Elves pride//varattu


Rannan tuntumassa on useita vaarallisia karikkoja. Osaa ei ole edes kartoitettu vieläkään. Seireenit tapaavat laulaa näillä karikoilla, houkutellen kokemattomia ja varomattomia merimiehiä surmansuuhun.

Valvoja: Crimson

Viesti Ma Tammi 30, 2012 8:13

Elves pride//varattu

Oscar

Aallot löivät tänäänkin kovakouraisesti kylmää kiveä vasten. Tänäänkin karikot pistivät pinnan alta terävinä ja tappavina kuten aina. Hieman kauempana näkyi yhä ihmisten satama. Ainoa ero oli entiseen oli se, että lumi oli satanut maahan ja oli rutosti kylmempää. Oscar puhalteli lämmintä ilmaa käsiinsä yrittäessään pitää ne lämpiminä. Haltia naurahti. Vuosi sitten tätäkään ei ollut tarpeen tehdä. Hän oli alkanut pikku hiljaa päästä yli kykynsä menettämisestä, mutta se palasi piinaamaan miestä aina silloin tällöin. Aina silloin, kun mieli oli vapaa kaikesta muusta. Tai yhdestä naisesta tarkemmin sanoen. Oscar kurtisti kulmiaan ja potkaisi kasan lunta kuohuavaan mereen. Pari kuukautta aiemmin hän oli tavannut maailman ärsyttävimmän, mutta myös omalla tavallaan kiehtovimman naisen mitä on. Ärsyttävää oli se, että hän näytti ihmiseltä, oli sietämätön ja vahva. Kiehtovaa oli... Oli...? Oscar ei pystynyt edes itsekään sanomaan, mikä Rindoussa oli silloin niin paljon kiehtonut. Karisma? Asenne? Kuka tietää? Jokin siinä naisessa oli kuitenkin kolahtanut Oscarin tajuntaan ettei tämä ollut saanut häntä pois päästään. Muut haltiat juhlivat voitokasta taistelua ja ihmisten kuninkaan kuolemaa, mutta Oscar oli tuntenut olonsa epämukavaksi remuavassa kaupungissa ja lähtenyt kävelemään. Jalat olivat tuoneet hänet sille samalla luodolle, jossa hän oli Rindounkin tavannut ensimmäisen kerran. Ja saanut tältä turpiinsa. Toinen kasa lunta potkaistiin vihaisena mereen...

Viesti Ma Tammi 30, 2012 9:05

Rindou

Nainen käveli katsomatta ollenkaan eteensä, kylmä viima puhalsi karikoilla. Hän oli aivan ajatuksissaan, eikä tullut huomanneeksi edes karikkoja. Rindou oli vihdoin saanut käytöksensä taas kuriin j päättänyt lähteä selvittämään päätään jollain muulla kuin alkoholilla. Joku aivan selvästi potkaisi lunta mereen, Rindou ei kuitenkaan rekisteröinyt sitä, vaan jatkoi hajamielistä kävelyään. Toisella kerralla, kun lunta taas potkaistiin, nainen siirsi katseensa hitaasti eteenpäin. Tovin hän katsoi eteensä ja tajusi kauempana edessään olevan hahmon. Naisen päässä välähti kuvajainen samaisesta paikasta, mutta samalla, hän muisti Oscarin, varmasti maailman ärsyttävimmän miehen. Samassa hetkessä, jostain kumman syystä, Rindoun jalat pettivät hänen altaan ja siinä hän nyt oli, rämähtäneenä maahan, aivan kuin joku olisi häntä halolla päähän lyönyt. Miksi nainen oli kaatunut? Sitä hän ei tiennyt, vain sen, että siinä sitä nyt oltiin. Rämähtämisen hetkellä naisen suusta oli päässyt enemmän huudahdus, kuin kiljahdus. Vaivalloisesti kompuroiden Rindou koitti päästä mahdollisimman nopeasti ylös ja pois karikoilta. Hän punastui nolostuksesta, mutta toivoi ettei se, kuka nyt kauempana ikinä seisoikaan, huomaisi mitään. Tai ainakin että tuo joku ei huomioisi Rindouta itseään.

//On mulla ollu taas kivaa miettiä tätä mun vastausta

Viesti Ma Tammi 30, 2012 10:25

Oscar

Yllättävä ääni sai Oscarin kiskaisemaan hupun refleksinomasesti päähän peittämään suipot korvat, joita hävityn sodan jälkeen eivät ihmiset katsoneet suopeasti. Haltia vilkaisi äänen suuntaan ja näki maahan kaatuneen mustahiuksisen naishenkilön, joka nousi maasta ripeämmin kuin pelkuri pakenee. Oscar otti jo askeleen poistuakseen paikalta, mutta, kun hän tunnisti naisen, hän ei voinut olla pysähtymättä.
"Rindou?" Oscar kysyi uskomatta asiaa itsekään.

Viesti Ma Tammi 30, 2012 11:07

Rindou

Äänen kuullessaan nainen hätkähti. Se, että tuo muukalainen olisi Oscar olisi aivan liian absurdia, eihän se niin voinut olla. Uskomatta korviaan Rindou kääntyi katsomaan miestä kohti.
"Oscar.." Rindou kuiskas. Hetken hän uskoi näkevänsä harhoja, mutta ei, siinä tosiaan oli Oscar, maailmankaikkeuden ärsyttävin mies.
"Törmäämme näköjään jälleen." Nainen tokaisi nojautuen toiselle jalalleen. Rindoun ei sinänsä olisi tehnyt mieli enää ikinä tavatakaan Oscaria, mutta toisaalta hän halusi tavata haltian enemmän kuin mitään. Nyt mies oli siinä, vaikka nainen oli ajatellut useasti sitä, mitä hän sanoisi tai tekisi kun hän tapaisi Oscarin, nyt hänelle ei tullut yhtikäs mitään mieleen. Silti Rindou yritti käyttäytyä aivan normaalisti, vaikka päällepäinkin näki, että hänen ajatuksensa olivat suurimmalti osalti sumeita ja käytös enemmänkin yrittämistä näyttää omalta itseltään, omalta itseltään jonka hän olisi kadottanut ja nähnyt vain valokuvan, jota yritti matkia.

Viesti Ma Tammi 30, 2012 11:14

Oscar

Voooi paska, mies huokaisi mielessään saadessaan vastauksen kysymykseensä. Rindouhan se oli.
"Kerro milloin olemme viimeksi 'törmänneet'", Oscar tuhahti tarttuen pieneen kielimuodolliseen seikkaan, jolla ei käytännössä ollut mitään merkitystä. Ei edes teoriassa, mutta ei hän muutakaan saanut sanottua. Mies otti pari lähestyvää askelta naista kohti, mutta jäi tarpeeksi kauas. He eivät eronneet mitenkään lämpimissä väleissä ja Oscar oli sanonut ottavansa revanssin seuraavalla kerralla, mutta nyt, kun Rindou seisoi siinä, ei revanssi enää houkuttanut.

Viesti Ma Tammi 30, 2012 11:37

Rindou

Nainen muisti taas miksi hän ei pitänyt Oscarista.
"Oletpas hauska.." Sen enempää ei Rindou saanut sanotuksi vaikka olisi kuinka halunnut. Miehen lähestyessä, nainen oli ottamassa yhden askeleen kauemman, mutta päätti sittenkin ottaa askeleen edemmäs.
Rindou muisti, että Oscar lupautui ottamaan revanssin häntä vastaan. Nainen kuitenkin tiesi varmasti häviävänsä, jos haltia nyt revanssinsa ottaisi. Kuitenkaan Rindoun ylpeys ei sallinut perääntymistä vaikka näin olisi käynytkin. Missään tapauksessa nainen ei olisi perääntynyt, ei vaikka mitä tapahtuisi.
Omalla tavallaan taas ristiriitaiset tuntemukset Oscaria kohtaan heräsivät Rindoun sisällä, hetkellisesti hänen olisi tehnyt mieli hymyillä tälle, toisella hetkellä taas huuta ja lyödä.

Viesti Ma Tammi 30, 2012 11:51

Oscar

"Kuuluu työnkuvaa", Oscar totesi yhtä hauskan kuuloisesti kuin haudankaivaja. Miehen olisi tehnyt mieli kysyä, mitä Rindou teki täällä, mutta se oli kysymyksenä tavattoman typerä ja liian helposti heitettävissä takaisin. Oscar ei viitsinyt sanoa lähteneensä juhlivaa kansaa pakoon luonnonhelmaan. Hän ei välttämättä tahtonut antaa itsestään sellaista kuvaa.
"No..." Oscar aloitti, "Mitäs sinä olet tehnyt viime aikoina?" Haltia ei ehkä sitä itse tajunnut, mutta hän oli suunnattoman kehno aloittamaan keskusteluja. Se tosin saattoi myös olla harkittu teko...

Viesti Ti Tammi 31, 2012 12:05

Rindou

Nainen oli hetken hiljaa. Mietti miten tiivistäisi kaiken sen, mitä nyt olis tehnyt.
"Juonut ja rellestänyt, pitänyt hauskaa, juonut vähän lisää ja yrittänyt saada taas elämääni sitten kuntoon." Rindou tokaisi pisteliään sarkastisesti.
"Mitäpäs itse olet onnistunut tekemään elämälläsi?" Hän kysyi ivallisesti. Oscarin kysymys oli saanut Rindoun muistamaan heidän ensitapaamisensa. Se ei päättynyt kauniisti, eikä Rindou ollut voinut nukkua edes yhtä yötä rauhassa, ajattelematta yhtä ainoaa miestä. Se oli rasittavaa, edes muiden kanssa makaaminen ei auttanut unohtamiseen. Nainen oli katunut syvästi tekoaan haltiaa kohtaan, mutta samalla se, mitä tapahtui pieksännän jälkeen... Äkkiä Rindou pyyhki kuvajaisen mielestään.

Viesti Ti Tammi 31, 2012 10:43

Oscar

Haltia vilkaisi Rindouta kulmaansa kohottaen. Että paikat on tullut ihan kunnolla jynssättyä, hän tuumasi itsekseen eikä sanonut mitään. Rindoun tapa saada elämä kuntoon ei kuulostanut parhaimmalta mahdollisimmalta tavalta ellei sitten laskenut perskänneistä johtuvaa muistinmeneystä parannukseksi.
"Olin mukana viimeisimmässä taistelussa", Oscar vastasi naisen kysymykseen ja hieroi käsiään pitääkseen veren liikkeessä.
"Enpä sen kummempia. Mutta eipä se varsinaisesti sinulle kuulukaan", mies heitti loppuun sillä niinhän asia oli.

Viesti Ti Tammi 31, 2012 11:01

Rindou

Nainen kiinnostui aluksi siitä, mitä Oscar sanoi, mutta kuullessaan jatkon hänen teki melkein mieli potkaista miestä. Jos asia ei kerran minulle kuulu, niin miksi sitten mainita edes koko asiasta!
"Eipä minunkaan elämäni menot sinulle kuulu, mutta kohteliaisuuttani kerroin, miten olen aikaani viettänyt!" Rindou tiuskaisi ja veti kätensä puuskaan. Inhottava olo valtasi naisen, hänestä tuntui kuin hän olisi voinut oksentaa. Hänen olisi tehnyt mieli kertoa Oscarille, että tämä oli syypää naisen pahaan oloon, tai ainakin niin hän väitti itselleen.
Rindou mietti hetken ja tajusi sitten kunnolla sen, mitä Oscar oli hänelle sanonut.
"Teidänhän puolue voitti? Eikös sinun pitäisi olla juhlistamassa sitä?" Nainen kysyi, hän yritti ksysyä kysymyksen topakasti, mutta totta puhuen hän ei saanut sitä kovin vakuuttavasti sanottua.

Viesti Ke Helmi 01, 2012 7:38

Oscar

"Joo, niin teki", Oscar vastasi tyytyväisesti hymyillen, kiinnittämättä varsinaisesti huomiota Rindoun kivahdukseen. Hän oli todella iloinen haltioiden voitosta, mutta meno oli äitynyt hieman villiksi viime päivinä. Porukka saattoi juhlia pitkin yötäkin.
"Juhlin jo tarpeeksi", mies totesi olkiaan kohauttaen. Toisin sanoen hän oli käynyt yhden viinakset juomassa ja lähtenyt, koska osa haltianeidoista tuntui vähän liiankin päällekäyviltä voiton huumassa. Oscar muisti, mitä viimeksi oli Rindoun kanssa käynyt ja hänen kylmyydestä punertavat kasvonsa punertuivat entisestään.

Viesti Ti Helmi 07, 2012 11:12

Rindou

Nainen käänsi katseensa merelle, tuhahti miehen kommentille juhlimisesta ja käänsi katseensa takaisin tämän suuntaan. Rindou oli kääntämässä katseensa jo melkein poisn Oscarista, kunnes huomasi epätavallisen paljon punaa tämän kasvoilla.
"Lienet vilustumaan päin, kun poskesi punottavat noin?" nainen kysyi kääntäen katseensa takaisin merelle. Hän oli varma, että saisi vastaukseksi jotain hyvin epämiellyttävää. Miehen läsnäolo sai naisen ajattelemaan viimekertaista. Hänen poskensa lehahtivat punaisiksi. Mitä jos tälläkin kerralla, tapahtuisi samoin? Ei nainen osannut sanoa, kävisikö niin, mutta hän ei halunnut niin käyvän. Rindoun teki mieli lähteä juoksemaan pois, nopeasti, mutta toisaalta hän halusi puhua Oscarin kanssa, hullua, naisen ajatukset vetivät häntä edelleen kahteen suuntaan, kumpaa hän uskoisi?
"Aiotkos..Lunastaa sen revanssisi?" Rindou kysyi mietteliäällä äänellä, katsoen sivusilmällä miestä kohti.

Viesti To Helmi 09, 2012 1:11

Oscar

Haltia ei kommentoinut Rindoun viittausta vilustumiseen sanallakaan vaan pyyhkäisi ainoastaan kädellä punoittavaa nenäänsä.
Rindoun udellessa revanssista, mies tajusi unohtaneensa koko asian. Viime viikkoina hän oli ainoastaan uhrannut ajatuksia sille, miten raivostuttava nainen oli, kun Oscar ei saanut häntä tai muistoa siitä eräästä yöstä pois mielestään.
"Haluatko välttämättä?" Oscar kysyi ja yritti vääntää kasvoilleen itsevarman ilmeen, "Voisit vaikka hävitä." Haltia oli kuitenkin melko varma, kumpi sen revanssin tulisi sitten voittamaan, sillä hän ei ollut vieläkään tottunut taistelemaan ilman Shenoa. Voitokkaassa taistelussakin, hän oli ainoastaan ollut parantamassa haavoja, koska linjoille hänestä ei ollut.

Viesti Su Helmi 26, 2012 1:30

Rindou

Nainen tuhahti jälleen ja jatkoi merelle katselua. Nyrpistynyt ilme katosi hänen kasvoilataan, hajamielisen surullinen tuli tilalle.
"En, en haluaisi revanssia kanssasi ja kyllä, voisin tosiaankin hävitä, kukas sen tietää." Rindou tokaisi vaisusti. Kylmyys alkoi tuntua todella inhottavalta hänen muutenkin kylmissä käsissään, hän puristi molemmat kätensä tiukkaan nyrkkiin.
"En ole ollut kovinkaan hyvässä tappelukunnossa vähään aikaan.." Nainen mutisi itsekseen. Äkkiä Rindou muutti ilmeensä itsevarmemmaksi.
"Miten te pitkäkorvat pystytte olemaan talvella paleltamatta korvianne?" hän sanoi yrittäen kuulostaa itsevarmalta ja loukkaavalta. Ajattelleessaan sanomaansa Rindou ihmetteli miten hänen suustaan ei tuon parempaa tullut? Oliko joku miehentapainen saanut hänen pasmansa niin sekaisin. Pieni häpeänpuna nousi naisen poskille, hän ei viitsinyt kääntää katsettaan Oscariin, tällä hetkellä nainen olisi halunnut vain lähteä pois.

Viesti Su Maalis 04, 2012 12:06

Oscar

Haltia ei ollut aluksi uskoa korviaan. Viimeksi heidän tavatessaan Rindou oli ollut itsevarma ja röyhkeä, mutta nyt hänen käytöksensä oli hieman vaisua ja jopa alentuvaa. Mitä hemmettiä on tapahtunut, Oscar ajatteli ja yskäisi vaivaantuneen oloisesti.
Rindoun esittämä kysymys oli jotenkin heikko esitys. Mies tiesi, että nainen pystyisi heittämään pahempaakin herjaa, mutta ilmeisesti nyt ei vain tullut. Oscar kurtisti kulmiaan ja huokaisi turhautuneesti.
"No, kuule ihan puhtaalla haltioiden sisulla", mies vastasi kopautti toista korvaansa, joka punoitti pakkasessa.
"Mitä helvettiä sinä olet oikein tehnyt viime kuukausien aikana?" Oscar kysyi viimein, kun Rindoun häveliäs käytös alkoi viimeinkin käydä hermoille.
"Et sinä viimeksi ollut noin... Vaisu!" Haltia otti Rindoun käytöksen melkeinpä henkilökohtaisena loukkauksena. Oli tavattoman suuri häpeä saada tuon kaltaiselta naiselta turpiin. Tuossa mielentilassa ei varmaan vaadittaisi edes paljoa Rindoun voittamiseen, jos Oscar nyt hetken suutahduksessa revanssinsa päättäisi ottaakin.
Seuraava

Paluu Karikko

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö