Suojelen sinua hengelläni || AkumaTD

Quinn metsän halki virtaa pääasiassa yksi suuri joki, joka koostuu monesta pienemmästä. Pienemmät joet ja purot liittyvät aika ajoin tähän suureen jokeen, jota kutsutaan nimellä Meinrad. Meinrad laskee kaukaa pohjoisista aina etelärannikolta mereen. Sen matkalle mahtuu niin rauhallisia, leveitä väyliä, kuin valtoimenaan kuohuvia koskia. Meinrad virtaa myös Aodhá järven läpi, joka on Cryptin suurin järvi.
Meinrad on myös syyllinen suoalueeseen Aodhá järven lähettyvillä, joen tulvien aika ajoin muutenkin kostealla metsämaalla.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Huhti 2009, 19:54

Ane, Black

Black katsoi hiljaa maassa makaavaa Jackia, odottaen tältä jonkinlaista vastausta. Sen sijaan Jack sulki silmänsä.. Black laski Anen maahan seisomaan ja potkaisi hellästi Jackia kylkeen.
"älä nukahda siihen.. nouse ylös. Teidät pitää saada lämpimään, yö on viileä eikä hypotermian vaara ole vielä ohi." Black sanoi kävellen hieman kauemmaksi ja muutti nyt muotonsa valtavaksi sudeksi.
Ane kipitti isänsä luokse ja halasi tämän lämmintä turkkia. Se tuntui kuin taivaalta kylmän kosken jälkeen.
"Hypätkää selkään.. vien teidät linnalle, lämpimään.. Jack myös" Black sanoi.. ottihan se varmaan niin Blackin kuin Jackinkin omatuntoon.. Black ei kovinkaan mielellään ollut kantamassa ketään puolituttua selässään ja Jack tuskin oli kovinkaan innoissaan siitä että tarjottiin apua näinkin perusteellisesti.. tai no, ei sitä tiennyt. Kuitenkin ratsastaminen oli nyt nopein vaihtoehto, eikä Jack todellakaan ollut kävely kunnossa. Onneksi Black oli sen verran kookas sutena, että hänellä pystyi ratsastamaan kookaskin mies..
Black kävi makuulleen Jackin lähelle, helpottaen näin selkään nousemista.. mikäli tuo nyt selkään oli kapuamassa. Ane teki työtä käskettyään ja istui isänsä selkään, ottaen tiukan otteen tämän kaulan ympäriltä. Siinä oli lämmintä.. mutta silti kylmät ja märät vaatteet ympärillä eivät helpottaneet oloa ollenkaan. Hän halusi kotiin, lämpimään takkatulen äärelle ja äidin syliin!
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 26 Huhti 2009, 20:12

Kalmankoira

Kalma säpsähti hereille kivun irvistyksen sekaisesti kun Balck oli potkinut hänet hereille. Ja hän kun oli luullut, että tuo tekisi jonkun kivan loitsun ja taikoisi heidät linnalle. Sepä ei tannut olla sitten ihan mahdollista. Kalma nousi varovasti istumaan Blackin viitta ympärillään, eikä todellakaan ollut tyytyväinen siihen, että hänet kannettaisiin linnalle. Nyt kärsisi ego ja verisesti, mutta ei kai muutakaan ollut. Hän saisi muuten varmasti klinkata perästä linnalle, eikä se tehnyt hyvää haavoille. Ei sitten yhtään.
Kalma huokasi kivuliaasti kuin luovuttaen ja nousi huterille ja täriseville jaloilleen kävellen hitaasti, mutta varmasti Black suden luokse ja kapusi hieman vaivalollisen oloisesti tuon selkään Anen taakse. Sitten oli ihan toinen juttu kestäisikö hän tajuissaan koko matkan. Pitäisi ainakin yrittää pysyä Black tuskin paljoa pysähtyisi hänen takiaan. Lisäksi oli hieman vaikea pitää kiinni kun kaikki lihakset olivat täysin turtana ja käsien liikuttelu oli varsin kivuliasta. Mutta oli myönnettävä, että Black suden musta turkki oli pehmeä ja lämmin kylmään koskeen verrattuna. Lämmitti mukavasti kohmeessa olevaa kehoa.

//Ihmisten "sairaalaan"?//
suskari
 


Edellinen

Paluu Joet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron