Olen täällä salaa [sov.]

Haltioilla on erikseen omenatarha, tosin ei täällä pelkkiä omenoita kasvateta, myös sitruunoita, päärynöitä, appelsiineja ja muita puussa kasvavia hedelmiä. suuri alue on aidattu kolme metriä korkealla puska-aidalla joka on siistitty. Ruoho on pitkää ja vihreää, puiden lomitse kulkee pieniä hiekka polkuja ja polun varsilla on penkkejä, joille voit jäädä ihailemaan tarhan kauniita maisemia.

Valvoja: Crimson

Olen täällä salaa [sov.]

ViestiKirjoittaja Dogster » 28 Helmi 2011, 22:10

Emare Rilien ja Warren

Oli tullut pimeää, ja vihreäsilmäinen haltia oli karannut taas kotoaltansa salakäytäviä pitkin jättimäisen koiran kanssa. Minne hän tosin menisi? Kaupungin tunnelma oli liian surullinen, ja Emi tahtoi nähdä luonnon kauneutta juuri nyt. Joten tummaan viittaansa kietoutunut, kevyesti köhivä haltia suuntasi omenatarhaan, vaikka paikat olivatkin aivan lumessa. Mutta luminen maisema loi kauniin kontrassin yön pimeyttä ja tummia puunrunkoja vasten. Nuori laski huppunsa, ja katseli kuinka henkensä höyrysi ilmaan. Tämä oli niitä pieniä hetkiä, joita muut kokivat joka päivä, sen enempää sitä ajattelematta, ja joita Emi arvosti välillä enemmän kuin omaa elämäänsä. Sillä tämä oli oikeaa elämistä, eikä se sisällä nyhvöttäminen.
"Vai mitä mieltä olet Warren?", poika ajatteli, katsellen valkoista koiraansa kuin se olisi muka voinut vastata. Koira ei saanut viestiä, tajusi vain että Emi katsoi sitä ja haukahti iloisesti. Emi ei voinut kuin naurahtaa, joskus tuntui että Warren oli enemmän kuin koira. Poika kyykistyi maahan ja kouraisi lunta käsiinsä. Niin kylmää... Haltia muisti katselleensa ikkunasta kuinka nuoriso kävi aina lumisotaa tekemällä palloja, joten poika kokeili samaa, muotoillen pallon käsiensä väliin. Voi kun hän olisi ymmärtänyt ottaa lapaset mukaan!

Lumipallo lensi ilman halki, ja suurehko koira lähti kuin salama sen perään, potkien ilmaan lumikokkareita juostessaan. Emin suusta karkasi naurahdus, vaikkei saisikaan niin tehdä. Tosin eihän hän saisi tehdä paljoa mitään, joten pieni rike varmaan haitannut paljoakaan. Säännöthän oli tehty rikottavaksi ja sitä rataa. Warren iski naamansa lumeen, etsien hädissään sitä lumipalloa jonka Emi oli heittänyt, ja kun ei löytänyt, se alkoi ulisemaan melko surkeana.

[[Dakum ja Elwyn (sekä Akashi) tänne näin \o]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Niehku » 04 Maalis 2011, 20:28

"Ompa täällä kaunista ja hiljaista... Vähän vaihtelua näihin öisiin lenkkeihin, jaksa aina kylässä pyöriä tekemässä sitä ympyrää." Elwyn sanoi kaksikon astuttua tarhaan. Akashi hymähti.
"Hassua... Tuntuu kuin täällä ei olisi ikinä mikään kasvanutkaan." tiikeri totesi katsellessaan hieman ankeaa maisemaa, sillä pensasta ei erottanut kunnolla kaiken lumimassojen alta. Muutamia polkuja oli tehty tarhaan, varmaankin leikkivien lasten tekosia tai juuri niiden, jotka vain tahtoivat käyskennellä illalla rauhallisessa paikassa. Kaksikko ei ollut usein aikaisemmin käynyt omenatarhassa, sillä tosiaankin yleensä nuo saattoivat yöllä nuokkua kylillä.

Haltia nyökkäsi lemmikilleen penkkiä, joka oli suoraan heidän edessä, vähän matkan päässä merkiksi, että menisivät sinne asettumaan hetkeksi.
"Kuulitko?" Akashi kysyi yhtäkkiä nopeasti katsoen emäntäänsä.
"En..." Elwyn vastasi ja pähyili ympärilleen. Samoin tein Akashi suuntasi ääntä kohti kunnes kulman takaa tuo yllätti suurehkon, valkean koiran. Tiikeri oli kuullut koiran ulinan. Nyt haltia näki myös saman ja sitten hieman kauempana, nuoren haltian. Elwyn kallisti hieman päätään katsoessaan nuorukaista, tuo ei olisi uskonut hänen ikäisensä viettävän yömyöhää jossain omenatarhassa.
"Iltaa." haltia sanoi kohteliaasti.
"Tulitko sinäkin ihastelemaan kaunista tarhaa kuutamolla?" Elwyn kysyi vähän vaimealla äänellä.

//Doddih! Ja nii, nyt ku alko hiihtoloma nii meikä suuntaa lauantaina Lappiin koko viikoks, eikä siellä oo konetta et en voi vastata :< mut onneks kerkesin nyt tähän jotain kekasta :)//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 04 Maalis 2011, 20:57

Emare Rilien ja Warren.

Emare ei voinut pienelle hymylle mitään kuullessaan koiran ulisevan, mutta jos tuo ei hiljenisi, he jäisivät kiinni! Haltia harppoi lumen halki, aikeinaan laittaa kätensä koiran kuonolle niin että tuo tajuaisi että maailma ei kaadu lumipallosta, mutta ei ehtinyt ottamaan kuin pari askelta... ja jostain ilmestyi jättiläismäinen kissa! Emaren mielessä kulki ainakin tuhat ja kolme asiaa kerralla, mikä tuo oli, kunnes muisti olennon nimen, sehän oli tiikeri! Elämänsä sisällä viettänyt ja kirjoja lukenut Emi yritti muistella mitä tässä tilanteessa piti tehdä, eihän tiikereitä täällä elänyt... mutta toisaalta tuo oli melko kaunis olento, ja elävä tiikeri oli paljon upeampi kuin kirjojen kuvissa olevat...

Tiikerin takaalta tuli haltia, vähän Emiä vanhempi, naispuolinen, ja jonka kasvot suorastaan huutivat kokenutta soturia. Warren nousi neljälle jalalle ja haukahti, melkein kuin kysyen olisiko toisita vaaraa. Mutta naisen sanat pyyhkivät noiden kahden, edes vähän uhkaavan olemuksen miltein olemattomaksi. Naiivina haltiana, Emare hymyili toiselle kauniisti kuultuaan kysymyksen.
"Iltaa myös teille. Tulin pienelle retkelle vain, raitis ilma ja luminen maisema saa elämän astetta kauniimmaksi. Ja anteeksi että käytän telepatiaa, en saa rasittaa kurkkuani enempää kuin tarpeellista.", poika teki lyhyen kumarruksen, ja pahoitteli heti perään telepatian käyttöä. Warren haukahti taas, tällä kertaa leikkisämmin, se aisti myös Emin asennoitumisesta että ei ollut vaaraa. Sen sijaan tuo tassutteli lähemmäs tiikeriotusta, yrittäen nuuhkia pienen välimatkan päästä. Emin huulille nousi hymy.
"Koiran nimi on Warren... itse olen Rilien suvun Emare. Pelkkä Emi riittää kyllä hyvin.", hän vielä esitteli itsensä kokonaisuudessaan.... tämäkin oli opetettu, aina kannatti esitellä itsensä sukunimeä myöten. Vaikka tilanne olikin hiukan hämärä, ja Emare olisi helppo napata nyt ja vaatia lunnaita... Mutta kuka haltiakylässä tekisi niin, siitä sai helposti vihat niskoillensa, ja sitten ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin vaihtaa puolta tai lähteä maasta.

[[Ah, hiukan sekavaa tämä meikän teksti :< Noh, nähdään sitten viikon päästä ^w^ Pie hauskaa Lapissa :3 ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Niehku » 12 Maalis 2011, 15:14

Koiran haukahtaessa Akashi käänsi siihen katseensa. Tiikeri oli hiljaa, sen mielestä koirien kanssa oli jotenkin vaikeampi kommunikoida kuin kissaeläinten. Elwynin silmät laajenivat ihmetyksestä hänen kuullessaan päässään telepatian, hän ei ollut kuullut pitkiin aikoihin sitä muilta, paitsi Akashilta heidän ollessaan vakoilupuuhissa. Se tietenkin ilahdutti haltian, hän arvosti telepatian käyttöä, vaikkakin poika käytti sitä pakosta kurkkunsa takia. Toisen käytös oli muutenkin kohteliasta, etenkin noin nuoren. Poika tuntui jotenkin erilaiselta, joka oli toisaalta hyvä asia.

Akashi kuuli myös pojan telepatian, muttei tehnyt elettäkään paljastaakseen, että kuulisi. Ne harvat, jotka kuulivat tiikerin puhuvan, oli jo niille joillekin suuri ihmetys, joten Akashi koki parhaakseen, ettei itse käyttänyt telepatiaan muihin kuin Elwyniin, hän ei halunnut kertoa muille, että oli joskus itsekin ollut kaksijalkainen haltia. Koira kiinnostui tuosta, joten tiikerikin loi ystävällisen olotilan ja antoi koiralle mahdollisuuden tuohon tutustua.
Poika esitteli itsensä Emare Rilieniksi ja mainitsi vielä lyhyemmänkin nimen. Elwynin tapoihin kuului puhutella toisia aina tuon esittelemällä oikealla nimellä, lempinimet eivät tuota toki haitanneet, mutta jotenkin se tapa oli jäänyt haltialle.

"Telepatiasi ei haittaa ollenkaan, se on vain hienoa." Elwyn sanoi pudistellen hiukan päätään, sekä loi hymyn kasvoilleen.
"Nimeni on Elwyn ja tiikerini on Akashi. Sitä ei tarvitse pelätä, se tottelee vain minun käskyjäni." haltia esitteli vuorostaan itsensä ja lemmikkinsä, vilkaisten tuohon ja sitten poikaan. Hänestä tuntui hiukan hassulta, Emare käytti telepatiaa, mutta hän itse puhui, kuin yksinään. Eipä sillä ollut väliä, olisi ehkä oudompaa jos hänkin käyttäisi telepatiaa, kuin heillä olisi hyvinkin salainen keskustelu.
Akashi heilutteli pitkää häntäänsä puolelta toiselle leikkisästi.
Elwyn kallisti jälleen hiukan päätään.
"Mikä sitten kurkkuasi vaivaa, kun et pysty puhumaan?" tuo kysyi. Hän ei ollut ennen tavannut toista, joka käytti telepatiaan vain, koska ei vain yksinkertaisesti pystynyt puhumaan. Paitsi, mykät olivatkin eri asia.

//Tultiin eilen sieltä pohjosesta :3 ja kivasti kirjotit :D en muuten tiijjä tuosta telepatiasta, että pystyykö myös toiset lähellä olevat kuulemaan, kuten nyt tässä Akashi? Mut laitoin sen nyt noin, miusta se ainakin olisi järkevää ihan muutenkin, jos useampikin kuulee..?//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 12 Maalis 2011, 15:32

Emare Rilien

Emin kasvoille nousi leveä, lämmin hymy hänen kuullessaan ettei telepatia ollut pahasta. Huh helpotus, joskus hän sai kuulla siitä ja paljonkin, joten Emi oli ottanut tarpeelliseksi tavaksi myös mainita ettei saanut tai voinut puhua. Tiikerin omistaja esitteli itsensä, ja Emi nyökkäsi kohteliaasti kummallekkin. Warren oli ainakin innoissaan, tiikeri ei ollutkaan niin vaarallinen mitä siitä olisi voinut olettaa. Häntä heilui kun koira meni lähemmäs nuuskimaan suuren kissapedon kuonoa.

Kun Akashin häntä alkoi myöskin heilua, otti Warren sen heti leikkiköskynä. Koira pompahti taaemmas, nostaen takamuksensa korkealle ja yrittäen houkutella isompaansa leikkiin mukaan. Koiran kuonon takaalta kuului leikkisä haukahdus, ja Emi meinasi taas naurahtaa ääneen, peittäen kuitenkin suunsa ja pidätellen nauruansa. Elwyn meni kysymään miksei Emi saisi puhua... poika hymähti surkeana, kävellen hiukan lähemmäs ihan vain sen takia, ettei Elwynin tarvitsisi kuluttaa kurkkuansa liiaksi.
"Minulla on harvinainen sairaus... se tuhoaa keuhkoni pikkuhiljaa, ja se on levinnyt jo kurkkuuni. Yritän olla rasittamasta kurkkuani enempää, ehkä parannus tähän tautiin löytyy.", poika selitti, samalla kun katseli valkoisen koiransa pomppimista.

