Tunnoton

Quinn metsän halki virtaa pääasiassa yksi suuri joki, joka koostuu monesta pienemmästä. Pienemmät joet ja purot liittyvät aika ajoin tähän suureen jokeen, jota kutsutaan nimellä Meinrad. Meinrad laskee kaukaa pohjoisista aina etelärannikolta mereen. Sen matkalle mahtuu niin rauhallisia, leveitä väyliä, kuin valtoimenaan kuohuvia koskia. Meinrad virtaa myös Aodhá järven läpi, joka on Cryptin suurin järvi.
Meinrad on myös syyllinen suoalueeseen Aodhá järven lähettyvillä, joen tulvien aika ajoin muutenkin kostealla metsämaalla.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Agna » 23 Syys 2008, 19:47

Aberec

Haltia käveli mietiskellen poltetun ringin ohi. Vai että siinä olisi poltettu noitia? Huhhuh, hurja ajatus. Aber ei ollut ikinä nähnyt ketään poltettavan, eikä muutenkaan pitänyt tästä polttotavasta. Häntä etoi se kun joku elollinen syttyi palamaan - ei niinkään puut tai muut luonnolle kuuluvat asiat, mutta lähinnä eläinten, taru- ja taikaolentojen polttaminen inhotti häntä. Seuraavaksi Black hymähti jotain ihmisten mielipiteistä taruolentoihin, ja Aber väänsi suunsa hieman vastenmieliseen virneeseen. Sitten hänen ajatuksensa risteilivät kuvissa, joissa ihmiset olivat polttamassa haltioita, ja sekös häntä puistatti. Hän käänsi ajatuksensa muualle, ja ryhtyi miettimään miten metsästä pääsisi kylään. Sadettakaan ei tuntunut olevan enää hirveästi.

Puron ääni oli vaimentunut hieman, mutta Aber yritti olla ajattelematta sitä - vain seurasi Blackia. Jospa tuo olisi vähän edes saanut suuntavaistoaan takasin, ja osaisi suurinpiirtein kylään? Toiveajatteluahan se saattoi olla, mutta haltiahan oli tullut mukaan vain.. No ainakin suurinpiirtein, fyysiseksi tueksi. Lähinnä haltioiden varalta, sillä Aber ei jaksanut epäillä ihmisten hyökkäävän tuon velhon kimppuun. Miksi ihmeessä hän näytti niin tutulta? Vaikea sanoa, hänhän oli tavannut vain Pullan Blackin lisäksi koko Cryptissä, eikä Black ollut lähelläkään Pullan ulkonäköä. Tuohan oli kaksi kertaa suurempi, ja kaikenlisäksi kalju. Pulla ei ollut kalju. Hänellä oli kiharat, Aber tuumasi mielessään ja naureskeli hobitin kommenteille ja teoille... Kunnes sitten taas havahtui rasahdukseen ja käännähti puoliympyrän tarraten jouseensa. Hänen hermostuttamisekseen ei takana tietenkään ollut (tai ainakaan näkynyt) mitään, joten tämä laski hitaasti kätensä jouselta ja jatkoi kulmat kurtussa matkaa.

//Naah, Agna ei tykkää kahvista -.-

Yay, toinen sivu käyttöön \o/ vaikka inspis ryömiikin taas lattianrajassa.//
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 04 Loka 2008, 12:30

Black

Matka alkoi jo sujumaan. Enää Blackiä ei väsyttänyt niin paljoa, vaikka he olivatkin kutakunkin kävelleet kokoajan. Tosin, Black ei pahemmin juuri tällä hetkellä ollut tietoinen siitä, mihin heidän pitäisi mennä. Sen hän tiesi että suunta oli kutakuinkin oikea, jossain täällä päin kylä oli, mutta ainahan vaistot saattoivat pettää.. ainakin tässä muodossa. Nyt Black tosissaan mietti sudeksi muuttumista, se olisi nopeampi tapa matkustaa eikä varmasti suuntavaisto pettäisi. Lisäksi silloin ei herättäisi niin paljoa huomiota, susi oli varmasti paljon tavanomaisempi näky metässä kuin lähes kaksimetrinen, mustiin pukeutunut mies.
Black havahtui omista maailmoistaan kuullessaan saman rasahduksen minkä Aberkin oli kuullut. Black vilkaisi laiskahkon oloisesti olkansa yli siinä missä Aber oli jo napannut jousensa ja käännähtänyt ympäri, aivan kuin odottaen jotain suurempaa.
"äänistä ei koskaan tiedä.. niiden aiheuttaja voi olla joko lohikäärme tai orava" Black totesi, muuttuen siinä ohimennen sudeksi.

Hänelle se oli täysin normaalia, muuttua pienen ponin kokoiseksi sudeksi, mutta sitä hän ei tiennyt kuinka normaalia se oli Aberille.. mutta tämä saisi nyt totutella ajatukseen että matkakumppanina oli jumalaton susi.
Siinä heidän kävellessään Black nuuhki ilmaa, vaihtaen kurssia pari astetta oikealle. Nyt pitäisi olla täysin oikea suunta, mutta sitä Black ei tiennyt kauanko tässä vielä menisi sinne kävellä.

//neeh, saimpas vastattua \o/ nyt on voittaja fiilis >) yay, toinen sivu \o/ //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Agna » 15 Loka 2008, 19:59

Aberec

Aber huomasi että vauhti alkoi nousta, ja hyvä niin. Oltaisiinpahan kylässä ennen kuin... No aivan sama. Haltia ei oikeastaan edes ollut varma milloin perille päädyttäisiin. Hän katseli vielä taakseen sinne, missä oli rasahduksen kuullut. Hän kallisti päätään ja ravisti sitä hieman vaivautuneena. Nyt sitä sitten alkoi kuulla jo epäilyttäviä ääniä ja seota. Tosin Blackin lausuessaan kommenttinsa, Aber heitti ajatuksen sekoamisesta tiehensä. Epäluuloisuus, kamala pahe. Ainakin haltioille. Kun hän oli taas kääntänyt päänsä eteen, hän suorastaan hätkähti nähdessään edessään velhon sijaan tajuttoman kokoisen suden. Haltia olisi halunnut avata suunsa kysyäkseen mistä tässä nyt oli kyse, mutta päätti olla hiljaa. Susi haisteli ilmaa ja vaihtoi matkareittiä hieman. Aber lampsi mukana kuin pikkutyttö isänsä suojissa.
"Mahtaisiko sinulla olla arviota siitä, kuinka kauan matkassa vielä menee?" hän kysyi ennenkuin ehti edes miettiä puhuisiko Black enää suden muodossa hänelle ymmärrettävää kieltä, ja seurasi katseellaan loittonevaa jokea. Ei hänellä ollut kiire minnekkään, aika-arvio oli vain ensimmäinen asia joka hänen mieltään painoi. Yöllä vartioita saattoi mennä vaikka missä - vaikka millä tavalla aseistettuna. Toisaalta, kun seuralaisena oli törkeän kokoinen susi, ei varmaankaan moisista ollut haittaa. Vai oliko? Toinen toistaan typerämmät, enemmän tai vähemmän filosofiset kysymykset sinkoilivat Aberin alitajunnassa sillävälin, kun tämä katseli vuoroin jokea, vuoroin sutta.

Aber potkaisi varpaansa johonkin, joka kumahti hieman. Hän loi katseensa maahan, ja huomasi että siinä lojui kypärä. Kypärä ei ollut pahemmin kulunut tai hajonnut, vain likaisenmärkä. Haltia nosti sen maasta. Eivät ainakaan haltiat tällaisia kypäriä käyttäneet, joten kyseessä oli joko ihmisten tai jonkun muun lajin kypärä. Tosin, Aberia tuo löytö ei niinkään liikuttanut, hän kun ei osannut arvioida oliko kypärä jäänyt siihen hetki sitten, vai Cryptin edellisen sodan aikaan. Hän laski kypärän maahan ja jatkoi kävelyään.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 16 Loka 2008, 14:15

Black

Black jatkoi matkaa kevyesti jolkotellen, mutta samalla purren hammasta yhteen kivusta. Jokainen lihas huusi häntä pysähtymään, mutta arvatkaa kaksi kertaa ajatteliko hän edes pysähtyä? ei, Black ei ollut luovuttaja sorttia ja se oli tullut selväksi jo moneen otteeseen.
Hetken he kävelivät hiljaa kunnes Aber kysyi kauanko vielä menisi.
"... ehkä puolituntia jos nopeasti mennään" Black sanoi hetken mietittyään ja jatkoi matkaa.
"ja jos ei törmätä esteisiin.. tosin epäilen erittäin vahvasti että edes partiot tässä säässä liikkuisivat metässä. Toden näköisesti he ovat leiriytyneet jonnekkin ja odottelevat että sade lakkaa" Black selitti nuuhkien jälleen ilmaa, varmistaakseen että suunta oli oikea.
hänellä ei kyllä ollut aivan täyttä varmuutta vieläkään siitä, mihin he olivat menossa.. mutta lähelle ihmisten kylää he kyllä päätyisivät, siitä Black sitten osaisikin jo kotiin.
Balck kuli kuinka Aber potkaisi varpaansa johonkin, joka kumahti.. Black vilkaisi sivusilmällä Aberia ja näki kuinka tämä nosti maasta kypärän. Black ei siihen sen kummemmin kiinnittänyt huomiota, mutta pisti se hänen aistinsa valppaammiksi.
"kuule.." Black aloitti kääntyne kunnolla Aberia kohti "sinun ei tarvi tulla edemmäs.. uskon kyllä pärjääväni..." Black sanoi.
Vielä hän ei kuitenkaan kiittänyt.. eihän hän tiennyt tulisiko Aber vielä pidemmälle hänen kanssaan vai erkanisivatko tiet tässä.. mutta sen Black tiesi että kiittäminen tulisi olemaan äärimmäisen hankalaa.. hän kun ei pahemmin ihmisiä - saatika sitten haltijoita - kiitellyt.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Agna » 25 Loka 2008, 22:57

Aberec

Haltia vetäisi saappaansa jälleen turhautuneena maasta pois, vaikka oli toivonut että maa kantaisi metsässä niin hyvin, etteivät jalat uppoaisi. Hetken tallustelun jälkeen Black aloitti puhumisen, ja seisoikin sitten kasvotusten Aberin kanssa. Hänen täytyi epämiellyttävästi luoda katsettaan hieman tavallista ylemmäksi Blackin suuren koon takia, mutta yritti olla huomaamatta koko asiaa. Velho totesi että voisi jatkaa matkaa tästä eteenpäin yksin, ja Aber myöntyi siihen. Hän oli ihan mielissään päästessään tarpomasta siitä pöheiköstä.
"Selvähän se, oli mukava tutustua... Näin velhoonkin", hän totesi, hymyili hieman ja kääntyi sitten kannoillaan. "Onnea vain matkaan", hän huikkasi olkansa yli, veti jousen olaltaan ja lähti harppomaan käsi jousella kohti metsän laitaa (mikäli vielä sellaisenkin onnistui löytämään). Hän ei kuitenkaan voinut olla miettimättä sitä, mitä kaikkea velhosta olisi voinut vielä saada selville, vaikkei tämä sen liiemmin asioitaan paljastellut. Jännä tuttavuus näin Aberin ensimmäiseksi tuttavuudeksi, hänen täytyi myöntää.
Mutta nyt, mokoman rämpimisen jälkeen haltialle kelpasi ilman muuta päivä pelkkää nukkumista varten.

//Huhhuh! Sainhan tähänkin vastailtua c(: Tämmöinen tulitikkuaskin kokoinen tarina, mutta ei voi mitään.//
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Loka 2008, 12:38

Black

Aber päätti lähteä omille teilleen, mikä ei pahemmin hehkauttanut Blackiä suuntaan eikä toiseen. Aber kertoi että oli mukava tutustua.. Black ei sanonut mitään vaan tuijotti hiljaa Haltijaan ja valmistautui jo lähtemään omille teille sanomatta yhtään sanaa. Lopuksi Aber käännähti ja huikkasi olkansa yli toivotellen hyvää matkaa. Black kykeni vain mumisemaan jotain omaansa tähän. Lopuksi hän sanoi, aivan hiljaa "kiitos", mutta hän ei uskonut että Aber sitä kuuli saatika välitti siitä. Black ei ainakaan välittänyt, koska ei hän voinut myöntää tarkoittaneensa sanojaan ainakaan sataprosenttisesti.
Black kääntyi ympäri ja lähti kävelemään toiseen suuntaan, jättäen Aberin omille teilleen ja saattoi vain toivoa, ettei haltija törmännyt ihmisten partioon.. Blackillä tuskin enää oli vaaraa törmätä muihin haltijoihin, oltiinhan jo niin lähellä ihmisten kylää.

// tämä taisi sitten olla tässä ^^ kiitos peliseurasta //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Edellinen

Paluu Joet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron