The Night Fantasy

Ed

'Jos Asuka tietäisi, äitini kuoli kaksikymmentä seitsemän vuotta sitten. Niin kauan vielä muistan oman äitini todella hyvin ja ne jotka veivät minulta hänet.' Ed ajatteli ja muisteli menneitään, aikaansa kauan sitten ja hän muisti ne hyvin myöskin nuoruus vuotensa Daerin luona.
'Missähän Daer on? Pitäisi kysellä häneltä vähän muutamia asioita.' Hän ajatteli kunnes kuuli Asukan kysyvän lahjasta. Valoa oli tullut alueelle ja siellä alkoi olla valoisaa muttei se Ediä haitannut mutta hän oletti myöskin että Ada oli kerennyt jo pimeälle alueelle takaisin. "Se on sellainen esine, mikä tahansa jonka voi antaa ystävälleen tai kenelle tahansa." Ed vastasi hiukan hymyillen ja katseli Asukaa.
Asuka oli tullut makuulle Edin lähelle. Ed muuttui ihmiseksi ja seisoi Asukan lähellä ihmisenä ja vampyyrin silmät saattoi nähdä selvästi. Hän otti kultaisen kaulakorun esille vyöstä. Ed käveli hieman kunnes pysähtyi ja kumartui Asukan puoleen. "Olen paljonkin rakastunut sinuun ja siitä se punastelu koirana johtui." Ed sanoi ja yritti samalla pujottaa kultaista kaulakorua Asukan kaulalle.

Asuka

Asuka hymyili Edille.. mutta oli saada sydän kohtauksen kun tämä muuttui ihmiseksi! Asuka hyppäsi pystyyn, mutta jäi seisomaan paikoilleen, ollen kokoajan varuillaan ja katseli Ediin. Asuka pysyi paikallaan, hengitti syvään ja nopeasti katsellen Ediä joka nyt tuli lähemmäksi ja lähemmäksi, kunnes tämä kumartui Asukan puoleen. Asuka pysyi paikallaan ja katsoi Ediä suoraan silmiin.. rakastunut? Uh, Asuka ei tiennytkään että voi rakastua ensisilmäykseltä, mutta näköjään sekin oli mahdollista. Hän katsoi kuinka Ed pujotti hänen kaulaansa kultaisen kaulakorun ja jäi katselemaan sitä hetkeksi, kunnes hän nosti katseensa takaisin Ediin.
"Se.. se on kaunis. Kiitos" Asuka sanoi hymyillen ja vilkaisi taas koruun.
"mutta.." Asuka aloitti vaisusti katsoen yli kulmiensa Ediin "Minulla ei ole antaa sinulle mitään.. minä olen vain koira, en sen enempää enkä vähempää, eikä minulla ole mitään maallista omaisuutta, saatika hienoja koruja.." Asuka selitti vaisusti.
"joten.. saat tämän" Asuka sanoi, nosti päätään ja nuolaisi Edin poskea.

Ed

'Asuka näyttää tykkäävän korusta paljon ja sitä parempi, tiesin että hän hurmaantuisi siitä täysin mutta rakastan häntä silti enkä anna minkään estää sitä tapahtumasta etteikö joku tulisi ja veisi häntä minulta.' Ed ajatteli ja katsoi Asukaa, tämä katseli korua joka oli nyt Asukan kaulalla. Ed oli silmätysten Asukan kanssa kun tämä katsoi häntä ja kiitti korusta.
"Ole hyvä vain." Ed sanoi ja hymyili katsellessaan Asukaa. Hän kuunteli hiljaa kun Asuka puhui ettei tällä ollut hänelle mitään annettavaa koska oli koira eikä omistanut mitään maallista omaisuutta. Asukaavasi suunsa, Asuka aikoi antaa jotakin ja tämä nosti päätään. Ed tunsi poskellaan lämpimän nuolaisun. "Ensimmäinen saamani suudelma ja se tuli rakastamaltani tytöltä. Olisipa äiti näkemässä." Ed sanoi huvittuneella äänellä ja katsoi Asukaa silmiin. Punaiset silmät loistivat aamu hämärässä.

Asuka

Asuka hymyili Edille. Tosin hymy hyytyi kun hän katsoi taivaalle, aurinko nousi jo ja kohta olisi jo aika mennä takaisin.
"Minun pitää varmaan mennä..." Asuka sanoi alakuloisena ja vilkaisi nuotiota jossa oli vielä pieni liekki.
Hän käveli nuotion lähelle ja kuopi sen päälle hiekkaa niin kauan että nuotio sammui, hän halusi varmistaa ettei tulisi metsäpaloa, sitä tässä vähiten kaivattiin.
Peuran ruhon ympärille oli kerääntynyt jo korppeja, variksia ja harakoita haaskaa syömään. Ne nokkivat peurasta sen mitä jäljellä oli, eikä menisi enää kauaa kun isommat haaskaeläimet saapuisivat paikalle.. kettuja, susia, karhuja. Sekin oli yksi syy, miksi Asuka ei halunnut jäädä joelle pidemmäksi aikaa, karhut osasivat olla erittäin agressiivisia kun oli haaskasta kyse.
Asuka otti pari askelta kohti metsää ja vilkaisi samalla taakseen.
"Tuletko mukaan?" Asuka kysyi jääden paikalleen odottamaan, mitä Ed päättäisi.. ei häntä haittaisi vaikka Ed tulisikin mukaan, hän oli alkanut pitämään tästä tyypistä.

Ed

Päivä oli alkanut tulemaan ja Ed katseli hieman taivaalle kunnes kuuli Asukan äänen. Hän käänsi katseensa tähän, Asuka näytti hieman ala kuloiselta sillä tämä oli lähdössä.
Nuotio vielä paloi mutta Asuka meni sen luokse ja rupesi kuopimaan hiekkaa sen päälle jotta se sammuisi. Ed vilkaisi myös peuran ruhoa jonka luokse oli alkanut kerääntyä harakoita ja kaikenlaisia sen sukulaisia, ne menivät nokkimaan siitä viimeisiä paloja ennen kuin tulisi suurempia eläimiä syömään sitä.
Hän katsoi näitä vähän aikaa ja sitten Asukaa joka oli lähdössä kohti metsää. Ed seisoskeli jonkin aikaa paikallaan ja mietti. "Hyvä on, tulen minä." Ed sanoi ja lähti kävelemään Asukan luokse ihmisenä, Ed ei jaksanut muuttua takaisin koiraksi. "Minne haluaisit lähteä?" Ed sanoi ja pysähtyi Asukan vierelle.

//Tuollapa olla peli sitten. http://p1.foorumi.info/thenightfantasy/ ... =2953#2953 //