[[Kyllähän tuo käy ihan järkeen, voihan sen yhteyden ottaa useampaankin olentoon samaan aikaan, ja voihan Akashilla olla sellainen kyky jolla kuulla toisten keskustelut :3 Ja olikos kivaa pohjoises? ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Niehku » 12 Maalis 2011, 16:08

Akashi maukaisi pehmeästi ja yhtyi leikkiin Warrenin kanssa. Tuosta oli hiukan outoa, mutta samalla tietysti mukavaa, että koira halusi tuohon tutustua, yleensä ne kun välttivät suurempaa kissaa. Akashi kuuli pojan sairaudesta, tuo olisi halunnut uteliaisuudesta yhtyä haltioiden keskusteluun, mutta piti leikkiä yllä ja kiepsahti lumessa ympäri ja ravisteli sitten lunta päästänsä ja jälleen kerran maukaisi.
Emare kertoi sairaudestaan katsoen koiraansa, mutta sen sijaan Elwyn katsoi tuota vähän lasittuneella katseella. Olihan tuo surullista, noin nuori sairasti tautia, johon ei ollut edes vielä käypää lääkettä ja Emarella kun olisi kaikki vasta edessä. Vaikkei haltia edes tuntenut poikaa paljon, tuo tunsi jonkinlaista myötätuntoa ja avuntarjoamista Emarea kohtaan. Joka ei todellakaan ollut Elwynin tapaista näin tutustumisvaiheessa.

Tieto veti haltian hiljaiseksi. Hänkin liitti katseensa leikkiviin lemmikeihin. Elwynin olisi tehnyt mieli kysellä tuosta sairaudesta lisääkin, muttei viitsinyt enää poikaa sillä rasittaa.
"Onko sinulla perhettä?" haltia pamautti toivoen, että Emarella sellainen onni olisi, ei tarvitsisi yksin elää ilman lähimmäisten tukea.

//Joo, oli :) hiihtäessä ne päivät meni upeissa maisemissa, oltiin Pyhätunturilla :3//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 12 Maalis 2011, 19:02

Emare Rilien, Warren

Warren oli leikkisä tapaus, sen leikki-intoa ei latistaisi niin sitten mikään. Ei isot kissapedot pelottavuudellaan, tai kylmät katseet ja tuhahdukset. Emin hoidon alla Warren oli jo oppinut sen, ettei kannattanut juuri lainkaan aristella, vaikka koira olikin. Ei se silti tyhmä ollut. Akashi kiepsahti lumessa, ja Warren pomppi tasajalkaa iskien lunta ilmaan. Kohta tuo yritti loikata Akashin päälle, saaden vain etutassut tuon selän yli. Häntä kyllä vispasi kuin hullulla...

Elwyn kysyi perheestä... Emi hymyili ja nyökkäsi.
"On, ja iso onkin. Joskus mietin miten kukaan erottaa meitä veljeksiä toisistamme, vaikka erinäköisiä olemmekin.", pojan suulla kävi huvittunut hymy, joskus hänelläkin oli vaikeuksia muistaa veljensä. Suurimman ongelman aiheutti kuitenkin kaksoset, ei niistä kahdesta ikinä tiennyt että kumpi oli kumpi, ennenkuin avasivat suunsa. Emi ei viitsinyt tosin sanoa, että näki Elwynin tunnetilan... parempi että Emi vain kertoisi elämänsä hyvistä puolista, sairaus oli ehkä olemassa mutta jos Emarekaan ei siitä välittänyt, ei tarvinnut muidenkaan siitä murehtia.
"Kaksi kertaa meidän nimetkin ovat unohtuneet kokonaan, sanomattakin selvää että tilanteelle naurettiin ainakin viikkokausia."

[[Oi, kuullostaa ihanalta <3 Vaikka en talviurheiluista perustakkaan x'D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Niehku » 12 Maalis 2011, 21:41

Akashia huvitti Warrenin yritys hypätä tuon selkään, toinen sai vain tassunsa juuri tiikerin selän yli. Tiikeri kävi äkkiä makuulle, työnsi päänsä lumeen kunnolla ja hetken kuluttua kohotti sen niin, että lunta lensi pitkälle kaikkialle.

Elwyn huomasi helpottuneensa kuullessaan, että pojalla oli perhe ja paljon veljiä. Hän hymyili, kuin olisi kuvitellut tuon huvittavan tilanteen. Emarenkin elämässä oli sentään jonkinlaista valoa.
Akashi maukaisi ja lähti vinhaa vauhtia juoksemaan ympäri tarhaa, leikkien hippaa. Välillä se juoksi pensaan taakse piiloon, säikytteli Warrenia ja juoksi taas jonnekin.
Haltia vilkaisi kuuta, ja katsoi sitten penkkiä, joka oli kaksikosta vähän matkan päässä. Elwyn katsoi Emarea, ja nyökkäsi sitten penkin suuntaan ja lähti kävelemään sinne päin. Eihän sitä koko iltaa jaksanut seistä. Haltia pyyhkäisi penkiltä lumikerroksen ja istahti nostaen toisen jalkansa toisen yli. Elwyniä oli jo pitemmän aikaa haitannut hänen sosiaalittomuutensa. Hän olisi halunnut jutella pitkään ja mukavasti niin kuin muutkin haltianaiset ja saada ystäviä niin kuin muutkin. Mikä siinä sitten mätti? Sitä Elwyn ei tiennyt itsekään. Ehkei sellainen koskaan kuuluisi hänelle ja olihan tuo tottunutkin, ettei hänen kanssaan oikein tullut kukaan juttuun. Tai sitten tuo ei vain osannut luottaa kehenkään, tai Elwyn ei vain päästänyt ketään sinne asti.

"Pidätkö sinä talvesta?" Elwyn kysyi hiljaa, katsellen lumen peittämää tarhaa. Yleensä kaikki pitivät kesästä. Silloin on lämmintä, voi uida ja linnut laulavat. Vihreällä nurmella maatessa, ruoho tuntuu iholla pehmeältä, lempeä tuuli hyväilee kasvoja ja aurinko valaisee. Mikä paratiisi! Mutta tuona vuodenaikana, Elwyn pysyy pimeissä metsissä.


//Itekkin urheilen enemmä kesällä ku talvella mut ei siellä mökissä voinu viikkoa mädäntyä :D voi herrajestas! Unohin et Emillä on kyky nähdä toisten tunteet :'D noh, ei se Elwyn ainakaa mitää tappoja suunnitellu xD//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 13 Maalis 2011, 11:50

Emare Rilien ja Warren

Valkoinen koira sai lumipesun, mutta eipä se tuon menoa haitannut! Koira ravisti itsensä puhtaaksi lumesta, nostaen sitten päänsä hetkeksi läähättäen, ja kumartuen sitten taas häntä vispaten ilmassa. Akashi lähti juoksemaan, ja Warren lähti tottakai perään, häntä korkealla ilmassa. Ellei tuo olisi ollut valkoinen, vähän turhan iso ja tuon korvat niin pitkät, tuota olisi voinut luulla sudeksi. Koiran ja tiikerin leikki oli kuitenkin suhteellisen hauskaa katseltavaa, Warrenin käyttäessä hajuaistiaan jäljittäen Akashia, ja Akashin piilotellessa... välistä pelästyttäen Warrenin. Koira haukahti onnessaan, alkaen taas jahtaamaan itseänsä isompaa...

Elwyn löysi penkin, ja Emare kiltisti seurasi toista, istahtaen tuon vierelle. Poika nautiskeli kirpeästä ilmasta, vetäen syvään henkeä ja katseli tähtitaivasta. Vain valkoista ja mustaa... Ainoat väripilkut olivat Akashin ja Warrenin silmät, sekä tietysti Emaren ja Elwynin vaatetus... Emi siirsi katseensa Elwyniin tuon kysyessä talvesta. Emi hymähti kevyesti.
"Pidän... tosin pidän kaikista vuodenajoista, talvella pääsen helpommin ulos, mutta kesällä taas on lämpimämpi liikkua. Syksy on kaunis, ja kevät muistuttaa että elämä jatkaa, vaikka siltä ei näytä... Joten vaikea sanoa mistä pidän eniten.", poika virnisti nolostuneena, hieraisten niskaansa samalla.
"Entä sinä?", poika kysyi vuorostaan, seura ei tehnyt ikinä pahaa Emarelle. Varsinkaan kun tuo oli niin utelias.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Niehku » 13 Maalis 2011, 20:49

Elwyn hymyili pojan vastaukselle, pian tuo kysyikin samaa häneltä.
"Talvi on lempivuoden aikani. Olen syntynyt kylmimmillä seudulla, ja joskus tuntuu kuin olisin itsekin osa lunta ja jäätä..." haltia vastasi. Hän kohotti kätensä lähelle kasvojaan, ja puhalsi hiljaa, jolloin pienen pienet hiutaleet syöksyivät tuon suulta ja laskeutuivat sitten maahan.
"Erikoiskykyni huomattiin lapsena. Yhtenä kesänä onnistuin tekemään lumiukon nurmelle, vanhempani säikähtivät ja lähettivät minut maan tietäjille tutkittavaksi. He sanoivat, että olen synnynnäisesti perinyt jonkinlaisen jään ja lumen elementin suvumme entisaikojen esi-isiltä. En tiedä onko se totta, eikä se ole minulle niin tärkeää. Tärkeää on, että saan sen pitää, eikä sitä taitoa kukaan minulta vie." Elwyn kertoi ja vilkaisi poikaa.
Haltia ei tiennyt, miksi moisen kertoi lähes tuntemattomalle, ehkä hän todellakin kaipasi seuraa.

Akashi juosta jolkotti suoraan kohti emäntäänsä, kuin olisi halunnut törmätä tuohon suurella voimalla ja teki sitten äkkijarrutuksen tuon eteen. Se katsoi haltiaa kovin onnellisin silmin. Elwyn hymyili ja kallisti päätään kysyvästi.
"Aiommeko olla vielä pitkään?" tiikeri kysyi ja samoin tein jo katu puhumistaan. Se vilkaisi sitten Emarea.
"Älä pelkää, unohdin vain... Että..." Akashi änkytti ja lopulta painoi päänsä.
"Ei se mitään. Kuten näet, Akashilla on erikoiskyky puhua. Onhan se suurempikin normaalista lumitiikeristä, eli ei mikään ihme." Elwyn selitti raapien päätään, vähän valehdellekin, muttei halunnut kertoa enempää ja katsoi poikaa hymyillen.
Akashi vilkaisi Warrenia ja istahti. Tuota ei väsyttänyt juokseminen, mutta hän ajatteli koiraa ja antoi toisellekin tilaa levähtää.

"Ei kai meillä ole kiire?" Elwyn kysyi.
"Ei..." Akashi vastasi.
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 15 Maalis 2011, 22:49

Emare Rilien, Warren

Elwyn kuvaili tuntemuksiaan, ja Emi nosti katseensa taivaalle hetkeksi. Onnekseen tuo laski sen kohta taas alas, nähdäkseen Elwynin loitsivan. Tai oikeastaan puhaltavan kylmää ilmaa... Emare kohotti kulmiansa, hän muuttui heti kiinnostuneeksi tuosta taidosta. Hän kun ei ollut paljoa nähnyt erikoisvoimia... ellei laskettu hänen omiansa, joita hän ei ollut vielä edes erikoisvoimiksi tunnistanut.
"Yhtä ympäristön kanssa... voin vain kuvitella miltä se tuntuu.", poika sanoi hiukan ennenkuin Elwyn kertoi paremmin mistä oli. Poika imi jokaisen sanan, nyt hänellä oli elävä todistaja pohjoisen elämästä, se korvasi minkä tahansa kirjan! Tuo kertoi tietäjistä, esi-isien hengistä, voimistaan.... Emaresta tuntui kuin hänet olisi imetty mukaan seikkailuista kertovaan kirjaan!
"Elämäsi kuullostaa jännittävältä! Voisimpa nähdä joskus paikan jossa synnyit.... mutta en pääse edes kylän porttien taakse. Pitää keksiä miten pääsen joskus omalle seikkailulle.", poika virnisti lopussa. Seikkailunjanoinen hän ainakin oli.

Akashi juoksi päiten, Emi meinasi jo loikata pois tieltä. Mutta rauhallisuus... ja pienen asteen luottamus, käskivät nuorta haltiaa pysymään aloillansa. Hän teki niinkuin vaistonsa käskivät, ja tiikeri jarruttikin kauniisti heidän eteensä. Warren juoksi perästä, jarruttaen siihen vierelle. Emin hymy muuttui hämmästykseksi, kun Akashi alkoi puhumaan! Apua, mitä tapahtui!? Emin katse kertoi samantein, että tämä ilmeisesti oli ollut salaisuus... Poika virnisti nopeasti.
"Noh, en ole ennen nähnyt tiikeriä kuin kirjoista, jotan puhuva tiikeri tuskin on sen kummoisempi ilmestys. Ja tavallaan helpotus, mietinkin että miksi sinulla oli niin älykäs katse....", poika hieraisi niskaansa, ja suuntasi viestinsä niin Akashille kuin Elwynille. Warren tepsutteli pojan vierelle, asettaen päänsä tuon syliin. Hajamielisesti, Emi rupesi sukimaan sen päälakea samalla kun keskittyi Akashin ja Elwynin keskusteluun.
"Minne teillä edes olisi kiire? Anteeksi kun kyselen, olen melko utelias kun törmään uusiin asioihin tai henkilöihin."

[[Läksy opittu, älä kirjoita mitään kun olet sängyllä vatsallasi, typojen korjaamisessa menee ikuisuus >_< ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Niehku » 17 Maalis 2011, 14:22

Elwynin huulet kaartuivat hymyyn Emaren kertoessa, että halusi nähdä tuon paikan, jossa haltia oli syntynyt. Pojan mielestä hänen elämänsä kuulosti jännittävältä, siinä vaiheessa haltia vain katsoi ihmeissään Emarea. Sitten Elwyn käänsi mietteliäänä katseensa maahan, ehkä olisi sittenkin parempi olla kertomatta hänen ammatistaan. Jotenkin haltiasta nimittäin tuntui, että muuten tuo pilaisi pojan ilon. Emare sai kuvitella, että Elwyn olisi vain harmiton soturi, joka matkaili.

Akashi nosti iloisen katseensa Emareen tuon sanoessa tiikeriä älykkääksi. Se ei voinut olla sitä kuulematta, eikä mitenkään olla reagoimatta siihen. Jotenkin tuosta tuntui, että olisi jo aivan sama, että poika saisi tietää, että tiikeri osasi myös puhua ja kuulla telepaattiesti sekä ymmärsi haltioiden kieltä. Lumitiikeri asettui makuulle painaen päänsä tassujensa väliin.

Elwynin iholle kihosivat kylmät väreet pojan kysyessä, minne heillä olisi kiire. Haltia mietti, että etteivät tänä yönä sittenkään menisi vakoilupuuhiin. Nyt, kun he olivat törmänneet sattumalta Emareen ja Warreniin, ei työ edes tullut mieleenkään.
"Öhm... En yleensä tykkää päivisin liikuskella kylällä hirveän massan keskellä, joten yleensä tomitamme asiamme öisin..." haltia vastasi. Hänen mieleensä muistui Emaren puheet kirjoista ja ettei päässyt minnekään porteista läpi seikkailulle. Eikö poika ollut sitten ikinä missään käynyt? Ollut koko elämänsä tässä samassa paikassa? No, ehkä tuohon asiaan liittyi pojan sairaus...
"Liikutko salaa öisin kotisi ulkopuolella? Mikset pääse kylän ulkopuolelle?" haltia sai kysyttyä ääneen.

//Heh :) miulla on pöytäkone nii on pakko kirjottaa aina istualtaan :'D//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 17 Maalis 2011, 14:35

Emare Rilien, Warren.

"A, aivan ymmärrettävää, liikun minäkin öisin kaupungilla... tosin eri syistä, päivisin on suurempi riski jäädä kiinni.", poika virnisti taas lopussa, rapsuttaen valkoisen koiran päälakea. Warren vain heilutteli häntäänsä iloisena, sulkien silmänsä nautinnollisena. Emin suu kääntyi pienempää hymyyn, hiukan nolostuneeseen.
"Ei, en ole koskaan päässyt porttejen toiselle puolelle. En saisi oikeastaan olla pihalla sairauteni takia... mutta hiivin yleensä ulos, jos joudun viettämään koko elämäni sisätiloissa ja vain perheeni kesken, ei se ole oikeaa elämää. Isoveljeni tosin tietää karkailuistani, mutta katsoo ne läpi sormiensa, hän on samaa mieltä kanssani. Vanhempani tosin... jos he saisivat tietää, he lukitsisvat minut huoneeseeni ja asettaisivat vartijat kellon ympäri katsomaan perääni.", poika kertoi tilanteesta tarkemmin, huokaisi ja katsoi sitten taivaalle.

"Haluan kuitenkin nähdä taivaan ulkona, en sisällä ikkunoiden takaalta. Haluan haistaa tuoreen ilman, ruohon, metsän, enkä vain kuulla kuvailuja veljiltäni. Tuntea sateen ja viiman ihollani, joka joutuu aina olemaan sisällä.... Pystytkö ymmärtämään, minkälaista on viettää loppuelämänsä aina samassa huoneessa?", poika kertoi asian joka oli kalvannut häntä jo jonkin aikaa... ventovieraalle oli helpompi avautua, kuin omille vanhemmille, jotka olivat nähneet niin paljon jo poikansa eteen. "En halua viettää viimeistä mahdollista päivääni vain sisällä nyhvöttämässä, sen takia karkailen öisin... mutta porttejen taakse en lähde, ellen saa itselleni seuraa joka pystyy auttamaan minua, jos saan kohtauksen."

[[Läppäri on kiva kaveri \o/ ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja Niehku » 17 Maalis 2011, 16:13

Elwyn nyökkäsi Emaren ensimmäiseen lauseeseen ymmärtäväisenä ja jäi kuuntelemaan toista tarkkaavaisena. Pojan elämä todellakin kuulosti tylsältä ja surulliselta. Ei Elwyn pystyisi olemaan montaa päivää sisällä lukittuna, tuo kun oikeasti piti raikkaasta luonnosta. Oli kyllä hyvä, että edes joku perheestä tiesi Emaren öisistä retkistä ja ymmärsi tuota.

Elwyn nyökkäsi jälleen pojan kysymykseen katsoen tuota. Sen pystyi kuka tahansa tajuamaan. Olisi kamalampaa viettää päiviään lukittuna sairaalassa, joten koti oli siihen paras paikka.
"Kohtaus...?" Elwyn kysyi huolestuneena pojalta. Vielä sekin! Saiko poika vielä jotain vakavia kohtauksia sairauksen lisäksi?

//Oisihan se joo kivempi ku tälläne iso möhkäle.. xD kamalan lyhyt tuli.. :<//
Niehku
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 17 Maalis 2011, 16:32

Emare Rilien, Warren

Elwyn näytti ymmärtävän pojan sanat... mistä Emare oli kiitollinen , useimmat olisivat vain työntäneet hänet takaisin sisälle ja käskeneet pysyä siellä. Olet liian kiltti! Olet liian lempeä! Olet liian nuori!, noilla sanoilla hänet aina nakitettiin pysymään huoneessansa, jossa oli vain muutamia kasveja muistuttamasta häntä ulkomaailman kauneudesta.

Elwyn takertui kohtaus-sanaan. Poika punastui hieman, hieraisten niskaansa nolostuneena.
"Ei se ole mitään tärkeää... ainoastaan sivuoireita sairaudestani. Saatan alkaa köhimään verta, tai lakata hengittämästä yllättäen... Sen takia lähellä pitää olla joku, joka tarkkailee että selviän hengissä niitten ohi.", poika kertoi ihan hiukan tarkemmin, toivoen että selityksen jälkeen he voisivat puhua jostain mukavammasta. Warren nosti päätänsä haukahduksen kera, ja meni Akashin vierelle pötköttelemään kylmään hankeen, suu miltein naurussa.
"Eli jos saisin jonkun mukaani joka tietäisi mitä tehdä, karkaisin silmänräpäyksessä katsomaan ulkomaailmaa tarkemmin. En tietenkään kovin pitkäksi aikaa, ihan vain saadakseni maistiaisen siitä mitä veljeni ja vanhempani ovat kokeneet."

[[Eipä tuo mittään :) ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Seuraava

Paluu Omenatarha

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron