Meillä on ongelma. // Janni

Quinn metsän halki virtaa pääasiassa yksi suuri joki, joka koostuu monesta pienemmästä. Pienemmät joet ja purot liittyvät aika ajoin tähän suureen jokeen, jota kutsutaan nimellä Meinrad. Meinrad laskee kaukaa pohjoisista aina etelärannikolta mereen. Sen matkalle mahtuu niin rauhallisia, leveitä väyliä, kuin valtoimenaan kuohuvia koskia. Meinrad virtaa myös Aodhá järven läpi, joka on Cryptin suurin järvi.
Meinrad on myös syyllinen suoalueeseen Aodhá järven lähettyvillä, joen tulvien aika ajoin muutenkin kostealla metsämaalla.

Valvoja: Crimson

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 01 Kesä 2016, 15:27

Vastaukseksi nyökättiin vain lyhykäisesti, kun Synth hyvästeli hänet. Eikä nainen voinut olla miettimättä sanojen optimistisuutta, olisi niin monta mahdollisuutta siihen, että kaikki menisi pieleen ja hän näkisi molemmat miehet huomenna mestauslavalla. Tai yöllä metsänrajassa palavan ruumisrovion, sekin voisi olla oikein mahdollista. Ajatus ei niinkään kylmännyt metsästäjän vuoksi, vaan tuon susimiehen. Kyllähän hän tiesi, että Synth kaiketi tekisi parhaansa säilyttääkseen puhtoisen maineensa, mutta Fergus… Toinen oli niin käsittämättömän härkäpäinen, joten täytyisi vain toivoa että ei keksisi mitään typeriä tempauksia jotka voisivat osoittautua kohtalokkaiksi. Tuhahti ajatuksilleen, ja sellaiseen miehen hänen on tietenkin mennä sekaantumaan ihan todella – korvia myöten.

Päivä kului hitaasti, jokainen sekunti tuntui minuutilta ja talon elämä tuntui raivostuttavan tavalliselta, ikään kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Ainostaan äitinsä ei voinut estää itseään vilkuilemasta toisinaan hänen vatsansa seutua toiveikas ilme kasvoillaan, kaiketi tuo toivoi että se olento olisi vuotanut jo pois eikä mitään tarvetta tyttären pois lähettämiseen olisikaan. Ei Thea voinut äitiään siitä syyttää, kyllä hän ymmärsi miksi toinen niin ajatteli, sillä olihan häntäkin yritetty parhaan mukaan istuttaa tähän aatelisten ja raharikkaiden ajatusmaailmaan. Hän oli kuitenkin liian taipumaton, liian omanarvontuntoinen ja älykäskin voidakseen alistua aatelisnaisenasemaan. Tai no, tietysti hän saattoi nauttia kaikista niistä ylellisyyksistä, mutta sen mukanaan tuomat velvollisuudet kuvottivat. Neito kai aloitti jonkinlaisen henkisen valmistautumisen siihen, että pian jättäisi jäähyväiset tälle yltäkylläisyydelle ja malttoikin istua illallispöydässä vanhempiensa ja veljiensä kanssa hyvän tovin. Keskustelu lähti alkukankeuden jälkeen sorisemaan perheen kesken, eikä kukaan tainnut hetkeen edes muistaa viime päivien tapahtumia. Nainen myös kylpi pitkään ja hartaasti, pesi hiuksensa ja liotti ihoaan makean tuoksuisessa vedessä. Makuukammariinsa vetäytyi kuitenkin hyvissä ajoin, kun tunsi levottomuutensa kasvavan. Oli parempi pysytellä pois näkösältä, että kukaan ei vahingossakaan arvaisi mitä tyrmän luona tapahtuisi. Tai oli tapahtunut. Eihän Thea tiennyt ollenkaan, että milloin metsästäjä toimensa aikoi toteuttaa.

Pehmeä sänky tuntui valtavan yksinäiseltä, kun ajatuksensa seikkailivat jossain Ferguksen luona. Mietti jälleen, että miksi toinen ei ollut vastannut hänen suureen tunnustukseensa – ilmiselvään toki. Toivoi, että toinen olisi saanut avun siitä lääkkeestä, että hoksaisi ottaa kaiken mitä putelissa oli. Toivoi, että pääsisi helposti pakenemaan metsän suojiin ennen kuin kukaan edes tajuaisi, että mitä oli tapahtunut. Ja olisi kai toivonut vielä vaikka ja mitä muuta, mutta ajatuksensa katkesivat kun kuuli rasahduksen ikkunassaan. Tai pienen kolauksen. Toisen ja kolmannenkin. Thea nousi sängystään ja pyyhkäisi hiukset kasvoiltaan ennen kuin asteli ikkunansa luo. Hyvä, että ei saanut kohtausta, kun näki että kuka pihamaalla oikein seisoi. Kiireiset sormet avasivat ikkunan joka päästikin pienen narahduksen. ”Voi helvetti”, kirosi ääneti ja pudisti päätään miehelle ikkunansa alla. ”Odota”, kuiskasi ja kapusi sitten ikkunalaudalle seisomaan, nojasi kätensä ikkunan karmeihin. Viiniköynnöksen puuttuminen harmillisesti hankaloitti kiipeilyä, mutta olihan joskus nuorempana hypännyt ikkunalta suoraan jämerän puun oksaan roikkumaan. Toki siitä oli jo vuosia aikaa. Mutta, yrittänyttä ei laiteta – kaiketi Fergus ottaisi hänet kiinni jos tipahtaisi.

Thea tiesi, että ei ollut aikaa ryhtyä arpomaan joten vain pikaisesti arvioi kuinka pitkän hypyn tarvitsisi saadakseen kätensä tarttumaan tuohon hieman ikkunan yläpuolella kasvavaan oksaan. Se oli liian kaukana, että siihen olisi voinut vain kurkottaa mutta ei hyppääminen ihan mahdotonta ollut. Nainen ponnisti ja lyhyen ilmalennon aikana ei edes ehtinyt pohtia, että mitä tapahtuisi jos ei osuisikaan oikeaan kohtaan. Yömekon kevyt helma otti puun vastaan ensin, ja Thean onnistuikin kiertää kätensä oksan ympärille. Ensin ote oli aika heikko, mutta nopeasti kykeni kampeamaan asentonsa paremmaksi ja tukevammaksi. Sydän hakkasi miljoonaa ja vartaloa kivisti, hän ei todella ollut voimissaan. Mutta mitäpä sitä ei rakkauden vuoksi tekisi,… Ketterästi, tuttuja oksia jaloillaan etsien nainen kapusi alaspäin ja viimeiset oksattomat pätkät vain laskeutui, tai tippui hallitusti. Polvet joustivat jalkojen ottaessa maahan ja alastulo oli pehmeä, lähes äänetön. ”Ääliö, sinun pitäisi olla jossain ihan muualla nyt”, kääntyi sättimään miestä ja pyyhkäisi kämmeniään toisiinsa. Thean oli hankala peittää mielihyväänsä siitä, että toinen todella oli päässyt pakenemaan. Ehkä Synth ansaitsisi kiitoksen. Tosin, ei toisen olisi pitänyt miestä tänne päästää.
Wolga
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Kesä 2016, 15:50

Ikkuna viimein avautui ja leveä virne kohosi Ferguksen huulille Thean äänen kuullessaan. Nainen käski häntä odottamaan, aikoiko tuo tulla alas? Kyllä, mutta ei aivan sillä tavalla mitä mies oletti. "Hullu, käytä portaita." Mies sihahti, kun näki toisen kapuavan ikkunalaudan reunalle. Ei hän muuten olisi huolissaan, mutta jos neito todella kantoi edelleen heidän jälkikasvuaan, sinetöisi tippuminen varmasti sen kohtalon pysyvästi.
Thea ei kuitenkaan näyttänyt kuuntelevan, kun tuo loikkasi kohti puunoksaa. Susimies tunsi jännittyvän hetkellisesti ja oli kyllä valmis nappaamaan toisen, jos ote lipeäisi. "Ihme menninkäinen." Mies murahti, Thean käydessä kiipeilemään puuta pitkin alas, ottaen itsensä jaloillaan vastaan äänettömästi.

Hetkellisestä hermostuksesta selvittyään, Fergus huokaisi, huomaten olevansa edelleen hengästynyt juoksemisesta, mutta ei sillä väliä ollut. Hän sai nyt sättimistä osakseen. "En minä voi lähteä, ennen kuin olen vastannut sinulle takaisin." Mies hymähti, ottaen askeleen jos toisenkin naista vastaan, jotta yletti kahmaisemaan Then halaukseensa. "Minäkin rakastan sinua." Fergus nyt viimein sanoi sen, mitä oli typeryyttään unohtanut sanoa naiselle aiemmin. "Rakastan teitä." Mies katsoi naista alas silmiin ja hymyili. Milloin hänestä oli tullut näin pehmo? Ehkä silloin kun oli naisen napannut ensimmäsen kerran.

//Voih <3 //
Janni
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 01 Kesä 2016, 16:08

Hykerrellen jäi paikoilleen, kun Fergus otti nuo muutamat tarvittavat askeleet ja kiersi kätensä hänen ympärilleen. Painautui lämmintä, ehkä hieman turhan lämmintä, vartaloa vasten ja oli jo hautaamassa kasvojaan miehen hartiaan kun toisen sanat keskeyttivät hänet. Räpsäytti ripsiään häkeltyneenä, jonka jälkeen huulille kaartui hölmö hymy. ”Ehkä nyt jaksan odottaa vielä hetken”, hymähti vastaukseksi ja kiersi kätensä miehen kainaloiden alta toisen selälle, jos vain heillä olisi ollut riittävästi aikaa. Tai jos hän vain voisi lähteä miehen mukaan. Tällä kertaa se ei kuitenkaan onnistuisi, ei näin vähällä varustuksella ja näin pian. ”Korppi on varmaan raivoissaan?”, virnisti kuvitellessaan tuon vakavamielisen miehen ilmeen, kun hukka olikin päättänyt poiketa suunnitelmasta.

”Huh. Enpä olisi silloin ensimmäisellä kerralla arvannutkaan, että tässä näin kävisi”, henkäisi päätään pudistaen ja hautasi nyt kasvonsa hartiaa vasten, painautui niin lähelle kuin se suinkin oli mahdollista. Oli helpottavaa tietää, että toinen oli sen verran tolpillaan että pystyi kulkemaan kahdella jalalla – toki tuo hengästyminen ja lämpö, joka miehestä hehkui, kieli omaa tarinaansa toisen terveydestä. Jospa se kuitenkin tälläkin kertaa menisi ohitse levolla, sehän se vasta kohtalonivaa olisikin jos mies menisi kuukahtamaan nyt, kun pääsi pakenemaan mestaustuomiotaan. ”Olen iloinen, että tulit”, mutisi hartiaa vasten ja sulki silmänsä imeäkseen kaiken läheisyyden mitä vain lyhyessä hetkessä irti sai, ”vaikka onhan tämä tosi typerä ja ajattelematon temppu. Tiedätkö?”, sätti leikilliseen sävyyn ja tiukensi hetkeksi käsivarsiensa otetta miehen ympäriltä.

//Oon aivan sydäminä täällä :D voi niitä <3//
Wolga
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Kesä 2016, 18:44

"Hyvä." Fergus hymähti Thean todetessa, että tämän jäkeen kyllä jaksaisi odottaa. Ei Fergus todellakaan olisi voinut odottaa toista kuukautta, tietäen että oli unohtanut sanoa jotain tärkeää. Kulunut päiväkin oli ollut tarpeeksi typeryydessä rypeämistä.
"Ei niistä kasvoista ota selvää, mutta uskon että olen päänvaivaksi." Mies hymähti, neidon huomauttaessa korpin raivosta. Se mies kyllä osasi olla rauhallinen tilanteessa kuin tilanteessa, tosin toisen äänensävystä päätellen oli se hieman rakoillut, mutta ei paljoa.

Fergus kohotti kätensä Thean hiusten lomaan ja silitteli tuon takaraivoa, samalla kun toinen halasi häntä tiukasti. "Olen yllätyksiä täynnä." Mies myönsi neidon kommenttiin hymyillen veikeästi.
Virne kohosi Ferguksen huulille, kun kuuli naisen mutinan, mutta sättimistähän siihen päälle tuli. "En tiedä, minun temppuni ovat juonikkaita ja en ole vielä jäänyt kiinni, joten eiköhän tämä toimi." Mies kehuskeli, samalla kun halasi Theaa yhtä tiukasti takaisin. "Minulla tekee todella kovaa olla vain nappaamatta sinua tästä mukaani." Susimies totesi. Ei mikään häntä oikeasti estänyt, muuta kuin Thea itse. Tuo kyllä tietäisi mikä olisi paras vaihtoehto tilanteelle ja kai tuo välitti sen verran perheestään, ettei halunnut lähteä ilman hyvästejä.
Sen sanottuaan malttamattomuus näytti näkyvän miehen kasvoillakin, kun tämä kumartui naista suutelemaan. Pitkästä aikaa mies suuteli toista ahnaasti ja näykki Thean alahuulta.

//No älä <3 :D //
Janni
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 01 Kesä 2016, 21:58

Theakin olisi halunnut vain heittäytyä miehen vietäväksi, lähteä toisen matkaan saman tien ja aloittaa se elämä mistä he olivat puhuneet. Niin impulsiivinen kuin osasikin olla, niin tämä tuntui sellaiselta asialta joka pitäisi hoitaa kunnolla. Ferguksen pitäisi pohjustaa tilanne omalle laumalleen ja hän ei haluaisi jättää perhettään hyvästelemättä – etenkin kun tiedossa oli mahdollisesti lopulliset jäähyväiset. Ainakin toistaiseksi. Ja vaikka tiesi päätöksensä olevan oikea, sai tuo takaraivon silittäminen ja miehen sanat hänet epäilemään. Tuntemaan suunnatonta halua lähteä toisen mukaan kaikesta huolimatta, vaikka tiesikin sen olevan teko jota katuisi vielä joskus.

Suudelman intensiivisyys yllätti Thean, jotenkin he olivat viimeaikoina päätyneet vain kaipaaviin ja helliin, heille molemmille hieman epätyypillisen tunnepitoisiin läheisyyden hetkiin. Joten nyt, kun tunsi toisen suun ahnauden ja hampaat alahuulellaan, oli neidon polvet veltostua. Samalla se tuttu värinä ja nipistely sai lantion painumaan kutsuvana miestä vasten ja selän kaartumaan hienoiselle notkolle. Suudelmaan vastattiin vähintään yhtä kuumeisesti, suuta avattiin kutsuna kielelle ja syvemmälle suudelmalle. Käsien ote löystyi ja sormenpäät painuivat selkää vasten, valuivat alemmas aina hukan alaselälle asti – hyvä ettei tarttunut miehen vaatteiden helmoihin ja repinyt niitä pois toisen yltä. Entä jos kuukauden päästä he eivät haluaisi enää toisiaan? Ehkä se sitten tuntuisi väärältä, kun vatsa pyöristyisi? Ajatukset saivat aatelisneidon jälleen epäilemään päätöstään. Suudelman päätyttyä antoi Thea itselleen luvan maistella toisen kaulaa hampain ja huulin, kielenkärkikin kävi ihoa kutittamassa. ”Uhm… Mitä sinä oikein teet minulle?”, kuiskasi kaulaa vasten. Ja heillä ei ollut edes aikaa tällaiseen.


//"Annoin pikkusormen, se veeii koko käden" *lallatilaa* :D"
Wolga
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 01 Kesä 2016, 23:10

Takaraivolle aiemmin eksynyt käsi kahmaisi ison nipun hiuksia nyrkkiinsä suudelman ohelle. Ei Fergus tukistanut, enemmän vain piteli tukevaa otetta, jota tämä tilanne tuntui tällä hetkellä tarvitsevan. Mies saattoi tuntea kuinka nainen liikahteli häntä vasten, vain ahnas suudelma tuintui sytyttäneen toisen kipinöimään hänen käsissään. Suudelma syventyi sitä mukaa, mitä neito sen antoi. He molemmat tiesivät, ettei aikaa ollut paljoa, ties kuka sattuisi hedät näkemään kartanon takapihalla, mutta se tuntui tekevän tilanteesta entistä kiihkeämmän, vaarallisemman.

Thea päätti käydä tervehtimään Ferguksen kaulaa, joka saattoi aiemmasta tuskan hiestä olla nihkeä, eikä kuuma tunnelma sitä oikein tuntunut auttavan. Tosin naisen pieni maistelu pisti unohtamaan koko sairaanloisen olonsa, ehkä se lääkekkin alkoi vaikuttaa enemmän.
"Herätän uhkarouhkeutesi." Fergus vastasi Thean kysymykseen, ottaen pari askelta toista vasten, pakottaen niin tutuksi tulleeseen asetelmaan, selkä puunrunoa vasten. Hän todella halusi naisen mukaansa nyt, niin kipeästi.
Thean näykkiminen sai Ferguksenkin haluamaan toisen kaulaa, mutta se jos mikä olisi typerin teko ikinä. Hän vain pistäisi kaikki syytökset Thean harteille, kun hänen pakonsa huomattaisiin. Se ei kuitenkaan estänyt mies painamasta vähintään huulensa kermakahvin sävyiselle kaulalle. Hampaatkin ihoa koskettivat, mutta vain kutittaakseen ja tunnustellakseen. Kädet oli asetettu nojaamaan puunrunkoa vasten, naisen pään molemmin puolin. Ahnaus ei tuntunut saavan loppuaan, miten ihmeessä hän malttaisi kuukauden?

//Oooh sopiva biisi xD ja nyt se soi päässä, hemmetti :'D //
Janni
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 01 Kesä 2016, 23:45

Ei Thea ymmärtänyt, että mikä heissä sai toisensa leimahtelemaan aivan epäsopivissa paikoissa – epätoivoisissa tilanteissa. Ihan kuin se pelkkä jännitys olisi saanut molempien libidot heräämään ja heidät haluamaan toistensa ihoja. Ehkä he vain vetivät toisiaan puoleensa, kuin kaksi luonnonvoimaa konsanaan. Se sähkö heidän välillään olisi kaiketi saanut heidät heittäytymään toistensa syleilyyn jo pelkästään silloin, kun kädet sattuivat koskettamaan toisiaan. Kenties he näkisivät sen sitten, kun Thea voisi jättää perheensä taakseen ja uskaltautua osaksi tuota vuorilla elävää yhteisöä. Mutta nyt oli kuitenkin vain tämä lyhyt, varastettu hetki vain heitä varten, joten neito päätti antaa itsensä nauttia tästä kuumentavasta tunteesta niin kauan kuin se suinkin olisi järkevää. Tai ei kai järjellä tämän kanssa enää ollut tekemistä.

”Ah, sinäkö et pidä minua jo valmiiksi riittävän uhkarohkeana?”, hymisi, kun tunsi selkänsä painautuvan puunrunkoa vasten – aivan kartanon ikkunoiden alla. Talon, jonka sisällä tietämättöminä pihalla tapahtuvasta kuhertelusta, nukkui perhe ja palvelijat. Niin monta mahdollista silmäparia todistamaan öisiä tapahtumia. Thean sydän tuntui villiintyneen ja saattoi melkein kuulla pulssin korvissaan, Fergus voisi kaiketi tuntea sen hänen kaulallaan jota nyt taivutettiin paremmin tarjolle. Luottavaisena siitä, että mies ei purisi häneen jälkiä, sulki neito silmänsä ja vaikersi hiljaa pidätettyä mielihyväänsä. Kuinka paljon enemmän halusikaan juuri nyt. Kurottautui puremaan leikkisesti miehen rannetta, joka siinä niin miellyttävästi oli tarjolla ja riittävän lähellä. ”Pitäisi kai lopettaa”, ääni oli halun tukahduttama, mutta täyttä totta – se pieni järjenvalo vielä yritti vilkkua naisen mielessä. Olisi typerää menettää koko peli sen vuoksi, että he eivät kyenneet pitämään näppejään erossa toisistaan.


//Haha :'D Ole hyvä vain, se on muuten ihan mahoton korvamatobiisi. Siitä ei pääse eroon koskaan ! //
Wolga
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 02 Kesä 2016, 09:15

"Mmh... jos olisit tarpeeksi uhkarohkea, lähtisit mukaani samantien." Fergus mutisi vasten Thean kaulaa, saattaen tuntea toisen pulssin jopa kieltänsä vasten. Se tuntui jotenkin herkulliselta, kieli siitä kuinka kiihkeäksi hän neidon oikein sai, toki saattoi se olla myös jännitystäkin mitä koko tilanne tässä aiheutti. Oli miehenkin pulssi kiihtynyt, mutta se oli kai enemmän kuumeen takia, verenkierto yritti levittää lääkkeen ympärikehoa ettei hän tämän yllättävän kiihkon takia kuukahtaisi siihen paikkaan.

Näykkäisy tuntui ranteella, Theasta selvästi tulisi hyvä susivaimo tai susi ylipäätään, jos neito sille tielle hänen kanssaan astuisi. "Niin kai." Fergus päästi vastauksen huokauksena naisen huomautukseen, joka itsessäänkin ei tuntunut kuulostavan niin uskottavalta halun tukahduttamana. "Mutta luuletko että maltan?" Mies kysyi vetäen kasvonsa pois Thean kaulalta ja vastausta sen kummemmin odottelematta painoi huulensa takaisin suudelmaan.
Järki yritti parhaansa hillitä sitä kiihkoa ja intohimoa, huutaen ettei aikaa tälläiseen ollut, kenties siksi puutavasten olevat kädet upottivat kyntensä kaarnaan ja purkivat sitä malttamattomuutta puunpintaa vasten.
Polvikin kävi painautumaan neidon haaraväliin, samalla kun suudelma vain jatkui ja jatkui, ei Fergus todellakaan malttanut lopettaa.

//Se kyl on sellanen biisi ja mä sen sain pois päästä, mut nyt ku tänne pääsi se tuli takas :'D //
Janni
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 02 Kesä 2016, 14:20

Miten olisi Ferguskaan malttanut, kun ei hänkään. "Täy--", lause keskeytyi nautinnolliseen suudelmaan, joka tuntui polttavan hänet karrelle - niin kuumia väreitä se juoksutti selkärankaa pitkin. Ei edes huomannut, tai jos huomasi niin ei välittänyt, kuinka puunkaarnaa tipahteli pieninä muruina hartioilleen ja hiuksiin kun Fergus purki tuntojaan puunrunkoon. Huh, kuinkahan hellänä ja merkittynä hän olisikaan, kun viimein lähtisi susimiehen mukaan? Ehkä molempien mielenterveyden, ja ennen kaikkea miehen laumalaisten korvien, vuoksi olisikin parempi että hän olisi jo viimeisillään saapuessaan lauman pariin? Kenties silloin ei tekisi liiaksi mieli kietoutua tosiaan vasten.

Ajatuksen juoksu pysähtyi, kun tunsi miehen reiden painuvan enemmän kuin vihjailevasti hänen haarojaan vasten. Kuinka paljon hän olisikaan juuri nyt tarvinnut miehen kosketusta, kunnollista kosketusta eikä vain vihjailua. Thean olisi tehnyt mieli huutaa turhautumistaan, mutta päätyi kuitenkin vain ynähtämään hukan huulia vasten. Thea nappasi miehen alahuulen hampaidensa väliin ja päästi moittivan äänen, ennen kuin laski otteensa irti. "Minusta tuntuu, että yrität yllyttää minua", hymähti ja hieraisi itseään miestä vasten. "Usko pois, jos et vielä usko uhkarohkeuteeni, niin sinulla tulee olemaan kaikki maailman aika sen toteamiseen", hymähti ja painoi takaraivonsa nojaamaan runkoon. "Mutta vasta, kun aika on kypsä", huokaisi ja yritti peittää kiihottuneisuudesta kiivasta hengitystään.

// Voi ei, haha :D nyt se soi kyllä mullakin //
Wolga
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 02 Kesä 2016, 14:46

Fergus näytti nauttivan Thean näykkiessä hänen alahuultaan, ennen kuin vetäytyi irti, sanoakseen puolustuksensa sille, että uhkarouhkeutta kyllä riitti ja miehellä olisi kaikki aina maailmassa se selvittää, kun aika olisi oikea. "Mrrh, onko pakko?" Mies murahti, mutta näytti hieman tyytyvän kohtaloonsa.
Ote hölleni puunrungosta, mutta vielä susimies ei perääntynyt. Ajatus viivähti hänen mielessään. "Tiedän etten saa merkata sinua tällä hetkellä... Merkaa sinä minut." Fergus ehdotti, ei, vaati selvää kiihkoa äänessään pelkästä ajatuksesta. Näin päin ei tarvisi murehtia mistään paljastumisesta ja muutenkin ei Thea ollut häntä vielä kunnolla purrut, saisipa maistiaisen susivaimon elämsätä. "Sitten lupaan uskoa uhkarohkeuteesi, harva ihmisnainen sutta uskaltaa purra."

Sillä välin oli Synth jo turhautunut seisomaan paikallaan. Mikä ihmeen asian kertominen saattoi kestää näin kauan? Ei hän edes halunnut ajatella mitä mies oli saattanut jäädä neidon kanssa tekemään. Hänen kuitenkin oli pakko kääntyä ympäri ja lähteä marssimaan kohti kartanon puutarhaa. Aika kävi vähiin, joku oli jo saattanut huomata vangin vartioineen puuttuvan.

//No hyvä sen siitä saa xD //
Janni
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 02 Kesä 2016, 15:54

Toisen sanat olivat kuin bensaa naisen liekkeihin. Vai halusi Herra Alfa kovempia otteita. Kaiketi hän oli tottunut jo elämänsä aikana varovaisuuteen ja jälkien pakoiluun, joten pieni epäluulo pyyhkäisi mieltä kun pohti että liekö edes saisi aikaiseksi jälkeä. Silti ajatus oli liian kuumentava, jotta voisi jättää tottelematta tuota vaadetta.

Kämmenet liukuivat selkäpuolelta miehen rintakehälle, siitä kaulan molemmille sivuille - hartioiden päälle lepäämään. Thea varvisti nojautuessaan miestä kohden ja nuolaisi hieman suolaiselta ja tomuiselta maistuvaa kaulaa, samalla sormet puristuivat miehen vaatteisiin. Tämän jälkeen pyrki varsin rivakoin ottein kääntämään heidän asentonsa niin, että Fergus jäisi rungon ja hänen väliin. "Tiedätkö, et sinä mitään jälkeä kaulaasi tarvitse", ilmoitti matalalla äänellä ja lähti sitten kyykistymään miehen edessä, kädet liukuivat rintakehältä vatsalle ja siitä lantion sivuille, melkein pakaroille mutta ei ihan. Thea vilkaisi miestä ja nuolaisi ylähuultaan, kuin olisi ollut kovinkin nälkäinen, ja keskitti huomionsa sitten toisen alavartaloon.

Paidan helmaa kohotettiin ja jälleen katse nousi Fergukseen. "Täällä se jälki on paljon merkittävämpi", virnisti sitten ja painoi huulensa hieman navasta alaviistoon - siihen pehmeään ja herkkään kohtaan ihoa. Melko pian suudelma muuttui nälkäisemmäksi ja mukaan leikkiin yltyi hampaat, kielikin silloin tällöin. Tuskin hän kovin suurta jälkeä onnistuisi jättämään, mutta pienen lemmenpuraisun ja muistutuksen kuitenkin.
Wolga
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 02 Kesä 2016, 17:24

Fergus jäi virneen kera odottamaan mihin Thea kykeni, pienen lipaisun hän ensitöikseen sai kaulalleen, mutta se osoittautui vain hämäykseksi, kun nainen käänsikin heidä ympäri. Mies tunsi puunrungon selkänsä takana ja katsoi nyt Theaa yllättyneenä. Kulma kohosi kysyvänä naisen huomautuksen takia. "Mutta kaulahan on näkyvin paikka." Fergus huomautti, mutta katseli kyllä mielellään mihin tämä oikein johtaisi.
Thea kyykistyi hänen eteensä, antaen varsin kiusaavan ilmeen, joka sai miehen nostamaan kätensä naisen päälaelle hiusten sekaan virnuillen. Paita hivutettiin helmasta ylemmäs, jonka alta paljastui alavatsa, se siis oli neidon mielestä paljon merkittävämpi paikka. Se kyllä oli myös hyvin herkkää aluetta, ottaen huomioon kuinka lähellä se oli miehen herkimpää, joka tuntui hivenen innostuneelta jo koko touhusta. Varsin sääli ettei aikaa ollut sen kiihkeämmälle leikkimiselle.

Thean huulet tuntuivat lähes kuumalta ihoa vasten, jonka perään tulikin nipistävä tunne, joka sai Ferguksen painamaan takaraivonsa puunrunkoa vasten samalla kun puri huultansa tyytyväisenä. Sen myötä mies saattoi myös nähdä nurkantakaa ilmaantuneen Synthin ja sekös sai susimiehen virnuilemaan entisestään. "Mmmmh... kovempaa." Fergus vaati ynähtäen, painaen lanteitaan Theaa vasten, tehden koko tilanteesta vain entistä epäilyttävämmän näköisen näin Synthin kuvakulmasta.
Metsästäjä näytti jähmettyneen paikalleen hetkellisesti ja Fergus oli varma että näki pienen särön rauhallisuudessa hetkellisesti miehen kasvoilla. Tuo kuitenkin näytti kokoavan itsensä ja asteli nyt kiivain askelin kohti kaksikkoa. "Ahem..." Synth ilmoitti läsnäolostaan myös Thealle, mulkoillen kuitenkin pahasuovasti Fergusta, joka vain näytti nauttivan koko tilanteesta.
Janni
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 03 Kesä 2016, 07:36

"En minä sinun kaulaasi halua omistaa", mutisi vastaukseksi miehen ihoa vasten ja virnisti. Thea laski sen varaan, että toinen ottaisi ainakin housunsa pois ja avaisi paitansa, mikäli päätyisi jostain oudosta syystä jonkun muun kanssa intohimon aaltoihin - silloin olisi hyvä olla joku muisto lähellä pääroolissa näyttelevää miehuutta. Joka muuten osoitti heräämisen merkkejä, ainakin housujen pullistelusta päätellen. Ei ehkä ollut erityisen hyvä idea kiihdyttää toisiaan tällaiseen kiimaan, kuinka helppo se helpotus olisi hakea jostain muualta? Thea tiesi, että turhankin helppoa. Hänellä oli ihailijansa ja Ferguksella ainakin se punatukka. Kuka ties enemmänkin? Pieni mustasukkaisuuden pistos sai hampaat nappaamaan ihoa tiukemmin.

Vaatimus koventaa otteita, sai neidon hymähtämään - toinen taisi haluta että hän purisi oikeasti. Ja niin aikoikin tehdä, kunhan ensin kiusoittelisi kielensäkärjellä herkkä ihoa. Ei kuitenkaan ehtinyt upottaa hampaitaan miehen harmajaan nahkaan, kun kuuli mutinan takaansa. Naisen vartalo jähmettyi hetkeksi paikoilleen järkytyksestä ja toisaalta myös ärtymyksestä, Fergus jätti jälleen kertomatta hänelle oleellista tietoa heidän ympäristöstään. Kääntäessään katseensa, oli järkytys ensin syventyä kun neito näki edessään vartijan. Onneksi ennätti tarkentaa katseensa miehen kapeisiin kasvoihin ja sinisiin silmiin, tunnistettuaan tulijan Synthiksi, siirsi huomionsa Fergukseen. Katse kipinöi ärtymystä ja osittaista raivoakin, silmät kapenivat. "Se kuuluisi kertoa mitä ympäristössä tapahtuu", sähähti ja upotti sitten hampaansa miehen ihoon, jossa jo nyt näkyi siro jälki. Puri ihoa hampaidensa väliin, mutta ei toki sitä rikki saanut - tai liiemmin edes yrittänyt. Hetken päästä suoristautui ja heristi susimiehelle sormeaan. "Jos tuo ei olisi katsomassa, antaisin sinulle sellaisen korvatillikan että tuntuu", puhisi ärtymystään ja painoi kämmenensä lanteilleen.
Wolga
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 03 Kesä 2016, 08:57

Synth oli nostanut kätensä puuskaan, näyttäen asteen jos toisenkin vakavemmalta kulmat kurtistettuina, nyt kun näki viimein ettei kaksikko oikeasti mitään niin rivoa ollut tehnyt mitä oli kauempaa katsottuna luullut. Ferguksen virne ei laskenut, vaikka alhaalta kuuluikin nyt Thea sähinä. "Mutta sitten olisi- Aah!" Mies yllättyi naisen kunnollista puraisua, äännähdys oli tosin enemmän nautinnosta kuin kivusta.
Metsästäjä puolestaan säpsähti. "Yritätkö herättää koko kartanon?" Mies sihahti, mutta susimies ei näyttänyt välittävän. Naisen suoristautuessa Fergus valui hittaasti puunrunkoa pitkin alas istumaan, hölmö virne kasvoillaan.

Neito vielä meni hänelle heristämään sormeaan ja uhkaili vielä kurituksella, jos Synth ei olisi näkemässä. "Hus siitä sitten äkkiä." Mies hätisteli metästäjää kädellään, joka näytti vain hetki hetkeltä turhautuvan tilanteeseen enmmän ja enemmän. "Meillä ei ole aikaa tälläiseen. Voitko mitenkään patistaa häntä?" Synth nyt katsahti Theaan vakaalla katseella. "En tiedä kuinka kauan hämäykseni pitää." Tämä vielä lisäsi, mulkoillen nyt Fergusta, joka vain ihaili uutta jälkeä alavatsallaan. "Mmm, kuvittele jos olisit oikeasti susi." Mies myhäili kuvitellessaan mitä Thea saisi aikaa sudenhampailla.
"Mitä?" Metsästäjä nyt kysyi epäuskoisuutta äänessään katsahtaen miehestä aatelisneitoon kysyvänä. "Pelkkä mielikuva vain." Fergus peitteli lipsahdustaan.
Janni
 

Re: Meillä on ongelma. // Janni

ViestiKirjoittaja Wolga » 03 Kesä 2016, 10:12

Thea ei voinut olla virnuilematta miehelle, joka lähes pikkupoikamaisella innolla nyt suhtautui vatsansa jälkeen ja sitä edeltäviin tapahtumiin. Edes Synthin huomautus, aiheellinen huomautus, ei saanut miestä huolestumaan. Ja hänen uhkauksensa kurinpalautuksesta näytti puolestaan innostavan miestä entisestään, kun tuo vallan hätisteli korppia tiehensä. Olivat kai he kolmikko, äly, moraali ja hulluus. Yhdessä päässä toimiva kokoonpano, mutta näin eri ihmisiin istutettuina aiheutti pelkkää kitkaa. Thea vilkaisi Synthiä, kun tuo haki hänen apuaan mieslapsen paimentamiseen ja virnisti olkiaan kohauttaen. Ehkä hän olisi voinut komentaa Ferguksen lähtemään, mutta todellisuudessa olisi vain halunnut laskeutua painimaan tuon kanssa.

"Maailma ei kestäisi minunlaistani sutta", hiljainen naurahdus kehräsi kurkussa. Tosin, hetken hän katseli Synthiä ja pohti että olisiko hän toiselle samanlainen pakkomielle ottaa hengiltä kuin Fergus, muutuisiko ihmisestä saaliiksi metsästäjän silmissä. Nyt ei ollut kuitenkaan hyvä hetki nostaa aihetta esille, sillä aihe voisi olla melkoisen tulen arka. Ja Synthin ja Ferguksen pitäisi malttaa olla vielä hetki tappamatta toisiaan. Ehkä hän vielä kysyisi kuitenkin, olisi hyvä tietää mikä häntä tälläkin saralla odottaisi jos muuttuisi. Vaikka kyllä Thea aikoi pitää ihmisyytensä niin pitkään kuin suinkin mahdollista, sen sisällä mahdollisesti kasvavan jyvänkin vuoksi. "Metsästäjä on oikeassa, sinun pitäisi jo mennä", huokaisi lopulta haluttomana lähettämään toisen pois, mutta hukka varmasti tapettaisiin kyselemättä jos täältä löydettäisiin.
Wolga
 

EdellinenSeuraava

Paluu Joet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron