Kirjoittaja Aksutar » 04 Syys 2012, 12:50
Lohikäärme piti matalaa murinaa. Murinaa, joka muistutti erehdyttävästi krokotiilien ääntelyä. Sen kultaiset silmät seurasivat maasta ylös nousseen rotan jokaista liikettä, odottaen tuon seuraavaa siirtoa. Oli siirto mikä tahansa, uskoi naaras olevansa valmis ottamaan sen vastaan. Vaikkei ehkä ollut sitä kestävintä lohikäärmerotua, uskoi suhteellisen pienikokoinen naaras pystyvänsä selättämään rottapedon melko helposti.
Lopulta karvaisempi kaksikosta kävi hyökkäykseen, ottaen kohteekseen lohikäärmeen toisen takajalan. Sitä mukaan mitä tuon kynnet yrittivät käydä raatelemaan punaista suomupeitettä, peruutti lohikäärme kauemmas rotasta, nopeatempoiseen tahtiin. Molemmat otuksista taisivat kuitenkin olla yhtä nopeita, joten ei lohikäärme kaikilta raapaisuilta voinut säästyä, hännäniskuista puhumattakaan. Mutta niin kauan kuin vammat olisivat vain pintanaarmuja tahi tylppiä iskuja, aikoi naaras ottaa ne vastaan.
Siinä missä rottakin, yritti liskokin käydä tekemään vähemmän fataalimpaa osumaa rottaan. Lähinnä koettaen aina kun saumaa tuli, mukiloida tuota selkään tahi kylkiin etujaloillaan, varoen käyttämästä kynsiään. Vaikka kuinka yritti varoa, ei tuo aina voinut raateluun sopivia kynsiään poiskaan kääntää. Se, osuivatko ne sitten kohteeseensa, oli eri asia.
Rotta kävi vaihtamaan puolta, saaden lohikäärmeen hetkeksi kadottamaan näköyhteyden itseensä. Seuraava hyökkäys tuli vasemmalta puolelta suoraan kylkeen, osuen jopa kohteeseensa. Lohikäärme päästi ilmoille hieman voimakkaamman karjaisun, kuitenkin pitäen äänenvolyymin sen verran matalalla, ettei se turhan kauas kantautunut. Sillä samalla sekunnilla kun oli rotan hampaat iskeytyneet suomupeitteeseen, kävi käärmemäinen tulikita yllättäen kiertymään rotan ympärille. Niin tiukasti, kuin suikin mahdollista, ilman että mursaksi tuota kuitenkaan hengiltä. Tuon hengitystä ja liikkumista kuitenkin vaikeutettiin niin, että tukalat oltavat varmasti tulivat. Kierryttyään muutamaan otteeseen rottapedon ympärille niin, että tuon jalat, kädet sekä rintakehä olivat pahimmassa puristuksessa, kävi liskon toinen etujalka nousemaan rotan päälaelle, yrittäen irrottaa tuon purentaa irti itsestään.
Nyt oli kyse siitä, kumpi pedoista luovuttaisi ensimmäisenä. Lohikäärme kivun edestä vai rottapeto, ennen kuin happi loppuisi. Pumpkin kuitenkin pyrki pitämään inhimillisentietoisen puolensa yllä, ettei vahingossakaan eläimellisyyttään kävisi puristamaan rottaa hengiltä. Korkeintaan tainnuttamaan tuon tyystin.
// Joo, ajattelin kans itte ettei moinen purema lohikäärmeelle mitään aiheuta, korkeintaan kipua, ehkä tulehduksen jos kovin on bakteeripitoinen purenta. ASd, pahoittelen vastauksen kestoa!
Onhan Anguksen rottamuoto muuten anatomisesti samanlainen mitä ihmissusilla, mutta pää on vaan rotan ja häntä? //