Shut up, mutt! || Pappis!

Quinn metsän halki virtaa pääasiassa yksi suuri joki, joka koostuu monesta pienemmästä. Pienemmät joet ja purot liittyvät aika ajoin tähän suureen jokeen, jota kutsutaan nimellä Meinrad. Meinrad laskee kaukaa pohjoisista aina etelärannikolta mereen. Sen matkalle mahtuu niin rauhallisia, leveitä väyliä, kuin valtoimenaan kuohuvia koskia. Meinrad virtaa myös Aodhá järven läpi, joka on Cryptin suurin järvi.
Meinrad on myös syyllinen suoalueeseen Aodhá järven lähettyvillä, joen tulvien aika ajoin muutenkin kostealla metsämaalla.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Pappis » 16 Heinä 2011, 23:57

Oscar Locke

Oscar yllättyi, miten tehokas hänen hyökkäyksensä oli ollut. Koira uikutti kuin vaivainen ja Oscar tunsi itsensä häviävän pienen hetken ajan eläinrääkkääjäksi. Pian hän kuitenkin muisti taas, että tuo uikuttava hauva oli juuri muutama hetki yrittänyt tappaa hänet, ja hän pystyi taas toimimaan niin kuin tuollaisessa tilanteessa kuuluukin.
"Sen siitä saa, kun väittää omakseen jotain, mikä ei ole omaa", Oscar sanoi kuin vastaten koiran armoa anoviin katseisiin. Jos terät, joilla koira oli nyt kiinni maassa, olisivat olleet terästä tai rautaa eivätkä Oscarin omaa verta, hän olisi saattanut jättää muukalaisen maahan kitumaan kulkukoiran lailla. Mutta, koska niin ei ollut, hän ei voinut tehdä niin. Oscar kumartui koiran eteen ja näytti hänelle haukea, josta riita sai alkunsa.
"Melkein tekisi mieli jättää sinut siihen kärsimään, mutta ottaen huomioon, että sinulla on perhe odottamassa sinua, en tee sitä." Oscar vilkaisi Shenoa, jonka päätön ruumis lähti kävelemään kohti verisiä teriä, jotka sulautuivat siihen. Myös ne, jotka olivat lävistäneet muukalaisen.
"Ole kiitollinen tästä..." Oscar sanoi noustessaan seisomaan.

//puukota selkään, puukota selkään!! OwO (tai rintaan, mikä nyt sattuu Kalmaa päin olemaan :'D)
Pappis
 

ViestiKirjoittaja suskari » 17 Heinä 2011, 00:14

Kalmankoira

Kalma luimisti korviaan pojan alkaessa viisastelemaan hänelle ja hänen ahdingollensa. Mutta nyt poika oli tehnyt pahan virheen: aliarvioinnut hänet pahemman kerran todella, todella pahasti.
Poika kumartui koiran eteen ja soitti vielä suutaan ennen kuin päästi koiran vapaaksi ja siinä oli pojan ehkä pahin virhe: Kalma nousi ylös muuttuen ihmismäisemmäksi samalla kuin haavat parantuivat- paitsi vaatteet- aivan silmissä ja hetkessä Kalma oli kuin mitään ei olisi käynnytkään. Aavekoiran kasvoille levisi pilkallinen ja sadistinen virne.
"Typerä kakara." Kalma naurahti ja nosti toista kättään iskeäkseen tuolta vatsan auki ja suolet pellolle kynsiensä avulla hänen aseensa kun olivat tuolla kiven luona kauempana nojaamassa. Mutta osui isku tai ei Kalma ei jättänyt poikaa rauhaan vaan koitti potkaista tuolta jalat alta, jonka jälkeen oman turvallisuutensa takia siirtyi taas usvan suojiin.

"Sanon tämän poju suoraan: luovuta kala minulle tai luovut hengestäsi ja kalasta." Kalma sanoi usvan seasta ja lisäsi vielä. "Etkä sinä noin hepposilla varusteilla minua ikinä saa tapettua."
suskari
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 17 Heinä 2011, 14:11

Oscar Locke

Sillä hetkellä, kun muukalaisen käsi iskeytyi Oscarin vatsaan ja aiheutti suuren haavan, josta takuulla tulisi jäämään arpi, Oscar menetti uskonsa kanssaeläjiin. Sinne meni sekin vähän luottamus muihin.
Haltia kaatui maahan epätoivoisesti henkeä haukkoen, kun muukalainen vielä potkaisi pojan jalat alta ikään kuin muussa kivussa ei ollut tarpeeksi.
Vatsan haava ei ollut kovin syvä, mutta verta vuosi vuolaasti. Poika mulkaisi muukalaista katkerasti. Tämäkö on palkkio armeliaisuudesta?? Kalaa Oscar ei luovuttaisi muukalaiselle koskaan ja sen hän sanoikin. Käheällä ja hengästyneellä äänellä Oscar kutsui Shenoa. Hän kohotti varovasti vasemman kätensä ja näytti peukalollaan alaspäin. Sheno nyökkäsi ja söi kalan keppeineen päivineen. Rutina kuului hauen ruotojen sulautuessa veren ja musteen massaan. Sen jälkeen Sheno palasi Oscarin käteen ja tatuoinni valtasivat sen taas.
"Hah!" Oscar naurahti tuntiessaan verensä määrän kasvavan. Hänen vointinsa parani hivenen, mutta hän tunsi myös pientä kuvotusta sillä veren mukana nousi myös raa'an hauen maku suuhun. Tuota temppua hän ei ollutkaan ennen kokeillut.
"Sori, kalaa ei ole enää", hän sanoi huuliaan lipoen ja tyrehdytti vatsan verenvuodon ennen kuin valuisi kuiviin. Hän tyrehdytti ainoastaan vuodon, mutta liiasta rasituksesta se aukeaisi taas. Shenoa ei kannattaisi muutenkaan enää käyttää...
Pappis
 

ViestiKirjoittaja suskari » 17 Heinä 2011, 14:46

Kalmankoira

Kalma seurasi hiljaa usvansa suojissa kun poika päätti esitellä lisää temppujaan antaen tuon verimöykky otuksen syödä hyvän kalan. Se miksi poika oli antanut otuksen tehdä niin oli koiralle arvoitus, mutta eipä se kiinnostanutkaan sen erikoisemmin aavekoiraa. Eikä Kalmaa enää muutenkaan kiinnostanut enää tapella nuorukaisen kanssa kun kalakin hävisi, jonka takia koko nujakka oli oikeastaan alkanutkin. Joten Kalma käveli rauhassa, pojan huutaessa jotakin typerää usvan sekaan, kivelle jonne oli jättänyt tavaransa pukien kenkänsä jalkaan ja kääri housun lahkeensa alas heittäen tyhjän reppunsa selkäänsä antaen usvankin laskeutua ympäriltään.
"Sitten ei ole enää tappelun aihettakaan." Kalma tuumasi hieman jälki junassa kääntäen pojalle selkänsä ja noukkien maasta keihäänsä lähtien rantaa pitkin etsimään uutta kala paikkaa itselleen. Ehkä jos saisi muutaman pienemmän hauen niin sehän voisi korvata yhden ison? Lisäksi pienemmät olivat parempia.
Oscar? Kalma ei enää välittänyt tuosta sen enempää kuin metsän muistakaan asukeista, mutta toivoi että tuo olisi tarpeeksi viisas jättämään asian tähän eikä lähtisi leikkimään hengellänsä enempää. Tuolla ei kuitenkaan ollut mitään millä vahingoittaa aavekoiraa pidemmäksi aikaa, joka taas johtaisi pojan ennen aikaseen kuolemaan.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 17 Heinä 2011, 15:04

Oscar

Haltia odotti milloin muukalainen hyökkäisi uudestaan. Usva katosi pikku hiljaa ja Oscar odotti näkevänsä vastustajansa, mutta paikalla ei ollut ketään. Hän katsoi ympärillensä hämmästyneenä. Päästikö muukalainen hänet näin vähällä? Häneltähän oli vain runneltu oikea käsi ja vatsa oli repäisty auki. Oscar odotti vielä hetken, mutta uskoi sitten, että muukalainen oli "antanut hänen elää" ja lähti takaisin haltioiden kylään haavojansa parantamaan.

//Mahtava peli! Kiitos paljon! : DD
Pappis
 

ViestiKirjoittaja suskari » 17 Heinä 2011, 15:11

//Ole hyvä vain ^^ Tosin en minä kyllä vielä ollut ajatellut lopettaa : `D//

Kalma vilkasi vielä olkansa yli pojan suuntaan ja koska tuota ei näkynyt tai saati kuulunut Kalma päätti jatkaa kalastustaan vähän kauempana rauhassa.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Pappis » 17 Heinä 2011, 16:11

//Hups xD No Oscar olis kuollu, jos se ois vielä alkanu haastaa riitaa ja niin itsetuhonen/vihanen se ei ollu. Oisko sulla ollu jotain suunnitelmia jatkoa koskien? : )
Pappis
 

Edellinen

Paluu Joet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron