Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

Quinn metsän halki virtaa pääasiassa yksi suuri joki, joka koostuu monesta pienemmästä. Pienemmät joet ja purot liittyvät aika ajoin tähän suureen jokeen, jota kutsutaan nimellä Meinrad. Meinrad laskee kaukaa pohjoisista aina etelärannikolta mereen. Sen matkalle mahtuu niin rauhallisia, leveitä väyliä, kuin valtoimenaan kuohuvia koskia. Meinrad virtaa myös Aodhá järven läpi, joka on Cryptin suurin järvi.
Meinrad on myös syyllinen suoalueeseen Aodhá järven lähettyvillä, joen tulvien aika ajoin muutenkin kostealla metsämaalla.

Valvoja: Crimson

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Huhti 2016, 10:55

Thea kohautti olkiaan toisen väitteelle, että naisilla oli sisustussilmää. Toki varmasti oli totta, että pesänrakennusvietti oli tiukemmassa naisilla kuin miehillä, mutta kaiketi näitä poikkeustapauksiakin oli. Ja vaikka Thea olisi ymmärtänyt jotain sisustamisen päälle, ei hän siltikään olisi pitänyt ideaa kuolleen peuran päästä hyvänä. Reaktio ei yllättänyt, mutta kirvoitti silti naurahduksen ilmoille. ”Iästä viis, ne on kaikki teinejä”, mutisi itselleen ja haroi hiuksiaan, pohtien antaisiko toisen todella auttaa häntä nappien kanssa vai jättäisikö vain roikkumaan. Ehkä voisi avata mekkonsa nyt itse ja astella toista vastaan, napista liiasta hitaudesta tai jotain muuta virkistävää. Mutta tulella leikkiminen oli hauskaa ja kiehtovaa, vähän turhankin kiehtovaa. Joten, jatkoi tulen tuijottamista kädet sylissään. Kukapa nyt hyvästä leikistä kieltäytyisi.

Ja kun viimein askeleet kuuluivat lähempää, nousi neito jaloilleen ja käänsi selkänsä ovea kohden. Miehen tarkistellessa vielä käsiensä puhtautta, kääntyi katsomaan toista olkansa ylitse ja vilkaisi verettömiä käsiä. Otsan jälki oli kuitenkin yhä paikoillaan, melkein samassa linjassa aikaisemman ohimoon sattuneen haavan kanssa. Näky oli sai olon rennoksi ja kotoiseksikin, toinen oli joko äärettömän hyvä siinä pelissä mitä pelasi tai sitten vain todella näin moniulotteinen – ehkä joka hyvä ja moniulotteinen, mikä aina vain parempi. Thea ei voinut olla ihmettelemättä miten yhdestä olennosta saattoi löytyä se vatsaa vääntävä vaaran tunne ja kotoisa hölmöys, ja vielä saman päivän aikana. ”Puhtaalta näyttää”, totesi hyväksyvästi ja käänsi sitten katseensa eteenpäin ja veti kiharaa, mustaa tukkaansa pois niskaltaan jotta toinen pääsisi käsiksi ylempiin nappeihin. Niitä olisikin paljon, aina niskasta takapuolen kaaren alkuun, ja varmasti sirot napit vaatisivat sorminäppäryyttä. Mikäli mies tarttuisi toimeen, löytyisi päällimmäisen mekon alta valkoinen, lähes läpikuultava alusmekko olkaimineen. ”Alimmat napit saan kyllä itsekin”, lausui ja antoi näin myönnytyksen jättää leikin kesken, jos toinen sattuisi olemaan viisaampi kuin hän itse.

//pikkuflirtti perjantaiaamuna piristää :'D//
Wolga
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Huhti 2016, 11:15

Fergus kohotti kulmiaan ehkä hieman yllättyneenä, Thea tosiaan oli suomassa hänelle mahdollisuuden pineen lähestymiseen. Puhtaat kädet kelpasivat ja kutrejakin nostettiin jotta ylimpiin nappeihin pääsi käsiksi. Hymyn leikkiessä huulilla, mies asteli neidon selän taakse ja kumartui katsomaan mekon lappeja. Niitä oli oli monta ja ne olivat pieniä. Hymähtäen Fergus tarrui ylimpään nappiin kynsiensä päillä, mutta sai pian huomata kuinka kömpelö oli jonkin näin pienen näpertämiseen. Hymy laski asteen ja kulmat kurtistuivat keskittymisen johdosta. Ensimmäinen nappi aukesi ja sitten oli seuraavan vuoro, joka ei ollut yhtaan sen helpompi.
Fergus oli päässyt muutaman napin eteenpäin, kun toinen huomattu kykenevänsä avaamaan alimmat napit itse. "Kyllä minä nämä saan, odota." Mies mutisi, kuulostaen ensi kertaa hieman turhautuneelta.

Murahtaen Fergus tarttui Theaa hartioista ja käänsi tuon enemmän takan valoon, nähdäkseen napit paremmin. "Miten olet saanut nämä edes kiinni?" Fergus tuhahti, eikä halunnut luovuttaa, mekon alta paljastuva alusmekko oli houkuttelevan läpikuultava, tietenkin hän tahtoi nähdä lisää!
Fergus ei käsittänyt miten jokin näin mitätön pikku asia oli niin vaikeaa. Kyllä hän ennenkin oli neitojen nappeja availlut... vai oliko hän repinyt?

//Jep paras piristys ikinä :D //
Janni
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Huhti 2016, 11:34

Theaa nauratti toisen turhautuminen nappien kanssa, kynnet osuivat välillä ohi ja toisinaan tunsi hipaisun mekon läpi ihollaan. Kun kainostelematta ja pienen murahduksen saattelemana naista tartuttiin hartiasta ja käännettiin paremmin kohti takassa loimottavan tulen tarjoamaa valoa, kehräystä muistuttava hykerrys kumpusi kurkusta ja huulet kääntyivät vahingoniloiseen hymyyn. ”Siskoni auttoi”, valehteli epäröimättä, saattoi toinen jo arvata, ettei hän ehkä ihan köyhimmästä talosta ollut, mutta ei aikonut paljastaa asuvansa talossa jossa palveli melkoinen armeija palvelijoita. Yksi näistä palvelijoista oli napittanut mekon kiinni sillä välin, kun Thea oli harjannut hiuksiaan ja ihaillut itseään peilistä – ei käynyt kieltäminen apukäsien tarpeellisuutta. ”Hänellä on kyllä hieman näppärämmän sormet”, kiusasi ja leikkihaukotteli niin, että leuat venyivät.

Vilkaisi olkansa ylitse miestä, joka keskittyi nappien avaamiseen. Huokaisi ja vaihtoi painoa kärsimättömänä toiselle jalalleen, olisihan hän jaksanut hyvinkin seisoa keskittyneesti paikoillaan ja odottaa mekosta vapautumista ilman kiemurtelua, mutta ei voinut vastustaa kiusausta nähdä kuinka Fergus käyttäytyisi tilanteessa joka ei selvästi ollut mitenkään ominainen. Ei varmasti noita käsiä oltu tehty pieneen piipertämiseen. Käänsi sitten katseensa eteensä ja sulki silmänsä, laski leukaansa rintaansa kohden ja tunsi kevyen venytyksen niskassaan. Päivä oli ollut kieltämättä pitkä ja kyllähän suden selässä istuminen oli koetellut sellaisia lihaksia, joita Thea ei tiennyt olemassa olevankaan. Seuraavaksi pyöräytti niskojaan ja tunsi kuinka lihakset antoivat hieman periksi ja lämpö valui hartioita pitkin ylöspäin. ”Kestääkö vielä kauankin?”, kyseli ja puraisi alahuultaan, jotta ei olisi nauranut.
Wolga
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Huhti 2016, 12:11

"Olisit ottanut mukaasi joelle, niin näistä napeista päästäisiin eroon." Fergus murahti Thean kertoessa siskonsa auttaneen aamulla. Hitaasti nappien availu eteni ja aika-ajoin saattoi kuulla murahduksia ja tuhahduksia. Hymykin oli kadonnut täysin miehen kasvoilta, hyvä ettei Fergus todella kohta repinyt naisen mekkoa auki.
Thean venytellessä ja pyöräyttäessä niskojaan, sai Fergus toisen tuuheista hiuksista naamalleen. Mies säpsähti ja päästi uudelleen murahduksen. Viimein naisen kysymys katkaisi kamelin selän. "En minä näitä saa!" Mies valitti päästäen napeista irti ja nosti kätensä puuskaan. Hän ei ollut päässyt edes alaselle asti ja sekös harmitti, kun napeja riitti aina takamuksen yläpuolelle asti.

"Avaa itse." Fergus totesi, astuen takan vierellä olevan polttopuupinon luo. "Tarvitsen ryypyn." Mies mutisi itsekseen, lahdaten osan puukalikoista ja laudan pätkistä sivuun. Kasan alta näytti paljastuvan luukku, jonka Fergus meni repimään auki. Hän oli aikonut säästellä jemmaansa iltaan, mutta kyllä hän yhden pikku huikan voisi ottaa turhautumiseensa. Luukku taisi johtaa jonkinlaiseen kellariin, joka näytti olevan pimeyden vallassa, mutta sinne Fergus kuitenkin laskeutui. Kellari oli hyvin matala, sillä mies jäi helposti seisomaan pää edelleen lattian rajassa, tunnustellen käsillään eteensä kellarissa.
Janni
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Huhti 2016, 12:30

Yllättävää, todella yllättävää. Oli olettanut, että mies repisi hänen mekkonsa auki viimeistään tuon viimeisen kommentin jälkeen, mutta ei. Ei ollenkaan. Hymy muuttui pehmeämmäksi, ystävälliseksi kun nainen kääntyi miestä kohti. Oli toinen päässyt kuitenkin lapojen alapuolelle asti, mikä mahdollisti mekon kääntämisen siten, että napit saatiin etupuolelle vartaloa. Hämärä antoi mukavaa suojaa alusmekon lisäksi, joten ihan täyttä silmäystä hänestä ei pääsisi näkemään vaikka ylävartaloa verhosikin enää vain valkoinen kangas, käänsipä siveellisesti toiselle myös kylkensä – mikä tosin oli turhaa, sillä syrjäsilmällä näki kuinka hukka hävisi kuin tyhjästä taiottuun kellariin. Sillä välin, kun toinen rymisteli alhaalla, sai Thea mekkonsa napit auki omilla, siroilla ja näppärillä sormillaan. Laskosti harmaan puvun käsivarrelleen ja laski sen sitten tuon taljoilla verhotun sängyn laidalle odottamaan, että pukisi sen jälleen ylleen.

”Sinulla oli muuten verta otsassasi ja se haavakin kai pitäisi siistiä, joten jos tarvitset apukäsiä, tiedät missä olen”, huikkasi mennessään kellarin ohitse. Ei jäänyt kuitenkaan arpomaan, että kuuliko toinen vai ei. Asteli ulkoilmaan, joka tuntui nyt melko viileältä vain valkoisen, kevyen mekon verhoamalla vartalolla. Koska oli kutsunut Ferguksen mukaansa, aikoi Thea aiemmasta suunnitelmasta poiketen pitää tämän vaatteen yllään. Se ei juurikaan häiritsisi peseytymistä ja antaisi ehkä mielikuvan siveydestä – vaikka kyllähän se varmasti aivan riittävän tarkasti kertoi millainen vartalo sen alla oli. Aatelisneito ei kuitenkaan pitänyt alastomuutta erityisen sopimattomana, etenkin kun oli nappienkin kanssa saanut todistaa miehen itsehillintää. Tai vastaavasti kiinnostuksen puutetta hänen vartaloaan kohtaan. Joten, huolta toisen suhteen ei kai pitäisi olla. Ensimmäinen kerta olisi kyllä, kun esiintyisi näin siveellisenä miehen edessä. Yleensä kello lauloi aivan toista laulua.

Nainen kastoi jalkansa veteen. Sen virta tuntui viileältä, mutta virkistävältä ja tarpeelliselta. Ei hän kauaa empinyt, kun asteli sopivaan syvyyteen ja antoi itsensä upota hetkeksi veden pinnan alapuolelle. Virran koleus sai tumman hipiän haalistumaan, kalpenemaan mutta eihän se erityisen kalpeaksi voinut muuttua. Nopeasti siihen kuitenkin tottui, vaikka leuka välillä värähtikin kylmästä. Tuntui hyvältä pestä metsä pois iholtaan.
Wolga
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Huhti 2016, 12:57

Fergus kumartui kellarin uumeniin, kopeloiden pimeässä hyllyjä ja kellarin pölyistä lattiaa. Ylhäältä kuului Thean ääni, tuon huomauttaessa häntä veritahrasta. "Tulen kohta perästä." Mies vastasi, samalla kun ravisteli käteensä saamaa lasipulloa. Tyhjä. Kilinän perusteella Ferguksella oli vaihtoehtoja mistä valita, mutta suurin osa osottautui tyhjäksi. Hänen varmaan kannattaisi täydentää jemmaansa, jos aikoi tulevaisuudessa täällä vielä vierailla.
Lopulta käsiin löytyi litteä pullo, sekä korkea ilmeisesti viinipuollo. Fergus nousi istumaan kellarin luukun reunalle, sillmäillen löytöjään takan valossa. Litteässä pullossa näytti olevan tammensävyistä kirkasta nestettä ja toinen nyt oli viinipullo niin kuin oli olettanutkin. Mies korkkasi pulloista pienemmän ja otti huikan, maistellen mitä tarkalleen oli löytänyt. Viskiä, Fergus päästi tyytyväisen murahduksen. Viinipulloonkin kurkattiin sisälle ja yhksi nuukaisu paljasti, ettei sisällä ollut viiniä, jotain omatekoista alkoholia. Se toikin miehelle mieleen, mistä oli pullon saanut.

Pullot nostettiin takanreunalle ja kellari luukku potkaistiin kiinni. Hän voisi sen otsan nyt pestä, niin kuin Thea oli huomauttanut. Ja naisesta puheen ollen tuo taisi olla peseytymässä, mutta miksi neito oli tarjonnut apuaan, eihän hän saanut tirkistellä vai kuinka?
Totuus selvisi, kun Fergus astui ulos, Thea ei ollut riisunut alusmekkoaan. Toinen antoi hänelle välillä niin härnääviä viestejä, ettei mies oikein ymmärtänyt kuinka siveä nainen oikeasti oli vai oliko lainkaan. Noh turhaa hän varmaan toiveitaan herätteli, tosin kyllä hän odotti näkevänsä kuinka alkoholi Thealle maistuisi. "Ethän sinä nyt noin pääse kokonaan puhtaaksi." Fergus ilmoitti astellessaan puron rantaan ja kyykistyi. Pari kauhaisua vettä naamalle sai kuivuneen veritahran haalistumaan otsalta. "Lähtikö?" Mies kysyi, samalla kun suki vettä pois parrastaan.
Janni
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Huhti 2016, 13:15

Miehen askeleet eivät saaneet naista keskeyttämään puuhiaan, tärkeimmät oli jo muutenkin saanut pestyä ja nyt enää punoi hiuksiaan kylmässä vedessä ja antoi kylmän veden huljuttaa myös veren mekkonsa helmasta. Katseli puolihuolimattomasti kuinka tulija kumartui penkalle ja pesi kasvonsa, sääli, toinenhan olisi voinut liittyä hänen seuraansa veteen. ”Mmm… Etkö sanonut, että en ole likainen, olen ymmälläni?”, kallisti päätään hämmentynyt ilme kasvoillaan. Lähti sitten astelemaan hitaasti kohti rantaa, antoi sormiensa piirtää veden pintaan kuvioita. ”Ehkä sinun pitäisi näyt…”, loppu lauseesta peittyi kiljahdukseen, kun onnistui astumaan varomattomasti liukkaan kiven päälle. Se riitti suistamaan naisen komeasti selälleen, jalat vain lennähtivät pinnalla ennen kuin koko aatelinen upposi veden syleilyyn. Virta ei onneksi ollut kovin voimakas, sen verran kuitenkin että nainen sai kylkensä kolahtamaan ilkeästi rosoreunaiseen lohkareeseen. Rytäkässä Thea hörppäsi vettä suullisen, vesi poltti kurkussa kuin myrkky.

Henkeään haukkoen, yskien ja sylkien nainen ponkaisi itsensä jaloilleen, kun löysi tukevaa jalkapohjiensa alle. Villi kiharapehko valui pitkin kasvoja, liimautui ihoon yltäen aina lapaluiden loppuun asti. ”Perkele”, nainen kirosi ja minkä henkensä haukkomiselta pystyi, samalla sormet hipaisivat kirvelevää kylkeä. Naarmu ei tuntunut isolta, mutta kivi oli onnistunut rikkomaan pieniä pinnassa olevia verisuonia. Ehkä häntä olisi naurattanut, jos ei olisi ärsyttänyt niin paljon. Mikäli Fergus kommentoisi tapahtumaa jotenkin, saisi tuo vastaukseksi kipakan mulkaisun ja mutinaa. Ei kuitenkaan menisi kauaa, kun kömmähdys jo muuttuisi hervottomaksi nauruksi joka taittaa neitosen kaksinkerroin. Se siitä kiusoittelusta sitten, no, ehkä joskus oli hyvä että kohtalo puuttuisi peliin eikä nainen pääsisi yllyttämään itseään hulluuteen. Yskän puuska keskeytti naurun ja haparoivat askeleet kohti rantaa, se pirun vesihörppy siellä kai yskitti ja puistatti sisuskaluja. Tuskinpa siihen kuolisi kuitenkaan, ei ollut ensimmäinen kerta kun oli vetänyt vettä keuhkoihinsa.
Wolga
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Huhti 2016, 13:41

"Mutta sinä totesit, ettei minulla ole hajuakaan kuinka likainen olet." Fergus virnisti Thean kummasteluihin, painottaen sitä yhtä tiettyä sanaa kiusallaan. Katse pysyi neidossa, joka lähti kulkemaan puron keskeltä kohti rantaa, samalla aloittaen lauseen, joka yllättäen sai äkilisen lopun. Mies saattoi nähdä tumienhiuksien hulmahduksen, ennen kuin iso ryöppy vettä lensi päin naamaa, kastellen tämän kasvot uudelleen, kuin myös paidan. Fergus oli ennättänyt vain säpähtämään kiljahdusta ja seisoi jälleen suorana, tajuten lopulta Thean liukastuneen johonkin. Neito kuitenkin pyristeli pystyyn, yskien vettä ulos ja kirosikin kaiken ohella.
Hämmennyksestään päästyään Fergus peitti suunsa hetkellisesti kädellään, piilotellen muka naurahdustaan, mutta se tuntui vain korostavan tämän huvittuneisuutta. "No sepäs oli kaunis sana." Mies kommentoi Thean kiroiluun, saaden pienen mulkaisun osakseen.

Kauaa Thea ei kuitenkaan näyttänyt ärtymyksessään vellovan, kun purskahti nauruun, vaikkakin yskiminen näytti tekevän siitä hieman vaikeaa. "Toivottavasti kömpelyytesi ei maksa minun mahdollisuuksiani henkivartijan virasta." Fergus totesi, ottaen askeleen alas puroon ja ojensi kättään yskivälle Thealle, jotta tuo nyt pääsisi vedestä pois. "Sattuiko pahasti?" Fergus kyseli vilkuillen toisen kylkeä, pistäen myös merkille kuinka märkä mekko liimautui nätisti toisen vartalonmuotoja vasten.

//Kömpelöitä molemmat :D //
Janni
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Huhti 2016, 15:17

”Me maalaistytöt opitaan kiroilemisen jalotaito jo nuorina”, virnisti ja huomasi pienen tärinän kehossaan, kylmän puistatus sai hartiat hetkeksi jännittymään. Tässä vaiheessa vesi alkoi jo tuntua oikeasti kylmältä, kun siellä oli hyvän tovin pulikoinut. Ajatus lämpimästä takasta tuntui koko ajan houkuttelevammalta, sillä iltapäivän lämpimin auringonpaistekin oli jo paennut ja tilalle oli saapunut ilta-auringoksi muuttuneet säteet. Maisema oli kaunis, oranssin sävyinen ja kuin suoraan maalauksesta. Tai tarinasta. Ferguksen astuessa häntä kohti ja ojentaessaan kätensä, oli hän oikeasti kiitollinen eleestä ja tarttuikin miehen lämpimältä tuntuvaan kämmeneen hymyillen. ”No, katsotaan miten jälkipelit hoituu”, hymähdys lopetti aikaisemman naurun remakan ja hampaat kalahtivat muutaman kerran yhteen, kun kylmät väristykset lävistivät vartalon. Ei Thea edes osannut ajatella, tai muistanut, valkoisen hepeneensä käyttäytymistä märkänä. Oli susimies ihan varmasti ennenkin naisia nähnyt, sitä ei kyllä voinut sanoa varmaksi että oliko toinen koskaan päässyt näkemään näin huolella hoidettua ja pidettyä ihoa – siinä ei kai ollut virheen virhettä. Paitsi nyt tietenkin kyljessä oleva pieni ruhje, josta toinen huomaavaisesti kyselikin. ”Pieni ruhje vain”, vastasi ja kosketti vapaalla kädellään kylkeään, kirveli edelleen mutta ei sieltä sisuskalut ulos sentään tunkenut joten henkiin jäisi.

Susimies auttoi hänet turvallisesti rannalle ja nainen tunsi olonsa vakaammaksi, kun sai varpaidensa alle pettämätöntä maata. Irrotti otteensa hieman vastahakoisesti lämpimästä kämmenestä ja kiersi sitten kätensä ympärilleen, hieroi kämmenillä lämpöä käsivarsiinsa. ”Enpä olisi arvannut sinua noin huomaavaiseksi”, tämä oli ihan puhdas kehu, ei taka-ajatuksia tai epäilyksiä. Mikä oli omalta osaltaan hieman turhan tuttavallinen suunnanmuutos naisen ajatuksia täynnä olevassa päässä, oli hankalaa pysytellä sopivan etäisyyden päässä kun toinen teki kaikkensa ollakseen mukavaa seuraa. Tai oli ehkä luonnostaan hyvää seuraa. ”Katso tätä maisemaa”, ei edes yrittänyt peittää haltioitumistaan näystä, nyökkäsi päällään kohti vanhaa myllyä ja sen rinnalla kulkevaa vettä jotta mieskin hoksaisi mitä hän katseli. Ilta-aurinko maalasi varjoja ja valoja metsään ja myllyn ikää henkiviin seiniin, myllyn siivet näyttivät surullisen liikkumattomilta ja ränsistyneiltä. ”Tämä pitäisi maalata”, mutisi nyt enemmänkin itsekseen ja kallisteli päätään, ikään kuin nähdäkseen kaiken mahdollisen. Yritti painaa näkyä mieleensä tarkoin, niin että voisi ulkomuistista kotonaan tehdä sen tauluksi. Ehkä tauluun kuuluisi myös tuo maahan piirtyvä miehen varjo, kuka tietää. Kylmän väreet juoksivat taas ihoa pitkin ja se tuttu euforinen tunne loisti poissaolollaan. Selvästi hän oli ahnehtinut. Vastahakoisesti pakotti itsensä astelemaan kohti sisätiloja, hänen pitäisi kuivatellakin vielä ennen kuin vetäisi tuon kuivana säilytetyn mekon ylleen.
Wolga
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Huhti 2016, 15:44

Fergus oli vakaana tukena johdattaen Thean pois vedestä. Saappaathan siinä kastuivat, mutta ne olivat paksua nahkaa, eikä hän nyrpistellyt märille varpaille, jos niin sattuisi. Neito oli saanut vain pienen ruhjeen omasta mielestään, mutta kyllä se pitäisi jotenkin hoitaa. Siron käden irtautuessa miehen kädestä, pyyhkäisi tämä märkiä hiussuortuvia pois otsaltaan, pystyssä kasvava hiuskuosi oli kastuttuaan latistunut.
"Hei, on rumaa olettaa asioita pelkän ulkonäön perusteella." Fergus tuhahti virnistäen. "Mutta pitäähän minun myös osoittaa henkivartijan kykyjäni, vai kuinka?" Tämä vielä lisäsi, vaikka tiesikin mihin tämä koko seikkailu päättyisi ja se ei ollut henkivartijan virka, hän oli hyvin varma että Thea ei tahtoisi olla hänen kanssaan missään tekemisissä kun kaikki paljastuisi. Ajatus toi pientä harmia miehen miellen, mutta pian tämä pyyhki moiset huolet mielestään.

"Hmm?" Mies äännähti, kun Thea kiinniti huomionsa maisemaan. Fergus silmäili ympäristöä, jota toinen katseli. Ei se hänelle niin erikoinen näky ollut, oikeastaan hyvin arkinen kun metsässä eli, mutta kyllä hän hieman saattoi ymmärtää mikä siinä kylätyttöä kiehtoi. "Vuoren huiput värjäytyvät mielestäni kauniimmin." Fergus kommentoi, kääntyen peuran ruhon ja taljan puoleen, jolla lepäsi heidän illallisensa.
Thea mutisi jotain maalaamisesta itsekseen, joka sai mieheltä vilkaisun osakseen. Taiteilijako toinen oli? Hyvin harvalla maalaistytöllä sellaiseen oli aikaa, mutta hänhän oli jo todennut ettei toinen tavallinen maalaistyttö ollut.
"Mene ja kääriydy taljaan. Minä aloitan illallisen kanssa." Fergus totesi, kumartuen peuran ruhon puoleen. "Vien tämän haaskan ensin metsikköön, ei tarvitse olla pelottelemassa haaskaeläimiä mökinpihasta." Mies totesi lähtien raahaamaan peuraa sarvista rinnettä alas.
Janni
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Huhti 2016, 21:19

Vilkaisi miestä, joka puhui vuorenhuipuista. Niitä hän ei ollut nähnyt koskaan, paitsi maalauksissa, joten ei voinut kertoa omaa mielipidettään aiheesta – muuta kuin ajatella, että aina itse koettu oli kauniimpaa kuin maalauksesta katsottu. Fergus ohjeisti häntä kääriytymään taljaan ja ajatus tuntuikin oikein houkuttelevalta, kun märät hiukset tiputtivat edelleen kylmiä pisaroita viileälle iholle. Tyytyi vain nyökkäämään ja hipsuttelemaan paljasvarpaisin kohti myllyn ovea, pysähtyi kuitenkin hetkeksi ja puristeli hiuksiaan ripein ottein kuivaksi .Samalla seurasi katseellaan toisen toimia ruhon kanssa, pian mies olikin jo kääntänyt hänelle selkänsä ja lähtenyt raadon kanssa kohti metsää. Thea hymähti päätään puistaen. Melkoinen tapaus toinen taisi ollakin, hän melkein alastomana ja silti mies ei näyttänyt merkkiäkään kiinnostusta häntä kohtaan – tai ainakaan sellaista kiinnostusta kuin olisi voinut olettaa. Ehkä toinen olikin kallellaan vain kaltaisiinsa, mutta se herättäisi kysymyksen että miksi ihmeessä mies halusi hänet sitten mukaansa? Ei nainen jaksanut uskoa, että häntä oli juhlaillalliseksikaan suunniteltu. Ellei tuo kohta tulisi metsästä seitsemän sudenpennun ja naaraan kanssa. Ajatus oli suorastaan hulvaton ja hän hykertelikin astuessaan sisälle tuohon lämpimän tuntuiseen tupaan.

Kohennettuaan ensin tulta, riisui aatelinen läpimärän alumekon yltään ja katseli sitten suurimman eläimen taljan minkä löysi. Ei jäänyt sen kummemmin sitä tarkastelemaan kun kääriytyi siihen niin hyvin kuin pystyi, se peittikin hänet aina rintakehältä polviin asti, kunhan vain muisti itse pidellä sitä paikoillaan. Mekko ripustettiin sopivan matkan päähän tulisijasta, toiveena että se kuivuisi mahdollisimman pian. Harmaa mekko sai odottaa vielä hetken, että ihonsa kuivuisi ja suurimmat vedet valuisivat hiuksista – ei olisi mukava kastella ainoaa kuivaa vaatettaan. Nyt hipsi talja ympärillään pitkin tulen valaisemaa myllyä, tai lähinnä tätä asutun näköistä tupaa. Kurkkasi ikkunasta ulos ja sipaisi sormillaan pientä pöytää. Sitten katseensa tarttui takan reunalle nostettuihin lasipulloihin, jotka herättivät toiveen sisäisestä lämmikkeestä. Thea asteli pullojen luokse ja tarttui pitkään pulloon, jota onnekseen haistoi ensin ja se makea alkoholin katku sai nenänvarren rypistymään inhosta. Ei ainakaan viiniä. Toiseen pulloon suhtauduttiin yhtä epäileväisesti, sisältö todettiin viskiksi ja siitä nainen uskaltautui hörppäämään pienen suullisen. Viskin tumma, naamaa irvistykseen vetävä maku väistyi pian ihan miellyttävän jälkimaun ja –lämmön tunteeseen. Päätti kuitenkin, että toistaiseksi ainakin yksi hörppy riittäisi.

Lämpökin hiljalleen palaili jäseniin ja toi tullessaan sen mukavan olon, jota oli jo tovin odotellut. Ulkoa ei vielä kuulunut ääniä joten päätti pukeutua, ainakin sen verran miten mekkonsa kanssa pystyi. Hihat ja niskan napit voisivat tuottaa ongelmia. Talja aseteltiin sängyn laidalle, jotta se ei kastelisi muita taljoja, ja Thea pöläytti mekkonsa suoraksi ennen kuin astui sen sisään ja veti vaatteen vyötäisilleen, jälleen niin että saattoi napittaa napit aina lapaluille asti. Silloin kykenisi vielä ujuttamaan käsivartensa hihoihin ja mekko pysyisi hänen yllään vaikka loppuja nappeja ei saisikaan kiinni. Käänsi varuiksi selkänsä ovelle, ettei ottaisi myllylle palaavaa miestä vastaan vallan avosylin ja yläosattomissa.


//Mää en kestä näitä. Kunnon ei-ehkä-eimissäännimessä-haluanhuijata-haluantullahuijatuksi -meininkiä :'D Aika söpöä//
Wolga
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Huhti 2016, 21:57

Peuranruho raahattiin pitkän matkan päähän myllystä. Raato kyllä jätti peräänsä vanan, jota pitkin olisi helppo mökille suunnata, mutta Fergus uskoi itse jättävänsä sen verran pelottavan tuoksun, että pienimmät saalieläimet pysyisivät loitolla. Mies lähti hiljakseen tarpomaan takaisin loivaa mäkeä ylös. Ympärillä oleva metsä oli hiljainen, tai hiljainen siinä mielessä, ettei mitään normaalista poikeavaa kuulunut. Milloinkohan neitoa lähdettäisiin etsimään? Hän lähtisi Then pelastusjoukkoja vastaan vasta yösydännä, kun neito itse nukkuisi. Mies ei miellellään jättänyt kauppatavaraansa vartioimatta, mutta kyllä hän uskoi toisen pärjäävän muutaman tunnin. Sekä mikä tuli muutenkin Thean turvallisuuteen, oli myös miehen oma itsehillintä. Neidolla ei ollut hajuakaan siitä mitä mies tahtoisi tuolle tehdä, mutta kidnappauksen takia hän halusi olla sanojensa mittainen mies, hän toimittaisi neidon takaisin elossa ja hyvinvoivana. Tietenkin ei hän vielä ollut kenellekään mitään luvannut, mutta se tulisi ennemin tai myöhemmin.
Pihalla odottava illlallinen käytiin nostamassa mukaan, kuin myös verinen talja, jonka Fergus kääri rullalle. Se pitäisi kuivattaa vielä, mutta aurinko oli laskemassa mailleen, joten se ei onnistuisi tänään.

Puinen ovi narahti auki miehen astuessa sisään. Talja käärö nakattiin nurkkaan ja ovi vedettiin jalkaterällä kiinni. Thea näytti saaneen mekkonsa takaisin päälleen. "Sait sen napitettua itse?" Mies hymähti. Tasapainotellen paria isoa kylkipalaa kämmenellään Susimies asteli takan luo, pohdiskellen mistä vetäisi paistoritilän tai jotain vastaavaa. Lihat päätettiin laskea pöydälle odottamaan ja Fergus suuntasi myllyn sivuhuoneeseen.
Huoneessa oli tyhjiä hyllyjä ja puulaatikoja täynä sen sellaista rojua. Hetken mies kolusi valikoimaa, ennen kuin veti esiin valurautaisen paistinpannun. Olihan se huonossa kunnossa, mutta kyllä se tähän hätään kelpasi. "Onko jo kova nälkä?" Mies kysyi astellen takaisin oleskelutilan puolelle, pyöritellen pannua kädessään, ryhtyen asettelemaan sitä takkatulen hiiltyneiden puiden päälle.

//Joo ne on kyl niin höpsön söpöjä, en kestä :D Ja aikani kuluks piirtelin vähän, en tiiä onko sinne päinkään Thea oikean näköinen :D http://i.imgur.com/oOnGmpI.png//
Janni
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Huhti 2016, 22:26

Nainen oli saanut pujotettua käsivartensa hihansuihin ja peitettyä ylävartalonsa, kun Fergus asteli tupaan. Eihän hän tosiaan saanut nappeja ihan ylös asti kiinni, ei ihan niin taipuisa ollut kuitenkaan. Märkä hiuspehko alkoi hiljalleen kuivua ja kihartua takaisin villiin muotoonsa, toistaiseksi kuitenkin suortuvat roikkuivat varsin kesyinä mikä missäkin. Toivoa täytyi, että kyljen ruhje ei kovin vuotaisi mekkoon jälkiä – olisi sääli heittää kaunis asu hukkaan kuivuneen veren vuoksi. Hän ei ollut kuitenkaan muistanut koko naarmua vaatteita vaihtaessaan, eikä se oikeastaan ollut enää edes vuotanut. Mustelmahan siihen varmasti nousisi, eipä sitä kuitenkaan tarvinnut perheelleen esitellä. Ei ollenkaan. ”Totta kai, en kai nyt aivan syntymäasussani olisi sinua voinut täällä odottaa. Ja ajatella kuinka kuka tahansa olisi voinut heittää minut olalleen ja häipyä vähin äänin, alastomana se olisi kahta kauheampaa”, virnisti vastaukseksi. Kaukaiselta moinen skenaario tuntui, tuskinpa tänne ihan hetkessä eksyisi kukaan – etenkään kun pihassa oli vielä verijälkiä äskeisestä peuran suolistamisesta. Seurasi katseellaan kuinka mies käyskenteli tottuneesti piilopirtissään ja etsiskeli jotain myllynkivien ympärille rakennetusta huoneesta. Aatelisneito pyöritteli hiussuortuviaan sormensa ympärillä odotellessaan mitä tuleman pitäisi, viski tuntui vieläkin hiipuvana lämpönä vatsan pohjassa.

”Eipä oikeastaan, viski vei nälän”, ilmoitti katsellen pannua pyörittelevää miestä. Suorastaan tanssivin askelin, nilkkojaan ojennellen asteli pöydän äärelle ja nappasi käsiinsä sille lasketut lihanpalat. Ne kädessään lähestyi susimiestä ja riittävän lähelle päästyään taivutti oikean jalkansa hienoisesti vasemman eteen ja teki tanssijoilta ja narreilta opitun kumarruksen, johon oli sekoitettu ripaus niiaustakin. Ojensi kätensä eteenpäin, tarjoten lihapaloja miestä kohden. ”Olkaa niin hyvä herrani”, virnistys kuulsi äänessä, kun nainen kujeili tuolle pedon ja ihmisen risteytykselle. Oikeastaan oli hauskaa löytää pitkästä aikaa se viattomuus, mikä hänessä asui. Harvoin vain tapasi miehiä, jotka näki itsensä veroisina ja joille voisi pärjätä parhaiten olemalla se puita halaileva ja metsässä tanssiva, kiero menninkäinen. Toki terävällä huumorilla höystettynä. Olisi sääli, jos toinen pilaisi tämän näinkin hyvän alun saaneen tutustumisen. Tai ehkä hän itse pilaisi tämän, hän ei ollut erityisen hyvä solmimaan todellisia ystävyyssuhteita – tai muitakaan. Hänen suhteensa perustuivat useimmiten ihan puhtaalle hyväksikäytölle ja hän otti tilanteen mukaan rakastajan, ystävän, vihamiehen, tai auttajan roolin. Kun Fergus ottaisi lihat hänen käsistään, nainen istuutuisi toisen vierelle, suuntaisi katseensa jälleen noihin lumoaviin liekkeihin.


//awww <3 Ihana kuva ja Thea on kyllä itsensä näköinen! Ja tuo Ferguksen ilme on mainio, välittyy kyllä suunnitelmien kierous hyvin. Thea raukkaa viedään kuin pässiä narussa :D Ei passaisi lähte ison, pahan suden mukaan//
Wolga
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 22 Huhti 2016, 22:51

Ikävä pulahdus veteen ei ollut selvästi karkottanut Thean vitsailukykyä. Fergus ei voinut muuta kuin naurahtaa toiselle. Neito oli sammuttanut nälkäänsä hieman viskillä, jonka tuo oli löytänyt takanpäälä. Sen kuuleminen sai miehen virnistämään itsekseen. "Sinä sitten osaat olla niin kaksipuoleinen. Muka niin siveä, mutta viski menee mielellään kurkusta alas, ottaa nyt sinustakin selvää." Mies kommentoi, päästäen irti pannun kahvasta, nyt kun oli saanut sen pysymään palavien kekäleiden päällä.
Neito päätti tarjoilla lihan erikoisen kohteliaaseen sävyyn. "Ai nyt olen herrasi? Etkö hypännyt turhan monta askelta yli tuttavasta eteenpäin?" Fergus kysyi vino hymy huulillaan, ottaen samalla lihanpalat vastaan ja asetti ne mustalle pannulle. Vielä ei kuulunut rasvan tirinää, mutta kyllä se siitä kun pannu alkaisi lämpeämään.

Thean jäädessä istumaan miehen vierelle, päätti tämäkin istua kyykystä kunnolla alas. Punainen katse kääntyi tuijottamaan hiljaisena toista. Takkatulen liekit peilaantuivat neidon ruskeista silmistä. Näin läheltä kun pääsi katsomaan, toisen iho näytti erikoisen pehmeältä ja virheettömältä. Miltä se tosiaan mahtoi maistua?
"Miten kylkesi?" Mies päätti kysyä, rikkoakseen ajatuksensa ennen kuin ne hakkaisivat itsehillintää vastaan pahasti.

//Kiitoksia ja hyvä et idea näkyy läpi :D Mut täällä mun sydän oikeesti murtuu tän lauseen jälkeen: "Olisi sääli, jos toinen pilaisi tämän näinkin hyvän alun saaneen tutustumisen." </3 //
Janni
 

Re: Oliko teillä taka-ajatuksia? // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 22 Huhti 2016, 23:18

”No, joskus on hyvä osata nöyristellä. Eikä Herraksi puhutteleminen vielä tarkoita, että olisit enemmän kuin tuttava”, hymähti ja vilkaisi miestä ripsiensä alta. Tottahan hän puhui. Oli useatkin kerrat Herroitellut itseään korkeammassa arvossa olevia miehiä, vaikka ei tiennyt mitään muuta kuin näiden nimet - ja epäilemättä tämän tuttavuuden jälkeen saattoi todeta Ferguksen ansaitsevan, ainakin kiusoittelun nimissä, arvonimeä enemmän kuin moni aatelismies. ”En tiedä paljonko tunnet ihmisnaisia, mutta me nyt vain satumme olemaan tällaisia selvittämättömiä. Harva taitaa itsekään tietää mitä haluaa ilmaista”, nauroi miehen aikaisemmille sanoille hänen kaksipuoleisuudestaan, tietäisipä vain. Thea kyllä tiesi tarkkaan mitä hän halusi eleillään ja teoillaan sanoa, tai ainakin suurimman osan ajasta hän tiesi. Tällä hetkellä teki kaikkensa, jotta saisi miehen todella haluamaan suojella hänen hyvinvointiaan jatkossakin ja toisaalta yritti myös päästä tuon susimiehen sisimpään käsiksi - halusi tietää oliko toinen sitä miltä näytti. Ja no, totta kai hän piti tätä miestä erityisen kiehtovana, joten ei haittaisi yhtään jos toinen osoittaisi edes pientä kiinnostusta häntä kohtaan. Sillä rintamalla oli valitettavasti ollut aika hiljaista, kaiketi hän joutuisi vielä koventamaan otteitaan jos mieli saada susimiehen lämpenemään.

Kysymys sai katseen etsimään punaista katsetta, hymy viivähti suupielissä mietteliäänä ja sormet hipaisivat kylkeä siltä kohdalta johon kivi oli sattunut. ”Jään henkiin”, virnisti ja kohotti leukaansa ylpeänä karskiudestaan, hänhän ei pienistä itkenyt. Tai riippui toki tilanteesta. ”En minä sitä muistanut katsoa, joten kaipa se on ihan ok”, totesi hajamielisesti ja kohautti olkiaan. Jos se olisi jotenkin vaarallinen, niin luulisi, että olisi muistanut sen olemassa olon sillä hetkellä kun veti mekkoa ylleen. ”Et kai sinä ole huolissasi minusta?”, toisti sanat, jotka Fergus oli aiemmin päivällä lausunut, kun hän oli siistinyt miehen ohimoa. Sanoja siivitti kiusoitteleva, vino hymy jonka jälkeen katse käännettiin takaisin liekkeihin, ilmassa alkoi jo tuoksua paistuvan lihan nälkää herättelevä tuoksu. Ehkä se viski ei ihan kaikkea nälkää ollut vienyt. ”Jos olet kovin huolissasi, niin ehkäpä voit tarkastaa kylkeni kunnon myöhemmin”, lausui yhä tulta katsellen, hymy pysytteli yhä huulilla. ”Tosin, sinun täytyisi sitä varten saada nuo napit auki”, jatkoi hetken päästä, ei voinut estää naurahdusta joka pyrki ilmoille muistellessaan toisen turhautumista miljoonan pienen napin kanssa.


//No älä! Ehkä me vielä keksitään niille joku keino kohdata, niin ei tarvitse jättää hyvästejä //
Wolga
 

EdellinenSeuraava

Paluu Joet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron