Varovarovarovaro! [sov]

Tallit sijaitsevat lähellä kokoustaloa. Talleilta löytyy isoja, tilavia karsinoita niin tavallisille hevosille, kuin myös hieman erikoisemmille ratsuille. Jokaisen olennon tarpeet otetaan huomioon ja eläimiä kohdellaan hyvin. Eri lajit pyritään pitämään erossa toisistaan ja sijoittamaan niille suunniteltuihin karsinoihin, tietyille käytäville. Tallit ovat erittäin isot, sillä siellä säilytetään suurinta osaa kylän asukkaiden ratsuista. Joillakuilla on ollut varaa hankkia oma talli ahtaaseen kylään, mutta suurin osa asukkaista on tyytynyt viemään lemmikkinsä yhteisille talleille hoitoon.

Tallit sisältävät neljä eri rakennusta: Ylimystöntallit, tavallisenkansantallit ja sotilaidentallit. Jokainen talli sisältää ainakin viisi eri käytävää, jolle erilaisia ratsuja sijoitetaan. Neljäs rakennus on täysin varastotilaan tarkoitettu. Varastorakennus on täynnä isompia ja pienempiä varastohuoneita, niin varusteille kuin ruokatarpeille. Pieniä varastohuoneita kukin voi itse vuokrata käyttöönsä, sillä vaikka tallit ovat yhteiset, tarvitsee jokaisen itse pitää huolta omasta ratsustaan. Tallimestari ja tallin työntekijät pitävät huolen korkea-arvoisten sotilaiden ja aatelisten ratsuista, mutta muut saavat hoitaa itse olentonsa. Kuitenkin, jos laiminlyöntiä ilmenee, puuttuu tallinhenkilökunta asiaan. Varastorakennuksessa sijaitsee myös tallimestarin työhuone, jonne voi mennä tiedustelemaan vapaita tallipaikkoja ja töitä.

Pihalla sijaitsee laitumet, jonne ratsuja voi viedä nauttimaan vapaudesta ja vehreästä nurmesta. Laitumet eivät kuitenkaan ole kauhean suuret, sillä piilopaikassa on rajoitetusti tilaa.

Valvoja: Crimson

Varovarovarovaro! [sov]

ViestiKirjoittaja Dogster » 08 Helmi 2010, 21:04

Splinter

"Tänne kisukisukisu.", nuori haltianeiti yritti houkutella maitokahvin väristä kissaansa alas katolta, jolla se istui, ja maukui surkeasti. Ei uskaltanut loikata alas... no ihmekkös tuo, pudotusta sen verran. Neiti mutristi huuliaan, ja yritti edelleen houkutella kissaa alas. "Kisskisskiss"

Samaan aikaa nuori, pituuskasvunsa vihdoin aloittanut nuori mies, tallusteli pitkin katuja. Tai voisiko häntä vielä nuoreksi mieheksi sanoa, vaikka pituutta olikin tullut pari senttiä lisää, ei hän ylttänyt vielä miehen tasolle. Oranssit silmät sattuivat näkemään tytön... ja tuon kissan.
"Tarvitsetko apua? Minä voin kiivetä tuonne.", päätti velhonalku kysyä neidiltä, joka näytti häkeltyneeltä, ja niiasi sitten pikaisesti kuten oli kohteliasta.
"Uskaltaisitko? Alas on pitkä matka...", haltia kysyi hiukan huolissaan. Splinter vain naurahti, ja lähti tallien seinän vierustalle. Ja kiipesi ylös tikkaita pitkin, sen enempää puhumatta. Katoilla oli tosiaan liukasta... Jalat meinasivat lipsua alta, lumi kerrokset peittivät jään alleen. Mutta hän pysyi kuin pysyikin tasapainossa, pitäen käsiään sivullansa. Kun hän pääsi lähemmäs kissaa, joka maukui surkeasti, hän kyykistyi.
"Tule tänne pikkukissa, tule tule tule... Kisskisskiss.", hän houkutteli samalla, kun työnsi toisen kätensä eteen, ja hieroi sormenpäitä yhteen. Kissa sähähti ensin, mutta tuli sitten lähemmäs... kylmällä katolla istuminen ei tainnut olla sisäkatin mieleen. Splinter nosti sen varovaisesti syliinsä, avasi takkiaan ja päästi kissan sen sisälle.
"Siellä pysyt lämpimänä.", hän sanoi kissalle, rapsuttaen sitä korvan takaalta. Kissa, joka taisi muuten vielä olla aika pentu, alkoi kehrätä hiljalleen. Poika kallisti päätään hieman, tietäessään että kissa oli nyt turvassa. Mutta miten pääsisi alas? Hän ei voisi kiivetä tikapuitakaan... Yhdellä kädellä se olisi hankalaa, eikä kissakaan siitä pitäisi. Hän katsoi sivulle, ja sitten toiselle sivulle...
"Hoi! Mene tuolle puolelle, tulen siihen kohta!", hän ilmoitti haltianeidolle, joka nyökkäsi ihmeissään... Splinter taas loikkasi, alkaen liukumaan liukasta kattoa pitkin. Vauhdin luoma tuuli puhalsi hiuksia sivuun, ja poika nautti kyydistä niin kauan kuin sitä kesti... vaikka kengänpohjat eivät varmaan pitäneet. Tallin reuna tuli vastaan, ja poika meinasi huuta säikähdyksissään tajuttuaan jotain. Alhaalla oli joku! Ja se joku oli suoraan putoamislinjalla!
"VarovarovarovaroVARO!", poika huusi varoituksen, mutta taisi olla liian myöhään...

[[Akumaa ja Lounatuulta odottelen ^^]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Helmi 2010, 19:22

Lounatuuli

Nuori lohikäärme oli jälleen kerran tympääntyneempi kuin koskaan. Se oli siirtynyt asumaan haltioiden kylään, jättäen lumiset vuoret taakseen. Häntä kuulemma tarvittiin täällä enemmän, mitä vuorilla. Hänestä oli kuulemma enemmän hyötyä lähellä, kuin kaukana. Pyh, hän oli nyt kuukauden vain istunut omassa pikku huoneessaan ilman mitään tekemistä. Lohikäärme kaipasi toimintaa, jotain tekemistä, tai edes ystäviä. Oli hänellä muutama tuttu täälläkin, mutta nuo taisivat olla turhankin kiireisiä. Puusepän poikaa Lounatuuli ei ollut näynyt pitkään aikaan, mutta eipä tuo pahemmin näyttänyt kaipailevan lohikäärme ystäväänsä.

No, Lounatuuli oli ottanut ja lähtenyt itse kävelylle. Hän vihasi ihmismuotoaan, mutta oli jo tyytyväinen siihen että osasi sentään peittää sarvensa tässä muodossaan. Se oli suuri edistys muodonmuuttaja lohikäärmeelle, vaikka tuo silti näytti totaali friikiltä humanoidi muodossaan. Lohikäärme oli jostain syystä ajautunut tallien läheisyyteen. Kai se oli kiva säikytellä nelijalkaisia, jotka aistivat lohikäärmeen todellisen olemuksen. Nuo saivat kuitenkin kiittää onneaan, että Lounatuuli oli hyvin ruokittu otus.
Lohikäärme ei kuitenkaan kauaa saanut rauhassa tallin lähettyvillä pörrätä, kun joku tulla mätkähti suoraan hänen niskaansa. Varoitukset olivat menneet kuin kuuroille korville, Lounatuuli kun ei pahemmin osannut varoa oman nahkansa puolesta.
Lohikäärme päästi liskomaisen karjahduksen rysähtäessään maahan toisen painosta. Valkosuomuinen mies kuitenkin nousi ylös valkoisesta hangesta, vilkaisten murhaavasti niskaansa hypännyttä.. ihmistä?
"Katoilla ei kannata liikkua, ellei osaa sieltä sujuvasti alas tulla" Lohikäärme huomautti närkästyneesti, siirtäen pitkiä hiuksiaan pois kasvoiltaan.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 09 Helmi 2010, 19:40

Splinter

Velho sulki jo silmänsä, ja valmistautui loukkaantumaan pahasti... paitsi että hän tipahtikin toisen niskaan. Selältensä.
"Auauau...", tuo valitti samalla kun nousi istumaan kunnolla, ainoastaan tajutakseen, että taisi istua toisen selän päällä. Ja samantein hän ponkaisi seisomaan, että toinen pääsisi ylös. Splinter avasi suunsa pyytääkseen anteeksi, mutta yritys jäi pelkäksi suun aukomiseksi. Kissa, joka oli selvinnyt ilman pahempia vammoja, työnsi päänsä takin sisältä, ja maukaisi syyttävästi velholle, joka otti kissasta paremman otteen ja rapsutti sitä nopeasti, ettei se alkaisi enempää. Kissa ilmeisesti antoi anteeksi...

"Kävikö pahasti?", no sieltähän se neiti jo saapuikin hakemaan kissaansa. "Minulle ei, mutta...", Splinter kääntyi anteeksipyytävän näköisenä tuntematonta kohden.... joka ei muuten ihan tavalliselta kaduntallaajalta näyttänyt. Kuinka monella tyypillä oli muka valkoiset suomut? Hunullakin oli vihreät, mutta Hun-Tra kyllä taisi näyttää enemmän liskolta kuin tämä hyyppä... Joka oli muuten puhunut yleiskielellä!
"Kävikö pahasti?", velho kysyi, hieman huolestuneena... koska tuo oli oikeassa, ei kannattanut poukkoilla ympäriinsä katoilla, ellei osannut tulla alas yhtä hienosti. Mutta normaalistihhan Splinter olisi lentänyt alas! Nyt vaan oli... pikkasen painolastia mukana.
"Tinkle!", neitonen huudahti ihastuksissaan, huomattuaan että velho tosiaan oli napannut kissan katoilta alas. Splinter ojensi vaalean kissan omistajalleen, joka alkoi heti paijailla naukumaijaa. Haltia niiasi pikaisesti, ja lähti sitten kissansa kanssa. Splinter taas vaan käänsi päänsä pois päin, tottunut vieläkään kittelyihin...

"Krhm, anteeksi vielä tuosta... yleensä en tipu tuolla tavalla.", hän pyysi vielä anteeksi, yrittäen pitää jonkin asteisen hymyn poissa kasvoilta. Nauratti vaan oma kömpelyys niin paljon... Onneksi Art ei ollut näkemässä.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 14 Helmi 2010, 12:34

Lounatuuli

Selkään tipahtanut henkilö ei näemmä ollut kovinkaan vanha. Tuskin tuo oli edes sotaakaan nähnyt, näin Lounatuuli arvoi nopean katsauksen jälkeen. Pian paikalle pöllähti neitokainen, joka sai Lounatuulelta apaattisen ilmeettömän katseen. Lohikäärme ei pitänyt hässäkästä ympärillään ja juuri tällä hetkellä se halusi vain poistua paikalta mitään sanomatta. Sitä lohikäärme ei kuitenkaan tehnyt, kyllä hänelläkin oli joitakin käytöstapoja.
Pojan kysellessä oliko käynyt pahasti, Lounatuuli naurahti.
"Jos tuo sattuisi, olisi kuollut jo ajat sitten" Lounatuuli totesi, kertoen näin ettei käynyt mitenkään.
Tyttö nappasi pojalta kissan ja koko kuvio alkoi valjeta lohikäärmeelle. Nuori mies oli ilmeisesti halunnut leikkiä ritaria ja hakenut tytön kissan kaltolta, päättäen numeronsa sitten erittäin kömpelöön alastuloon. Lounatuuli ei moista toimintaa ymmärtänyt, hän olisi jättänyt kissan katolle ja jatkanut matkaansa. Kyllä kissa alas osaisi, jos kerran ylöskin oli päässyt.

No, haltia tyttö kipittikin sitten tiehensä Tinkle nimisen kissimirrinsä kanssa ja Lounatuuli jäi katselemaan tuon perään hetkeksi, kunnes käänsi katseensa selkäänsä hypänneeseen nuoreen mieheen.
"yleensä sinä tuskin edes katolla kävelet" Lounatuuli totesi tuhahtaen, samalla kun tarkasteli poikaa päästä varpaisiin.
"Saat kiittää onneasi ettet hypännyt kärttyisämmän lajitoverini kipmmuun. olisit muuten kuollut" Lohikäärme lisäsi haistellen sitten ilmaa.
"Et ole haltia.. mutta et tavallinenkaan ihminen. Olet siis velho, muodonmuuttaja tai ihmissusi" Lounatuuli jatkoi "Mutta mikä noista äskeisitä? Sitä en tiedä"
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 14 Helmi 2010, 14:56

Splinter

Tuo oli oikeassa, Splinter oli varsin nuori, ja näytti vuoden pari nuoremmalta jostain syystä, vaikkei siihen mitään loogista syytä oltu vielä löydetty. Kai se oli se hintelyys joka vaikutti eniten, onneksi asia oli jo korjaantumassa... Eikä Splinterillä ollut sydäntä jättää kissaa katoille naukumaan yksikseen, vaikka tuo pääsisikin yksin alas. Tässä taas nähtiin eläinten hypnoottinen vaikutus Splinteriin, tuon oli aivan pakko auttaa pulassa olevia jostain syystä.

"En...", poika myönsi nolona, ja raaputti nolona niskaansa "En ole kummoinen kiipeilijä muutenkaan.", jatkui tunnustus, jonka jälkeen hän nosti katseen taas toiseen. Hui kamala, nyt vasta Splinter tajusi, että toinenhan oli miltein puolimetriä häntä pitempi! No se oli varsin yleistä, mutta tuo oli varmasti pisin tapaamansa henkilö, jonka oli kohdannut! Lucaskin oli varmasti piirun verran lyhyempi. Tuo alkoi luettelemaan mahdollisuuksia siitä, mikä Splinter on, ja hän virnisti. Et ole haltia.. mutta et tavallinenkaan ihminen. No sitä Splinter ei ollut, vaikka laski itsensä ihmiseksi, puolirotuisuudestaan huolimatta.
"Ensimmäinen meni miltein oikein, olen vielä aloittelija.", hän kertoi sitten ettei toisen tarvinnut epätietoisuudessa elää, vaikkei se varmaan edes kiinnostanut tuota... Tuota... Mikähän toinen oli edes? Velho kävi katseellaan valkoisen miehen niin tarkkaan kuin mahdollista, ottaen ensin askeleen taakse että näkisi paremmin. Ei hän osannut yhdistää valkoisia suomuja lohikäärmeeseen... olihan hän yhden "puoli"lohikäärmeen tavannut useaankin otteeseen, muttei silti osannut yhdistää. Johtui varmaan siitä, että hän oletti lohikäärmeiden enemmänkin asuvan vuorilla, kaukana kaikesta hyörinnästä.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 19 Helmi 2010, 20:00

Lounatuuli

Poika myönsi, ettei ollut kummoinen kiipeilijä. Mitäs sitten katolle oli mennyt? Ah, niin. tytön takia. Lounatuuli ihan unohti että kuolevaiset potivat sellaistakin olotilaa, kuin rakkaus tai ihastus. Hän itse ei moisiin tunteisiin kyennyt, ainakaan tietoisesti.
Sitten selvisi että poika oli velho, ainakin aloitteleva. Lounatuuli naurahti kepeästi ja pudisteli päätään. Kuinkakohan moneen velhoon hän oli jo elämänsä aikana törmännyt? Turhankin moneen. Mutta eipä noista haittaa ollut.
"vai niin... kissa olisi kyllä itsekkin alas tullut kun sille olisi sopinut... mikäli se ylös oli päässyt, niin kyllä moinen eläin alaskin pääsee" Lounatuuli totesi pienesti hymähtäen "Ehkä kissa ei halunnut tytön hoiviin.. ja nyt se kiroaa sinua alimpaan helvettiin kun menit ja hait sen alas".
Lohikäärme virnisti. Se ei osannut puhua eläimille, eikä kyllä välittänytkään osata, mutta saattoi kuvitella kuinka vihainen kissa moisesta tempusta saattoi olla.
"Nimi on Lounatuuli, mikäli sitä ajattelit kysyä. Laji lohikäärme, vaikka siltä en tällä hetkellä näytäkkään." Lohikäärme totesi lopulta, laskien katseensa velhonalkuun "Ja sinä olet?"
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 20 Helmi 2010, 12:59

Splinter

Splinter ei olisi missään nimessä myöntänyt että olisi tehnyt tämän ihastuksen takia... Ja kyllä hän taisi olla hieman ihastunut tuohon äskeiseen haltianeitoon, vaikka yrittikin pitää asian salassa. Miksi? Nokun ei ollut ihan varma, että kannattaisiko mennä kertomaan. Pojat ovat poikia...
"Ei sitä koskaan teidä, poikkeuksia löytyy aina, ja sisäkissat ovat aika hienohelmoja.", velho väitteli hieman vastaan, vaikkakin hymy huulillaan. Siitä oli pitkä aika, kun hän viimeksi oli saanut väitellä jonkun kanssa ilman että tarvitsi koko ajan pelätä, että pää revitään harteiden välistä irti, tai että käsketään vetämään köyden jatkoksi.... Toinen sitten jatkoikin, että kissa varmasti vihasi nyt velhonalkua.
"...Oho. Tuota en ajatellut... Mutta ainakin sillä on lämmin koti, eikä joudu kykkimään katoilla kunnes alkaa satamaan. Kyllähän kissa alas pääsee, mutta on eri asia, että milloin.", poika mutristi huuliaan, tajutessaan että kissahan saattaisi tosiaan manata hänelle pahinta mahdollista kohtaloa.... Aijai. No ei voinut mitään, vahinko oli jo tehty.

Toinen paljasti itsensä lohikäärmeeksi, jonka nimi oli Lounatuuli... Splinterin leuka kyllä loksahti sanan "lohikäärme" kohdalla. Apua! Huhhuh... Splinterin kunnioitus toista kohtaan nousi kohisten, jos hän jotain kunnioitti, niin se oli lohikäärmeet.
"Splinter...", poika totesi hiljaa, ja palautti sitten hymynsä. "Siksi ollaan kutsuttu jo pitkän aikaa." Joo, ihmisen vuosissa pitkän aikaa.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Aksutar » 22 Helmi 2010, 20:47

Lounatuuli

Lounatuuli ei lähtenyt väittämään pojan kanssa kilpaa siitä minkälaisia kissat olivat ja mitä ne osasivat. Kyllä hätä keinon keksii, kissojenkin keskuudessa. Tosin se oli totta, että joistakin kissoista oli tullut turhankin avuttomia ja suoraansanottuna laiskoja. Lounatuuli ei siitä kuitenkaan kissoja käynyt soimaan, vaan syytti moisesta ihmisiä ja haltioita. Mitäs pitivät kissoja lemmikkinään ja totuttivat ne saamaan mitä ikinä halusivatkaan. Sellainen kissa kun joutuisi yksin metsään niin eihän se eläisi viikkoa pidempään. Surullista.

No, velhonalku esitteli itsensä Splinteriksi. Lounatuuli katsoi mietteliäänä poikaa siristäen pienesti silmiään, kunnes hymähti.
"Olen kuullut nimen mainittavan sivukorvalla.. en sen paremmin" Lounatuuli totesi pienesti hymähtäen. Ei hänellä ollut mitään hajua kenen tuttuja Splinter oli tai missä hän oli tuon nimen ohimennen kuullut mainittavan ja miksi. Voihan olla, että silloin puhuttiin jostakusta toisesta Splinteristä, tuo tuskin oli koko Cryptin ainoa Splinter niminen henkilö.
"Mutta aika rientää ja yksinäisellä lohikäärmeellä on vielä paljon mietittävää ja tehtävää.. juokse toki tyttösi perään, ties vaikka kissa karkaisi uudestaan katolle. Naisia ei tähän aikaan isketä helpolla" Lounatuuli totesi sitten virnistäen ilikurisesti ja kääntyi ympäri, lähtien kävelemään vakaan tasaisin askelin poispäin, jättäen Splinterin näin yksistään.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Dogster » 22 Helmi 2010, 21:06

Splinter

Jaahas, toinen kuulut nimen... Splinteriä alkoi jo ärsyttämään, niin erikoinen pärstä sentäs ollut, että kaikkien hänet piti tuntea. Oli se sitten nimi tai ulkonäkö. No onneksi toinen sentäs kertonut enempää... ties vaikkei edes tiennyt yhtään enempää. Hyvä niin. Yritä pitää matalaa profiilia, jos kaikki sinut tuntevat.... Ainakin melkein....

"Äeäh!?", Splinter punastui pahemmin kuin pitkään aikaan, kun Lounatuuli käski juoksemaan tytön perään. Siis HÄNEN tytön perään.
"Eä, ei hän... tai siis.... umm.... ei hän ole.... ääh...", poika sekoili sanoissaan pahemman kerran samalla, kun Lounatuuli teki lähtöään. Velho katseli pitkän, valkosuomuisen miehen perään, ja lähti sitten aivan kokonaan eri suuntaan, kuin tyttö sekä lohikäärme... Nimittäin suoraan taivaalle. Hän ei tähän jäisi, saisi jonkun vielä kiusakseen uudestaan. Ai että lentäminen oli ihanaa~

[[Tönkömpi... Mut loppu, kiitos seurasta ^^ ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta


Paluu Tallit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron