Tunteitako sittenkin? || Aksu

Makuuhuoneita ja vierashuoneita sijaitsee linnan toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Kuninkaallisten huoneet ovat prameampia mitä muut, mutta mikäli olet onnekas ja pääset viettämään yön linnan vierashuoneissa, tulet varmasti näkemään ja kokemaan luksusta.
Makuuhuoneisiin lukeutuu myös ensimmäisen kerroksen, sekä sivurakennusten palvelijoiden huoneet ja tilat, sekä muut mahdolliset oleskelutilat mitä linnasta löytyy.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Sands » 13 Joulu 2012, 01:09

Roswell naurahti ja nyökkäsi toisen kysymykselle katseiden kääntämisestä. Eiköhän se ollut jo itsestäänselvyys ja siksi kai se oltiin niin sopivasti jätetty kertomatta aikaisemmin. Ei Henryn olisi edes tarvinnut kuulla siitä eihän sellainen käyttäytyminen häntä kohtaan haitannut demonia laisinkaan, hänhän oli siihen jo tottunut, mutta ei sitä käyty kiistämäänkään, jos siitä kysyttiin. Oli sama, tiesikö muut siitä vaiko eivät. Tietenkin sarvet jonkun päässä kiinnittäisivät huomiota kaikilta vastaantulevilta, mutta kiinnittäisivät kalliimman luokan vaatteetkin. Hänen tapauksessaan huomio ei tosin ollut hämmästystä ja ihailua, vain jotain aivan muuta...
"En ole liikkunut kylällä niin usein, että minuun oltaisiin totuttu. Kenties sarveni ovat turhan komeat," demoni hymähti huvittuneena, eikä näyttänyt laittavan tilannetta pahakseen. Tietenkin sarvista vitsailtiin, kukapa ihminen sarvista haaveilisi tai näkisi ne jotenkin "komeina"? Sarvet kyllä käänsivät päitä puoleensa, mutta eivät aivan sillä tavalla. Silti, parempi asialle oli nauraa, kuin voihkia ja voivottaa siitä. Ei asialle tapahtuisi niin mitään, se vain oli jotain, minkä kanssa piti osata elää. Kaikkeen tottui kyllä aikanaan.

"Jalo hyväntekijä yhtä varaton, kuin autettavansakin," neuvonantaja naurahti kuninkaan kysyessä siitä miehestä, jonka sarvipää kylällä oli ilmoittanut tapaavansa,
"En voi sanoa, että kaikesta olisimme olleet samaa mieltä, mutta tuskin hänkään uskoi kykenevänsä käymään keskustelua minunlaisen kanssa. On aina mukava tehdä uusia tuttavuuksia," Roswell hymyili, tästäkin asiasta mieluummin keskustellen, kuin Blackin ja Ophelian välisestä selkkauksesta. Hän kertoisi Henrylle kaiken kiinnostustensa kohteista, mitä pystyisi. Siksihän tämä herra oltiin mainittu, poika ei varmasti olisi voinut olla kysymättä siitä tapauksesta sen enempää. Mutta Shilohin rotu oli hyvä jättää kertomatta...
"Onko tapananne ollut järjestää jotain juhlia hätää kärsiville? Antaa heille hieman lämpöä ja iloa pakkasten keskelle?" Poikaa katseltiin lempeänä, rauhallinen hymy huulilla. Köyhimmillä asiat eivät menneet hyvin. Helppoahan sitä oli linnan sisällä värjötellä takkatulen ääressä täydellä vatsalla, mutta silloin kun jotain oli, piti sitä jakaakin. Enkelikin oli tekemässä hyväntekeväisyyttä, eivätköhän hekin voineet, sitten.

Roswell ei voinut kuin tuntea suurta helpotusta ja tyytyväisyyttä Henryn jättäessä asian tivaamisen noin helposti. Olisi luullut, että vastaamatta jättäminen olisi kuulostanut kovin epäilyttävältä ja silloinhan sitä ei varmasti voitaisi jättää kysymättä lisää, oli pakko puristaa kaikki se tieto ulos, mitä sai. Tai luottamushan siinä menisi, jos jotain tieten tahtoen salattiin, mitä neuvonantaja tällä hetkellä ikävä kyllä, papittaren pyynnöstä tekikin. Kuitenkin kaikki olisi parempi selittää myöhemmin tulevaisuudessa, onneksi poika ymmärsi sen. Roswell tulisi selvittämään tämän sotkun, siitä Henry sai olla varma. Hän kertoisi kaiken, kun sen aika oli.
"Haluaisitteko levätä nyt? Päivä kuulostaa olleen kovin rankka, voin pitää suuni tukossa. Vai haluaisitteko jotain muuta ennen sitä?" Sarvipää hymyili seuratessaan toisen laittavan pitkäkseen sänkyynsä.




((Roswell katselee aina vierestä, kun Henry yrittää puuhailla salassa. Näyttää kuitenkin niin nololta tuollainen touhu, että pakkohan sitä on auttaa. Ei kai tähän peliin paljoa tarvitse, lopetetaan tässä joku päivä, ettei höpöhöpösivupeli mene pidemmäksi, kuin se alkuperäinen oikea peli. Jos joskus se Black ja Roswell innostaa, niin viestiä vain pukkaamaan. Elämä yritti, mutta huitaisin sivuun. Kaikki on taas hyvin. Mitä se Ivy siellä ikävöi, suuria, lämpimiä käsiä kehollaan?))
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

ViestiKirjoittaja Aksutar » 13 Joulu 2012, 09:57

Liekö pelkät sarvet Hetkeksi nuorenmiehen kasvoille kohosi mitä huvittunein virne, tuon kommentoitua Roswellin huomautusta komeista sarvista. Tuskin ne sarvet naisia demonin luokse houkuttelivat, niin Henry ainakin oletti. Kyllä sarvipäisessä oli jotain muutakin hurmaavaa, kuin erikoinen ulkonäköpiirre.
Roswell kertoi tavanneensa jalon hyväntekijän, mikä sinänsä hämmästytti Henryä. Miksi moinen olisi demonista kiinnostunut? Vai kiinnostuiko demoni tästä miehestä? Kävi kuitenkin ilmi, etteivät demoni ja hyväntekijä jakaneet samoja mielipiteitä, mutta Roswell näytti olevan tyytyväinen uusiin tuttaviin. Kunhan demoni ei tuntenut itseään liian uhatuksi, oli Henry tyytyväinen. Henry ei tiennyt kykenikö Roswell tuntemaan pelkoa, mutta epämukavaahan se olisi ollut, jos joka kerta linnanmuurien toisella puolella piti pelätä puukkoa selässään.
Ei oikeastaan katse lipui vierailemaan katosta demoniin, tuon kysellessä juhlista hätää kärsiville. Eipä sellaisia oltu järjestetty, ei ainakaan Henryn tietojen mukaan. Isänsä oli mitä oli ehkä vielä silloin, kun kuningatar oli elossa. Mutta siitä oli niin pitkä aika, ettei Henry voinut muistaa. Tai no, pitkä aika, Henry oli ollut vasta lapsi kun äitinsä oli menehtynyt Mutta idea on kyllä hyvä. Ehkä sen voisi jopa toteuttaa. Mitä mieltä sinä olet?

Henry kävi viimein hivuttautumaan keskemmälle vuodetta, asettuen makaamaan tutulle paikalle, puoli-istuvaan asentoon. Roswellin antama kirja siirrettiin varovasti tyynyjen viereen odottamaan oikeaa hetkeä, jolloin sitä voisi alkaa tarkastelemaan. Jälleen kerran oli demonin läsnäolo helpottanut nuorenmiehen olotilaa. Enää Henry ei kovin huolissaan ollut käytävän tapahtumista totta kai ne painoivat mieltä mutta kerta Roswell oli vakuutellut kaiken olevan kunnossa, uskoi Henry myös demonia. Kyllä hän aikanaan saisi tietää, mitä oli tapahtunut. Tapahtumat Ophelian kanssa olivat myös jääneet taka-alalle, tosin jo siinä vaiheessa, kun käytävän metakka oli alkanut. Papittaren hyvinvoinnista oltiin nyt huolissaan, Henryn sivuuttaessa täysin niiden tunteiden ja tapahtumien ruotimisen. Nyt ei ollut sen aika, tuskin demonikaan olisi katsellut pitkään kun monarkki olisi yrittänyt hautautua mahdollisimman syvälle sänkyyn kierimään tunnontuskissaan, toivoen voivansa vajota maanrakoon. Viimeisenä Henry olisi halunnut selittää syytä moiselle käytökselle.
En tiedä saisinko levätyksi, vaikka yrittäisin Jalkapuoli hymähti vilkaistessaan demoniin erä shakkia, kenties?



//Henry yrittää kovin sneakysti aina yöllä, selkä Roswelliin päin, mutta eihän se koskaan onnistu salassa. Aina on yllättäen demoni kiinni selässä, auttamassa pikkuprinssiä. Ne voi jättää pelaamaan shakkia, eikö? Shakkia kaikkialla, miksei kukaan ole pelaamassa shakkia mun kanssa?! Black Roswell innostaa vaikka heti, se on susta kiinni. VIELÄKÖ JAKSAT MUO?! VAI JOKO ON AKSU KIINTIÖ TÄYNNÄ!? Hyvin tehty, näytä sille elämälle, ettei sitä kaivata.
Kyllä, niitä Ivy ikävöi. Oikeesti se pelästy, että sulla oli elämää. Lohduttelin sitä vähän ja nyt se on taas iloinen //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Sands » 13 Joulu 2012, 17:07

"Uskoisin niiden ainakin keräävän muilta eniten katseita, mutta onhan mahdollista, että olen väärässä. Taidan olla kuitenkin liian vanha voidakseni kutsua itseäni komeaksi," Roswell naurahti pojan käydessä arvuuttelemaan, josko ne sarvet ne ainoat komeudet vanhuksessa olivat. Olihan hän käynyt jo vanhaksi ja ryppyiseksi, nuorempanahan sitä oltiin komeita karjuja. Vanhuus ei tullut yksin, mutta hyvin demoni oli ainakin ulkonäöllisesti säilynyt, joten ainakaan hänen katsomisensa ei pitäisi ketään satuttaa ainakaan rumuudellaan. Sehän se vasta ongelmallista hänenlaiselleen olisikin! Tuskin sitä kuitenkaan enää pelkällä ulkonäöllä hurmattiin yhtään ketään.
"Tuskin olisin ottanut sitä puheeksi, ellei minulla olisi jotain taka-ajatuksia," sarvipää hymähti Henryn kysyessä neuvonantajansa mielipidettä mainitsemiinsa juhliin köyhille. Kuninkaan mukaan sellaisia ei koskaan oltu järjestetty, itse tuo ei siitä ainakaan mitään osannut sanoa, joten ainakaan valtakautensa aikana sitä ei ollut tapahtunut. Mutta eihän siitä kovin pitkää aikaa ollutkaan, joten Roswellkin olisi moisen varmasti nähnyt, jos Henry juhlat järjestänyt olisi. Ilmeisesti nuorukaisen koko elinikänä ei sellaista ollut tapahtunutkaan, olisihan toinen varmasti muistanut ne, jos oli tarpeeksi vanha.

"Yksi päivä iloa ei kuulosta paljolta kaiken surun keskellä, mutta sillä on suuri vaikutus nostattamaan mieltä maasta," demoni jatkoi, kuninkaan luultavasti haluten kuulla enemmänkin näistä mielipiteistä, mihin vihjailtiin,
"Talvi voi olla mukavaa aikaa, mutta se tuo mukanaan pimeyden ja kylmyyden, joita vastaan kaikilla ei ole mahdollisuutta taistella vastaan. Jos huomioitte ne, jotka usein jäävät huomioimatta ja annatte heille edes sen verran, näytätte, että välitätte. He ovat osa kansaanne... Ja he ansaitsivat sen, paljon enemmänkin," Roswell hymyili. Sota riehui ja kuolema oli kulman takana monille, eikä se jonkun mielestä tuntunut parhaalta ajalta juhlimiseen. Mutta elävät tarvitsivat sitä, kukaan ei haluaisi värjötellä yksin pimeydessä parempia aikoja odotellessa. Kukaan ei kestäisi sitä. Jotain olisi tehtävä ja tuoda kansaa yhteen, paikkailla kuiluja köyhimpien ja rikkaiden välillä. Ainakin kansan ja kuninkaan välillä. Ja nälkää näkeväthän kaipaisivat ruokaa. Kuka tietää, kenties Shilohkin tulisi paikalle kaitsemiensa kanssa?

Sarvipäinen mies vain nyökkäsi hymyillen pojan kertoessa, ettei lepääminen oikein kävisi nyt päinsä. Kai päivä oli ollut turhan jännittävä, eikä siitä niin helposti siirryttäisi nukkumisen puolelle. Henry oli muutenkin ollut viime päivinä paljon virkeämpi ja terveempi, eivätkä nokosetkaan ikuisesti maistuneet jo omasta mielestään terveelle nuorelle miehelle... Niin, toinen oli kuin terve, mutta keho ei vielä ollut samaa mieltä, ainakin lääkärit niin sanoivat. Vielä ei voitaisi yrittää kävelyä vaikka kuningas oli yrittänyt omin neuvoin jo monta kertaa, mutta ei luvan kanssa. Tämän täytyi olla vielä turhauttavampaa aikaa pojalle, mutta Henry oli vahva. Toinen kestäisi.
"Se kävisi mainiosti, odottakaa vain hetki, niin laitan kaiken valmiiksi," Roswell naurahti shakkiehdotukselle, käyden nousemaan jaloilleen tuolilta etsiäkseen tarvittavan peliä varten. Siitä olikin jo jonkin aikaa, kun hän oli viimeksi päässyt pelaamaan, eikä tässä ollut mikään kiire minnekään. Hyvältähän se vain tuntui olla taas kuninkaan vierellä. Myöhemmin Constantinelle pitäisi kyllä kirjoittaa kirje niistä vastauksista, eihän korkea-arvoisen kenraalin pitäisi odottaa haluamaansa liian kauan. Kuinkakohan monta sivua tekstiä yksi kirjekuori pitäisi sisällään? Sen saisi tietää tämän päivän aikana...




((Tietenkin voi, Roswell vain kertoo todella yksityiskohtaisesti pelin aikana, kuinka syö kuninkaan, jos Henry häviää. Jostiedätmitätarkoitan. Blackistä ja Roswellista pitää ilmeisesti suunnitella yksärien kautta vähän tarkemmin, muuten on koko topsu täynnä sitä. Mahani on suuri, ja sinne mahtuu monta Aksua. Se ei täyty koskaan. Sano sille Ivylle, että olen kovin pettynyt siihen, että minun luullaan omistavan elämän. Luulisi, että tuntisitte minut jo paremmin. Peli taisi sitten olla siinä aaa.))
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

ViestiKirjoittaja Aksutar » 13 Joulu 2012, 18:05

Neuvonantajan ehdotus kuulosti mitä kauneimmalta ajatukselta näin synkkinä, kylminä vuodenaikoina. Kansakin varmasti arvostaisi, jos jotain mieltä nostattavaa heille tarjosi. Silkkana ystävällisenä, välittävänä eleenä. Eikä Henry halunnut tehdä sitä vain imagonsa tähden, ystävällinen ja auttamiseen taipuvainen persoona halusi tehdä sen vain antamisen ilosta.
Pistetään asia vireille Sen pidemmittä puheitta Henry hymähti demonille, jättäen idean muhimaan pääkoppaansa. Ilman muuta se piti toteuttaa, vaikka aivan varmana tietyt tahot eivät katsoneet sitä hyvällä. Mutta nämä tietyt tahot olivat tässä vertailussa pienempi taho, mitä kokokansa.
Henry kävi nyökkäämään Roswellin ilmoittaessa laittavansa kaiken valmiiksi, samalla kun kuningas kävi nousemaan istumaan. Jos hän jotain nyt kaipasi, niin aivan satunnaista ja kenties jopa vähäpätöistä rupattelua jonkin toisen toimen ohella, viemään ajatukset pois epämukavista ja ahdistavista aiheista. Ja kuka olisikaan parempaa rupatteluseuraa, kuin vanha demoni?


// Sitten alkaa puna kohoamaan Henryn poskille. Varo vain, ettei se tahallaan mene häviämään. Yksäreillä kyllä, call me big boy. Vielä on monta Aksua syömättä. Kyllä, sinä otat yhteyttä minuun, peikot tekevät aloitteen. (Ja tunnen itseni suosituksi kun ylhäällä lukee teksti "sinulle on 1 uusi viesti)
Ivy ymmärtää virheensä ja katuu tekojaan, ymmärtäen mitä teki väärin. Hänelle on syntinsä annettu anteeksi. AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Edellinen

Paluu Makuuhuoneet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron