Hiljainen hetki


Makuuhuoneita ja vierashuoneita sijaitsee linnan toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Kuninkaallisten huoneet ovat prameampia mitä muut, mutta mikäli olet onnekas ja pääset viettämään yön linnan vierashuoneissa, tulet varmasti näkemään ja kokemaan luksusta.
Makuuhuoneisiin lukeutuu myös ensimmäisen kerroksen, sekä sivurakennusten palvelijoiden huoneet ja tilat, sekä muut mahdolliset oleskelutilat mitä linnasta löytyy.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 13554

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Marras 17, 2014 3:04

Re: Hiljainen hetki

Olo oli jokseenkin huojentunut, Roswellin luvatessa kysyä velhoa mukaan tähän operaatioon. Henrystä itsestään tuskin olisi edes ollut kysymään kaljupäistä mukaan. Vaikka heidän välinsä olivatkin jo parempaan päin, ei Henry silti ihan kaikella viitsinyt vaivata velhoa. Mitä ilmeisemmin velhon ja demonin välit olivat sitten paremmat, niin saattoi ainakin olettaa kaiken kuuleman perusteella. Tosin, eihän Henry sitä varmaksi tiennyt.
Hymähtäen Henry kävi nyökkäämään Roswellille, vanhemman miehen todetessa, että tämä pieni salaisuus kannatti pitää omana. Kyllä hän oli harvinaisen tietoinen mitä mieltä tässä valtakunnassa ja tässä hovissa oltiin demoneista, olihan hän saanut jo kuulla mokomasta kun Roswellin hoviinsa oli ottanut. Väki oli kuitenkin alkanut pikkuhiljaa jo tottumaan sarvipäiseen vanhukseen hovissa, mikä oli hyvä, mutta nyt jos tieto siitä että kuningas aikoi uusien demonien kanssa lähteä pelleilemään leviäisi, ei siitä hyvää seuraisi. Koko hovi räjähtäisi, uudelleen, näin kuvainnollisesti. Henryllä ei ollut mitään haluja joutua nyt uuden saarnaryöpyn kohteeksi, joten salaisuus kannatti pitää itsellään. Siltikin, jos se punainen demoni linnanmuurien sisäpuolelle kutsuttaisiin, halusi Henry varmistaa että tietyt tahot olivat tietoisia asiasta. Mutta, sitä kannatti miettiä sitten myöhemmin.

"Älä huoli. Pidän kyllä suuni kiinni, se on parempi tässä vaiheessa..." Henry kävi lopulta hymähtämään demonin sanoihin, käyden samalla taittamaan varovaisesti pienen hiirenkorvan kirjan sivun yläkulmaan merkiksi, ennen kuin sulki kirjan. Ei hänellä ollut tämän enempää tarvetta tutkia kirjaa saatikka kerrata pikkupirun nimeä. Muutenkin uupumus ja sisällä kytevät ristiriitaiset tunteet tekivät nuoremmasta hieman hajamielisen tähän hätään, vaikka se ei varsinaisesti päällepäin näkynyt.
"Nälkä minulla ei ole, mutta viini kyllä maistuisi vielä" Kuningas vastasi Roswellin kyselyihin "Ainakin yksi lasillinen vielä. Uupumus alkaa jo pikkuhiljaa hiipiä päälle..."



//Consta varoitti jo heti ensikättelyssä että demoniin ei pidä luottaa. Henry itse otti tietoisen riskin ja tässä on nyt tulos //
Avatar

Kreivi
Kreivi

Viestit: 1551

Liittynyt: Pe Elo 27, 2010 1:40

Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Viesti Ti Marras 18, 2014 5:20

Re: Hiljainen hetki

Roswell nyökkäsi hymyillen pojan itsekin tehdessä niin, tyytyväinen ja huojentunut, että kuningas ymmärsi hänen huolensa. Olisihan se tietenkin ollut kovin kiusallista, jos Henry yritti pitää demoninkutsumisaikeensa salaisuutena, mutta ne silti jotenkin päätyisivät hovin tietoon... Mutta tässä tilanteessa rehellisyys olisi aivan yhtä vaarallista. Molemmat luultavasti johtaisivat samaan tilanteeseen – mutta jos demonin piti valita, piti hän kyllä enemmän siitä vaihtoehdosta, jossa oli sentään mahdollisuus pitää kaikki salaisuutena ja toivoa parasta. Pienen hymähdyksenkin sarvipää antoi toiselle Henryn vielä ääneen sanoen, kuinka tuo ymmärsi salaamisen olevan se turvallinen vaihtoehto tällä hetkellä. Roswell uskoi kyllä kuninkaan tietävän, mitä teki. Neuvonantajana hän vain tunsi tarpeen ilmoittaa seurauksista varmuudenvaralta, mutta eiköhän poika fiksuna ihmisenä ymmärtänyt jo.

Sarvipää katseli hiljaa vieressä, kun Henry sulki kirjan merkittyään sivun ensiksi valmiiksi. Tähän hätään toinen oli ilmeisesti saanut sitten tarpeeksi lukemisesta, eikä se oikeastaan vanhusta haitannut. Hänen tehtävänsähän se oli seuraavaksi käydä puhumassa velholle ja kysyä, miten tuo haluaisi olla tässä pienessä suunnitelmassa mukana – jos se tulisi käymään toteen. Se olkoot sitten jonkin toisen ajan murhe. Vieläkään kuningas ei myöntänyt olevansa nälkäinen, mutta lisää juotavaa tuo kyllä oli ottamassa. Roswell nyökkäsi, kumartuen ottamaan oman lasinsa lattialta ennen kuin kampesi itsensä jaloilleen verkkaisesti. Viinipullo oltiin tuotu kyllä lähemmäs ja tietenkin poika olisi voinut itse juomaa kaataa helposti itselleen... Mutta vanhus oli jo kovin luontevasti palvelemassa, aivan kuten oli tehnyt tähänkin asti.

"Päivänne on ollut rankka, Teidän Majesteettinne," demoni hymyili ottaessaan ne pari askelta kohti yöpöydällä olevaa pulloa, napaten kuninkaankin lasinkin käteensä tuodakseen sen lähemmäs. Viinipullo kohotettiin ja punertava neste valui kumpaankin jalallisista laseista, täyttäen ne hieman yli puolenvälin.
"Olisikin hyvä idea, jos menisitte tänään nukkumaan aikaisin ja lepäisitte kunnolla," Roswell jatkoi, laskien pullon takaisin pöydälle. Viinilasit otettiin molempiin käsiin ja Henryn omaa tarjottiin pojalle itselleen. Eihän vanhempi miehistä tietenkään halunnut toista humalaan juottaa, mutta eiköhän pari lasillista silloin tällöin ollut sallittavaa.
"Kertokaa toki, milloin haluatte minun lähtevän. En halua estää lepoanne," tuo naurahti vielä nopeasti lisätessään, istahtaessaan oman viinilasinsa kanssa sängylle kuninkaan viereen.




((Consta voisi vielä pelastaa Henryn.))
Avatar

Monarkki

Viestit: 13554

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Joulu 16, 2014 9:54

Re: Hiljainen hetki

Katse kävi seuraamaan, kuinka Roswell verkkaisesti nousi ylös sängynlaidalta. Henryn olisi tehnyt mieli huomauttaa, että olisi hänkin itse voinut lasiinsa käydä kaatamaan, mutta jostain syystä nuori kuningas oli jo alkanut tottua siihen, että demoni halusi palvella. Siinä missä Henry oli myös tottunut Roswellin teitittelyyn, kerta ne olivat niin kovin syvälle juurtuneita tapoja demonilla, oli Henry oikeastaan antanut periksi niistä huomauttelemisen suhteen.
Pienesti Henry kävi hymähtämään demonin huomauttaessa siitä, kuinka kuninkaan päivä oli ollut rankka. Tottahan se oli, vaikkei Henry sitä ääneen halunnutkaan myöntää. Mutta, ei se tulisi estämään häntä tekemästä samaa huomennakin! Nyt kun hän viimein oli päässyt liikkeelle huoneestaan, halusi Henry vierailla ulkona mahdollisimman paljon. Vaikka se uuvuttikin, mutta pienin askelin sitä saattoi totutella kävelemiseen jälleen.

"Älä huoli, menen kyllä lepäämään sitten kun uuvun täysin" Nuorempi mies naurahti pienesti, samalla kun otti vastaan Roswellin täyttämän lasin, nyökäten kiittävästi.
"Mutta vielä en usko saavani unenpäästä kiinni, jos nukkumaan nyt menisin. Minulla on paljon... Pohdittavaa" Henry jatkoi hymähtäen, viitaten sanoillaan lähinnä äskeiseen puheenaiheeseen. Ehkä oli parasta miettiä kunnolla läpi omissa oloissaan päätös sen demonin kanssa leikkimisestä. Hyvin nukutun yön jälkeen sitä olisi parempi pohtia, mutta varmasti Henry tulisi tänä iltana ennen nukahtamista pyörittelemään ajatusta päässään tovin jos toisenkin.
"Aiotko vielä tämän illan aikana kysellä velholta asiasta?" Siniverinen kysyi yllättäen, samalla kun lasi nousi nopeasti vierailemaan huulilla.



// Mutta kunnnnnnn. //
Avatar

Kreivi
Kreivi

Viestit: 1551

Liittynyt: Pe Elo 27, 2010 1:40

Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Viesti Ke Joulu 17, 2014 2:28

Re: Hiljainen hetki

Roswell hymähti ja nyökkäsi pojan käydessä vakuuttelemaan, että menisi kyllä nukkumaan sitten, kun tunsi olonsa väsyneeksi. Muutahan tietoa tuo ei sitten oikeastaan tarvinnutkaan. Kuninkaan täytyi nuorena ihmisenä levätä tarpeeksi rankan päivän jälkeen, ja tietenkin aina oli se mahdollisuus, että neuvonantajan läsnäolo tulisi pitämään nuorukaisen hereillä liian pitkään. Demoni aikoi kuitenkin luottaa toisen itse tietävän paremmin, milloin olisi aika mennä nukkumaan. Eihän Henry sentään ollut tyhmä...
"Mhh," sarvipää myhähti toisen tuumatessa, ettei tuo taitaisi vielä pystyä nukkumaan. Olihan Roswell juuri tuonut esille jotain... Epämiellyttävää ja hermostuttavaa. Ehkei ajoitus ollut se täydellisin, hankalahan pojan olisi nukkua kaikki nämä asiat ja päätökset mielessään, mutta hän oli halunnut kertoa toiselle mahdollisimman pian.

"Älkää kuitenkaan antako ajatustenne pitää Teitä hereillä koko yötä, Teidän Majesteettinne. Aikaa... On myöhemminkin," demoni vilkaisi Henryyn päin hymyillen, antaen katseensa palata sitten viinilasiinsa. Pohtikoot toinen aikansa, kunhan ei uhrannut unta sen takia – siitähän vasta neuvonantajalle olisikin paha mieli tullut. Lasi käytiin nostamaan huulille miehen siemaistessa viiniä rauhallisesti suuhunsa, kuunnellen pojan kysymystä hiljaisena.
"Luultavasti. Onhan nyt on myöhä, enkä haluaisi herättää arvon velhoa... Mutta jos hän sattuu olemaan hereillä, voisin tietenkin kysyä," Roswell kävi naurahtamaan nielaistuaan suunsa tyhjäksi, kääntäen keltaisten silmiensä katseen kuninkaaseen vierellään,
"En uskoisi hänen arvostavan herätystä... Tai sitten demonia vierellään katselemassa nukkumistaan," vanhus virnisti huvittuneena juodessaan toisenkin siemauksen viinilasistaan.

"Otan kuitenkin arvon velhoon yhteyttä mahdollisimman nopeasti, Teidän Majesteettinne. Älkää huolehtiko siitä, hoidan kyllä asian ja kerron Teille heti," demoni jatkoi lempeästi hymyillen. Eipä hän oikeastaan tiennyt velhon päivittäistä aikataulua niin hyvin... Mutta aikaahan hänellä oli ottaa siitäkin selvää. Eiköhän kaljupää myös halunnut oman puolensa sopimuksesta mahdollisimman pian.




((Ei mitään muttia, kenraali nyt syö pikkuleipiä.))
Avatar

Monarkki

Viestit: 13554

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Joulu 17, 2014 3:07

Re: Hiljainen hetki

"Se taitaa olla helpommin sanottu, mitä tehty" Henry hymähti Roswellin todetessa, ettei Henryn kannattaisi antaa ajatustensa valvottaa häntä koko yön ajan. Kyllä hän varmasti nukahtaisi ennemmin tai myöhemmin, mutta unenpäästä kiinni saaminen lieni se hankalin vaihe. Ehkä lasillinen viiniä auttaisi nukahtamaan paremmin, tai näin Henry itselleen uskotteli, nostaessaan juomalasinsa jälleen käymään huulillaan.
Roswell kertoi vierailevansa velhon luona vielä tänään, mikäli Black vielä hereillä olisi. Henry hymähti pienesti demonin sanoille, kykenemättä virnuilemaan pienesti siinä missä vanhempi itsekin. Kaljupäinen tosiaan tuskin arvosti, jos häntä heräteltiin näin myöhään, puhumattakaan sitten demonista vierellään nukkuessa. Mutta, Henry uskoi, että velho oli vielä hereillä. Hänen tietojensa mukaan se hämärähiippari oli aktiivisimmillaan iltaisin ja öisin, mitä ikinä sitten tekikään pimeän laskeuduttua. Lilyltä Henry lähinnä oli kuullut velhosta, siskonsa kun kovin avoimesti kertoi puolisostaan jos Henry jotain yltyi kyselemään.

"No, luotan että sinä hoidat asian pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman pian" Siniverinen lopulta hymähti demonille "Mutta ei sillä kiire ole... En usko, että päätöstäkään kovin nopeasti saamme aikaan... tai saan aikaan".
"Ja ehkä parasta on olla kiirehtimättä tämän suhteen, eikö?"


// CONSTA EI SYÖ MITÄÄN NYT //
Avatar

Kreivi
Kreivi

Viestit: 1551

Liittynyt: Pe Elo 27, 2010 1:40

Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Viesti To Joulu 18, 2014 2:57

Re: Hiljainen hetki

Roswell naurahti nopeasti, mutta lempeästi pojan tuumailuihin omasta kyvystään olla miettimättä liian pitkään. Niin, ehkäpä jotain niin... Vakavaa oli hankala unohtaa yrityksistä huolimatta. Ehkäpä se tulisi pyörimään Henryn päässä pidemmänkin aikaa, eikä uni tulisi. Saihan demoni toivoa, että niin ei kuitenkaan kävisi, tarvitsihan toinen leponsa. Tällä hetkellä kuningas tuntui vielä rauhalliselta, aikaisempi ahdistus ja paniikki sarvipään näyttäessä kirjan oli kadonnut. Ainakaan sitä ei toisen kasvoilta voinut enää lukea, jos se vielä jossain sisällä piilikin.
"Tietenkin, Teidän Majesteettinne," Roswell nyökkäsi syvään saadessaan Henryn luottamuksen siihen, että tuo todellakin hoitaisi asiansa mahdollisimman pian. Nopeasti toinen kuitenkin lisäsi, ettei sillä oikeastaan olisi kiire. Eihän kuningas taitaisi saada päätöstä tehtyä pian... Eikä tuo halunnutkaan kiirehtiä. Demoni hymyili lempeästi kääntäessään katseensa pojan suuntaan.

"Teillä ei ole syytä kiirehtiä, ei. Teillä on aikaa," sarvipää myhähti toista katsellessaan, myötäillen toisen sanoja. Kiirettä ei ollut, hän ei todellakaan halunnut pakottaa kuningasta kiirehtimään tällaisen asian kanssa. Se oli vakavaa... Se oli Henryn kosto – tai anteeksianto.
"Mutta kysyn silti velholta heti kun voin, Teidän Majesteettinne. Mitä enemmän tietoa Teillä on, sitä paremman päätöksen voitte tehdä," Roswell hymyili pojalle vierellään. Ainoastaan demonin piti kiirehtiä tässä tilanteessa, eikä kuninkaan tarvinnut siitä huolehtia. Hän hoitaisi osansa niin hyvin, kuin pystyi. Vähempää neuvonantaja ei halunnutkaan tehdä.
"Haluaisitteko kenties vaihtaa vaatteenne nukkumaanmenoa varten, Teidän Majesteettinne?"




((Constan pitää nyt syödä.))
Avatar

Monarkki

Viestit: 13554

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Joulu 19, 2014 8:21

Re: Hiljainen hetki

Aikaa Henry todellakin tarvitsi päätöksensä kanssa. Ehkä jos tämä tilaisuus olisi suotu aikaisemmin, silloin kun Henry vielä katkerampi jalkansa menettämisestä oli, olisi nuorempi varmasti tarttunut tilaisuuteen ja mielellään suonut - tai antanut muiden suoda - sille demonille opetuksen. Mutta nyt kun siniverinen oli ehtinyt harkita asiaa... Ei hän enää tiennyt mitä oikeastaan halusi. Roswell kuitenkin hoitaisi velhon kanssa juttelemisen, kuten lupaili, niin Henryn ei siitä tarvinnut huolehtia. Tietenkin Henry olisi sen voinut tehdä itse, mutta ehkä moisen asian hoitaminen sujuisi helpommin sarvipäiseltä. Ehkä velhon suostutteleminen onnistuisi muutenkin paremmin demonilta, kuin Henryltä, joka ei niin läheisissä väleissä ollut kaljupään kanssa.

Pikari laskettiin yöpöydälle samalla kun Roswell kyseli vaatteiden vaihtamisesta.
"Hyvä idea.. Joskaan siihen en enää tarvitse apuasi" Henry kävi hymähtämään pienesti "En ole edes päättänyt, liitynkö kuningattareni seuraan yöksi. Ehkä kuitenkin parempi antaa hänen nukkua rauhassa, kuten sanottu, todennäköisesti valvon vielä ajatuksieni kanssa tovin tai toisenkin".
"Oikeastaan, minun puolestani voit jo poistua. Ilta on jo pitkällä, ehkä olisi parempi alkaa valmistautumaan yöpuulle, ainakin minun" Siniverinen jatkoi nostaessaan katseensa Roswellin puoleen "Ehkä sinäkin ehätät paremmin velhon juttusille, jos et täällä liian kauaa viivyttele".


// CONSTA EI SYÖ NYT KYLLÄ MITÄÄN //
Avatar

Kreivi
Kreivi

Viestit: 1551

Liittynyt: Pe Elo 27, 2010 1:40

Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Viesti La Joulu 20, 2014 12:37

Re: Hiljainen hetki

Roswell nyökkäsi hymähtäen pojan mainitessa, ettei ainakaan pukeutumiseen tarvinnut neuvonantajansa apua. Olisihan hän tietenkin ollut auttamassa, jos toinen sitä tarvitsi tai kaipasi... Mutta ehkei hänen nyt tarvinnut tuputtaa omaa apuaan. Kuningas tuskin arvostaisi sitä, jos tuota kohdeltaisiin kuin mitäkin uusavutonta. Henryllä oli tapansa olla pyytämättä apua, vaikka sitä tarvitsisikin... Mutta eiköhän demoni tällä kertaa voinut luottaa siihen, että poika tiesi, mitä tarvitsi. Toivottavasti edes vaatteidenvaihto saisi toisen uneliaammalle päälle.
"Tehkää, kuten parhaaksi näette, Teidän Majesteettinne," Roswell naurahti lempeästi kuninkaan pohtiessa, jäisikö edes omaan sänkyynsä vai menisikö vaimonsa viereen. Se olikin sitten jotain, johon neuvonantaja ei neuvoja osannut sen enempää antaa. Henry tunsi kuningattaren paremmin, kuten myös oman tapansa nukkua. Ehkei arvon kuningatar arvostaisi sitä, jos miehensä pyöri vierellään pikkutunneille saakka.

Sarvipää vilkaisi viereensä kuninkaan todetessa, että ehkäpä demoni voisi jo poistua. Olihan nyt jo myöhä. Eihän ajankohta Roswellia haitannut, mutta siksi hänen pitikin pelata muiden säännöillä. Vanhus kävi nostamaan lasinsa huulilleen juodakseen viininsä loppuun, ennen kuin nyökkäsi.
"Käyhän se minulle, Teidän Majesteettinne. En halua pitää Teitä hereillä," tuo kävi hymähtämään pehmeästi nielaistessaan suunsa tyhjäksi. Hitaasti demoni kampesi itsensä jaloilleen sängynlaidalta, pitäen tyhjää viinilasia kädessään.
"Jos tarvitsette minua, ei Teidän tarvitse kuin kutsua minut luoksenne. Tulen niin nopeasti, kuin voin," Roswell kääntyi kohti Henryä hymy huulillaan. Hän ei halunnut olla esteenä ja pysyä toisen luona vastoin kuninkaan tahtoa, mutta samalla hän ei halunnut pojan luulevan, ettei demoni tahtonut jäädä.

"Ajattelin viedä viinin ja juuston mukanani... Ellette haluaisi minun jättävän niitä tänne?" Vanhempi mies kallisti päätään. Löytyisihän viinille ja ruoalle aina käyttöä muualla, eikä hän oikeastaan halunnut jättää niitä kuninkaan huoneeseen haisemaan... Mutta jos Henry sattui haluamaan syödä myöhemmin, niin demoni kyllä oli toiselle antamassa sen mahdollisuuden.




((Consta nyt söi, koska Constalle ei annettu muita vaihtoehtoja, niin. Tiesitkös, että seuraavaksi on sinun vuorosi tehdä topsu.))
Avatar

Monarkki

Viestit: 13554

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti La Joulu 20, 2014 2:32

Re: Hiljainen hetki

"Tiedän sen kyllä" Henry kävi virnistämään pienesti ylös nousseelle demonille, joka muistutteli, ettei pojan tarvinnut kuin kutsua vanhus paikalle ja tuo saapuisi pikimmiten. Kyllä Henry tiesi Roswellin tulevan, jos Henry tuon luokseen pyysi ja siihen Henry myös luotti. Jos kukaan muu ei tulisi, niin ainakin Roswell.
Hitaasti Henry kävi itsekin nousemaan sängyltä, ottaen jälleen kainalosauvansa käyttöön, muutama varovainen askel otettiin kauemmaksi sängystä, ennen kuin siniverinen kääntyi katsomaan jälleen sarvipäistä.

"Vie vain. En usko, että itse niillä mitään tekisin. Ja jos mieleni tekeekin yllättäen juustoa keskellä yötä, uskon, että palvelijat kyllä järjestävät minulle moisen tarjoilun" Henry kävi nyökkäämään pienesti vastauksensa myötä. Ei hän tarvinnut viiniä saatikka juustoa, ei hänellä ollut nälkä ja ehkei hänen kannattanut liikaa viiniä nauttia näiden ajatuksien kyytipojaksi. Parempi vain olla itsekseen ja pohtia asiaa rauhassa.
"Toivotan sinulle kuitenkin hyvät yöt... Keskustellaan tästä asiasta myöhemmin uudestaan"


// Constalla on aina vaihtoehto. Consta menee pois. Hei hei. Jaa minunko? No voihan nakkikeitto, kai minä sitten teen. Tuleeko herra hurmuri tönölle utelemaan onko prinsessa kaljupää paikalla? //
Avatar

Kreivi
Kreivi

Viestit: 1551

Liittynyt: Pe Elo 27, 2010 1:40

Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Viesti La Joulu 20, 2014 4:02

Re: Hiljainen hetki

Roswell perääntyi pari askelta antaakseen pojalle enemmän tilaa nousta sängyltä kainalosauvojensa kera. Pysyttelihän tuo tietenkin sen verran lähellä, että voisi napata toisen käsiinsä, jos tasapaino petti – ainakin toivottavasti, jos vanhuksen refleksit olivat tarpeeksi hyvät. Tähän asti Henry oli vielä pysynyt hyvin pystyssä yhdelläkin jalalla, mutta sarvipää ei halunnut olla liian varma siitä. Olihan nyt kuitenkin myöhä ja kuninkaan päivä oli ollut raskas... Puhumattakaan niistä parista lasillisesta viiniä, mitä toinen oli demonin kanssa nauttinut. Roswell nyökkäsi syvään saadessaan luvan viedä tuomasta esineet mukanaan makuuhuoneesta, kävellen rauhallista tahtia nojatuolien luokse jätetylle korille. Leivät, keksit ja juusto odottivat sen sisällä vielä. Eiköhän joku niille vielä käyttöä löytäisi...

"Tietenkin, Teidän Majesteettinne," vanha demoni hymähti napatessaan korin matkaansa. Jos totta puhuttiin, poika ei kyllä taitaisi häiritä palvelijoita keskellä yötä vain sen takia, että halusi hieman purtavaa. Sehän se oli se ainoa syy, miksi neuvonantaja edes ehdotti. Kyllä hän uskoi Henryn silti pärjäävän. Roswell palasi takaisin kuninkaan luokse, asetellen tyhjät lasit koriinsa ja ottaen avatun viinipullon käteensä.
"Kerron Teille sitten, miten tapaamiseni velhon kanssa meni. Älkää huolehtiko enää siitä," sarvipää hymyili katsellessaan toista lempeästi hetkisen, ennen kuin kävi kumartamaan vielä ennen poistumistaan.
"Hyvää yötä, Teidän Majesteettinne. Nukkukaa hyvin," demoni vastasi toisen toivotuksiin hymyillen. Eihän hänelle hyviä öitä tarvinnut toivotella, eihän hän edes nukkunut... Mutta eihän siitä mitään haittaakaan ollut. Luvan tuo oli jo saanut poistumiseen, joten kumarruksensa jälkeen vanhempi miehistä kävi suuntaamaan ovelle ja poistumaan. Ilta ei vielä ollut kuitenkaan ohi Roswellille, nyt uuden tehtävän saaneena tuolla olisi vielä pieni visiitti edessään...




((Consta ei pääse minnekään. Niin se kuule on. Kyllä se Roswell taitaa sinne mökille suunnata, hänellä ja velholla kun oli jo treffit suunniteltuna...))
Edellinen

Paluu Makuuhuoneet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö