Mikä kesti ?

Quinn metsän halki virtaa pääasiassa yksi suuri joki, joka koostuu monesta pienemmästä. Pienemmät joet ja purot liittyvät aika ajoin tähän suureen jokeen, jota kutsutaan nimellä Meinrad. Meinrad laskee kaukaa pohjoisista aina etelärannikolta mereen. Sen matkalle mahtuu niin rauhallisia, leveitä väyliä, kuin valtoimenaan kuohuvia koskia. Meinrad virtaa myös Aodhá järven läpi, joka on Cryptin suurin järvi.
Meinrad on myös syyllinen suoalueeseen Aodhá järven lähettyvillä, joen tulvien aika ajoin muutenkin kostealla metsämaalla.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Agna » 22 Syys 2011, 15:48

Fred

Lääkäriltä ei ainakaan tippaakaan kiitollisuutta herunut, ja Fred tuijotteli tätä takaisin vähintään yhtä nyrpeänä, jos tuollaiseen nyrpeystulokseen siis tavallinen ihminen vain pääsisi... Tämä niinkutsuttu "maailman paras lekuri" oli lähestulkoon pelottava ja sai Fredin niskakarvat sojottamaan kohti taivasta. Kun Jack päätti lopettaa mulkoilun, Fredillä oli aikaa lepuuttaa silmiään ja antaa katseen vaeltaa hytissä. Pöydällä oli kuppi jotain, mikä oli hetki sitten ryystetty pois sillä sisusta näytti yhä olevan märkä. Papereita, ei juuri mitään mitä normaalista talosta löytyisi, ja olihan tuossa näemmä jokin kämäisen näköinen sänky. Evelyniä tilanne näytti naurattavan ja Fred vain kohautti olkiaan takaisin, sillä tunnelma oli hänen osaltaan niin kireä, että jos hän koittaisi suorittaa sutjakan naurahduksen niin se saattaisi muistuttaa kovasti kukon kiekaisua. Tai ehkä vielä jotain korkeampaa.
Fred risti kätensä puuskaan eikä aikonut aukaista todellakaan suutaan ennenkuin se olisi välttämätöntä. Hän olisi muuten kuitenkin pian napit vastakkain tuon tumman lekurimiehen kanssa. Fred nosti hieman toista kättään ja rapsutti arpeaan tutkaillen sitten toimenpidettä johon näytti kuuluvan jos jonkinnäköistä tavaraa ja litkua. Mitähän tässä nyt alettaisiin tehdä?

//Tulin ajatelleeksi että toi Jackin esittämä kysymys "kuka teki nuo" olis viitannut niihin tikkeihin eikä haavoihin, niin nauroin Evelynin vastaukselle "Velhon ystävä, aavekoira" 8)
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Sands » 22 Syys 2011, 17:29

Jack puristi veteen kastettua rättiä puremahaavan päällä, antaen lämpimän veden valua haavan yli, toivon mukaan pesien ja vieden mahdolliset roskat siitä veden mukana pois. Tällainen haava kyllä vuoti paljon verta, joten veri monesti teki sen puhdistuksen puolesta, mutta minkään eläimen purema ei ollut mikään leikin asia. Ihoa haavan ympäriltä myös puhdistettiin vedellä hellästi, ennen kuin rätti laitettiin syrjään. Tumma käsi tarrautui lattialla olleeseen viinapulloon, seuraavan vaiheen ollessa selvä varmasti kaikille.

"Niin, totta kai. Pyydänkö vielä ystävääni yksisarvista ja lampunhenkeä tulemaan teekutsuille?" mies tuhahti ärtyneenä. Ei niinkään siitä, ettei uskoisi, kaikkeenhan sitä oli pakko uskoa tällaisessa maailmassa. Kaikkeahan sitä oli tullut nähtyäkin.
"Idiootti! Älä sotkeennu asioihin, mihin sinun ei kuuluisi," Jack sihahti toruvasti tytölle, avaten viinapullon ja laittaen toisen, puhtaan rätin pullon suulle. Nopealla kippauksella rätti kostui kirkkaasta nesteestä.
"Kirvelee," hän sanoi lopulta hieman rauhoittuneena, vaikka eipä paljon ystävällisyyttä tuon kasvoissa vieläkään näkynyt. Tumma käsi otti tyttöä ranteesta kiinni, pitäen raajaa paikoillaan. Viinaan kastettu kangas painautui haavaa vasten miehen ulkonäköön nähden varsin hellästi, vaikka eipä se hellyys paljoa alkoholin kirvelyyn auttanut. Pienin, töpöttelevin liikkein rätti puhdisti ihoa.

"Vastasit vasta toiseen kysymykseeni, ellei se hurtta sitten mukiloinnin jälkeen päättänyt parsia sinua kokoonkin. Vaikka nämä kyllä näyttävätkin koiran tassuilla ommelluilta. Olisi väärin kutsua näitä tikeiksi," lääkäri pääsi valittamaan jostakin aikansa kuluksi desinfioidessaan haavaa, mutta kyllä siihen syykin oli. Väärin ommellut tikit saivat aikaan vain haittaa, amatöörien pitäisi oppia jättämään asiat ammattilaisten käsiin. Ei Jack voinut kuin purra hammasta yhteen kuin kivusta nähdessään vielä haavan yläpuolella olevan, käden ympäri menevän punertavan rannun. Kiristyssidekin vielä. Mikä idiootti.

"Kuka ne ompeli? Tämä sankariko tässä?" Jack kysyi toisen kerran, nyökäten päällään vieraan miehen suuntaan, ei edes katsekontaktia mieheen luoden. Alkoholiin kastettu rätti teki tehtävänsä ja laskeutui maahan lattialle nyt käytettynä ja likaisena, lääkärin pestessä välissä vielä kätensä, ennen kuin otti sideharsoa käsiinsä.
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Syys 2011, 19:01

Evelyn

"Jack älä nyt koettele rajojani." Tyttö vastasi yhtä ärtyneesti kun tumma mieskin oli sanonut yksisarvisten teekutsuista, vai miten se nyt taas olikaan.
"Jos se paskiainen tappoi Daisuken silmieni eteen niin totta helvetissä se on mun asiani !" Evelyn ärähti entistä äkäisempänä takaisin. Nyt oli jo lähellä ettei tekisi mieli leipaista toista turpiin.
Sitten korviin kantautui varoitus siitä että kirvelee, siis hetkinen nyt ? AAAAH ! Ainiin se alkoholi !
Evelyn koitti vaistomaisesti vetää kättään irti Jackin otteesta, mutta turhaahan se oli. Toinen käsi puristui nyrkkiin ja hampaatkin pureutuivat yhteen. Lievä hiki nousi pintaan ja hengitys vaikeutui hieman.
Evelynin huomio kiinnittyi kuitenkin kivusta Jackiin tuon manatessa tikkien huonoutta. Sen Eve vielä kuunteli mutta kun tummahipiältä pääsi turhankin loukkaavan puoleinen kommentti Frediä kohden, ei tyttö sitä enään sallinut.
Tyttö nappasi vapaalla kädellään Jackin kauluksista kiinni, otteesta tuli tosin hennonlainen kun kuljessä olevat haavat huusivat kipua aivoille. "Jumalauta.." Evelyn henkäisi ja katsahti kylkeensä pitäen yhä Jackin ryysyistä kiinni. Sitten vihainen katse kohosi lääkäriin.
"Tuo "sankari" haki minut metsässä, etsi sieltä tuntikausia, pelasti henkeni, valvoi koko vitun yön vierelläni jotten kuolisi nukkuessa ja jos sinä kehtaat osoittaa tippaakaan epäkunnioitusta häntä kohtaan niin sullon ton viinapullon päästäsi läpi." Eve keuhkosi, tosin Jack tuskin ottaisi sanaakaan tosissaan. Tuo varmasti tiesi kuinka kireällä Even pinna oli joka kerta kun hän oli pahemmin haavoittunut ja muiden vietävissä.

//Hehhee, nauroin ihan kasassa tolle ajatukselle Agna, ja Sands =DD Yksisarvisten t kutsut jep jep
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Agna » 22 Syys 2011, 19:14

Fred

Mies ei voinut kieltää etteikö olisi halunnut nähdä Jackin ilmettä silloin kun tämän katse osui Fredin tikkauksiin, mutta hän saattoi aavistella että se olisi ollut varsin muikeaa katseltavaa. Ajatukselle olisi tehnyt mieli virnistellä, mutta Fred ei silti pitänyt äänensävystä jolla Jack puhui aiheen liittyessä edes puoliksi häneen, eikä Fred muutenkaan Jackista pitänyt.

Kun Jack alkoi arvostella Frediä sankarina, minkä Fred varsin hyvin tiesi olevan vitsi, olisi miehen tehnyt mieli muovailla lekurin naamaa ja karjua tälle kurkku suorana kuinka kovan vaivan hän oikein oli nähnyt pelastaessaan Evelynin - hän oli nukkunut aamuyöstä ehkä kolme minuuttia ja herännyt sitten jo tytön elämöintiin, ratsastanut puoliunessa tänne ja tikkaukset hän oli tehnyt jottei Evelyn helvetti soikoon olisi kuollut verenhukkaan, oli hän vielä pakolla juottanutkin tytölle vettä että tämän elimistö pitelisi edes jotenkin pintansa ja sitten hänet ristittiin vielä "sankariksi", pernales sentään. Vaan Evelyn ehti tapansa mukaan kuitenkin ensin ja veti jo räikeät pultit Jackille. Fred osoitti tätä kohtaan kiitollisuutta mutta saattoi vain aavistella, ettei Jack kunnioittaisi häntä yhtään sen enempää kuin ennen saarnaa. Fred nojaili edelleen seinään ja katsoi vaisusti lekurin selkää sekä naamaansa vääntelevää Evelyniä, johon ilmeisesti otti vielä lujemmin kipeää kuin Fredin itsetuntoon.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Sands » 22 Syys 2011, 20:06

"Se ei ole vain sinun asiasi, se on kaikkien meidän asia. Jos hän ei mahtanut hurtalle mitään, miten sinä voisit? Etenkin kun olet raivoissasi, viha ei tee hyvää taistelijaa" Jack sanoi ilme vakavana,
"Eikö yksi menetys ole jo tarpeeksi? En usko, että tahdot aiheuttaa Madamelle toisen näin nopeasti," hän jatkoi, yrittäen saada tytön ajattelemaan jotain muutakin, kuin vain omaa itseään ja kostoaan. Jos Evelyn ei muista tykännyt, niin ainakin Madame Poisonista, olihan tuo kuin kasvattiäiti No, kaikille. Melkein kaikille. Lääkäri ei voinut kuin huokaista. Olihan hän merirosvolaivan miehistön jäsen, ollut jo aikojen alusta, muttei hän silti tuntenut muita kauhean hyvin. Daisuke ei myöskään ollut mitenkään kauhean hyvä tuttu, mutta oli silti outoa, että toinen oli nyt pois.

Jackin varsin kriittiset sanat tuosta vieraasta miehestä näyttivät iskevän Evelyniin varsin raskaasti, tytön käydessä käsiksi. Tummaihoinen ei voinut kuin nostaa kulmaansa lievästä ihmetyksestä, kyllähän hän tyttöä paikkaillessaan oli saanut kuulla vaikka ja minkälaista kiroilua ja uhkailua, mutta ensimmäisen kerran tuo kävi käsiksi. Silti hän ei voinut ottaa tuota yhtään sen enemmän tosissaan, kuin muina kertoina. Evelynin keho oli väsynyt ja haavoittunut, kieli oli pistävämpi, kuin mitä isku.
"Et saa liikkua," lääkäri sanoi rauhallisesti, ottaen tytön kädestä kiinni ja irrottaen sen omasta kauluksestaan hellästi, laskien toisen käden sitten hitaasti alas.

"Tikit eivät ole ensiapua," Jack palasi takaisin toruvaan äänensävyynsä samalla kun alkoi kietoa valkoista sidettä puremahaavan päälle, käden ympärille,
"Väärin ommeltuina iho paranee väärin, jää kireäksi ja kipeäksi. Ja nämä ovat eläimen purema- ja raapimajälkiä, ymmärrätkö, millaiset tulehdusriskit siinä on?" saarna jatkui, ja vaikka ei katse edes käynyt tuohon vieraaseen mieheen päinkään, oli se silti selvästi miehelle suunnattu. Näistä tikeistä luultavasti koituisi harmia myöhemmin, mutta olisi typerää alkaa repiä niitä ja haavaa auki nyt.
"Seuraavalla kerralla? Lopeta verenvuoto painamalla, puhdista haava, peitä se ja hanki lääkärin apua niin nopeasti, kuin voit. Kiristääkö?" Jackin kädet olivat täydessä työn touhussa lääkärin sitoessa sideharsoa puremahaavan päälle tiukasti, kiristämisestä kysymisen ollessa suunnattuna Evelynille.

"Kiristämisestä puheen ollen, kiristysside kokemattoman käsissä on vaarallinen. Ihme, ettet onnistunut koko kättä kuolettamaan pois," mies tuhahti vielä tympääntyneenä. Iso haava ja siitä pulppuava veri hermostuttaisi monia, mutta ilman kiristyssidettäkin sitä useasti pärjäisi. Kiristysside oli riskin arvoinen vain, jos raajan menettäminen olisi pienempi juttu, kuten jos vaikka kuolemasta olisi kyse. Ehkä tässä siitäkin oli kyse, mutta jotenkin Jackista tuntui, ettei Evelyn olisi ideasta pitänyt. Tuon sankarin pitäisi jättää se päätös jollekin muulle.
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Syys 2011, 20:32

Evelyn

Tyttö tunsi kuinka Jackin sanat vihlaisivat sydäntä, ei sen takia että niissä olisi ollut jotain julmaa, vaan sen takia että ne pitivät paikkansa. Jackin vielä lisätessä Madamen keskustelun aiheeksi, se vasta oli likainen temppu, mutta sillä sai Even hiljaiseksi. Yksinäinen kyynel vierähti poskelle Evelynin miettiessä omaa typeryyttään.
Hellästi Jack irroitti tytön käden kauluksestaan ja Evelyn antoi kätensä valahtaa rentona jaloillensa.
Lääkäri jatkoi työtänsä ja niin jatkui Fredinkin moittiminen, mutta nyt Evelyn ei puuttunut asiaan, nyt hän vain mietti sitä kuinka pettynyt Madame olisi hänen käytökseensä....
Se jos mikä pisti miettimään, Madame oli tyttö polon suurin auktoriteetti.
"Ei kiristä" Evelyn vastasi Jackille, kyllähän se kiristi mutta tietenkin se vähän kiristää piti, eihän siitä muuten mitään hyötyä olisi. Mutta kyllä tyttö osasi sanoa jos kiristäisi liikaa.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Agna » 22 Syys 2011, 20:45

Fred

Fredille jäi vähän auki, kuka tämä Madame Poison oli, mutta kuulosti joltain lihavalta keittiötädiltä jonka helmoihin Evelyn luultavasti käpertyi itkemään aina kun elämä kolhi tarpeeksi. Tämä olisi hyvinkin voinut olla sellainen tilanne. Ennenkuin Fred kuitenkaan ehti ajatella asiaa sen pidemmälle, oli Jack taas sättimässä. Sieltä satoikin liuta ohjeita siitä miten olisi pitänyt toimia ja miten ei ja mitä jatkossa tulisi muistaa ja kuinka Fred olikin niin turha ja typerä ihminen, voi herranjestas, miksi tuollaisia piti edes syntyä tähän maailmaan. Eihän minulla piruvie mitään lääkärin tutkintoa ole, mitä sinä ääliö kuvittelet?
"Ahaa, selvä. Muistan ensikerralla olla pelastamatta Evelyniä ollenkaan", Fred totesi rauhallisella äänensävyllä kulmat kohollaan ja kohensi asentoaan.
"Voit minun puolestani ensikerralla karauttaa itse valkealla ratsullasi sinne metsään ja ottaa mukaan oikean vahvuista alkoholia ja pistää vaikka pienen lääkeaseman sinne keskelle ei mitään. Mukaan otettu alkoholi saattaa auttaa mukavasti siinä yön yli valvomisessakin, tuleepahan hauska yö ja voit tehdä sellaisetkin koruompelutikit tytön kehoon että se teidän Madamekin tykkää", Fred jatkoi siitä eteenpäin ja sulki sitten suunsa. Jo tähänastiset kommentit olisivat voineet olla varsin suora pyyntö, "Keihästäkäähän minut oitis", mutta Fred tunsi itsensä niin arvottomaksi ja hyödyttömäksi annettuaan kirjaimellisesti kaikkensa, ettei voinut muutakaan. Ei hän imisi haukkuja itseensä kuin sieni ja sitten lähtisi polvillaan paapoen tästä laivasta. Oi sinä suuri lekuri.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Sands » 22 Syys 2011, 21:36

Jackin kasvot kääntyivät nopealla liikkeellä tuon vikisevän miehen suuntaan, ja vaikka kasvot rauhallisilta näyttivätkin, olivat silmät täynnä vihaa ja inhoa. Ehkä se rauhallisuus vain pahensi ja moninkertaisti tummemman miehen pelottavuutta. Kauhean huvittuneelta tuo ei näyttänyt. Hän ei todellakaan katselisi tuon nulikan uhittelua.
"Pelastit hänet, hienoa. Mutta luuletko kaiken olevan jo ohi? Vaara ei lopu verenvuodon tyrehdyttämiseen ja haavan umpeen tikkaamiseen. Jatka samaan malliin ja seuraava "pelastettavasi" on kuollut, sankari," sanat tunkivat läpi suljettujen hampaiden, inhoa melkein tihkuen. Ei Jack voinut väittää vastaan siihen, etteikö tuo mies ollut pelastanut tyttöä metsästä, mutta haavojen hoitoon tuo tarvitsi paljon enemmän apua. Tulehtumat luultavasti seurasivat Evelynin haavoja, sen ollen todella vaarallista. Hyvällä onnella johti kuolemaan.

"Sinä," lääkäri katsoi hiljentyneen Evelynin suuntaan,
"Olet vaaraksi itsellesi. Ja sinä," katse kääntyi toisen miehen suuntaan, silmien kaventuessa,
"Olet vaaraksi muille. Ja luultavasti itsellesi, jos kielesi käy samaan malliin täällä. Tahdotko, että leikkaan sen pois?" Jack sanoi kuivasti, katse vakavana, katsellen miehen reaktiota. Uhkahan se vain oli, ei hän tahtoisi kenenkään kieliä leikata, ei edes tuon miehen. Pelastihan tuo sentään Madame Poisonin kasvatin, se nosti miehen arvoa edes hiukan silmien edessä Mutta miehistön jäsenen kuolema oli vielä niin lähellä, että toista siihen ei kaivattaisi. Huolimattomuudesta johtuen tuokin mies pystyisi vielä hengen riistämään.

Side oli kiedottu tiukasti Evelynin ammottavan puremahaavan ympärille, nopeiden sormien sitoessa sen kiinni lopuksi. Jack nousi jaloilleen, vieden loput puhtaasta sideharsosta takaisin kaapin uumeniin turvaan.
"Haava paranee, mutta siihen menee aikaa. Paljon aikaa, viikkoja, kuukausia, mutta jälki jää. Tikkejä en ala poistamaan ainakaan kymmeneen päivään, mutta uskon niiden tulehtuvan. Sinun täytyy levätä, Evelyn. Et saa tehdä mitään liian raskasta tai tikit aukeavat. Ja pidä haavat puhtaana," mies selitti selkä kaksikkoon päin, kaappia järjestellessään.
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Syys 2011, 22:04

Evelyn

Jack jatkoi sadatteluaan Fredille, ja pian Evekin sai osansa siitä.
Kokoajan Evelynin mieli poukkoili vihamielisen ja surumielisen vaiheilla, ei se ollut niin helppoa vain tuntea selvästi jotain tunnetta.
"Jack, liioittelet !" Eve tiuskaisi vielä väliin, lähinnä pitääkseen omia puoliaan, mutta olisihan sen voinut Fredinkin puoltamiseksi laskea. Lääkäri kuitenkin suunnisti kohti kaappeja viemään ylimääräisiä sideharsoja pois.

Oven toiselta puolelta kuului korkojen kopsetta ja ennenkuin siihen kerkesi reagoida olikin lekurin hytinovi jo auki. Kuvankaunis nainen korollisissa mustissa saappaissa, tummissa housuissa ja valkoisessa sopivasti paljastavassa paidassa astui ovesta sisään. Madame Poison oli jo kuullut siis mitä hänen suojatilleen oli käynyt, siksi nainen oli kiiruhtanut katsomaan omin silmin mitä on käynyt. Äidillinen huoli näkyi tuon kauniin naisen Capuchinon värisillä kasvoilla kun tuo harppoi huoneen halki. "Evelyn mitä on sattunut ?" Madame kysyi kyykistyen sitten Evelynin eteen. "Madame, se - on - melkopitkä juttu... Kerron sitten illalla..." Tyttö sanoi eikä kehdannut katsoa Madamea edes silmiin.
Syvä turhautunut huokaus karkasi naiselta kun tuo pudisteli päätään, lopulta hän kuitenkin nousi ja kumartui sitten Evelynin kasvojen korkeudelle. "Olisit varovaisempi kultaseni.." Nainen kuiskasi suudellen suojattiaan hellästi otsalle. Sitten hieman virallisemmin tuo suoristi selkänsä ja kiitti ystäväänsä Jackiä työstään. Ja lopulta tuon naisen huomio kiinnittyi Frediin. "Suonette anteeksi töykeyteni, Kuka te lienette ?" Madame kysyi hieman mairittelevasti, mutta virallisesti. Tämän naisen samettisen pehmeä ja hellä ääni osasi olla joillekkin houkuttava, joillekkin lohduttava, miten lie tämä mies suhtautuu ?
Madame kuitenkin osasi pelata korttinsa oikein eikä ollut minkäänlaisissa aikeissa alkaa hätyyttämään vierasta pois laivalta.

//Sori iski himo heittää Madame mukaan peliin ^^
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Agna » 22 Syys 2011, 22:28

Fred

Jos tilanne olisi sallinut ja jos vastustaja olisi ollut päätä lyhyempi, olisi Fred syljeskellyt tuon päälle ja pieksenyt mokoman vereslihalle, vaan nyt hänellä oli vastassaan sekä jos jonkinmoista leikkuuinstrumenttia, myös kokonainen miehistö. Niinpä hän tyytyi pyrskähtämään halveksivasti Jackin sanoille. Ei tippaakaan kiitollisuutta, ei sitten tipan tippaa. Ilmeisesti mies parka, vaikkei Fred häntä säälinytkään, ei ollut koskaan saanut osakseen mitään rokotusta hellempää, eikä Fred ihmetellyt. Hän olisi hukuttanut tuollaiset ihmiset kaivoon jo aikapäiviä sitten jos olisi saanut päättää.

Naisen porhaltaminen ovesta sisään oli melkoinen yllätys Fredille ja tämä jäi vain hieman jäätyneenä tuijottamaan eteenpäin. Tuo nainen, jonka Fred saattoi aavistella täksi muutaman kerran mainituksi Madame Poisoniksi, näytti olevan erittäin huolissaan Evelynistä. Suukottikin vielä otsalle ja vaikka mitä. Evelyn näytti olevan aika lailla Madame Poisonin tossun - anteeksi siis korkokengän - alla. Ei nainen miltään pulskalta kyökkitädiltä sitten loppujenlopuksi vaikuttanutkaan. Fred meni vähän hämilleen kun rouva Poison kääntyikin häneen päin, ja ensimmäisen kerran tässä laivassa häntä puhuteltiin melkein kohteliaasti.
"Fred Westmount, eikä teidän tarvitse teititellä minua", Fred sanoi sitten ja laski kätensä puuskasta reisilleen. Vaikka tuo nainen olikin merirosvo, ei Fred ihan hirmuisen huonosti viitsinyt käyttäytyä. Jackiin mies ei viitsinyt edelleenkään luoda katsettaan, järjestelköön hän vain sitä lääkekaappiaan rauhassa.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Sands » 22 Syys 2011, 23:02

Lääkekaapin järjestely jäi siihen tutun korkokengän kopinan lähestyessä ja lopulta astuessa sisälle huoneeseen. Jack vilkaisi olkansa yli tuota tummahkoa naista, laivan kapteenia, joka näytti olevan hyvinkin huolestunut Evelynin kunnosta. Ja syystä. Kaappien ovet sulkeutuivat narahtaen, miehen astellessa pöydän toisen tuolin ääreen, jättäen sen toisen tuolin sängyn viereen, jos Madame Poison tahtoi siihen vaikka istuutua tytön kanssa puhuessaan. Jack taas istuutui alas tuolille pöydän ääreen, nyökäten vastaukseksi Madamelle tuon kiitoksesta. Tämähän oli hänen työtään, eikä siitä nyt tarvinnut erikseen kiitellä.

Lääkäri mulkaisi vierasta miestä vielä nenänvarttaan pitkin, viestittäen, että tunne oli aivan molemminpuolinen. Silmät tosin nopeasti löysivät katseensa takaisin suljettuun kirjaan ja sen päällä oleviin lukulaseihin. Hänhän voisi lukea, mutta tämä pieni huone alkoi olla jo liian täyteen ahdattu ja täynnä elämää, liikaa ääniä ja virikkeitä Ei, Jack tyytyi vain vetäisemään käyrän veitsensä takkinsa alta piilosta esille, kirkkaan, metallisen terän välähtäessä kynttilänvalon osuessa siihen. Tylsyyksissään tuo vain tahtoi jotain tekemistä käsillensä, ehkäpä veitsen kosketteleminen olisi tarpeeksi tähän hätään. Kyllä hän kohta voisi keittää toisen pannullisen teetäkin jossain rauhassa, jos tuo arpinaamainen mies täällä vielä kauan aikoisi oleskella Evelynin vieressä


((Ehkäpä nyt tuli sellainen kohta, etten välttämättä joka väliin vastaakaan? Seuraan kuitenkin topsua ja jos Jackiin kohdistuu minkäänlainen toimenpide, niin vastaan. :D))
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

ViestiKirjoittaja Kitty » 23 Syys 2011, 11:59

Madame/Evelyn

"Hm, miten vain herra Westmount, miten vain." Madame vastasi toiselle mitaten tuon päästä varpaisiin muutamalla katsahduksella. "Sinäkö pelastit nuorimman hengen ?" Madame uteli, hän tiesi kyllä ettei Jack piitannut ventovieraista joten parempi se olisi hoitaa tämä ongelma pois jaloista ja siirtyä muualle tohtorin huoneesta.
Madame kyykistyi ja nappasi saappaan varresta noin kämmenen kokoisen pussukan jossa oli melkoisesti kolikoita, yllättävää kyllä se kuitenkin mahtui saappaassa olemaan. "Jokatapauksessa, tässä vaivan palkaksi." Nainen sanoi hieman hymyillen ja ojensi pussukkaa Fredille.
Jokamieshän rahaa tahtoi, mutta nainen ei yllättyisi vaikka Fred kieltäytyisi.


//Nyyh, tynkä
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Agna » 23 Syys 2011, 17:53

Fred

Jack näytti syventyneen niin kiihkeästi omien toimiensa pariin ettei osallistunut tähän keskusteluun, ja se oli ihan hyvä se. Fred nojailin edelleen seinään ja katsoi Madame Poisonia silmiin kun tämä puhutteli häntä.
"Niin no... Siitä voidaan olla monta mieltä", Fred vastasi hymyillen vaimeasti rouvan kysymykselle ja nyökkäsi sitten Jack-lääkärin suuntaan. Hänen olisi kyllä tehnyt mieli toitottaa toistamiseen, kuinka paljon vaivaa oli nähnyt muttei halunnut antaa Jackille tilaisuutta todistella toistamiseen kuinka väärin hän oli kaiken tehnyt. Äskeinen satsi riitti, kiitos.

Madame Poison nosti pussukan saappaastaan ja Fredin ilme oli varmasti alkuun hämmästynyt. Miten se mahtui tuonne? Joka tapauksessa rahapussi lepäsi nyt tuon naisen kämmenellä ja sitä yritettiin kovasti Fredille tarjota. Vaan, kuten mies oli jo kertaalleen tehnyt, hän teki uudelleen ja aikoi kieltäytyä palkkiosta.
"En minä rahan takia Evelyniä pelastanut. Voitte pitää rahanne, mutta kiitos kuitenkin", Fred sanoi ja lisäsi loppuun kiittelyt silkkaa kohteliaisuuttaan. Tuo merirosvotäti tuntui turhan hyvätapaiselta siihen että Fred alkaisi nyt ja tässä saarnaamaan. Hän halusi vain nopeasti pois tästä lääketieteen ja sen harjoittajan ison egon täyttämästä hytistä.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Kitty » 24 Syys 2011, 13:04

Madame/Evelyn

"Kyllä minä sen tiedän." Madame vastasi Fredille tuon kertoessa ettei hän rahan takia tyttöä oolut pelastanut. "Tämä on vain pieni kiitos, on loukkaavaa kieltäytyä kiitoksesta, eikö näin ole herra Westmount ?" Nainen lisäsi heittäen pussin sitten Fredille. Joko tuo sitten ottaisi kopin tai ei, samapa tuo.
Madame katsoi vielä olkansa yli Evelyniä ja sitten hän asteli taas ovelle. "Herra Westmount saa jäädä, mutta kukaan ei estä lähtemästä. Pyytäkää kansimieheltä vettä ratsulle jos on tarpeen." Madame sanoi vielä ennenkuin astui ulos hytistä ja suuntasi kohti laivan kantta.
"Fred, kiitos." Evelyn sanoi kun kapteeni oli poistunut huoneesta. "Ihan oikeasti, kiitos." Eve vielä lisäsi. Fred oli tehnyt jo niinpaljon hyvää, ettei tämä tyttö jättäisi häntä noinvain rauhaan.
"Jack hei, jään tähän nukkumaan." Eve sanoi Jackille, ei hän aikonut mitään lupia kysellä, nyt lähinnä sattui taas jokapaikkaan ja väsytti aivan pirusti.

//Eeeeeh, sori et kesti näin kauan vastata =___= Tuli eilen niin räjähtävä lähtö että konekkin jäi päälle...//
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Agna » 24 Syys 2011, 13:18

Fred

"Ei minun mielestäni, Madame. Pahoittelen", Fred sanoi saatuaan kopin pussukasta. Hän heitti sen Jackin pöydälle ja tähtäsi pussin niin ettei se osuisi lueskelevaan lekuriin. Siitäkös vasta konflikti olisikin syntynyt. Pussi jäi kiikunkaakun pöydän reunalle.
"Pidä sinä tuo hyvänäsi. Sinähän se Evelynin pelastit ja paransit", mies sanoi Jackiin katsoen ja suoristi sitten paitansa. Hän sai kuulemma jäädä tai lähteä, oman mielensä mukaan. Olipa melkoisen vapaat säännöt tällä laivalla, Fred kun luuli että hänet patistettaisiin heti tiehensä. Kun Madame Poison oli poistunut hytistä, Evelyn aukaisi suunsa ja alkoi jälleen kiittelemään.
"Ole hyvä", Fred sanoi ja jäi katsomaan Evelyniä. Hän mietiskeli, mitä tekisi seuraavaksi, mutta kun punapää ilmoitti ottavansa lääkärin sängyllä tirsat niin oli miehen suunnitelma melkein selvä.
"Minä lähden, jätän sinut tänne lepäämään", Fred tokaisi sen kummempia selittelemättä ja kääntyi ovelle hiuksiaan raapien.
"Ainiin, ja muuten... Kiitos hevosesta, kärryistä ja hienosta miekasta. Antelias lahjoitus", Fred huikkasi vielä olkansa yli vitsillään, ennenkuin katosi portaikkoon. Olihan Evelyn sentään jättänyt Fredin aitaukseen hevosensa, hänen pihaansa rattaat täynnä työtarvikkeita ja säntäilyn tuoksinassa Evelynin miekkakin oli jäänyt etupihan hiekkoihin lepäämään.

Spring laahusteli kummastuneena laivan etualalla, hirnui tasaisin väliajoin ja tiirasi vähän väliä laivaan, jonne Fred oli kadonnut. Tyytyväinen hörinä löysi kuitenkin paikkansa tamman äänihuulilta kun Fred asteli alas laivasta ja palasi hevosensa luo. Spring oli aivan hiekkainen, joten se oli ilmeisesti keksinyt parempaakin tekemistä kuin seistä paikallaan ja odotella. Fred nousi hevosensa selkään ja karautti sitten pimenevään iltaan kohti kotitaloaan.

//Tässä tämä varmaan oli? :) Ainakin mun osalta. Kiitos jälleen mahtavasta pelistä Kitty ja Sandsille kiitokset sivurooliin vaivautumisesta!
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

EdellinenSeuraava

Paluu Joet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron