Kirjoittaja Sands » 08 Tammi 2016, 16:17
Roswell myhähti myöntyvästi toisen tulemaan tulokseen, minkä mukaan hänellä olisi paljon hiljaista aikaa. Toista se elämä olisi, jos hänen nukkua pitäisikin, eikä demoni kyllä aina ollut varma, miten ihmiset jaksoivat tehdä pitkiä, kiireisiä päiviä, joiden jälkeen ei juurikaan ollut omaa aikaa. Ehkäpä nukkuminen tosiaankin oli niin miellyttävää, että se piti ihmiset järjissään. Roswell ei kyllä aivan varmuudella tiennyt, sillä eihän hänellä ollut mitään tapaa oikeasti kokea sitä. Ehkäpä ihmisten mielestä hänen tapansa olivat outoja ja liian pitkät, yksinäiset tunnit olivat noiden mielestä sietämättömiä. Mutta jos totta puhuttiin, sarvipää oli sen verran vanha yksilö, ettei yksi yö sinne tai tänne juuri tuntunut mitenkään erityisen pitkältä ajalta.
"Kuten haluatte," neuvonantaja hymyili Rosalban päätökseen jäädä ja pitää hänelle hyvää seuraa. Mitäpä hän oli sellaista päätöstä moittimaan, hänen mielestä kun ei paljoa tarvinnut tehdä, että joku olisi hyvää seuraa. Demonista tämä tapaaminen oli varmaan jo nyt sellainen, jota muisteli mieluummin hyvällä kuin pahalla, vaikka se tähän sitten olisi jäänytkin. Ainakin se oli jotain, jonka hän tulisi muistamaan jonkin aikaa…
Roswell ei voinut kuin naurahtaa, kun nainen toi esille väsymyksen ja kuinka se sitten aamulla olisi se suurin este. Jaa-a, kenties… Väsyihän hänkin, mutta sitä korjaamaan ei tarvittu unta.
"Annoinhan teille luvan päättää itse, milloin lähdette. Jos jostain syystä jäisitte pidemmäksikin aikaa, haluan teidän tietävän, etten voi seurananne olla aamun tullessa. Onhan se itsestäänselvää, mutta… Kai demoneilla on monesti tapana olla kirjaimellinen," tuo selitti hymyillen. Eihän hän voinut lupauksiaan rikkoa, joten tuolla oli aina tapana jättää itselleen sopivia reikiä, millä mahdollisti oman nopean poistumisensa, jos moinen kävi tarpeen.
Vanhus nyökkäsi, todellakin lukien paljon. Montaa kirjaa neuvonantajan makuuhuoneessa ei kyllä ollut, jokunen hassu vain odottamassa pinossa kirjoituspöydällä, mutta miksipä hän sellaisia kirjoja huoneessaan pitikään, mitkä oli jo lukenut? Linnassa oli suuri kirjasto, josta hän mieluummin haki pari tarvittavaa, kuin hamstrasi niitä itselleen kirjahyllyihin lojumaan.
"Joskus jatkan tehtäviäni, jos kykenen. Joskus etsin tietoa, joskus luen vain huvikseni, joskus vietän aikaani jonkun muun kanssa… Kyllä aika aina kuluu," Roswell naurahti. Onneksi Rosalba ei sattunut tulemaan jonkin aikaa sitten, kun hänellä oli vielä hyvin tärkeä etsintä kesken ja huone oli suorastaan kirjojen ja papereiden peitossa…