Dynamo
"Olen viimeinen...", fechi murahti tuon kommenttiin hänen veljistään. Flame, Burst ja Volume olivat jo kuolleet aikoja sitten. Tai karanneet. No sitähän fechi ajatteli koko ajan, joten tottakai se muuttui hänen puheenaiheeksikin koko ajan. Siis jos puhui lainkaan.
"Kuolleita. Jokainen veljeni.", Dymo mutisi vielä itsekseen, tuntien pientä katkeruutta ihmisiä kohtaan jälleen. Mitä pahaa he oliva tehneet? Ensin heidän vanhemmat tapettiin, ja sitten kaikki neljä orjuutettiin kerralla.
Nida toi sitten varsin järkevän pointin esiin, mutta Dynamo oli tällä hetkellä niin masentunut, että vain kurtisti nenäänsä.
"Jään tähän ja annan vaikka susien hoidella. Näin päättyy viimeisen fechin tarina, vaikka joskus olimme vahva ja itsenäinen rotu... Nykyään... Tsah. Olisi pitänyt karata satamaan ja yrittää päästä sinne mistä olen kotoisin.", punapää tuhahteli, ja nousi sitten kyykkyyn, istahtaen sitten hyvinkin ihmismäisesti. Vaikka Dymo olikin enempi koira, hän vihasi esittää koiramaisempaa kuin oikeasti oli. Käsi kävi raaputtamassa niskaa, ja melko kapinallinen katse kävi joessa.
"Minä käy enään kenenkään kimppuun, elleivät aio käydä minun kimppuun.... Paitsi jos käyvät tulella.", viimeisen kohdalla Dynamo virnisti hiukan väsähtäneesti, ja alkoi katsomaan sitten jalkaansa. Se oli vääntynyt, totta, eikä koira saisi sitä paikoilleen ilman apua. Apuva....
[[Dymolle löytyy hyvää kirjotusmusaa, toisin kuin muille hahmoille O.o]]