Ensimmäinen päivä...


Makuuhuoneita ja vierashuoneita sijaitsee linnan toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Kuninkaallisten huoneet ovat prameampia mitä muut, mutta mikäli olet onnekas ja pääset viettämään yön linnan vierashuoneissa, tulet varmasti näkemään ja kokemaan luksusta.
Makuuhuoneisiin lukeutuu myös ensimmäisen kerroksen, sekä sivurakennusten palvelijoiden huoneet ja tilat, sekä muut mahdolliset oleskelutilat mitä linnasta löytyy.

Valvoja: Crimson

Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1757

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Helmi 07, 2008 6:17

Ophelia

Lily tuijotti Lilyä takaisin tätä tuijottaessa tätä ja hetkeen ei tapahtunut mitään ja hiljaisuutta tuntui jatkuvan jo pienen ikuisuuden. Tosin, heti kun Black vähänkin liikahti niin Lily käänsi katseensa Opheliasta salaman nopeasti tähän ja Black näytti hyvinkin tukalaiselta Lilyn mulkauksesta. Tosin Blackin tukala ilme muuttui pian ärtyneeksi minkä Ophelia päätteli johtuvan taas Artista... Artin hymy hyytyi tosin Lilyn katsahtaessa nyt tähänkin. Sitten Lily alkoi torumaan näitä kahta, edes hetkeä ku eivät voineet sovussa olla ja olivat heti toisten kurkuissa kiinni kun silmä vältti. Black muistutti varmaan jo viidennen kerran että Art oli haltija ja ei Opheliakaan periaatteestaan luopunut ollut... Tosin kuningas ei siihen paljoakaan voinut vaikuttaa. Ja jotkin seikat menivät senkin edelle, että joku oli taruolento, esimerkiksi ei Ophelia kyennyt katsomaan että jokin kuoli hänen jalkojensa juurilla, kuka nyt voisikaan?

Näiltä ei kaveramisesta odotettu, se nyt olisi ollut maailman kahdeksas ihme jos niin ikinä kävisi, kuhan eivät kävisi toisiinsa kiinni. Tosin Art oli aivan liian suurisuinen ja sanavapaa katsottuna siihen missä asemassa heidän keskuudessaan oli, näin Opheliakin ajatteli hyvin vahvasti eikä katsonut Artin niljailua hyvällä, ei varsinkaan silloin kun päästiin puhumaan lapsesta. Ophelia kohotti katseensa kaukaisuudesta mihin oli katsellut Lilyn näitä toruessa nyt Artiin joka nälväisi tyylin että ei olisi ikinä uskonut että Blackistä oli vähällä tulla isä. Siinä vaiheessa Black kysyi että miten Art asiasta tiesi ja Ophelia katsahti Blackiin ja sitten Lilyyn toivoen että tämä keksisi selityksen, tajutessaan että eihän Black tiennyt että Art tiesi saatika sitä että Art tiesi sen koska Lily oli asiasta tälle kertonut mitä taas oli mahdotonta alkaa kellekään selittämään.
Lily esitti tietämätöntä, hyvinkin taidokkaasti jopa että Opheliakin ihan yllättyi, tosin tilanne ei vaatinut yhtään vähempää.
Sitten Lily rääkäisi että Henry olisi syyllinen siihen että Art tiesi Lilyn lapsesta ja sitten Art alkoi väittämään ettei olisi koskaan prinssiä ikinä tavannutkaan!
Ophelia katsahti Artiin kysyvästi, oliko tämä tosissaan? Ophelia ainakin uskoi tietävänsä varsin hyvin että Henry tuntisi Arnanin ja tätä kautta aivan varmana myöskin Artin. Blackiä alkoi selvästi epäilyttämään mikä sai Ophelian hieman hermostumaan sillä tiesi olevansa valehtelussa mukana näin siis pimittäen Blackiltä asioita ja juuri nyt tällä hetkellä Ophelia ei pitänyt siitä yhtään! Joku valehteli, mutta vain Art tiesi varmaksi että ketä sillä ei Ophelia saatika Lily voineet vain sanoa että Art Henryn tuntisi vaikka se tuntuikin Opheliasta hyvin todennäköiseltä.

Lily julisti asian loppuun käsiteltyksi ja kaikki olivat hiljaa ja Ophelia alkoi tuntea olonsa vivaantuneeksi kaiken tämän keskellä, kunnes hätkähti ja katsoi Lilyyn kummastellen tämän huutaessa ettei Black tunteeton ollut. Ophelia katsoi hetken vielä Lilyyn ja sitten taas Artiin joka väitti että asia riippuisi näkökulmasta ja Lily mainitsi sitten Aranin, joka ei Artista taas ollut tunteeton ja Lily nälväisi tälle takaisin samalla mitalla. Tilanne alkoi muistuttamaan pelottavasti jo sitä että Lily ryhtyisi nyt kinasteluun mukaan ja Ophelia seisoi tapansa mukaan huolissaan vierestä...
Tosin Aran ei tunteeton ollut jos kerran Lilyä rakasti mutta välinpitämätön tämä tuntui olevan taas toisten tunteiden suhteen. Tähän kohtaan Black ehdotti aihen vaihtamista mikä sopisi Opheliallekin oikein hyvin, asiasta oltiin kinasteltu jo vaikka kuinka paljon eikä sille loppua näkynyt.
Black naputteli sormiansa, tämän ilme oli täynnä raivoa ja Ophelia oli jo valmis ottakseen askelia näistä kauemmaksi mikäli Black ei onnistuisi itseänsä hillitsemään. Tosin, näin yllättäen, Black ilmoittikin poistuvansa.
"Aa, Black..?" Ophelia seurasi tämän lähtöä paikaltaan ja pian tämä olikin kadonnut oven taakse ja Ophelia jäi hetkeksi katsomaan Lilyn ovea... Tosin oli parasta että Black oli lähtenyt, tämä tuskin olisi enempää nälvintää kestänyt ilman että olisi onnistunut olemaan vääntämättä Artin niskoja nuritse.

Ophelia käänsi taas selkänsä ovelle päin ja katseli lattian rajaa mietteissään Lilyn keskustellessa Artin kanssa siitä että miksi tämä oli vauvasta Blackille maininnut johon Art taas ei nähnyt mitään estettä etteikö olisi kertonut, sillä mikään sopimus heidän välillään ei sitä kieltänyt. Ophelia sai vain toivoa, melkein rukoilla että Black nieli 'Henry kertoi Artille'-valheen jonka Lily oli saanut aikaan hyvin lyhyellä varoitus ajassa. Alkoi vaikuttamaan siltä että Art teki sitä tahallansa, tämä avasi suutansa ja tämä sai kiittää luojaansa ettei Black ollut tätä vielä pieksenyt.
Lily nimitti haltijoita ilkeiksi ja Ophelia oli tällä hetkellä hyvinkin paljon samaa mieltä myöskin Artin suhteen. Sitten Lily pötkähti sängylle, nappasi tyynyn ja kiljui siihen ja Ophelia katseli hetkeen aikaa täysin neuvottomana tämän raivoamista tyynyä vasten ja sitten Art saikin tyynystä päähänsä ja Lily tyytyi peittoona.

"Miksi sinä alat tällaisesta asiasta edes kinastelemaan? Black ei sinua tappanut, me emme luovuttaneet sinua Lilyn isälle ja nyt sinä uhmaat Blackiä ajattelematta ollenkaan että me yritämme saada sinua ehjänä täältä poiskin." Ophelia aloitti katsoen tyynen vakavana Artiin, tämä alkoi muistuttamaan liikaa Arania Ophelian silmissä.
"Se että Blackistä tulisi joskus isä ei sinulle kuulu ja sinuna en häntä yhtään enempää asialla ärsyttäisi. Ja Blackillä on tunteet, ei hän muuten suuttuisi! Aran ei taas ei välitä siitä ettei Lily häntä rakasta kun on niin sokeana omaan itseensä ja yrittää saada hänet jopa vasten Lilyn omaa tahtoa!" Ophelia yritti kehitellä jotain ilmaistaakseen nyt myöskin itseänsä asian kanssa ja tosin olihan Black jo isä mutta Ophelia ei juuri nyt Anemonea tämän asian kanssa ajatellut. Artin kuuluisi olla hiljaa, tämä oli puhunut jo liikaa siihen nähden että he tätä tavallaan nyt yrittivät auttaa ja jollei Art huomioi omaa herkkää hipiäänsä niin tämä ei tulisi koe-aikaa läpäisemään eikä siis lähtemään pois kuninkaan alueelta edes hauta-arkussa.

//En osaakaa! DD://
Avatar

Monarkki

Viestit: 13564

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Helmi 07, 2008 7:06

Art, Lily, Henry, Anemone

Art kuunteli hiljaa kun Ophelia 'saarnasi' hänelle. Lily kuunteli myös, mutta ei nyt aikonut mitenkään kommentoida mistään näkökulmasta, Opheliahan puhui Artille, ei hänelle. Art vain kohautti olkapäitään... mikä olisi ollut Blackitä äärimmäisen ärsyttävää!
"Minulla on omat näkökantani asiaan, enkä aijo niitä muuttaa. Pysyn Aranin alaisena ja teen kaiken mitä hänkin tässä tilanteessa olisi tehnyt.. tosin hän varmaan olisi jo kaapannut prinsessan.." Art selitti ottaen askeleen lähemmäksi.
Lily nousi takaisin istumaan kuullessaan Artin tulevan lähemmäksi.. ja varsinkin tuon viimeisen huomautuksen jälkeen! Lily ei yhtään miellyttänyt ajatus että Aran hyppisi linnassa hänen perässään, kuten Art nyt teki. Nyt Lily halusi Artin pois linnasta ja vähän äkkiä!

"Lisäk--"
"ÄITIII!" Anemonen ääni keskeytti Artin.
Anemone hyppeli valkoisessa mekossaan sisään, kapusi sängylle ja halasi Lilyä. Art katsoi ihmeissään, Lilyllä oli lapsi? Ei Anemone voinut olla Lilyn lapsi, tämähän oli jo melko vanha.. Anemone siis. Ellei tämä ollut adoptoitu? Art tyytyi tähän ajatukseen.
"hei Anemone" Lily sanoi ottaessaan Anemonen syliin.
"Henry sedällä on sinulle yllätys!" Anemone sanoi suoraan ja vilkaisi sitten Arttia, mennen hiljaiseksi.
"Kuka tuo on?" Anemone kysyi hypätessään alas Lilyn sylistä.
"Arathet.. hän on täällä vähänaikaa" Lily sanoi ja nousi ylös.
"Arathet, tässä on tyttäreni Anemone" Lily sanoi esitellen Anen Artille.
Art nyökkäsi ja katsoi hymyillen Anemoneen.
"Tykkään hänestä!" Anemone sanoi hymyillen ja sai Artin naurahtamaan.
"mmm..." Lily hymisi itsekseen.
Sitten Anemone hyppeli Ophelian luo, halasi tätä ja viittoi kumartumaan puoleensa.
"Henry setä on tuonut äidille yksisarvisen!" Anemone kuiskasi Ophelialle, niin ettei kukaan muu kuullut.
Ane oli luvannut Henrylle ettei kertoisi Lilylle mikä yllätys oli, mutta Opheliasta ei oltu puhuttu mitään.

Ovelta kuului koputus, kaikki kääntyivät katsomaan kuka astui sisään.
"Lily oletko tääl--" Henry aloitti ja pysähtyi nähdessään Ophelian, Anen, Lilyn ja.. ARTIN?!
"Mitä si.. kuka tuo on?" Henry aloitti katsellessaan Arttia, joka selvästi oli vaivautunut tilanteesta.
"Ettekö tunne?" Lily kysyi kohottaen kulmaansa.
"e.. emme, kuinka niin?" Henry valehteli, tottakai hän Artin tunsi! Art oli ensimmäisiä haltijoita joihin hän tutustui aikanaan.
"Tässä on Arathet... pelastimme hänet hirttoköydeltä ja nyt hän on minun palvelijani" Lily sanoi katsellen Henryn reaktiota.
Henry nyökkäsi hitaasti ja katsoi kysyvästi Arttiin, kiroten samalla ettei voinut keskustella telepaattisesti, siitä olisi ollut hyötyä juuri nyt.
"OH! Minun pitää mennä! Lupasin leikkiä Maria neidin kanssa!" Anemone hihkaisi ja juoksi Henryn ohi ovesta ulos.
Maria oli yksi palvelijoista, jotka hoisivat Anemonea.

"Sinulla oli kuulemma yllätys?" Lily sanoi kääntyen Henryn puoleen.
"Kyllä.. se on talleilla. Tuletteko?" Henry sanoi hymyillen.
"Selvä" Lily sanoi ja lähti kävelemään ovelle, Art perässään.
Henry odotti että Opheliakin oli tullut ja sulki sitten oven ja lähti näiden perään kävelemään. Art hidasti vauhtiaan hieman, niin että Henry kerkesi hänen vierelleen ja he ottivat hieman välimatkaa Lilyyn ja Opheliaan.
"mitä hittoa sinä täällä teet?" Henry kysyi kuiskaten Artilta.
"se on pitkä juttu.. selitän joskus jos on aikaa" Art vastasi kuiskaten.
"Näytät aivan oudolta noissa asuissa... näytät aivan ihmiseltä" Henry huomautti.
"Älä sano noin!" Art sanoi huokaisten.
"Tuletteko te?" Lily huikkasi olkansa yli, nähdessään että nämä kaksi olivat jääneet taaemmaksi.. mikä taas puolestaan lujitti Lilyn epäilyjä siitä että nämä tunsivat toisensa.
"kyllä kyllä" Henry sanoi hymyillen.
"Mitä Anemone sinulle kuiskasi?" Lily kysyi Ophelialta uteliaana.

// >8] //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1757

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Helmi 07, 2008 8:53

Edellinen

Paluu Makuuhuoneet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö