Tavattiin taas [suskari]


Rannan tuntumassa on useita vaarallisia karikkoja. Osaa ei ole edes kartoitettu vieläkään. Seireenit tapaavat laulaa näillä karikoilla, houkutellen kokemattomia ja varomattomia merimiehiä surmansuuhun.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Syys 24, 2009 11:33

Tavattiin taas [suskari]

Splinter

Arathet

Lähden vähäksi aikaa rannalle harjoittelemaan, niin etten vahingossakaan aiheuta tuhoja, loitsut eivät nimittäin toimineet toivotulla tavalla viime aikoina.

Ilmoittakaa jos minua kaivataan.

Splinter


Nämä sanat Splinter oli kirjoittanut eräälle paperin palalle, ennenkuin oli karannut ikkunasta. Hän tosiaan oli lähtenyt vähäksi aikaa rannalle ja harjoitellut siellä. Nyt hän tosin oli karikoilla, keihästeli kaloja jääpuikoilla, joihinka oli sidottu siima. Kun puikko oli osunut, se räjäytti toisen päänsä niin että kala jäi jumiin. Sitten ei tarvinnut kuin nykäsitä kala kuiville.
"Vihdoinkin...", Splinter huokaisi, kun tuo sai kerrankin edes vähän isomman kalan, josta pitäisi niin pienelle pojalle ruokaa riittää. Splinter roikotti hetken kalaa, ja lähti sitten kävelemään vähän kuivemalle alueelle, että saisi sen paistettua.

Vähän ajan päästä nuotio räiskyi iloisena, paistuvan kalan tuoksu levisi ympäriinsä, ja aurinko oli laskemassa mereen. spilnter katsoi vähän aikaa merelle, mutta jätti sitten kauniin näkymän, sekä kalan omaan arvoonsa. Hänen iltaansa ei voinut pahemmin piristää, sillä kädet - kun palaneet olivat- olivat alkaneet taas tärisemään. Splinter katsoi hetken aikaa ruskeiden hanskojen alle piiloettuja kämmeniään, ja huokaisi sitten.

[[suskari ja Ankoku ^^]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Syys 24, 2009 4:00

Ankoku

Aurinko laskemassa maillensa pikku hiljaa, jonnekkin taivaan rantaan maalaten taivaan maalausmaisen punertasävyiseksi ja sen alla levittäytyvän peili kirkkaan tyynen meren. Ei tuullut yhtään, ei kuulunut ääniä, kuin aika olisi pysähtynyt kokonaan tällä saarella. Mutta se ei nyt ihan totta ollut.. Nyt vasta yöllä liikkuvat, hirviöt, friikit, yöeläimet ja sun muut yöneläjät lähtivät liikkeelle ja eräs varsin tuttu henkilö kuului näihin- vaikka kykenikin liikkumaan päivälläkin. Aivan Ankoku oli liikkellä näinkin kauniilla ilmalla pitkästä aikaa, kun oli joutunut omaksi ikäväkseen pitkälle siis todella pitkälle "sairaslomalle". Kiitos vain erään sotilaan joka hänet oli onnistunut vangitsemaan ja hakannut puolikuolleeksi, mutta kiitos haltan ja sen ihanan suomuisen ystävän hän oli päässyt vapauteen. Toisinaan kyllä haltia kylän kautta.. mutta luojan kiitos häntä ei annettu pyövelin käsittelyyn tai muuten vain pistetty teloitus lavalle kansan huviksi.
Nyt lohikäärme kuitenkin oli ihan rauhallisella kävelyllä ja happi hyppelyllä pitkä ajan jälkeen, vaikka arpia pitkin kehoa viellä olikin. Vaikka ne syvimmät arvet olivatkin varmasti hänen omassa egossa, joka oli saanut pahan kolauksen hävittyään ihmisille taistelussa. Ankoku kuitenkin lohduttautui sillä, että hänet oli lyöty selkeällä ylivoimalla ja johdatettu selkeään ansaan.
Silti sen tappion ajatteleminen teki valtavan kipeää.

Lohikäärme kuitenkin pyyhki tuon kamalan pikku tappion pois mielestään ja pysähtyi kohden auringonlaskua mikä kohosi hänen edessään kauniina kuten aina ennenkin. Kuten aina niillä sadoilla kerroilla kun hän oli tämän luonnon omaa näytelmää jäänyt seuraamaan. Eikä siihen ole ikinä kyllästynyt, aina yhtä vakuuttava.
Ankoku oli käymässä istumaan läheiselle pienelle kivelle kun sai nenäänsä paistetun kalan hajun.. Katse kääntyi tuoksun suuntaan ja lohikäärme oli erottavinaan vähän kauempaa nuotion tai jonkun muun heikon valonlähteen.
Yakuta alkoi ottamaan hitaita ja rauhallisia askelia kohden tuota valoa, mutta kuitenkin piti huolta että pysyi tuulen alapuolelle ja että liikkui omien oppiensa mukaisesti lähes äänettömästi uhriaan. Ei etteikö hän olisi halunnut tuolle tuntemattomalle tyypille mitään pahaa, hän oli vain utelias tälläkertaa. Tappelu kun puoli kuntoisena ei oikein houkuttanut, ei ainakaan pahemmin.

Päästyään tarpeeksi lähelle Ankoku sai huomata kyseessä olevan varsin tuttu pärtsä, nimeä lohikäärme ei vain tähän hätään muistanut. Hän harvoin pisti muistiin kenekään "turhan" tyypin nimeä, josta ei olisi vaaraa hänelle tai hänen suunnitelmilleen. Lohikäärme astui siis ihan suikalematta kunnolla esille ja laski kasvojensa edessä olevan mustan huivin alas, että tuo saisi nähdä hänen kasvonsa kunnolla. Vaikka vähän arpisen puoleiset olivatkin vielä ihmisten käsittelystä, mutta ne parantusivat kyllä.
"Tervehdys pikku velho." Ankoku sanoi huikaten toisella kädellään laskasti tervehdykseksi jääden jonkin matkan päähän pojan nuotiosta kuitenkin seisomaan. Ja kyllä hän sentään muisti viimekertaisen lupauksensa: hän ottaisi tuon kanssa vielä toisenkin kerran yhteen ja tappaisi jos maksaisi vaivaa. Mikä oli hyvin epätodennäköistä.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Syys 25, 2009 1:18

Splinter

Splinter tuijotteli nuotioon, ja mietti miten ihmeellinen asia tuli oikeastaan oli. Pojan onneksi, hän oli pääsemässä tulenpelosta eroon, ainakin jos se tuli ei liikkunut pallon muodossa jonkun ääliömäisen velhon mielenliikkeiden mukaan.
'Tomas, joku tulee.'
Splinter kohotti katseensa, ja näki erään vanhan tutun, joka tervehti häntä. Tuohan oli Kuro! Splinter ei voinut olla irvistämättä, missä risteytyi niin jälleennäkemisen riemu, kuin myös se ettei hän pahemmin halunut nähdä ketään juuri nyt.
"No terve... Kuro.", poika tervehti yhtälailla, vaikka se että häntä edelleen kutsuttiin 'pikku velhoksi' osui arkaan paikkaan. Ehkäpä siksi että oli saanut pahasti selkäänsä täysinoppineelta velholta.
"Muistit siis minut? Vaikken kertonut edes nimeäni viime kerralla... Nyt ei ole mitään ryöstettävää, ellet tuota halua.", Splinter puheli samalla kun kohensi tulta, ja nyökkäsi viimeisen virkkeen aikana kalaa kohti.
"Tosin ei minulla ole pahemmin nälkäkään...", hän vielä jatkoi, että jos Kuro nyt päättäisi tuon ryöstää, niin ryöstäköön. Eipä se haittaisi, hän voisi käydä hakemassa uuden.
"Kuka sinut teloi?", poika kysyi vielä, kun heitti kalikan tuleen. Kipinät sinkoilivat ylöspäin, ja Splinterin katse seurasi perässä.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Syys 26, 2009 12:28

Ankoku

Lohikäärme nyökkäsi pienesti nuoren velhon tervehdykselle ja jäi tujottamaan tuota apattisen näköisenä kuin olisi yrittänyt porautua katseellaan pojan sieluun. Jos olisikin onnistunut siinä hän olisi tappanut tuon siihen paikkaan kyllä lohikäärme senkin muisti kuinka tuo oli hänet ansaan johdattanut, eikä pitänyt siitä. Kosto tulisi olemaan aivan ihanaa pojuseni.. Sääli vain, että hän ei oikein tällä kertaa ollut kunnossa. Ei ainakaan elämänsä kunnossa.
"Vaikea sinua onkin unohtaa sen pikku temppusi jälkeen." Slmä välähti kullan värisenä kerran silkasta siitä alentavasta muistikuvasta lohikäärmeen mielessä, kun tuo säälittävä otus oli hänet melkein haudannut elävältä.
"Pidä kalasi.. Tulin hakemaan velkani." Ankoku kertoi asiansa täysin suoraan, vaikkei ehkä tässä kunnossa taistelu ollut mitään järkevää. Mutta mitä hän kakaraa pelkäämään? Ei tuo voisi häntä voittaa vaikka kuinka hän olisi puolikuntoinen ja haavoittunut. Eikä tälläistä tilaisuutta voisi päästää valumaan hiekkaan ollenkaan.
"Se tuskin on olennaista poikanseni.." Lohikäärme naurahti pienesti tuon kysymykseen missä hän oli telonnut itsensä. Tuskin tuo edes jaksaisi kuunnella tarinaa.. Askelia otettiin lähemmäs poikaa pienen kettumaisen virneen ollessa miehen kasvoilla mistä ei saanut mitään tolkkua siitä mitä Ankoku sillä htekellä tarkalleen ajatteli. Muuta kuin pahoja kieroja ajatuksiaan. Ankoku pysähtyi Splinterin eteen katsoen tuota alaviistoon ainoalla silmällään.
"Muistat varmaan mitä teit minulle silloin? Ja tiedoksesi minä en sellaisia temppuja maksamatta jätä... Etenkin kun saan näin hyvän tilaisuuden tehdä sinusta jauhelihaa."
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti La Syys 26, 2009 12:47

Splinter

Velan? Minkä velan? Sen pienen onnenkantamoisen?
"Tsah, et ole edes tosissasi. Jos se kerran haittasi sinua niin paljon, niin olisit voinut repiä pääni irti jo silloin. Muistatko? Sinulla oli täudellinen mahdollisuus, mutta sen sijaan häippäsit...", Splinter naurahti, muistellen miten Kuro oli ensin vähän aikaa tuijottanut Splinteriä, ja sitten lähtenyt. Jos se pieni juoksuhiekka tempuu muka oli ollut niin inhottava, niin miksei Kuro leikannut hänen kaulaansa poikki sillä isolla miekallaan?
"Hmm-m, todella hyvän tilaisuuden saitkin... Kädet ei nimittäin toimi. Joten jos haluat hakata minut, niin siitä vaan.", poika totesi heti, levittäen hieman käsiään näyttäen että oli aseeton. Jos sitä pientä tiakria sidottuna reiteen ei alskettu, mutta siitä tuskin tulisi olemaan paljoakaan hyötyä?
"Mikä minä olen sinua estämään?", hän vielä lisäsi, naurahtaen hieman. Splitnerillä oli kummana listunut olo, hän ei oikein jaksanut välittää mistään. Jos Kuro halusi hakata hänet, niin siitä vaan, ei sillä ollut väliä. Olisipa maailmassa yksi paha vähemmän, jos pikkuvelhoa voisi pahaksi sanoa.
"mutta tee palvelus, ja lakkaa kutsumasta pojaksi. Nimi on Splinter.", Splinter sanoi, osoittaen itseään peukalolla. Tämän jälkeen hän sulki silmänsä. Antaa tulla, hän ei jaksaisi puolustautua muutenkaan.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Syys 26, 2009 2:36

Ankoku

"Totta, totta pikkuinen.." Yakuta tuumasi naputellen sormen päällä leukaansa muka kovinkin mietteliäästi. Tottahan tuokin oli, että hänellä olisi silloin ollut hyvä tilaisuus tehdä pikku velhosta suikaleita jos hän olisi vain halunnut. Käsi laskettiin sivulle roikkumaan.
"Vitsi on siinä, etten jaksanut leikkiä enää kanssasi silloin.. ja pitäähän sitä omistaa kiva nyrkkeilysäkki... Olet juuri sopivan heikko." Ankoku puhui Splinterille ihan ohi mennen. Ja nyt tosiaan olisi nyrkkeilysäkki paikallaan, sillä häntä vitutti varsin lahjakkaasti se kauhean tappion jälkeen.
"Sepä hieno." Ankoku naurahti kuivasti pojalle tuon sanoessa että kädet olivat paskana katseen valuessa pojan täriseviin käsiin. Voi poika parkaa, ei ole velhoksi tuleminen helppoa. On hänkin käynnyt pitkän tien velhoksi opetellessaan, muttei sanonut vielä itseään ihan täydellisen oppineeksi. Hänellä oli vielä paljon opittavaa etenkin kun opetteli ihan yksin.
"Toiveenne on lakini.. Splinter." Ankoku sanoi hieman ylinäytellen tuolle Splinterille esittäytyneeksi. Aikasen outo nimi, jopa hänestä mutta ei lohikäärme mitään siitä sanomaan. Jalka liikahti ja Ankoku koitti kylmiltään poitkaista poikaa mahaan kaikella voimlla mitä jalastaan vain lähti siinä kunnossa. Eikä Ankoku voinut olla hieman irvsitämästä kivusta kun jalka huusi hermoja pitkin kipuaan moisesta äkkiliikkeestä. Oli osunut tai ei lohikäärme laski jalkansa hiekalle.

"Pieni vinkki muuten: älä harjoittele liikaa, tapat itsesi vielä." Ankoku pisti merkille huomauttaa, olihan tuo vain ihminen rajoitteineen ja kropan liiallinen kidutus ei tee hyvää ihmiselle.
"Tai mitä minä selitän sinulle..? Ethän sinä tuo paremmaksi koskaan tule pääsemään, ihmisen surkimus."
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Syys 28, 2009 3:36

Splinter

Krhm, ei se harjoittelu ollut pilannut Splinterin käsiä, vaan tulivelho, jollekka oli käynyt egon päälle, kun Splinter oli vähän "paiskonut" tuota ympäriinsä. Toisin sanoen heitti olan yli istualteen, ja painoi jalallaan tuon niskaan. Eli ei, harjoittelusta tämä ei johtunut. Harvemmin poika sen takia oli huonomassa kunnossa.
Ei siitä sen enempää, Splinter nimittäin makasi maassa, kun Kuro oli mennyt potkaisemaan. Ei tuo ollut mennyt kovinkaan pitkälle, mutta maassa makasi silti, pitäen toisella kädellä vatsaansa. Pitäköön nyt huvinsa... Splinterin silmät olivat raollaan, ja hän katseli jonnekkin Kuron taakse. Yksi tähti oli ilmestynyt horisonttiin, ja Splinter tuijotteli sitä.
'Aiotko vain maata siinä ja ottaa turpaasi kuin joku koira!?'
"Suus kii.", Splinter mutisi, kun se ihme örkki huuteli hänen päässään.
'Olet laiskistunut, ja pahasti.'
"Turpa kiinni.", poika sanoi vähän lujempaa. Nyt ei jaksaisi kuunnella mitään valitusta. Ei todellakaan juuri nyt.
'Ehkäpä sinun olisi pitänyt jäädä entisen mestarisi luokse. Hänen luonaan sinusta oli sentään tappelemaan...'
Splinterin silmät rävähtivät auki, ja tuo karjaisi kovaan ääneen: "DAME YO!"
Ei hän kyllä tiennyt, että oli mennyt huutamaan "lopeta", mutta tiesi sen olevan käsky, millä ääni hiljenisi. Splinter painoi kämmenensä maahan, ja nousi ylös istualtaan.
"Pidä se turpasi kiinni... En jaksa kuunnella juuri nyt.", hän vielä jatkoi, katsomatta Kuroa. Toisella kädellä hän painoi ohimosta, jota jomotti inhottavasti.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Loka 11, 2009 5:30

Ankoku

No hänelle oli oikeastaan ihan sama missä tuo oli itsensä loppujen lopuksi satuttanut. Tuo ei ollut edelleenkään kukaan kenestä hän välittäisi, vaan yksi siivottava roska pitkin maata. Ihminen joka oli tiellä hänen elämässään ja suunnitelman etenemisessä...
Lohikäärmeen kasvoille levisi pienen pieni pirullinen, mutta samaan aikaan niin viattoman näköinen virne kun poika oli lentänyt pitkin maata kuin pieni väkkärä konsanaan. Ottihan opikseen, ettei hänen kanssaan kannattaisi käydä leikkimään turhaan, ellei elämästään haluaisi eroon. Ankoku kallisti hieman päätään kun tuo ei näyttänyt tekevän mitään vastaiskuja häntä vastaan tai edes ajattelevan sellaista. Miten ihanaa kerrankin joku joka ei vastustellut loppunsa tullessa kohden.
Ankoku alkoi ottamaan hitaasti askeleita kohden tuota pikku velhoa, joka myös itseään Splinteriksi kutsui.
"Oletpas kli--!?" Ankoku oli aloittamassa kun tuo ärähtikin hänen omalla äidinkielellään "lopeta".. Ankoku pysähtyi siihen paikkaan tuijottamaan poikaa hieman hämmentyneen näköisenä osaamatta avata suutaan hetkeen.
"Mistä olet kotoisin poika?"
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Loka 12, 2009 8:50

Splinter

Ei, Splinter ei pahemmin jaksanut tapella vastaan. Siitähän se ihme ääni oli alkanut marmattaa. Onneksi se oli nyt hiljaa... Mutta Kuro ei sitten ollut yhtään samanlainen, vaan alkoi ,ihme kyllä, kyselemään pojan elämästä.
"Täältä.", Splinter murahti, mutta sitten alkoi hiipiä epäilys mieleen. Hänhän ei olut täysin ihminen, ainakin jos oli muita uskominen.
"Ainakin luulisin niin...", hän mutisi lopun, yrittäen miettiä että mistä oikeastaan oli tullut. Eihän hän muistanut lapsuudestaan paljoa mitään. ja saattoivathan hänen vanhempansakkin olla muualta. Splinter raaputti hetken niskaansa, nousten sitten seisomaan varovaisesti. Kivun ysätävä hän ei ollut, vaikka niin olisi voinut luulla.
"Hitot, enhän minä tiedä mikä olen, joten ei kai sillä kodilla ole niin väliä?", hän tiukkasi Kurolta, mutta käänsi sitten päätään muualle. Phah, mihin se Kuron hakkaamisinto oli mennyt? yksi omituinen sana, joka ei ollut tarkoitettu edes tuolle, ja heti oltiin kyselemässä.
"Sehän ei muutenkaan kuulu sinulle."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Pe Loka 16, 2009 11:09

Ankoku

Täältä? Lohikäärmeen toinen kulma kohosi hienostuneesti muutaman millin kysyvästi, vaikka ilme oli edelleenkin varsin vakava. Valehtelija, ei voi pitää paikkaansa mitenkään, sillä yksikään tämän saaren asukkaista (paitsi kannibaalit ja hän) osasivat hänen äidinkieltään sujuvasti tai ainakin joten kuten. Ja tuon kakaran osaamiseen olisi vain yksi ja ainut selitys, tuo oli joskus muinoin asunut hänen kotimaassaan, vaikkei muistaisikaan mitään.
Yakuta vain pyrskähti Splinterin viimeisille sanoille päätään pudistaen raskaan näköisesti. Typerä pieni lapsi..
"Rodulla ei ole mitään väliä..." Ankoku tuumasi aluksi olkiaan kohauttaen kuin tämä asia olisi ollut vain hänele ilmaa. Eikä Ankoku käynnyt sitä kieltämäänkään millään tavalla.
"Todellako? En tiedä täältä ketään muuta kuin itseni joka OSAA yhtään minun äidinkiletäni.. Mistä, milloin sinä olet oppinut sitä?" Ankoku aloittikin sitten risti kuulustelun pojalta ihan tosissaan. Hän oli vain utelias, vain vähän utelias.
"Voin toki potkia sinusta tiedot pihalle pikkuinen." Ankoku sanoi sadistisen naurahduksensa kera.

//jumijumi...//
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Loka 16, 2009 12:39

Splinter

"Inhoan kun asioita pitää toistaa: En_tiedä.", Splinter venytti kahta viimeistä sanaa tavuttaen, aivan kuin olisi selittänyt lapselle jotain.
"Se vain putkahti jostain...", hän vielä jatkoi, raaputtaen päätään mietteliäästi. potkikoon jos on potkiakseen, ei siitä mitään tulisi. Jos Splinter ei muistanut niin hän ei muistanut, sillä sipuli. Mistä hän olisi tiennyt, että hänen äitinsä oli puhunut kysesellä kielellä lapsillensa, kun nuo olivat vielä pieniä. Monikielisyys on lahja, pah, nytkin Splinter oli saamassa turpiinsa koska oli sanonut yhden sanan eri kielellä. Splinter vaikutti hieman ajatuksiinsa uponnellta, nyt häntä itseäänkin kiinnosti mistä hän oli tuon sanan oppinut.
"Pitäisi varmaan etsiä Lucas..."
'Mikset kysy minulta?'
Splinter pamautti kämmenensä täysillä ohimoonsa.
"Ja sinä olet nyt hiljaa siellä. En tarvitse yhtään apuasi.", hän murisi itsekseen, tai oikeastaan sille äänelle, joka höpötti takaraivossa.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Loka 25, 2009 11:09

No eihän kuuro ollut, mutta tässä maailmassa vain aika moni osasi valehdella kiitettävän hyvin. Joten ei olisi mikään ihme jos tuo pojan kuvatuskin valehtelisi hänelle päin naamaa.
"Jostain?" Ankoku toisti Spilnterin sanat kaikuna takaisin ja asteli lähemmäs poikaa laskeutuen tuon tasolle, ollen nyt naamat vastatusten tuon kanssa. Virne levisi lohikäärmeen kasvoille, aivan kuin Ankoku olisi nähnyt jotakin huvittavaakin edessään.
"Kukaan tuskin ihan tuosta vain mitään toista kieltä osaisi.." Yakuta tuumasi melkeinpä kuiskaten äänen taso matalalla. Oikeastaan hän kuulosti aika seksikkäältäkin siinä vaiheessa, muta Splinterin olisi turha kokeilla onneaan hänen kanssaan.. No niin, hän oli bi seksuaali, eikä hän nähnyt mitään pahaa siinä jos välillä miehiä sattui panemaan- lähinnä omia himoja sammuttaakseen.
"Lucas? ..Ja kenelle hitolle sinä puhut?" Ankoku kysyi Splinteriltä kun tuo alkoi pöpisemään itsekseen jollekkin toiselle. Kai tuo sitten sairasti jakomielitautia? Saattoi olla..
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Loka 26, 2009 4:25

Splinter

"No, minä osasin yhden sanan, vaikka en tiedäkkään, että mitä se tarkoitti.", Splinter tuijotti uhmakkaasti Kuroa silmään. Mitä ihmettä tuo yritti, iskeä häntä? Juu, kiitos ei, Splinteriä kiinnosti enemmän naispuoliset henkilöt. Tosin eipä hän ollut kehenkään rakastunut, ei sen puoleen...
"Lucas on vel... Mitä helvettiä se sinulle kuuluu!?", poika aloitti, mutta katkaisi lauseensa, kun tajusi että oli paljastamassa hiukan liikaa itsestään. Useimmat tuskin menisivät huutamaan lohikäärmeelle päin naamaa mitään ilkeän suuntaistakaan, mutta kun Splinter oli kyseessä...
"Ilmestyt tyhjästä, uhkaat hakkaamisella jostain vanhasta asiasta, tivaat menneisyydestäni... Mikä sinä oikein luulet olevasi, isänikö?", hän jatkoi, painoittaen jokaista lausettaan. Mikään mitä on pojalle tapahtunut, ei todellakaan kuulunut Kurolle, vaikka he toisensa jotenkuten tunsivatkin.
"Tee edes kerrankin hyvä teko ja jätä minut rauhaan."
Splinter ei halunut myöntää, mutta lohikäärme oli sörkkäissyt aika arkoihin paikkoihin. Menneisyys, ääni takaraivossa, yllättävä toisen kielen käyttö... kaikki oli Splinterille vielä aika sörkkimisarkoja.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Loka 29, 2009 7:28

Ankoku

Veli vai? Lohikäärme ei kuitenkaan sanonut mitään tai edes kulmaansa väräyttänyt kun poika alkoi räyhäämään hänelle kyselyistään. Noh hän sai kysyä tuolta mitä ikinä halusi, ei tuo häntä kieltämään millään tapaa. Ja totta, lohikäärmeelle ei kannattaisi mennä aukomaan turpaansa turhan takia, jos ei halunnut kuolla nopeasi tai hitaasti. Miten hän halusikaan sen hoitaa.
"En ole isukkisi.. Mutta miten ajattelit minua estää jututtamasta sinua?" Yakuta kysyi sitten naurahtaen lopuksi pienesti. Typerä, typerä pikku kersa joka luulee pystyvänsä uhittelemaan aikuiselle.. nuorelle aikuiselle, jos näin ihan lohikäärmeiden mittapuussa katsellaan.
"Valitettavasti sana `hyvä´ ei kuulu sana varastooni." Ankoku hymähti ja purskautti liskomaisen häntänsä esiin ja kietoisen sen Splinterin kaulan ympäri ennenkuin tuo mitään älysi tehdä. Mutta otteensa lohikäärme piti tarpeeksi löysällä ettei olisi kuristanut- tai katkaissut poika paran niskoja nurin.
Hetken aikaa lohikäärme tuijotti Splinteriä hiljaisuuden valitessa kaksikon ympärillä. Olisi jopa kuullut kuinka rapu käveli hiekassa tai lokkien siipien iskut- mitä harvoja enää taivaalla tähän aikaa oli.
"Minä en lähde minnekkään ennenkuin saan vastauksen kysymykseeni: Mistä sinä kakara olet oppinut tuon kielen?" Ankoku sähähti sitten hamapidensa välsitä hyvinkin murhaavasti, vaikka se oli vain esittelyä. Ei hän vielä ollut räjähdys pisteessä ja jos olisikin ollut poika olisi menettänyt heivinsä ajat sitten. Hän mikään kiltti ollut..

"Tai voisin totta kai vähän.. tyydyttää sinulla itseäni, jos vastausta ei ala kuulumaan." Ankoku virnisti nuorelle velholle ja rapsutti tuota leuan alta kuin jotakin kissaa. Niin hänelläkin omat halunsa, eikä lapsen raiskaaminen niin pahaa olisi siihen nähden mitä hän on saanut aikaa vähän siellä täällä. Mutta ei siitä enempää.
Käsi laskeutui pois rapsuttelemasta.
"Noh? Alahan laulaa kuin pikku lintu."

//Anteeksi jumittamiseni :_: Ja toivottavasti hittailuni ei haittaa ^^//
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1943

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Marras 02, 2009 4:48

Splinter

"No, kysele siten, mutta en aio vastata sellaiseen johonka ei vastausta ole.", poika vastasi taas vaihteeksi erittäin uhmakkaasti. Häntä ei pahemmin hakkausuhkaukset pelottaneet, olihan hän saanut tappouhkauksia suunnilleen viisi päivässä kun oli vanhan opettajansa luona asunut. Kuolema ei pelottanut, ja sillä siisti. Se kai selittikin, miksi Splinter ei taisteluissa enää haavoista välittänyt. Tottakai ne kirpaisi, mutta siinä kaikki, tuska oli kuolemanpelkoa ja kuolemanpelkoa ei pojalla ollut sen vertaa, että alkaisi ulvomaan kivusta. Kuron häntä pongahti esille, kietoutuen pojan kaulan ympärille. Splinter ehti laittaa toisen kätensä väliin juuri siltä varalta, jos tuo oli tarkoitettu kuristamiseksi, mutta höllällähän tuon suomupiiska oli. Mistä nyt oikein tuuli?
"Osaat kahta kieltä, muttet kummallakaan osaa sanoa 'hyvä'? Ja minä kun luulin lohikäärmeitä älykkäiksi...", ei hän voinut olla vinoilematta, virnistäen lähes yhtä ilkeästi kuin Kuro. Hah, osasi hänkin pahaa poikaa leikkiä... Tosin paha poika leikki taukosi hetkeksi, Splinterin kuultua kuron seuraavat sanat. Anteeksi, mitä? Toivottavasti tuo tarkoitti tappelu tyydyttämistä eikä sitä toista... Poika kalpeni hieman, mutta veti itsevarman ilmeen takaisin, tuhahtaen pienesti.
"Luuletko sen olevan noin helppoa?", hän murahti, yrittäen vetää Kuron häntää pois kaulaltaan. Näin pienen koon kanssa ei ollut hyvä asia, jos jäi kiinni. Sekin oli monta kertaa opittu. Kuro toi käden lähemmäs, ja oli ilmeisesti aikeissa rapsuttaa. Nyt paloi Splinterillä hihat, kun tuo koski ilman lupaa.
"Sanoin jo etten muista, joten pidä ne haisevat käpälisi irti!", hän karjaisi niin kovaa kuin kurkusta lähti, Kuron kotikielellä. Kun Splinter tajusi että oli puhunut kokonaisia lauseita, hän pamautti kädet suulleen. Silmät hieman laajenivat, ja Splinterillä oli kova työ saada itsensä taas rauhalliseksi. Hiljaisuus vallitsi jonkin aikaa senkin jälkeen, kun Splinter sai kädet vedettyä pois suun edestä.
"Haluaisin kyllä itsekkin tietää, miten olen tuon oppinut.", poika sanoi sitten ihan hiljaa, jaksamatta enää jankuttaa. Kurkkuhan tässä tuli kipeäksi.

[[Jup, ei mit. Hauskastihan tää menee täs ^^ psst, Splinter suuttuu yms. => Rupeaa puhumaan japania...]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Seuraava

Paluu Karikko

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö