Menneisyyden vuodatus


Makuuhuoneita ja vierashuoneita sijaitsee linnan toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Kuninkaallisten huoneet ovat prameampia mitä muut, mutta mikäli olet onnekas ja pääset viettämään yön linnan vierashuoneissa, tulet varmasti näkemään ja kokemaan luksusta.
Makuuhuoneisiin lukeutuu myös ensimmäisen kerroksen, sekä sivurakennusten palvelijoiden huoneet ja tilat, sekä muut mahdolliset oleskelutilat mitä linnasta löytyy.

Valvoja: Crimson

Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Joulu 13, 2007 9:46

Menneisyyden vuodatus

Ophelia

Oli uusi aamu, aurinko paistoi ja taivas oli pilvetön, yöllä oli myöskin satanut mikä sai ilman raikkaaksi ja maan uudestisyntyneeksi. vasta eilen Ophelia oli tavannut haltijakuningas Aranin neuvonantajan, tosin silloin aikaisemmin Ophelia ei ollut tiennyt kuka tämä oli ollut muttei pahemmin välittänytkään.
Hän oli juuri nyt Lilyn huoneessa, huone oli suuri ja avara ja jonka suurista ikkunoista aamun valo pääsi ihanasti sisälle. Huoneen keskellä oli leveä ja verhoitettu sänky, aivan eri luokkaa kuin Ophelian makuukammarissa.
Ophelia oli kyllä yöpynyt yönsä kappelissaan, mutta oli tullut linnaan pitämään Lilylle seuraa, joka tosin ei ollut juuri nyt paikalla.

Häntä edelleen puistatti idea että juuri tällä hetkellä haltija oleskeli juuri saman linnan sisällä missä Ophelia itsekin oli.
Ophelia suoritti joka aamuista aamurukoustaan, hän istui polvillaan kädet ristissä ikkunan edessä näyttäen täysin rauhalliselta. Sen jälkeen päiväkään ei vaikuttanut enää niin pahalta kuin miltä se oli noustessa vaikuttanut.

Hän oli myös tuonut mukanaan kaksi puulaattaa joita hän oli säilyttänyt alttarissa pienessä kappelissaan. Lily ei ollut ainoa jolla oli salaisuuksia, viitaten rannekoruun josta Ophelia sai tietää vasta eilen, tosin Ophelia ei uskonut voiko hän näitä kahta puulaattaa salaisuudeksi kutsua.
Ophelia nousi seisomaan tuijottaen näitä kahta laattaa, niissä oli myös kirjoitusta... Toisessa puulaatassa luki Martha ja toisessa taas Timothy, hänen vanhempiensa nimet.

Ophelian vanhempien ruumiita ei koskaan löydetty, mutta koska he eivät palanneet metsästä oletetaan myös että haltijat olisivat surmanneet heidät, Ophelia oli tuolloin varmaan vasta viiden vanha.
Juuri kun Ophelia oli syventymässä ajatuksiinsa hän säpsähti kuullessaan jonkun astuvan sisään.

//AALRIGHT!!//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Joulu 13, 2007 10:10

Lily&Black

Black astui sisään Lily huoneeseen, ensin tietysit koputtaen. Hän näki Ophelian seisomassa huoneessa.
"huomenta... mitä sinä täällä teet?" Black kysyi hieman yllättyneenä.
Kuningas oli käskenyt hänet vahtimaan Lilyä ja Opheliaa. Black oli hieman helpottunut nähdessään Ophelian samassa paikassa missä Lily.
"missä Lily on?" Black kysyi sulkiessaan oven.

Lilyn makuuhuone oli punasävyinen. Siellä oli erittäin suuri ja pehmeä sänky, isot ikkunat ja ovi parvekkeelle ja sivu huoneeseen. Myös iso vaatekaappi kuului sisustukseen, kirjoitus pöytä, hyllykkö, kirjahylly, takka ja kaksi nojatuolia.

Black istui toiseen noista nojatuoleista.
"Mitä nuo ovat?" Black kysyi ja nyökkäsi puulaattoihin jotka olivat Ophelian käsissä.
Ophelia tuskin kerkesi vastata kun Lily ryntäsi ulos sivuhuoneesta hymyillen.
"Huomenta! ai, sinäkin olet täällä." Lily sanoi hymyillen nähdessään Blackin.
"huometa prinsessa" Black vastasi.

Lily meni parvekkeen ovien luo ja avasi ne. Sisään tuli raikas tuulahdus suoraan mereltä. Tuuli tunkeutui sisään huoneeseen, heiluttaen verhoja ja Lilyn ja Ophelian hiuksia. Lilyllä oli päällään vielä hänen vaaleansininen yömekko, hän ei ollut vielä kerennyt vaihtamaan sitä.
Parvekkeelta aukesi näkymä suoraan vihreän aron yli merelle. Aurinko paistoi ja meri kiilsi kauniisti.
"Tänään tulee varmaan ihana päivä" Lily totesi, jättäen ovet auki ja käveli vaatekaapilleen.
Hän otti normaalin punaisen mekkonsa sieltä ja käveli sermin taakse vaihtamaan sen.

Black seurasi sivu silmällä kun Lily hyppi ympäri huonetta niukemmissa vaatteissa mitä yleensä. Hän seurasi katseellaan Lilyn jokaista liikettä, kunnes tajusi tuijottavansa sermiä, erittäin selkeästi.
Hän käänsi katseensa pois, katsoen vilaukselta Opheliaa, mutta ei noloudeltaan kyennyt katsomaan häntäkään pidempään.
"Noh, mitäs tänään ohjelmassa? Joko sinä rukoilit Ophelia" Lily puhui sermin takaa, pukiessaan päivävaatteitaan.

// GO, steve, GO! ... kuka hemmetin steve?! //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Joulu 13, 2007 10:33

Ophelia

Blackhan se sieltä tuli, mikä oli kyllä aikamoinen yllätys, Ophelia oli odottanut vain Lilya kaiken aikaan.
"Huomenta! Lily pyysi minut tänne." Ophelia sanoi hymyillen aurinkoisesti kohti Blackia.
"Hän on uskoakseni sivuhuoneessa..." Ophelia vastasi jälleen samalla kun Black sulki oven.

Takan äärellä oli kaksi nojatuolta ja Black valitsi yhden niistä istumapaikakseen samalla kun odottaisi prinsessaa Ophelian kanssa.
Sitten Black kysyi puulaatoista jotka olivat Ophelian kädessä.
"Nämä--" Ophelia ei ehtinyt vastata kun Lily jo saapuikin sivuhuoneestaan erittäin pirteän ja iloisen näköisenä.
"Huomenta Lily!" Ophelia toivotti Lilylle takaisin hymyillen omalla suloisella tavallaan.

Lily hyppelehti huoneessa minkä kerkesi, ensin hän aukaisi parvekkeen oven josta pääsi raikas meri ilman tuulehdus. Sitten vasta Ophelia huomasi että Lilyllä oli edelleen yllään vain vaaleansininen yömekkonsa, se sai hänet häpeämään tämän puolesta, mutta sellainen prinsessa oli aina ollut.

Ophelia oli samaa mieltä Lilyn kanssa, päivästä näytti todella tulevan ihana, ainakin hän toivoi että siitä tulisi.
Sitten Lily kävelikin vaatekaapilleen ja poimi sieltä punaisen mekkonsa jota hän yleensä aina käytti ja luokahti sermin taakse vaihtamaan.

Ophelia katseli mielummin ulos ikkunasta kuin Lilyä joka oli sermin takana. Tuuli tuntui silittävän hänen hiuksiaan ja meri tosiaan kimmelsi kauniisti auringon nousua vasten.
"Rukoilin Lily!" Ophelia huikkasi Lilylle ja kääntyi sitten Blackin puoleen.
"Tosiaan, onko meillä tänää mitään ohjelmassa?" Ophelia kysyi Blackilta, hän ei itse ainakaan ollut tietoinen mistään.

//... BANG BANG MAXWELL SILVER HAMMER!//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Joulu 13, 2007 10:45

Black&Lily

"Ai.. tuota, en minä tiedä. minut käskettiin vain vahtimaan teitä" Black sanoi nojatuolista, pyöritellen sauvaansa kädessään.
Lily hyppi jälleen pois sermin takaa ja laittoi yömekkonsa vaatekaappiin ja sulki sen.
Sitten hän käveli kirjoituspöydän ääreen ja avasi pöytä luukun.
"Siinä sinun palkkiosi, vähän myöhässä vain" Lily sanoi heittäen Ophelialle pienen rahapussin.
Sitten hän hyppäsi sängyllensä, meni selälleen makaamaan katsellen kattoa.
"Istu sinäkin Ophelia" Lily sanoi katsoen pää ylösalaisin Opheliaan päin.
"No? Miten yö meni?" Lily kysyi Blackiltä ja Ophelialta.
"Siivosin.." Black myönsi nolona.

Hän tosiaan siivosi koko yön. Hän ei nukkunut yhtään, hän ei saanut unta. Eikä häntä huvittanut nukkua eilisien keskustelujen jälkeen, hän oli liian extaasissa ja huolissaan nukkuakseen.

"Minä näin kauhean painajaisen! Siinä Aran tunkeutui linnaan ja vei Ophelian" Lily selitti, kääntyeen vatsalleen ja tuki päätään käsillä, katsoen Opheliaan.
"Toivottavasti se ei ollut enne uni" Hän lisäsi heilutellen jalkojaan ilmassa.
"Mitä nuo ovat?" Lily kysyi saman kysmyksen mitä Black huomatessaan Ophelian kädessä olevat laatat.
Hän siirtyi sängyn reunalle istumaan, kuullakseen Opheliaa paremmin.

// Hummereita?!?! //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Joulu 14, 2007 12:09

Ophelia

Heillä ei siis olisi mitään erityistä tekemistä, Opheliastakin alkoi tuntumaan että olisi loukussa.
Lily hyppelehti ulos sermin takaa laittaen yömekkonsa siististi takaisin kaappiin. Ophelia oli jo unohtanut koko palkkionsa ja sai otettua kopin pussukasta ja laittoi sen säilöön.
Sitten Prinsessa Lily mätkähtikin sängylle selälleen, Ophelia saattoi vain ihailla Lilyn huolettomuutta.
"Juu!" Ophelia vastasi ja istahti sängyn reunalle Lilyn seuraksi.
Sitten Lily kysyi miten yö oli mennyt, Black oli kuulemma siivonnut koko yön ja ajatus tästä sai Ophelian tirskahtamaan hyvin pienesti.

Ophelia ei vastannut vielä mitään joten Lily sai suunvuoron.
Lilyn selittäessä untaan Ophelian silmät vain suurenivat ja hän toljotti kohti nyt vatsalla makaavaa Lilyä.
"No toivottavasti ei..!" Ophelia vastasi ja oli olevinaan järkyttynyt.

Lily huomasi laatat Ophelian käsissä ja mielenkiinnosta kysyi mitkä ne olivat, aivan kuten Blackin tosin Ophelia ei kerennyt silloin vastaamaan.
"Ai nämä..!" Ophelia aloitti, hän oli jo unohtanut että piteli laattoja käsissään.
"Tässä ovat papa ja mama." Ophelia sanoi tujottaen nyt laattoja. Ne olivat puisia muistolaattoja, sanottiin vaikka lapsi menettäisikin vanhempansa he olisivat aina lapsensa luona eläen itse muistolaatoissa, Opheliakin tosin tiesi että se oli vain lohdutus, mutta ajatus oli silti sydäntä lämmittävä.

"Näin unta mamasta ja papasta... Itse en muista heitä enää." Ophelia sanoi hymyillen Lilylle, yrittäen peittää että aihe olisi hänelle itselleen surullinen.

//ei... HELVETTI! Arvaa ny vaa mitä mun kaverit päätteli tän foorumin otsikosta!!//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Joulu 14, 2007 3:55

Black&Lily

"Mammasi ja Pappasi ovat aika puisevaa porukkaa..." Black huomautti sarkastiseen tyyliinsä, saaden samalla tyynystä naamaansa.
"Älä keskeytä Opheliaa" Lily sanoi heitettyään tyynyn.
"Vai unta? minkälaista unta? Hyvää vai pahaa?" Lily kyseli katsoessaan Opheliaa.

Black heitti tyynyn naamaltaan pois, toiseen nojatuoliin ja jäi kuuntelemaan Opheliaa. Black muisti hämärästi Ophelian saapumisen linnaan, mutta ei silloin vielä kiinnittänyt paljoakaan huomiota pieneen tyttöön, hänen huomionsa kiinnittyi vasta sitten kun hän kuuli että tämä pieni tyttö olisi nyt papitar.
Lily oli aikoinaan heti kiintynyt Opheliaan, Hän oli kuin pikkusisko Lilylle. Lily ei uskonut voivansa elää päivääkään ilman Opheliaa, tanssiaisten jälkeinen yökin teki tiukkaa.
Blackin katse harhaili ympäri huonetta, häntä ei kummemmin kiinnostanut Ophelian vanhemmat... häntä ei koskaan tuntunut kiinnostavan mikään.
Ennen kuin Ophelia avasi suunsa, Lily pötkähti takaisin selälleen makaamaan, roikottaen jalkojaan sängyn reunan yli.

// uh, ivy, kuuma kesä ilta.. aaaah. onko ne pervompia mitä mä? //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Joulu 14, 2007 4:27

Ophelia

Ophelia oli kuin ei olisi kuullutkaan Blackin sarkastista huomautusta ja näki sivusilmällä kuinka Lily heitti tyynyllä tätä päin.
Sitten Lily halusi tietää enemmän Ophelian unesta.
"En tiedä... En muista mitään unestani, mutta muistan että he olivat siinä!" hän vastasi yrittäen ettei kuulostaisi ihan kahjolta.
Ophelia istui edelleen Lilyn sängynreunalla, hänen omat jalkansa eivät ylettyneet edes maahan asti, sen verran korkea sänky oli ja sitäki pehmeämpi.

Ophelia muistaa vielä kun tapasi prinsessa Lilyn ensimmäistä kertaa, silloin Lily oli suunnilleen saman ikäinen mitä Ophelia itse oli nyt. Blackia Ophelia ei muista ihan alkuajoilta, sillä vietti suurimman osan aikaansa prinsessan kanssa, hän oli kuin seuraneiti tuolloin nuoremmalle prinsessalle, kunnes hänestä tuli papitar.
Ophelia oli säilyttänyt vanhempiensa muistolaattoja aina alttarillansa, tosin ne aina soluttautuivat niin hyvin ympäristöön ettei kukaan koskaan kiinnittänyt niihin mitään huomiota.

Sitten Ophelia irrotti katseensa laatoista ja suuntautui kohti Blackia.
"Muistatko sinä vanhempiasi?" hän kysyi kallistaen hieman päätään kysyvästi.

//No onneks ei! Mutt just silti! >__<//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Joulu 14, 2007 4:45

Black&Lily

Black havahtui todellisuuteen kuulleassaan Ophelian äänen kysyvän häneltä.
"e.. en kyllä" Black sanoi, koittaen muistella jotain niiltä ajoilta.
"Johan olet huonomuistinen" Lily sanoi naurahtaen, tosin ei hänkään muistanut mitään niiltä ajoilta.. muutakuin sen että Ophelian kanssa oli kiva leikkiä.
Sitten ulkoa kuului hirnahdus. Se sai Lilyn ponkaisemaan ylös sängyltä ja juoksemaan parvekkeelle.
Arolla oli joukko yksisarvisia, Noin kymmenen tammaa, yksi ori ja muutama varsa. Ne kirmasivat pitkin aroa.
"Wooh! tulkaa katsomaan! En ole nähnyt niitä koskaan näin lähellä linnaa.." Lily huusi innoissaan roikkuen melkein kokonaan reunan yli.
Black käveli oven viereen, mutta pysyi sisäpuolella, häntä ei huvittanut seisoa auringossa.
"Ne ovat kyllä aika lähellä.." Black sanoi lähinnä itsekseen varjoista.
"Mitäköhän ne täällä tekevät?" Lily kysyi katsahtaen Opheliaa ja Blackia.
Black vain kohautti olkapäitään.
"Ehkä jokin ajoi ne metsästä pois.." Black ehdotti.

Toden totta, yksikään yksisarvinen ei ollut lähelläkään metsänreunaa, ne karttoivat sitä nyt, mutta ne tuntuivat olevan umpikujassa: Metsästä ne juuri olivat tulleet, lähemmäksi linnaa ne eivät uskaltaisi ja mereen ne tuskin hyppäisivät.
"Toivottavasti metsästäjät eivät huomaa niitä..." Lily sanoi katsellessaan varsan kaatuvan kumoon.

// >_> oh, fuck. noh, jatkukoon //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Joulu 14, 2007 5:15

Ophelia

Ophelia tuskin ehti räpäyttää edes silmiään kun Lily oli jo ponkaissut ylös sängyltä ja juossut parvekkeelle.
Ohelia ryntäsi heti perään kuultuaan Lilyn huutavan jotain yksisarvisista.
juostuaan parvekkeelle Opheliakin jäi roikkumaan reunalle ja tähysti yksisarvislaumaa joka juoksi kuin vimmattu.
"Waaaaai!~<3 Niitä on niin paljon!" Ophelia huudahti ihastuksesta.
Hän oli kuullut että yksisarvisilla olisi parantavia kykyjä ja siksi oli aina pitänytkin niistä, ei siis pelkästään siksi että ne olivat luomavan kauniita, melkein jopa jumalallisia olentoja.

Black pysytteli itse varjoissa, joskus Ophelia leikillään ajatteli että Black olisikin oikeasti vämpyyri.
Sitten Lily huomautti kuinka lähellä yksisarviset olivat.
Totta, Ophelia ei ollut itse koskaan lyhyen elämänsä aikana nähnyt yhtäkään yksisarvista näin lähellä linnaa.
Ophelia ei keksinyt mitään selitystä miksi yksisarviset karttoivat metsää jossa ne olivat aina eläneet.

"Mutta mikä olisi ajanut ne pois?" Ophelia katsoi kysyvästi Blackia tosin kääntäen katseensa nopeasti taas yksisarvis laumaan.
Ophelia huomasi myös kaatuvan varsan ja huusi että tämä nousisi ylös vaikka tiesi ettei varsa tätä kuulisi saatika ymmärtäisi.
"Metsästäjät?! Eivät kai he yksisarvisia tapa?" Ophelia kysyi huolestuneen roikkuen nyt Lilyn käsivarressa. Ophelia jäi seuraamaan tilannetta vaikka hänen tekikin mieli lähteä ottamaan asiasta enemmän selvää.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Joulu 14, 2007 5:26

Black&Lily

"en tiedä, jos jollakulla on nälkä." Balck vastasi ja seurasi tilannetta sivummalta.
Hän ihmetteli miten tytöt olivat niin innoissaan muutaman ponin takia.
"Isällä on aika tarkka linjaus taruolentojen suhteen, kaikki taruolennot jotka eivät ole meidän puolella vangitaan taikka tapetaan, tilanteesta riippuen." Lily vastasi Ophelialle joka roikkui tämän kädessä.
"Tietääkseni nämä yksisarviset eivät ole meidän puolella.." Black huomautti varjoista.
Lily käänsi päänsä kohti Blackia kysyvästi.
"Sinäkö sen tiedät? osaatko sanoa sen näin kaukaa" Hän kysyi hieman hölmistyneenä.
"En, mutta tietääkseni meidän puolella saattaa olla vain kaksi yksisarvista, ne ovat vapaita sieluja eivätkä helpolla luota ihmisiin" Black selitti katsellen näitä "poneja".
"Mutta sittenhän ne tapetaan tai vangitaan... Juoskaa pois!! Menkää!" Lily huusi hevosille parvekkeelta, mutta tuskin hänen äänensä sinne kantoi.
Yksi niistä käänsi päänsä kohti parveketta, mutta ei reagoinut varoituksiin mitenkään.

Sitten Lily syöksähti Blackin luo ja tarttui tätä kädestä.
"Black kiltti, mennään ajamaan ne kauemmas! Ne eivät saa jäädä kiinni!" Lily anoi katsoen Blackia yläviistoon, suoraan silmiin.
"En voi päästää teitä pois linnan laueelta, sitäpaitsi metsässä täytyy olla jotain vaarallista jos kerran yksisarvisetkin pakenevat" Black sanoi pahoillaan.
"meidän täytyy tehdä jotain!" Lily sanoi suruissaan.
Hän ei todellakaan halunnnut että eläimet tapettaisiin saatika otettaisi vangeiksi.
Kuten sanottu yksisarviset ovat vapaita sieluja, ne kuolisivat vankeudessa.
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Joulu 14, 2007 5:46

Ophelia

Meidän puolella..? Hitto! Ophelia kirosi mielessään ja yritti miettiä epätoivoisesti mitä tulisi tapahtumaan samalla kun puri peukalonsa kynttä.
Black ei panostanut kovinkaan paljoa rauhoitellakseen heitä yksisarvisten suhteen, pikemminkin tämä ruokki tyttöjen halua voida auttaa yksisarvisia yhä enemmän.
Yksisarvisten kuuluu olla vapaita, vaikka niitä ei tapettaisi ne kuolisivat vankeudessa, Opheliakin tiesi sen hyvin.

Ophelia jäi tuijottamaan epätoivoisesti tätä laumaa kun Lily syöksähti Blackin puoleen anelevasti, mutta tämä ei näyttänyt yhteistyö haluiselta, johtuen siitä mitä kuningas oli käskenyt hänen tekevän.
Ophelia mietti tekisikö sen mikä hänen mielessäänsä liikkui, hän saattaisi pystyä hätistämään yksisarviset pois ennenkuin metsästäjät huomaisivat ne, tosin silloin hän rikkoisi kuninkaan käskyä.

Ophelian oli turha yrittää päästä ulos parvekkeen oven kautta, Blackin ohitse, joten Ophelia syöksähti parvekkeen kulmalle, takertui seinää pitkin kasvavaan kasviin ja jäi sen varaan roikkumaan.
Älä katso alas! Älä katso alas! Älä katso alas! Ophelia toisti mielessään samalla kun lähti laskeutumaan varovaisesti yhä alemmaksi ja alemmaksi pitkin seinä kasvia.
Pudotus olisi hyvin pitkä ja kohtalokas jos Ophelian ote lipsuisi.
"Lily! Jää tänne, minä menen ajamaan ne pois!!" Ophelia huudahti ylös parvekkeelle muttei nähnyt kumpakaan sillä he olivat ilmeisesti vieläkin ovella eivätkä olleet huomanneet että pikku Ophelia oli lähtenyt kiipeämään seinää pitkin alas.

//Spiderman... Spiderman...//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Joulu 14, 2007 5:59

Black&Lily

Molemmat käänsivät päänsä kuultuaan Ophelian huudon.
"MITÄ HITTOA SINÄ TEET!?!" Black huusi juostessaan parvekkeen reunalle katsomaan alas, kun Ophelia kiipesi kasveja pitkin alaspäin.
Lily juoksi Blackin perässä ja kuikkasi reunan yli hymyillen.
"Hyvä Ophelia! Pystyt siihen!" Lily kannusti ja tunsi kuinka Black takertui häntä kartiasta, kääntäen hänet itseensä päin.
"Oletko sinäkin menettänyt järkesi?! Ophelia voi pudota ja loukkaantua! Taikka sitten yksisarviset tallovat hänet! tai metsästäjät ampuvat vahingossa ja kaiken lisäksi kuningas hirttää minut siitä hyvästä!" Black sanoi raivoten, mutta Lily vain hymyili.
"Sinä olet sitten hupsu, isähän säästi jo sinut kerran" Lily sanoi hymyillen.
"Mutta säästääkö toista?!" Black kysyi ja kääntyi taas katsomaan alas kaiteelta.

"OPHELIA MINÄ VAROITAN! TULE TAKAISIN YLÖS, TAIKKA LUOJA VARJELKOON SINUA MINULTA" Black huusi raivoten, ihme etteivät yksisarviset jo tuosta huudosta lähteneet.
"Taidat olla huolissasi hänestä, kun kerran noin paljon välität" Lily sanoi viekas ilme kasvoillaan.
Black mulkaisi Lilyä ja tämä vain nauroi.
"kyllä sinäkin olet, ajattele nyt jos hän puotaa?" Black tuiskaisi.
Lilyllä sytytti, tuohan oli aivan totta.. Ophelia saattaisi tippua ja kuolla.
"OPHELIA VAROKKIN TIPPUMASTA!" Lily huudahti reunan yli ja Black nauroi vieressä.
"kuka se nyt on huolissaan?" Black sanoi ja hyppäsi seisomaan reunalle.
"Mitä hittoa sinä teet?" Lily kysyi perääntyen hieman.
"Leijun" Black sanoi ja hyppäsi alas.

Hetken näytti siltä että Black olisi vain tippunut, mutta ei. Hänen vauhtinsa hiljeni pikku hiljaa, pysähtyen Ophelian kohdalle joka pyrki alaspäin.
"Jos et heti lähde takaisin ylöspäin, vien sinut väkisin!" Black sanoi komentavalla äänellä, suoraan Ophelian selän takana.
Mitenkö tämä onnistui? Noh, olihan Black velho! Velhot osaavat leijua ja kaiken lisäksi Blackin perus "elementti" oli ilma, kuten sauvan tuuli hyökkäyksestä voi jo päätelläkkin.
Toisikis vahvin elementti oli tuli, sen Black todisti nuotiolla Ophelian nähden, mutta tämä taito oli vain vähäinen.

// spider pig, spider pig ... //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Joulu 14, 2007 6:18

Ophelia

"MILTÄ NÄYTTÄÄ?!?" Ophelia huudahti Blackille takaisin samalla kun yritti asetella jalkaansa sopivaan kohtaan.
Sitten Lily tuli kannustamaan tätä parvekkeen reunalle, Ophelia olisi vilkuttanut jollei hänen molemmat kätensä olisi varattu.
Ophelia pysähtyi hetkeksi aikaa kun kuuli Prinsessa Lilyn ja velho Blackin kinastelun, mutti puristi vain päätään ja jatkoi matkaansa.

"EN OLE TULOSSA!" Ophelia huusi Blackin ilmestyttyä taas parvekkeen reunalle.
Hetken päästä Lilykin tuli huutamaan reunalle ja käski olle tippumatta, Ophelia vain jatkoi matkaa, katsoen mihin astui ja mihin seuraavaksi sijoittaisi kätensä.

Ei kauaakaan kunnes Ophelia hätkähti katsoen ylös päin kun tunsi jonkin lähestyvän häntä, hetken aikaa näytti siltä että Black olisi hypännyt parvekkeelta, Ophelian silmät muuttuivat lautaseksi kun tämän jäi kuitenkin leijumaan hänen kohdalleen. Velhot...
"Jos sinä tulet lähemmäksi minä tiputtaudun tahallani!" Ophelia sihisi takaisin, tajuamattaan että saattaisi kuolla tiputuksesta, liian naivi kun oli hän uskoi että katkaisisi vain pari luuta jotka hän voisi helposti itse parantaa.
Ophelia ei nyt liikkunut ja tuijotti Blackia vihaisena, valmiina toteuttamaan uhkauksensa jos huomaisi Blackin tulevan yhtään lähemmäksi.

//...Does whatever spiderpig does!//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13555

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Joulu 14, 2007 6:28

Black&Lily

"Saisin sinut kiinni ennen kuin mätkähtäisit maahan." Black sanoi vihaisena, mutta ei silti mennyt lähemmäksi... tosiasiassa hän ei edes ollut varma kerkeäisikö edes huutamaan Ophelialle ennen kuin tämä jo makaisi maassa kuolleena.
"ANNA HÄNEN OLLA!" Lily huusi parvekkeelta, heittäen Blackia tyynyllä.
"KOHTA TULEN JA HEITÄN SINUT ALAS!" Black huusi takaisin ja käänsi katseensa takaisin Opheliaan.
"Viimeinen varoitus, suosiolla tai väk..." Black kerkesi aloittamaan, kunnes toinen tyyny mätkähti hänen päähänsä.
"KUN SILMÄ VÄLTTÄÄ!" Lily huusi ja juoksi ovelle, paukauttaen sen takanaan kiinni.

Hän aikoi mennä toista kautta yksisarvisten luo, tosin paljon turvallisempaa tietä mitä Ophelia. Hän juoksi pitkin käytäviä ja väisteli hovin väkeä minkä kerkesi.
Matkalla hän jopa näki isänsä, mutta kuningas ei kerennyt näkemään kuin vilauksen Lilystä, kun tämä oli jo kääntynyt toiselle käytävälle.

"MIKÄ HITTO TEITÄ VAIVAA!?" Black huusi lopen uupuneena.
"Ophelia, en enää odota!" Black sanoi ja tarrasi Opheliaa vyötäröltä kiinni, vetäen tämän irti kasvesita, vaikka se vaikeaa olikin.
Sitten hän teki jotain odottamatonta. Hän ei vienyt Opheliaa takaisin ylös, vaan alas! Hän mätkäytti Ophelian pehemeälle nurmelle, parin metrin korkeudesta ja laskeutui tämän viereen, vahtien ettei papitar karkaisi uudelleen.
"Kuvittele nyt jos olisit tippunut! Luoja sentään, oletko menettänyt viimeisenkin järjen hippusen?" Black sanoi katsellessaan ylös parvekkeelle.
"Nyt vain odottelemme että Lily osuu näkökenttään ja nappaamme hänet" Black mutisi, tiiraillen tallille päin, mistä Lily pääsisi suorinta tietä arolle.

// YAY! //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1753

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Joulu 14, 2007 6:47

Ophelia

Ophelia tuijotti Blackia epäilevästi ja parahti taikuvaan nauruun kun Black sai tyynystänsä päähän.
"HAHAHAHAAHAHAA!!!" Ophelia kajahti nauruansa ilmaan kun toinenkin tyyny iskeytyi Blackin päähän ja vielä keskeyttäen hänen lauseensa.
Ophelia kuuli kuinka ovi läimähti Lilyn huoneessa, hän ilmeisesti aikoi mennä toista kautta, eihän Black voinut estää molempia yhtä aikaa.

Ophelia kikatti edelleen vaikka alkoikin tuntea sääliä Blackia kohtaan, oli varmaan vaikeaa olla lapsenvahti varsinkin hänelle ja Lilylle.
"...Hä?" Ophelian nauru katkesi kuin seinään ja huomasi Blackin nyt kiskovan tätä irti kasvista josta Ophelia tuntui pitävän kiinni kynsin ja hampain, mutta hävisi lopulta.
Ophelian suureksi yllätykseksi Black veikin hänet alas, tosin päästi hänestä irti kun pudotusta oli jäljellä vielä parikin metriä!
Vaikka nurmi olikin pehmeä, Ophelian häntäluu ei silti tykännyt iskusta maahan...
Black puolestaan laskeutui itse turvallisesti.
"Hmph!" Ophelia kiukutteli kuin viisivuotias ristien kätensä ja istui nyt maassa ilman mitään mahdollisuuksia karata.

"Black! Lily taisi olla nopeampi!" Ophelia huudahti ja osoitti talleilta lähtevää hevosta jonka ratsastaja Ophelia oletti olevan prinsessa Lily. Ophelia tiesi ettei Blackin nopeus edes suden muodossa yltäisi yli hevosen joten hän hymyili leveästi uskoen yksisarvisten nyt pelastuvan....
Tosin.... Nyt prinsessa Lily saattoi olla vaarassa, Ophelia ei silloin ajatellut omaa turvallisuuttaan kun lähti itse kiipeämään alas seinää pitkin....

//Mmmm.. Donitseja!//
Seuraava

Paluu Makuuhuoneet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö