Die f**ker DIE || Arya

Quinn metsän halki virtaa pääasiassa yksi suuri joki, joka koostuu monesta pienemmästä. Pienemmät joet ja purot liittyvät aika ajoin tähän suureen jokeen, jota kutsutaan nimellä Meinrad. Meinrad laskee kaukaa pohjoisista aina etelärannikolta mereen. Sen matkalle mahtuu niin rauhallisia, leveitä väyliä, kuin valtoimenaan kuohuvia koskia. Meinrad virtaa myös Aodhá järven läpi, joka on Cryptin suurin järvi.
Meinrad on myös syyllinen suoalueeseen Aodhá järven lähettyvillä, joen tulvien aika ajoin muutenkin kostealla metsämaalla.

Valvoja: Crimson

Die f**ker DIE || Arya

ViestiKirjoittaja suskari » 05 Huhti 2009, 18:35

Ankoku Yakuta

Päivä oli aurinkoinen eikä pilviä paljoa taivaalla näkynyt, mutta silti ilma oli viileä ja kylmän kostea, kuin syksyllä vaikka kesä lähestyi jo kohisten. Ilmeisesti tämä hieman outo sää pokkema johtui kuitenkin vain kylmästä pohjois tuulesta, joka puhkui kylmyyttä kevääseen ja ihan kuin yrittäen saada taas talven, kylmän ja jäätävän talven kevään keskelle.
Vesi kohisi hiljaisena umoassaan kun jäät ovat alkaneet väistymään ikuisesti virtaavan veden tieltä ja vedessä kellui välillä erikokoisia jäälauttoja, joidenkin jäädessä rantoihin tai kiviin kiinni mennessään eteenpäin. Päivä oli siis rauhallinen ja hyvää lupaava kaikin puolin.

"Sanohan Robert... Oliko tämä sinusta yhtään järkevä idea?" Musta puna tukkainen mies kysyi vieressään istuvalta pari senttiä pidemmältä mieheltä, joka istui kiven päällä vilkaisten kuitenkin tuohon nuoren näköiseen mieheen tuon kysymyksen kuullessaan. Mutta ennenkuin tämä pitkä mies- jota kutsuttiin myös Robertiksi -ehti sanoa mitään herransa kysymykseen kun tuo jatkoi: "...Ajatellen ettei meitä loppu peleissä ole montaa ja meidän pitäisi viellä kyetä valloittamaan se pahuksen linnoitus. Nykyisessä tilassamme siintä ei tulisi mitään." Robert nyökkäsi herransa sanoihin pienestä äänähtäen hyväksyvästi ja jäi sitten hetkeksi aikaa miettimään asiaa ja Ankokun kysymystä, joka oli tuo puna musta tukkainen nuorukainen.
"Voisimme kerätä muita pimeyden olentoja tältä saarelta. Kyllä niitäkin täällä varmasti on." Robert sitten kertoi oman mielipiteensä Ankokun sanoihin, joka nyökkäsi ja siirsi selässään olevaa valtavaa miekkaa paremaan asentoon kun se painoi ikävästi selkää. "Sama on käynyt mielessä... Mutta, entäs jos joukot eivät siltikään riittäisi vaikka olisimmekin keränneet kaikki liikenevät soturit. Tämä kun on oikea ihmis pesäke..." Ankoku selitti Robertille katsellen ajatuksisaan ainoalla silmällään hiljasena jokeen ja siinä lipuvia lauttoja.
"Sitten meidän on luotettava oveluuteenne herrani..." Robert sanoi ja Ankoku vilkasi tuota kulmiensa alta pienesti nyökäten. Olisihan se noinkin, mutta silti tämä oli riski alttista peliä kaikin puolin. "Robert... Poistuisitko?" Lohikäärme pyysi vanhalta toveriltaan ja tuo poistui pienen nyökkäyksen kera metsän pimentoihin Ankokun katsellessa hiljasena tuon perään kun tuo lähti palaamaan muiden luokse.

Lohikäärme veti ilmaa keuhkoihinsa ja päästi ne pienen huokauksen kera pois. Ehkä hän voisisi hetkeksi aikaa unohtaa tuollaiset murheet ja rentoutua edes hetken aikaa kerrankin. Mies rentoutti lihaksensa täysin ja sulki silmänsä antaen itsensä edes hetken rentoutua rauhassa ilman huolen häivää. Viimeiset viikot kun ovat olleet enimmäkseen aikamoista menemistä. Etenkin parin päivän takainen juttu jossa hän ja hänen joukkonsa hyökkäsivät kuninkaallisten joukkojen päälle ja teurastivat niistä puolet omiin ruoka varastoihin. Loput päästettiin tahallaan pakoon. ...Mikä oli oikeasti aika tyhmä veto sillä ne vartijat varmasti kertoivat kuninkaalle heistä ja siintä tulisi varsin mukava kierre... etenkin jos hän joukkoineen törmäisi kuolevaisten herraan, joka kuulemma seisoi jo toinen jalka haudassa vanhuuttaan. Mikä helpottaisi tuon surmaamista.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Arya » 05 Huhti 2009, 20:32

//Täältä tullaan :33//

Will Mangue

Oli kaunis päivä ja aurinko paistoi lähes pilvettömällä taivaalla. Quinn metsän läpi virtaava joki solisi omaa tahtiaan pitäen solisevaa ääntä. Useat eläimet laidunsivat koleasta ilmasta huolimatta. Oikeat ihmiset varmasti nauttivat tuosta ilmasta kesän tulon kunniaksi, mutta eivät kaikki. Joillekin veden soliseva ääni oli varsin ärsyttävä - mutta eivät löytäneet parempaakaan paikkaa viettää aikaa.
Ja juuri yksi noista jotka eivät joesta nauttineet käveli sen läheisyydessä potkien ärtyneenä kiviä jokeen. Toiset eivät tosiaan osanneet nauttia kauniista ja aurinkoisista päivistä.

Will potkaisi pian liian isoa kiveä ja hyppi kiroten hetken yhdellä jalalla. Mutta sitten hän kuuli läheisen puuston takaa puhetta. Hän pysähtyi siihen paikkaan ja hiipi lähemmäksi, mutta pysyi piilossa. Puun takaa hän näki kaksi kummallisesti pukeutunutta miestä puhumassa. Hän ei erottanut kaikkia lauseita mutta pari erottui silti. Olivatpa kummallisia miehiä.
"Voisimme kerätä muita pimeyden olentoja tältä saarelta. Kyllä niitäkin täällä varmasti on."
"Sama on käynyt mielessä... Mutta, entäs jos joukot eivät siltikään riittäisi vaikka olisimmekin keränneet kaikki liikenevät soturit. Tämä kun on oikea ihmis pesäke..."
Mitä ihmeen miehiä nuo oikein olivat? Will kurtisti kulmiaan, mutta ei kuullut enempää ennen kuin huomasi toisen miehistä poistuvan. Jokin noissa kahdessa oli tosiaan vialla. Ja mitkä soturit? Mitä nuo ihmiset oikein suunnittelivat. Tämä saattaisi olla jotain vakavaakin. Tai sitten noilta saisi rahaa jos vaikka tappaisi jonkun. Rahan ajatus sai miehen taas hymyilemään.

Ottaessaan pienen askeleen taaksepäin oksa rasahti kovaan ääneen Willin jaloissa ja hän hätkähti itsekin. No, nyt tuo mies ainakin huomasi hänet. Huokaisten tuo puoli-animaagi hyppäsi puun takaa muuttaen itsensä taas puoleen eläinmuotoonsa. Kynnet, korvat, häntä ja hampaat esillä hän hyppäsi miehen eteen ja kurtisti kulmiaan. Jokin tuossa oudossa miehessä jolla oli punamustat hiukset oli luota työntävää. Ehkä olisi sittenkin vain pitänyt vain lähteä pois ja antaa olla. Mutta nyt se ei enää auttanut.
"Mistä puhuit tuon äskeisen miehen kanssa? Se saattoi olla jotain joka voi johtaa teidät ongelmiin herraseni."
Will sanoi ja heilautti punavalkoista häntäänsä. Jokin sai hänet todella varuilleen ja se saattaisi koitua hyödyksikin.
Arya
 

ViestiKirjoittaja suskari » 05 Huhti 2009, 20:54

Ankoku Yakuta

Niin hiljaista ja rauhallista, linnut lauloivat oksillaan kevät laulujaan ja Ankoku kuunteli sitä rauhoittuneena ja levollisen oloisena. Silmä kuitenkin revähti auki kun hän kuuli rasahduksen, mies ei kuitenkaan noussut seisomaan kunhan vähän asettui paremmin istumaan. Lohikäärmeen puolikas jäi sitten tuijottamaan hiljaisena sivuunsa metsän suuntaan josta oli tuon äänen kuullut. Pian sieltä ilmestyikin tuo elukan näköinen ihminen. Hän ei tiennyt mitä tuo oli lajiaan, mutta hän oli täysin varma ettei tuo ollut yksikään hänen miehistään. Sitten tuo sekasikiö hyppäsi lähemmäs ja avasi ruman turpansa. Ankoku kuunteli hiljaa tuon sikiön puheen ja saattoi vain todeta mielessään että tuo oli salakuunnellut häntä ja Roberttia.
"Hehehh... Luuletko että nyt sinulle kertoisin mitään sikiö?" Mies naurahti keveästi, mutta julmasti pysyen edelleenkin istumassa maassa. Hänellä ei ollut kiire yhtikäs minnekkään.
Ankoku kävi miestä läpi katseellaan ja mittaili tuon voimia ulkonäön perusteella... No lihaksistosta päätellen tuo ei ollut heikko ja osasi varmasti puolustaa itseään jos tarve oli. Muuta hän ei ainakaan viellä saanut tuosta sekäsikiöstä irti.
"Ja mitä se sinua edes liikuttaa?"
suskari
 

ViestiKirjoittaja Arya » 25 Huhti 2009, 13:13

//Anteeksi nämä viheliäiset kestot ;___;//

Will

Willin kulmakarva nyki kun hän alkoi tosissaan raivostua. SIKIÖ! Tuo saasta oli juuri sanonut häntä sikiöksi. Puna meinasi kohota miehen vihaisille kasvoille mutta hän piti sen aisoissa. Mies näytti mittailevan häntä päästä varpaisiin, no olihan siinä aina jotain nähtävää kun tuon puolianimaagin animaagisimmassa muodossaan näki. Mutta ei kyllä tuokaan mies kovin hääppöiseltä näyttänyt - tosin kovalta taistelijalta hän näytti, se täytyi myöntää. Pieni aavistus kävi Willinkin mielessä siitä, kannattaisiko sittenkään haastaa riitaa tuon kanssa.
"Sitä vaan että joko annatte tietoja ja ehkä hyödytte minusta - tai sitten menen kaupunkiin ja annan teidät ilmi. Tästä tiedosta saa varmaan ihan kelpoisesti rahaa."
Rahaa. Rahan ajatus lämmitti huomattavasti. Tuollaisen minkälie klaanin ilmiannosta saisi varmaan ihan mukavasti painoa takataskuun. Tai sitten hän voisi itse hankkia rahaa noilta. Kunhan nyt tästä jotain irti saisi. Tai sitten kolmas vaihtoehto joka näytti miehen ulkomuodosta aika ilmeiselta oli tapella tuon kanssa. Tosin sitä hän ei tiennyt voittaisiko vai häviäisikö tuota vastaan. Joku tuossa miehessä oli erittäin kummaa ja epäilyttävää. Vaisto puolianimaagin päässä kertoi juoksemaan, mutta hän ei kyllä ainakaan perääntymässä ollut. Se oli vissi ja varma. Urheasti Will nosti kysyen kulmakarvojaan ja virnisti niin että terävät hampaat näkyivät.
Arya
 

ViestiKirjoittaja suskari » 25 Huhti 2009, 19:45

Hän voisi ihan hyvin vastata tuon kysymykseen siihen, että pitäisikö hänen kanssaan matsia ottaa laisinkaan. Ei todellakaan, jos arvosti yhtään kultaista henkeään yhtään, ellei todellakin ollut varma että pärjäsi hänelle. Sillä jos hänelle häviäisi kaksin taistelun, hän tappaisi hävijäjän armotta. Mitä säästelemään?
Jaa... Pitäisi tietoja antaa, että hän hyötyisi tuosta? Ei muuten käy laatuun yhtään. Tuollaisella pikku ensihätä sopimuksella hänen kanssaan ei sovittu yhtään mitään. Ja mitäkö hän muka hyötyisi tuosta kirpusta? Ei mitään. Ankoku nousi sitten seisomaan tuon nuorukaisen eteen toinen käsi laiskasti lantiolla. "En todellakaan susotu noin hepposeen sopimukseen... Ja toiseksi minä en hyödy sinusta yhtään mitään." Ankoku kertoi vakavana ääni hyvinkin karuna.
"...Ja jos todellakin aijot kertoa tästä eteenpäin... Minun on tapettava sinut, niin ikävltä kun se kuulostaakin." Ankoku jatkoi samalla karulla äänen sävyllä, mutta loppua kohden mies hymyili likimain julmasti. "Mitä sanot? Oletko kuulemastasi hiljaa vai tapanko sinut?" Ankoku kysyi siirtäen kättään valmiiksi valtavan miekkansa kahvalle.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Arya » 03 Touko 2009, 20:32

//Kyllä mä tästä jossain välissä aktivoidun .___.'//

Mies vihdoin liikahti. Liikkuipa vielä suoraan hänen eteensä. Mutta naama tuolla kyllä oli kuin tylsistyneellä. Ehkä se ei tosiaan ollut ollut kovin hyvä idea haastaa riitaa tuon kanssa. Mutta ei kai sille nyt enää mitään voinut - taistelu tästä varmaan kehkeytyisi. Mutta selviäisikö hän elossa - se olisi aivan toinen tarina.
Will nielaisi hieman miehen puheista. No, tosiaan tuskin hän nyt noita auttaisikaan. Niin pirullisilta noiden puuhat kuulostiva. Mutta toisaalta rahakkailta. No, tosin jos mies miekka kahvalla uhkasi tappaa tai toinen olisi hiljaa... Mutta säästäisikö tuo häntä muutenkaan? Ei varmaan, eli parempi tapella.
"Sääli, olisin voinut tappaa teille pari tyyppiä. Mutta kyllä kunnon tappelukin käy. Tuskin nimittäin päästäisit minua tuon tiedon jälkeen kävelemään. Joten katsotaan kumpi tappaa kumman."
Will sanoi voimakkaalla äänellä, mutta pää sanoi jotain muuta. Mies otti pari nopeaa askelta taakse ja hyppäsi kyntiset kätensä ojossa miestä kohti jonkinmoisen hullun huudon saattelemana.
Arya
 

ViestiKirjoittaja suskari » 06 Touko 2009, 08:36

Ankoku Yakuta

"Hmph... Tapamme itse keitä haluamme, en tarvitse apuaisi edelleenkään sen asian kanssa." Yakuta tuhahti ja hymähti sitten pienesti pojan taistelu haasteesta. Olipas pojulla paljon pokkaa ei voinut muuta sanoa. Pieni hymy muuttui pirullisemmaksi ja levisi saatanallisesti... Mies avasi suusna ja syöksi tuota poikaa kohden liekeillä ja sitten hyökkäsi itse perässä tarkoituksenaan viilellä tuota miekallaan sinne tänne. Yakuta siirtyi kauemmaksi laskien miekkansa olkapäällensä lepäämään.

"Luuleko poika reppana todellakin voittavansa minut?" Yakuta naurahti ja heitti miekkansa tuota kohden samalla kun itse katosi ja koitti lukita tuon kädet tämän selän taakse, ettei tuo kykenisi liikkumaan minnekkään tai edes estämään tätä iskua... No ehkä jaloilla, mutta saattoi olla niinkin tyhmä ettei tajunnut sitä.

//Joo nopeasti aamulla kirjoitettu joten en vastaa traumoista ^^;//
suskari
 

ViestiKirjoittaja suskari » 28 Touko 2009, 19:20

//Peli keskeytetty pelaajan lopettaessa pelaaminen TNF:ssä//
suskari
 


Paluu Joet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron