuntunut hänen tehtävältään selittää asioita sen enempää Blackin puolesta.
Hän antaisi nyt tälle puheenvuoron ja katsoisikin Blackia niin kauan kunnes tämä avaisi suunsa.

//MWHAHAAHAA! Mä noita hampaita ees tarvinnukkaa!//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13549

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 11, 2007 11:21

Black&Lily&Kunkku

Jälleen kerran Harald näytti nukkuva. Sitten hän nosti katseensa kuullessaan Ophelian puhuvan.
"vai niin..." Kuningas totesi ja alkoi miettiä asioita.
Hänen olisi kyllä pitänyt hirtätyttää Black, eihän prinsessaan saa edes koskea ilman tämän omaa lupaa, mutta hän ei ymmärtänyt hovimestarin puhettä Ophelian syyllisyydestä, eihän tyttö ollut tehnyt mitään.
"Ben hyvä (hovimestarin nimi oli Ben), miten sinä saat tästä tytöstä osallisen? eihän hän ole tehnyt mitään.. kun taas toisaalta sinä Black..." Kuningas sanoi, katsoen ensin Opheliaa ja siirtäen katseensa Blackiin. Hän oli juuri jatkamassa kun Lily avasi suunsa.

"tuota.. isä" Lily aloitti "itseasiassa se taisin kyllä olla minä joka suuteli Blackia..." Lily sanoi katsoen maahan ja pyöritellen jalkaansa, kädet seläntakana.
"Minä suutelin häntä, hän ei suudellut minua.. En tiedä miten hovimestari sen näki, lie parasta pistää eläkkeelle kun kerran omiaan näkee... Lisäksi alkoholilla taisi olla pieni osa siihen tapahtumaan.." Lily puhui, mulkaisten vihaisesti hovimestaria tästä puhuessaan.

"mutta teidän korkeutenne, minä.." Hovimestari aloitti, mutta kuningas keskeytti.
"Olen kuullut tarpeeksi sinua, ole hyvä ja poistu" Kuningas sanoi heilauttaen kättään samalla kohti ovea.
Hovimestari katsoi hieman ihmessään, mutta poistui sitten, niin kuin oli käsketty. Nyt Haraldin silmät osuivat Lilyyn.

"Tuleppas tänne tyttöseni" Harald sanoi ja Lily teki työtä käskettyään. Hän käveli pöydän ja Ophelian ja Blackin väliin.
"niin isä?" Lily kysyi katsoen pöytään, hän ei edes rohjennut vilkaisemaan isäänsä silmiin.
"kuinkas sinä nyt niin teit?" Harald kysyi lempeällä äänellä.

Blackin sydän hyppäsi kurkkuun kun hän kuuli Lilyn tunnustavan. Sillä hetkellä hän toivoi roikkuvan hirressä.
"Tuota... minä..." Lily aloitti, miettien mitä sanoisi. Hän ei todellakaan haluaisi sanoa sitä mitä ajatteli.
"niin?" Harald kysyi mutta lisäsi sitten sen, mitä kaikki siinä huoneessa pelkäsivät kuulevansa "Rakastatko häntä?"
Lilyn katse siirtyi nyt äkkiä isänsä kasvoihin, hän oli tuli punainen ja tiesi sen, hän olisi halunnut vajota maan alle, hän toivoi että joku tulisi ja kaappaisi hänet, hän halusi pois.
"Luulempa että rakastat" Harald sanoi nojautuen Lilyyn päin.
Meni hetki, sitten Lily vain nyökkäsi, kykenemättä avaamaan suutaan.

Jos Black olisi ollut nainen, hän olisi pyörtynyt jo ajat sitten, mutta nyt häntä jo heikotti. Hän vilkaisi Opheliaa, aivan kuin tämä olisi tiennyt jotain.
"Black? Tule tänne" Kuninkaan ääni havahdutti tämän todellisuuteen.
Black totteli kuin koira, vaikka hänen olisi tehnyt mieli huutaa "EN VARMANA TULE" ja juosta ovesta ulos.
"entäs sinä?" Kuningas kysyi "Rakastatko tytärtäni".
"Vastoin etikettiä ja sääntöjä, kyllä" Black vastasi tyynesti ja muodollisesti.
"vai sillä tavalla..." Harald sanoi ja näytti taas nukkuvan.
Lily ja Black seisoivat vierekkäin, katsomatta edes sivusilmällä toisiaan.
"Noh, enhän minä sinuakaan sitten voi hirttää, Sehän oli Lily et sinä.. " Kuningas mutisi ja samassa Lily lähti vajoamaan.. Lilyn hermot pettivät ja hän pyörtyi. Black sai otettua Lilyn kiinni ennen kuin tämä olisi tömähtänyt lattialle.
"Sehän meni hyvin" Kuningas totesi, katsoen Blackia hymyillen.
Black ei sanonut mitään vaan nosti Lilyn syliinsä.
"entäs sinä Ophelia? Onko sinulla mitään lisättävää? Mielipide? neuvoja? olethan sentään kuninkaallinen neuvonantaja" Harald sanoi katsoen nyt Opheliaa.

// aaaaah, saimpas kirjotettua //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Joulu 12, 2007 12:04

Ophelia

Tunnelma oli kieltämättä kireä, kuningas oli ymmärtänyt mitä Ophelia oli puhunut.
Kuningas ei kuitenkaan saanut Opheliasta syyllistä tapahtumaan, mutta Blackin tilanne alkoi jo tuntua uhkaavalta.
Silloin Lily avasi suunsa ja tunnusti itse olevansa syypää koko suudelmaan.
Ophelia tunsi silloin suurta helpotusta Blackia kohtaan mutta nyt hän tunsi huolta Lilystä, vaikkei hänellä pitäisi olla hätää näin kuninkaan tyttärenä.

Hovimestari yritti yhä puolustaa omaa näkemystään tapahtuneesta, mutta kuningas ei suostunut enää kuuntelemaan ja käski tämän poistumaan.
Sitten hän pyysi Lilya astumaan lähemmäksi tiedustellen samalla syytä hänen tekoonsa, Black ei siinä vaiheessa ollut ainoa jolla oli sydän kurkussa, Opheliasta tilanne oli todella jännittävä.
Hän oli ensimmäisiä joka sai tietää Blackin rakkaudesta Lilya kohtaan ja oli nyt joutunut potkimaan tätä ulos varjoista siinä toivossa ettei Blackin tulisi enää kärsiä kaukaisuudeta tätä kohtaan.

Lily aloitti vastaamaan hyvin vaivaantuneesti ja pian kuningas kysyikin että rakastiko tämä tätä.
Ophelian sydän takoi tuhatta sataa, ei pelosta vaan pikemminkin jännityksestä.
Kuningas jo arvasi Lilyn tunteet Blackia kohtaan ennenkuin Lily kykeni antamaan vain pienen nyökkäyksen vastaukseksi.

Ophelia olisi pyörtynyt siihen paikkaan, elleivät viime päiviset kommellukseet olisi vahventanut häntä.
Black vilkaisi Opheliaa ihan kuin tämän olisi kuulunut sanoa jotakin, mutta Ophelialla ei ollut mitään lisättävää ja vaan katsoi Blackia takaisin kunnes kuningas kysyi samaa Blackiltä mitä tämä oli kysynyt Lilyltä.

Silloin koitti Ophelian suuri hetki, hän sai vihdoinkin kuulla Blackin rakkauden tunnustuksen Lilya kohtaan, vaikka kuningas itse oli tämän myös kuulemassa.
Ophelia tunsi itsensä ulkopuoliseksi kun pystyi vain seuraamaan tapahtumia sivusta, hän tarkkaili näitä kahta ja näytti siltä että he välttelivät toisiinsa katsomista.
Lopullinen kivi oli nyt tipahtanut Ophelian sydänmeltä, Blackia ei sittenkään hirtettäisi.

Ennenkuin Ophelia ehti reagoimaan, Lily näytti viittä vaille siltä että osuisi lattiaan, mutta onneksi Black ehti ottamaan tämän kiinni ja piteli tätä nyt käsivarsillansa.
Sitten kuningas kääntyikin jälleen Ophelian puoleen.

"Minulla itselläni ei ole mitään tätä kaikkea vastaan ja pidemmälle puhuminen tuskin vielä kannattaa. Tosin... näen vielä erityistä syytä kertoa mitä metsässä tapahtui." Ophelia sanoi katsoen kuningasta vähän aikaan ja jatkoi;
"Olen saanut kuvan että Haltijat jotka meidän kimppuumme hyökkäsivät olisivat nyt erityisesti minun perässäni, neuvonantajanne ansiosta olen kuitenkin pelastunut tähän asti." Opheliakin osasi puhua hyvin muodollisesti, tosin hän käyttikin tätä puhe tapaa vain puhutellessa itse kuningasta.
"Nyt tällä hetkellä toivisin pääseväni huolehtimaan prinsessa Lilysta." Ophelia sanoi odottaen kuninkaan vastausta.

//Mä kans! xD//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13549

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Joulu 12, 2007 12:16

Black&Lily&Kuningas

Black oli helpottunut, kuullessaan Ophelian vaihtavan aihetta, sillä hetkellä hän olisi voinut halata pientä tyttöä, ellei hänen sylissään olisi ollut Lily.

"Vai haltijoita! miksi et heti sanonut?!" Harald puhkui intoa nojatessaan eteenpäin.
Blackin kädet alkoivat pettää, ei siitä että Lily olisi painanut liikaa vaan siitä ettei hän ollut syönyt saatika levännyt vuorokauteen kunnolla, häntä oli hakattu ja hän oli juossut kuin hullu pitkin korpia.
Harald huomasi tämän ja pyysi Blackia asettamaan Lily nojatuoliin joka oli takan ääressä.
Black teki työtä käskettyään ja asetti Lilyn tuoliin, siirtäen hänen hiukset pois kasvojen edestä. Sitten hän palasi Ophelian viereen, katsoen pöytään.

"Tunsitteko niitä haltijoita?" Harald kysyi.
"Kyllä, yksi oli Aran" Black sanoi ennen kuin Ophelia kerkesi vastaamaan.
"HA! se suippokorvien kunkku.. tiesin ettei hän pärjäisi teille! Se luimu..." Harald sanoi sukiessaan partaansa.
"Mitä he teistä halusivat?" Harald kysy katsoen vuorotellen molempia.
Tällä kertaa Black ei avannut suutaan vaan antoi Ophelialle mahdollisuuden puhua, hän katsoi Opheliaa ja nyökkäsi.
"Noo? antaa kuulua? kertokaa kaikki" Harald sanoi ja nojautui tuoliinsa kuuntelemaan tarinaa.

//RIKOIN ROMAANI KETJUN!//
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Joulu 12, 2007 12:30

Ophelia

Kuningas näytti melko kiinnostuneelta Ophelian vaihdettua aihetta haltijoihin. Black pääsi lepyttämään omia käsiään asettelemalla prinsessan takan äärellä olevaan tuoliin.

Kuninkaan mielenkiinto näytti vain yltyvän ja alkoi kyselemään lisää tapahtuneista.
Ophelia huokaisi aloitti tarnoinnin pähkinänkuoressa.
"Kuten Black jo sanoikin, Aran oli ensimmäinen haltija johon me törmäsimme." Ophelia päätteli että oli ehkä parempi jättää mainitsematta Blackin häviö ensimmäisessä taistelussa.
"Myöhemmin hän ilmestyi kolmen muun haltijan kanssa, mutta onnistuimme päihittämään heidät." ...
"Ei kauaakaan kunnes törmäsimme neljänteen haltijaan jonka Aran oli mitä ilmeisemmin lähettänyt miedän peräämme ja ennen kuin... Öh... Black... hoiteli tämän haltija oli sanonut jotain mikä viittasi siihen että he tulisivat vielä ainakin minun perääni, syytä tähän en itse tiedä." Ophelia oli nyt sanonut sanottavansa.

Opheliaa hieman hävetti seistä siinä itse kuninkaan edessä repeytyneen mekkonsa kanssa, hän tarvitsi kipeästi peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa, ennen kaikkea ruokaa ja unta, mkä oli jäänyt hyvin vähiin viime aikoina.
Ophelia kuitenkin odotti maltillisesti mitä kuningas sanoisi purien hammasta.

//Ei se mitään xD Sormet säästyy!//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13549

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Joulu 12, 2007 12:42

Black&Lily&Kunkku

"Vai niin.. vai niin..." Harald sanoi kuunneltuaan Ophelian tarinaa.
Hän kurtisti kulmiaan ja alkoi miettimään asiaa.
"Voi olla parasta että sinä et poistu linnan alueelta, uhkaukset on nykyään otettava tosissaan.." Hän totesi nyökäten kohti Opheliaa.
Sitten hänen katseensa kääntyi vielä Blackiin.
"tuota noin.." Kuningas aloitti ja Blackin pulssi taas kiihtyi.
"Minulla ei henkilökohtaisesti ole mitään tätä suhdetta vastaan, mutta teinä pitäisi pienempää profiilia.. kuten hovimestari jo todisti, jotkut ovat erittäin tarkkoja säännöistä, jota periaatteessa ei ole kirjoitettukkaan... mutta tosiaan, pitäkää pienempää profiilia.. myös sinä Ophelia, sinuna en hehkuttaisi pitkin kaupunkia että sinua on uhkailtu.. kuten tiedät täälläkin on pettureita" Harald piti saarnan joka sai Blackin selvittämään kurkkuaan.
"Asia selvä, majesteetti" Black sanoi muodollisesti, kuten aina.

Black oli hetken aikaa ihmetellyt, kuinka Ophelia puhui niin muodollisesti. Hän ei ollut ennen kuullut moista puhetta pienen tytön suusta.
"Noh, teillä varmaan on nälkä, jos en ole aivan väärässä? Kuninkaan salin sivuhuoneessa on ruoka katettuna ja olisin todella mielissäni jos soisitte kunnian syödä teidän kanssa" Harald kertoi noustessaan ylös ja kävellessään Lilyn luo.
"Te voitte mennä jo edeltä, siellä on vati missä voitte pestä kasvonne ja kätenne... Minä herättelen Lilyn sillävälin" Kuningas sanoi taputellen Lilyä poskille.
"Hyvä on, korkeutenne" Black sanoi ja lähti kävelemään ovea kohti, Ophelian kanssa.
Black sulki oven perässään ja kääntyi Opheliaa kohti. hän katsoi tätä hetken aikaa ja avasi sitten suunsa.
"Kiitos.." Black sanoi vaikka ei edes tiennyt mistä kiitti.. kaikesta loppujen lopuksi.
Sitten hän kääntyi kohti sivuhuonetta kohti ja lähti kävelemään.
"Jos kuningas kerran haluaa syödä meidän kanssa, silloin lie paras vain syödä.. Ellet halua sitten taas fasaania" Black sanoi olkansa yli Ophelialle ja hymyili.

// säästäkää nakkeja! //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Joulu 12, 2007 1:31

Ophelia

Kuninkaan kuunneltua Ophelian tarinan haltijoista joite he olivat kohdanneet matkalla ja kuinka yksi oli häntä uhannut, kuningas neuvoi että Ophelia pysyisi linnan muurien sisäpuolella.
Ophelia nyökkäsi hyväksyen ehdon.
Sitten hän pyysi myös Blackin pitävän matalaa profiilia hänen suuhteesta Lilyn kanssa.
Ophelialla itsellään ei koskaan ollut asiaa kaupunkiin, ainoastaan erikois tapauksissa hänet ollaan kutsuttu ellei potilas ole itse päässyt tulemaan hänen luokseen.

Ophelialla oli edelleen vakavan tyyni kasvoillansa, kunnes kuuli kuninkaan mainitsevan jotain aivan taivaallista; ruoka!
Ruoka odottaisi nyt heitä odottamassa kuninkaan salin sivuhuoneessa. Se sai taas muistamaan Ophelian nälän ja toivoi ettei se alkaisi kurnimaan. Samalla kun Ophelia yritti pitää vatsaansa kurissa, kuningas meni Lilyn luokse yrittäen herätellä tätä ja pyysi heitä menemään edellä.
Ophelia niiasi kuninkaalle ja poistui Blackin kanssa samalla oven avauksella.
Blackin suljettua oven Ophelia pysähtyi ihmtellen miksi Black katsoi häntä sanomatta mitään.
Sitten hän kuuli ensimmäistä kertaa Blackin suusta jotain sellaista minkä hän oli kuullut aikaisemmin vain puoliksi, Black kiitti häntä.
Ophelia hymyili, muttei kerennyt vastaamaan kiitokseen kun Black jo käveli kohti sivuhuonetta.
'Ei fasaani enää ikinä' Ophelia ajatteli samalla kun naurahti ääneen.
"Aaa! Black! Voisitko mahdollisesti... Ilmoittaa kuninkaalle, että liityn seuraan myöhemmin? Minulla ei mene kauaa!" Ophelia oli juossut Blackin luo ja piti käsiään yhdessä päänsä yläpuolella, luoden anovan kuvan itsestään.
Tuskin Blackin ehdittyä vastaamaan Ophelia jo juoksi kohti ulos käyntiä.

//Missäs me nyt jatketaan? ^^' Ophelia liittyis seuraan sitten kun mun vuoro taas tulee. Jatektaanko vaan putkeen täällä?//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13549

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Joulu 12, 2007 7:44

Black&Lily&kunkku

Black katsoi Opheliaa ja oli avaamassa suunsa kun Ophelia pinkoikin jo poispäin.
"hyvä on.." Black sanoi hiljaa katsoessaan Ophelian loittonevaa selkää.
Black käveli sivuhuoneeseen missä oli suuri pöytä katettuna.

Pöydässä oli kaikkea mahdollista, mitä vain voisi toivoa. Pöytään oli valmiiksi katettu astiat neljälle. Huone oli hieman suurempi mitä salin takahuone, mutta tämä oli paljon valoisampi, kiitos ison ikkunan. Pöytä oli noin kolme metriä pitkä, sen molempiin päihin oli katettu yksi paikka ja pääty paikkojen viereen oli katettu yhdet paikat, niin että kun Lily ja Harald istuisivat pöytään, heidän neuvonantajansa olisivat pitkällä sivulla, heidän oikealla puolellaan.

Black pesi kätensä vadissa joka oli sivupöydällä ja istui pöytään, Oikealle pitkälle puolelle.
Hän tuskin kerkesi istumaan kun näki Lilyn ovella.
"Missä Ophelia on?" Lily kysyi, istuessaan paikalleen.
"Hän sanoi tulevansa pian.. missä Kuningas?" Black vastasi ja kysyi.
"Isä tulee heti kun saa pari asiaa hoidettua..." Lily sanoi katsoen suoraan Blackiin, jonka sydän hyppäsi taas kurkkuun.
Hetken aikaa oli hiljaista, kumpikaan ei puhunut, he vain katsoivat toisiaan.
"Kuinka kauan?" Lily rikkoi hiljaisuuden, oudolla kysymyksellä jonka Black kumminkin tajusi.
"Kun täytit 15 vuotta" Black vastasi katsoen Lilyä.
Lily pysyi taas hiljaa tuijottaen Blackiin... tosin tämä tuijottaminen näytti tyhjyyteen katsomiselta.
"Entä sinä?" Black rikkoi jälleen hiljaisuuden.
"En tiedä..." Lily sanoi miettien tarkemmin asiaa.

Sitten molemmat hiljenivät. Kumpikaan ei sanonut mitään, he vain istuivat ja odottivat. Lily toivoi tosissaan että Ophelia taikka Harald rynnistäisi sisään juuri nyt, mutta toive näytti olevan turhaa.
Sitten hän nousi tuolista ja käveli Blackin viereen, istumaan isänsä tuoliin ja siirsi sitä lähemmäksi Blackiä. Black vain katsoi, sanomatta mitään kun Lily tuli hänen viereensä.
Lily ojensi kätensä kohti Blackia ja silitti tämän poskea, Blackin silmät menivät kiinnippäin ja hän otti kädellään Lilyn kädestä kiinni jolla tämä oli silittänyt häntä.
"Luulempa että tämä ei ole paras mahdollinen paikka... saatika aika" Black sanoi siirtäen Lilyn käden syliinsä ja silitti tämän kättä peukalollaan.
"Tiedän... olen vain aina halunnut tehdä tuon" Lily sanoi hymyillen.
Sitten molempien katseet kääntyivät, sillä joku oli tullut ovelle.

//jatketaan vaan tässä, turha meidän on paikkaa vaihtaa ^^ //
Seuraava

Paluu Kuninkaan sali

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö