Kirjoittaja Ivy » 03 Tammi 2008, 22:23
Ophelia
Ophelian onneksi lapsi oli kysellyt kuolemansynneistä pelkästä uteliaisuudestaan... Ei se ollut väärin kysyä, kyllähän Opheliakin itsekin joutui kyselemään asioita joista ei tiennyt ja niitä todella oli pajon.
Ophelia hymyili jälleen kun Anemone hyppelehti peilin eteen ja hetken päästä tämän vasta kurnikin, tämä ei ollut syönyt varmaan päiväkausiin!
Opheliakin otti omenan, sillä ei ollut ehtinyt syömään vielä aamupalaa ja jäi pyörittelemään kirkkaan punaista omenaa sormissaan ja katsahti Lopulta Aneen.
"On, enkelithän ovat yksi olennainen osa raamattua." Ophelia vastasi hymyillen ja jatkoi;
"Enkelit ovat jumalan alaisia, tarkemmin sanottuna hänen sanansaattajiaan jotka levittävät jumalan sanaa ympäri maailmaa. Jotkut välittävät ihmisille jumalan sanoja ja jotkut taas suojelevat." Ophelia piti pienen tauon, haukkasi pienen palan omenasta ja pureskeli vähän aikaa ennenkuin nieli.
"... Sanotaan myös että enkelit ovat täysin synneistä vapautettuja, ihmisten kaltaisia olentoja, mutta, tämä ei voi olla täysin totta sillä jumala joutui karkoittamaan yhden uskotuimmista arkkienkeleistään alas tuonelaan... Tämä enkeli syyllistyi synneistä syntisimpään, ylpeyteen ja lietsoo nyt kärsimystä ja kuolemaa ihmisten niskaan, kostaen näin jumalalle karkoituksensa." Ophelia sanoi ja haukkasi omenasta jälleen palasen.
"Vain tämä tieto enkeleistä on meille ihmisille suotu, he ovat niin Juamalan kuin ihmistenkin palvelijoita..." Ophelia ei juuri nyt keksinyt tarkempaa selitystä ja painoi katseensa alas kohti kirkkaan keltaista omenaa joka heijasti hänen kuvajaistaan.
"Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän." Ophelia lausui hiljaa pidellen omenaa käsisään ja nosti sitten päätään Aneen luoden kasvoilleen hennon hymyn.
//^__^'//