Mothman


Tallit sijaitsevat lähellä kokoustaloa. Talleilta löytyy isoja, tilavia karsinoita niin tavallisille hevosille, kuin myös hieman erikoisemmille ratsuille. Jokaisen olennon tarpeet otetaan huomioon ja eläimiä kohdellaan hyvin. Eri lajit pyritään pitämään erossa toisistaan ja sijoittamaan niille suunniteltuihin karsinoihin, tietyille käytäville. Tallit ovat erittäin isot, sillä siellä säilytetään suurinta osaa kylän asukkaiden ratsuista. Joillakuilla on ollut varaa hankkia oma talli ahtaaseen kylään, mutta suurin osa asukkaista on tyytynyt viemään lemmikkinsä yhteisille talleille hoitoon.

Tallit sisältävät neljä eri rakennusta: Ylimystöntallit, tavallisenkansantallit ja sotilaidentallit. Jokainen talli sisältää ainakin viisi eri käytävää, jolle erilaisia ratsuja sijoitetaan. Neljäs rakennus on täysin varastotilaan tarkoitettu. Varastorakennus on täynnä isompia ja pienempiä varastohuoneita, niin varusteille kuin ruokatarpeille. Pieniä varastohuoneita kukin voi itse vuokrata käyttöönsä, sillä vaikka tallit ovat yhteiset, tarvitsee jokaisen itse pitää huolta omasta ratsustaan. Tallimestari ja tallin työntekijät pitävät huolen korkea-arvoisten sotilaiden ja aatelisten ratsuista, mutta muut saavat hoitaa itse olentonsa. Kuitenkin, jos laiminlyöntiä ilmenee, puuttuu tallinhenkilökunta asiaan. Varastorakennuksessa sijaitsee myös tallimestarin työhuone, jonne voi mennä tiedustelemaan vapaita tallipaikkoja ja töitä.

Pihalla sijaitsee laitumet, jonne ratsuja voi viedä nauttimaan vapaudesta ja vehreästä nurmesta. Laitumet eivät kuitenkaan ole kauhean suuret, sillä piilopaikassa on rajoitetusti tilaa.

Valvoja: Crimson

Viesti Ke Heinä 09, 2008 5:05

//Ihanaa! Kotona! Oliki mennä hermot vuokramökin ulkohuussin kans 8DD//

Torthon nyökkäsi kun haltijakuningas pyysi häntä kutsuttavan Araniksi kun he nyt olivat kahden kesken.
"Josko et kovin saata minua sellaisiin tilanteisiin", mothman tuumi mietteliäänä enemmänkin ehdottaen kuin määräten, koska se tuskin olisi sopivaa näin kuninkaan kanssa puhuttaessa, "En oikein osaa käyttäytyä." Hän sitten irvisti hieman ja siirsi katseensa maahan. Ehkä kohteliaasti puhuminen sujui, mutta käytöstavat muuten olivat hakusessa. Torthon kun ei ollut tottunut olemaan kovin sivistyneessä seurassa eikä muutenkaan usean olennon ympäröimänä.
Torthon jopa omaksi hämmästyksekseen naurahti Aranin sanoille katse edelleen maassa, kädet kiltisti selän takana.
"Niin", hän mumisi räpäyttäen nopeasti punaisia silmiään.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Heinä 10, 2008 5:48

Aran

Aran naurahti pienesti kun Torthon sanoi, ettei oikein osannut käyttäytyä. Eihän sitä kaikki osanneet, sen Aran oli huomannut.. ikävä kyllä.
"No, sinun lie sitten paras pysyä kenttä tehtävissä." Aran sanoi hypähtäen yhdellä keveällä loikalla kivisen aidan yli.
Hän johdatti Torthonin kylän läpi linnalle. Kylällä he käänsivät yllättävän paljon katseita, harvemmin sitä näki kuninkaan pukeutuneen kuin tavallinen kansa.. mutta vielä enemmän kaikkia ihmetytti mothman! Kukaan ei tiennyt mikä tai kuka tuo otus oli, osa jopa perääntyi suosiolla. Osa taas tuli siihen loppu tulokseen ettei tuo otus kovinkaan paha voinut olla, jos kerran kuninkaan seurassa liikkui.
"Kuten varmaan huomasit muiden ilmeistä, mothmanit eivät ole kovinkaan yleisiä täällä päin.." Aran huomautti heidän kävellessään linnan porteista sisään pihamaalle.
Pihamaallakin Torthon keräsi katseita.. Aran ei Torthonista tiennyt, mutta häntä ainakin olisi häirinnyt niin monet katseet.. no, normaalisti hän käänsi katseita mukanaan, mikä ei ollut yhtään mukavaa.
"Onko teitä sitten useampiakin Cryptissä?" Aran kysäisi samalla kun he saapuivat linnan oville.

// hah :'D me oltiin kanssa kerran yhdella vuokramökillä, missä oli vaan ulkohuussi.. siellä ei ollu kiva käydä yöllä o.o pelkäsin koko ajan et sielt reijästä tulee joku käärme tai vastaava :'D //

Viesti To Heinä 10, 2008 7:19

Torthon

Torthon kohotti kysyvästi kulmiaan Aranin todetessa että hänen olisi paras pysyä kenttätehtävissä. Otus ei kuitenkaan kysynyt mitään vaan siipiään edes räpäyttämättä onnistui ylittämään aidan ja seurasi kuningasta kiltisti, mutta edelleenkin hieman epäilevänä.
Hän kyllä huomasi kyläläisten katset ja mielensä teki kovasti säikäyttää nuo tuijottelijat, mutta hän antoi asian olla kättään toisella kivuliaasti puristaen ja pitäen katseensa tiiviisti maassa ja pitkissä kynsissään. Kun yksikin noista haltijoista pysytteli hänen mielestään liian lähellä päästi mothman kurkustaan pienen urahduksen avaamatta kuitenkaan suutaan lainkaan.

Torthon nyökkäsi Aranin huomautukselle ja oli jo huokaista helpotuksesta kun he pääsivät linnan porteista sisään, mutta huomasi pian saavansa tuijotuksia puoleensa sielläkin.
Hän jäi hetkeksi tuijottamaan linnaa ja sen ympäristöä, mutta harppoi sitten kuninkaan nopeasti kiinni. Torthon ei ollut tottunut useisiin katseisiin yhtä aikaa, ei edes niin useisiin haltijoihin. Mothman kun usein vietti aikansa vuorilla tai muuten vain jossain yksinään eikä edes huolinut muita seuraansa. Vain ruo'anhaku- reissuilla hän oli nähnyt muita eläviä itsensä lisäksi.
"En osaa sanoa. Sata?" Torthon ehdotti matalalla äänellään, "Vaikea sanoa kun on viimeksi nähnyt kaltaisensa yli tuhat vuotta sitten..." Hän sitten valitti ja huomasi pian saapuneensa jo oville saakka.
"Täälläkö sinä asut?"

//Käärmeitä persuksiin siis ^^ Loistavaa 8DD//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Heinä 11, 2008 7:18

Aran

Torthon ehdotteli että mothmaneja olisi Cryptissä sata.. melko vähän, melko paljon, riippui mihin vertasi.. siltikään Aran ei ollut törmännyt yhteenkään niistä aikaisemmin. Tosin Torthon lisäsi että siitä oli yli tuhat vuotta, kun hän oli viimeksi nähnyt lajitovereitaan.
Nyt Arania alkoi kiinnostamaan, olivatko kaikki mothmanit näin älykkäitä vai oliko osa vain öriseviä lihan mässyttäjiä. Tosin Aran joutui jälleen keskeyttämään mietintänsä, kun Torthon kysyi Aranilta, asuiko hän täällä.
"kyllä.. minun lisäkseni täällä asuu muitakin, kuten sotilaita ja muuta henkilökuntaa.. lisäksi täällä asuu myös osa korkea-arvoisista haltijoista, joille linna on tavallaan toinen koti" Aran selitti heidän kävellessä pitkää käytävää pitkin, kohti pienehköä ovea.
"Sinäkin voit muuttaa tänne asumaan, jos kotia kaipaat" Aran huomautti näin ohimennen avatessaan oven.
He saapuivat pienehköön huoneeseen, jossa oli yksi pyöreä pöytä, sekä muita huonekaluja ja koristeita. Huoneen seinät ja lattia olivat valkoiset, mutta se oltiin koristeltu vihreillä matoilla ja seinätaljoilla, sisäkasveja unohtamatta.
"kerroppa.. raakaa vai kypsää lihaa?" Aran kysäisi, samalla kun käveli pöydän ääreen.

// nii o.o' ois se ny aika karua :'D //

Viesti Pe Heinä 11, 2008 8:59

Torthon

Torthonin silmät suurenivat kun hän kuuli Aranin asuvan linnassa. Lista kaikista asukkaista tuntui järjettömän suurelta ja linna itsessään alkoi muuttua varsin pieneksi kun kiinnitti huomiota siihen kuinka monta olentoa siellä asui. Kuinka nuo kaikki tuonne mahtuisivat.
Kuninkaan huomauttaessa siitä, että mothmankin voisi linnassa asua tämä katsoi ympärilleen mietteliäänä, mutta pudisti sitten päätään.
"Tarvitsen enemmän tilaa", Torthon mutisi ja tunsi olonsa heti sisälle päästyään vaivautuneeksi. Mothmania pelotti että katto tippuisi hänen päälleen, hän kun oli tottunut nukkumaan taivasalla eikä ollut edes aiemmin käynyt talojen sisäpuolella.

"Luuletko että olisin yllättäen alkanut jollain kumman tapaa grillaamaan sitä hevosta? Raakaa...", Torthon urahti, mutta naurahti pienesti sanojensa perään katsellen edelleen ympärilleen, "En muista koskaan olleeni sisätiloissa." Mothman käänsi viimein katseensa Araniin ja kallisti päätään mietteliäänä muttei sanonut mitään.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti La Heinä 12, 2008 2:22

Aran

Aran naurahti pienesti Torthonin huomautukselle että lihan piti olla raakaa. Eihän Aran sitä tiennyt, josko mothman olisi voinut kärventää lihan jollain kumman konstilla.. kuten vaikka lohikäärmeet, syöksemällä tulta. Tosin Torthon ei ollut tähän asti antanut minkäänlaisia merkkejä siitä, että osaisi hallita jotain elementtiä.. mutta eihän Aran kaikkea tästä otuksesta tiennyt, vielä oli paljon selvitettävää.. ja sen mitä Aranista tiesi, tämä halusi tietää kaiken.
Sitten Torthon sanoi, ettei muistanut olleensa koskaan sisätiloissa. Torthon kallisti päätään hieman, saaden Araninkin vaisomaisesti hieman kallistamaan päätään, mutta sitten hän vain kohautti olkapäitään.
"Minä olen ollut sisätiloissa enemmän kuin tarpeeksi... Kun äitini oli vielä elossa, en käynyt melkein koskaan pihalla, koska piti opiskella.. ja pihalle pääsi vain vartijoiden kera.. eikä se ollut hauskaa" Aran selitti riisuessaan samalla viittaansa pois.
"onko.. sinulla perhettä?" Aran kysyi yllättäen saatuaan viittansa pois.

Viesti La Heinä 12, 2008 3:23

Torthon

Torthon ei hallinnut tulta, mutta ehkäpä jo pelkkä pelottava ulkonäkö oli omiaan aiheuttamaan suurta pelkoa vihollisessa mikä taas auttaisi huomattavasti taistelemista. Hän kuunteli oudoksuen Arania tämän kertoessa olleensa sisätiloissa liikaakin ja pääsessään nuorempana ulos vain vartijoiden kanssa.
"Outoa", mothman urahti, muttei pitänyt katsettaan kuninkaassa kauaa kun jo antoi sen jälleen kiertää tilassa johon he olivat saapuneet. Pelottava paikka se oli, seinät tuntuivat olevan liian lähellä vaikka ne olivatkin niin kaukana että hän pystyi vapaasti liikkumaan.
Aranin seuraavaksi esittämä kysymys sai Torthonin naurahtamaan ja nojaamaan käsillään pöytään niin, että punaiset hiuksensa valahtivat jälleen kasvoilleen peittämään ilmeen hänen kasvoillaan. Mothman oli vähällä ryhtyä nauramaan, mutta onnistui pitelemään itseään.
"Perhettä?" Tuo kysyi sitten virnistäen, äänessään ehkä hieman pilkkaava sävy, "Ei ole koskaan ollutkaan." Tai niinhän Torthon ainakin oletti kun ei syntymäänsä muistanut, mutta kuulemansa mukaan velho oli luonut hänet kuten muutkin mothmanit.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Heinä 13, 2008 3:02

Aran

Täytyi kyllä myöntää että Aran piti tätä otusta hieman outona... vähemmästäkin. Torthon kertoi ettei koskaan ollut kuullutkaan mitään perheestään, mikä sinänsä oli outoa. No, koska aihe näytti olevan näin... naurattava?.. Aran päätti jättää sen sikseen. Ei hän mothmanin ajatusmaailmasta tiennyt, mutta hän ainakin arvosti perhettä.. vaikka hänellä ei tällä hetkellä sellaista ollutkaan, ainakaan vakituisesti.
Kyllähän Aran olisi voinut tutkia Mothmanin ajatuksia tarkemmin - osasihan hän lukea ajatuksia yhä - mutta päätti jättää sen kohtelijaisuus syistä pois, ainakin tässä vaiheessa.
Lopulta huoneeseen tuli nuorehko haltija nainen, joka kantoi tarjotinta. Tarjotin asetettiin pöydälle ja sen jälkeen nainen poistui paikalta vähin äänin, tosin katsoen pitkään mothmania. Tarjottimella oli - kuten luvattua - raakaa lihaa, jonka Torthon sai pistellä poskeensa vaikka kokonaan.
"Siitä vaan, syö pois" Aran sanoi.. hänellä ei juuri nyt ollut nälkä, joten hän tyytyi juomaan vettä.

Viesti Su Heinä 13, 2008 3:35

Torthon

Kuningas tuntui menevän hiljaiseksi mikä ei Torthonia sinänsä haitannut, eipä tarvitsisi hänenkään puhua. Mothman kun oli usein hiljainen otus, lauseensa olivat useimmiten lyhyitä ja toki ne osasivat nauttia hiljaisuudestakin, vaikka kaaos olikin huomattavasti mieltä ylentävää, etenkin sen aiheuttaminen. Hän istuutui tuolille ja saattoi haistaa raa'an lihan jo ennen kuin sitä huoneeseen saakka ennätettiin kantaakaan. Torthon alkoi pian uskoa hyötyvänsä tästä heidän sopimuksestaan muutenkin. Tosin tähän linnaan hän tuskin tahtoisi asettua. Toisaalta jos vuorilla kävi sää ankeaksi niin tottakai hän voisi piipahtaa täällä. Sade jos jokin ei ollut mukava asia, siinähän kastui!

Torthonin kasvoille nousi virne, kun haltijanainen kantoi tarjottimen huoneeseen ja hän alkoi viimein muistaa nälkänsä. Sitä ei ollut ennättänyt miettimään sen tarkemmin kun oli keskittänyt ajatuksensa muuhun. Nyt joka tapauksessa nälkä iski ja kuullessaan Aranin sanat ei mothmania tarvinnut kahdesti käskeä kun se oli jo iskenyt terävät hampaansa lihaan sen suurempia käytöstapoja omaamatta. Mutta siitähän hän olikin jo varoittanut.
Torthon repäisi hampaillaan lihasta pienemmän, kädessä pideltävän palan ja repi siitä suupaloja pyyhkien vapaan kätensä hihalla likaantuneita kasvojaan pitäen katseensa tiukasti kuninkaassa.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Heinä 13, 2008 6:46

Aran

Aran ei ollut ollekaan yllättynyt siitä että Torthonin pöytätavat eivät olleet sieltä parhaimmasta päästä, mutta mitä väilä? Arania se ei haitannut eikä täällä nyt pahemmin ollut ketään katselemassa, onneksi.
Torthonin alkaessa repiä lihää, Aran sulki silmänsä hetkeksi ja heilautti päätään pienesti sivulle päin, vetäen syvään henkeä. Repeävän lihan ääni ei ollut kovinkaan kiva ääni.. mutta onneksi sitä näin kuninkaana ei tarvinnut kuunnella.
Aran suki hiuksensa pois kasvoiltaan ja risti kätensä pöydälle eteensä, jääden katsomaan Torhtonia, tutkaillen tätä kuin haukka. Hänen pupillinsa kapenivat kuin kissalla, sen verran hän keskittyi. Loppujen lopuksi, Torhton ei ollut niin omituinen otus.. taruolentoja löytyi vaikka mitä, kaikkea kokoa ja väriä.. Torthon sattui vain olemaan vähän omalaatuisempi, mutta loppujen lopuksi yhtä omituinen mitä muutkin, jokainen olento oli oma itsensä.. Haltijoitakin oli erillaisia, joten kai mothmanejakin oli erillaisia.. mutta piti myöntää että jos näin oli, Torthon ei kyllä ollut siitä mukavimmasta päästä.. ja jos olikin, silloin Aran ei halunnut tavata kaikkein pahimpia.

"Missä sinä sitten asut?" Aran kysäisi hetken hiljaisuuden jälkeen, kun oli selannut Torthonin ulkonäön läpikotaisin.
"Meinaan jos sinuun täytyy saada yhteyttä.. toki voin lähettää telepaattisia viestejä - jos vain pysyt Cryptin rajojen sisällä - mutta sekin on melko heikko tapa.." Aran selitti hörppäisten vettä lauseensa päätettyään.

Viesti Su Heinä 13, 2008 8:36

Torthon

Torthon ei lopettanut syömistään kesken ennen kuin liha hänen kädestään loppui ja hän kumartui repimään uuden palasen tarjottimelta. Aranin katse alkoi tuntua jo pelottavalta, mutta mothman ei antanut toisen nähdä hänen pelokkuuttaan. Mikä tässä maailmassa oli vialla? Miksi häntä piti tuijottaa? Ei hän nyt mikään uusi ilmestys voinut olla...vai oliko hän todellakin muuttumassa myytiksi? Sitä Torthon viimeisenä tahtoi, että olennot lakkaisivat pelkäämästä häntä ja hänen raivoaan. Se ei kävisi päinsä, siinä menisi kaikki elämän ilo. Ehkä hänen pitäisi siinä tapauksessa käydä ihmisten kylässä useamminkin.

Torthon siirsi vaivautuneen katseensa Araniin vasta kuullessaan tämän kysymyksen.
"Vuorilla", hän vastasi lyhyesti ja kaivoi pitkällä kynnellään lihaa hampaidensa välistä kuninkaan miettiessä kuinka saisi häneen yhteyden. Mothman huokaisi turhautuneena.
"Ehkä otat selvää mothmaneista sitten myöhemmin?" Torthon tuumaisi ja kaivoi viittansa taskua. Hän otti käteensä pienen, vaaleanruskean pillin tapaisen ja ojensi sen kuninkaalle.
"Siinä", hän murahti sitten, "Minä kuulen sen missä vain olenkin." Torthonin tietojen mukaan jokaisella mothmanilla oli pillinsä, jonka ne antaisivat kenelle itse halusivat. Jokaisessa pillissä oli erilainen ääni ja hän tunnistaisi oitis mikä oli hänen pillinsä ääni, jos hän sen vain kuulisi. Kätevä tapaa yhteyden pitämiseen kieltämättä. Kiitokset sille velholle joka sen oli tuhansia vuosia sitten kehittänyt.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Heinä 14, 2008 2:44

Aran

Aranin miettiessä, Torthon kaivoi taskustaan pienen, vaaleanruskean pillin. Aran vilkaisi sitä ottaessaan sen vastaan, mutta nosti katseensa sitten Torthoniin kun tämä kertoi, että kuulisi tuon pillin missä vain olikin. Aran tutkaili pilliä sormiensa välissä, pyöritellen sitä hetken aikaa, kunnes nappasi sen nyrkkiinsä ja laittoi omaan taskuunsa.
"Mielenkiintoista.. erittäin mielenkiintoista" Aran sanoi sitten ja nousi ylös.
"Entäpä sinun taistelu taitosi? Kuinka hyvin taistelet ja mitä aseita käytät taistellessasi? vai käytätkö ollenkaan?".
Ja siitä se lähti. Perinteinen kysely, joka suoritettiin kaikkille niille jotka liittyivät haltijoiden joukkoihin. Näitä kysymyksiä riitti, mutta aloitetaan nyt näistä tärkeimmistä: Taisteluun liittyvät seikat.
Aran ainakin oletti että Torthon ei käyttänyt aseita, sen verran terävät kynnet ja hampaat tällä näytti olevan...
"niin ja.." Aran jatkoi lähtien kävelemään pitkin huonetta " osaatko mitään taikoja tai hallitsetko jotain elementtiä?".

Viesti Ma Heinä 14, 2008 3:59

Torthon

Torthon kallisti päätään hitaasti kun Aran esitti seuraavan kysymystulvansa ja oli hetken hiljaa.
"Minulla on hyvä kuulo, joten pystyn taistelemaan vaikka sokeana, päättele siitä", hän sitten murahti ja siirsi katseensa syliinsä, "On minulla viikate, mutta kynnetkin riittävät." Mothman ei ollut tottunut vastailemaan kysymyksiin etenkään niin pitkästi kuin mitä oli kuninkaan esittämiin kysymyksiin vastannut. Yleensä hän vain vastasi joko "kyllä" tai "ei". Ei sen kummemmin miettinyt mitä pitäisi vastata tai kuinka tyhjentävä vastauksensa tulisi olla. Nyt hän joutui todella ajattelemaan sanomisiaan eikä hän ollut tottunut moiseen.

Seuraava kysymys sai Torthonin inahtamaan.
"E-en tiedä?" Hän sitten ehdotti vaikka tuskin voisi todellisuutta muuttaakaan. Hän ei todellakaan tiennyt. Ehkä hän hallitsisi tulta, ainakin niin voisi päätellä punaisista hiuksista tai silmistä, mutta hänen ei ollut koskaan tarvinnut opetella käyttämään taikojaan eikä hänellä ollut ollut ketään auttamassa, joten hän oli ihan ulkona näistä asioista. Velho joka hänet oli luonut oli todennäköisesti jo kuollut tai muuten vain kateissa, joten tältä Torthon ei ollut mitään kyennyt kysymään ja jos velho hänelle oli jotain opettanut oli mothman sen jo unohtanut, koska se ei sisältynyt hänen muistinsa pituuteen.
"Ehkä sinulla olisi kirja jossa kerrottaisiin?" Torthon ehdotti toiveikkaasti, mutta piti katseen sylissään jatkaen syömistään.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13539

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Heinä 14, 2008 6:38

Aran

Torthon kertoi omistavansa erittäin hyvän kuulon, joten pytyi taiselemaan vaikka sokeana. Lisäksi Torhon kertoi että omisti kyllä viikatteen, mutta kynnet riittivät. Siinä oli tarpeeksi tietoa Aranille, siitä hän pystyi jo päättelemään minkälainen taistelija Torthon olisi, tosin Aran ei vielä tiennyt Torhtonin kokemuksesta mitään, mutta oletti että mothman pärjäisi helposti pariakin ihmistä vastaan. Tosin Arania hieman hämäsi että Torthon piti katseensa sylissään, aivan kuin vältellen katsekontaktia. Sitten tuli kaikkein oudoin vastaus.. Torthon ei tiennyt hallitsiko hän jotain elementtiä? Aran vilkaisi Torthoniin erittäin yllättyneenä.. luulisi sitä tietävänsä jos jotain pystyi hallitsemaan. Aran ei pystynt mitään elementtiä hallitsemaan, mutta sen sijaan hän osasi paljon muuta.
Aran käveli Torthonin lähelle ja nojautui pöytää vasten, katsellen mietteliäänä ulos ikkunasta. Hetkeen hän ei vastannut mitään Torthonille, kunnes hymähti pienesti ja vilkaisi Mothmaniin.
"Kyllä minulla varmaankin kirjoja joissa kerrottaisiin jotain.. heti kun olet syönyt niin käydään katsomassa" Aran sanoi lopulta hieroskellen niskaansa.

Viesti Ti Heinä 15, 2008 12:32

Torthon

Torthon tyytyi syömään ruokaansa hiljaisuudessa, kulmat kurtussa. Jos hän jonkun elemetin hallitsisi niin olettaisi että hänen täytyisi harjoitella sen käyttämistä. Ehkä mothmanin vain täytyi ensin harjoitella 'kutsumaan' elementtinsä ennen kuin sitä pystyi käyttämään? Oli asia miten oli, jos Torthon elementtiä hallitsi hän tarvitsi harjoitusta, koska tuo elementti tuntui olevan niin itsepäinen ettei suostunut itsestään esiin tulemaan. Ehkä yhtä itsepäinen kuin mothman itsekin sille päälle sattuessaan.
Torthon repäisi lihasta tällä kertaa suuremman palan kun nälkä ei tuntunut lieventyvän millään. Olisi nyt uskonut että hänellä olisi pieni vatsa, kun oli sen verran laihakin, mutta todellisuudessa hän söi käsittämättömiä määriä eikä siltikään lihonnut senttiäkään. Siitä seikasta Torthon piti koska oli usein hyvin nälkäinen.
Torthon nyökkäsi Aranin sanoihin, vaikka hänestä itsestäänkin tuntui todella typerältä se ettei hän tiennyt hallitsiko jotain elementtiä vai ei. Tajuttoman typerältä...Mothman piti nolostuneena katseensa sylissään eikä kohottanut sitä kuninkaaseen.
EdellinenSeuraava

Paluu Tallit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö