Paha päivä, hyvä seura.

Haltioilla on erikseen omenatarha, tosin ei täällä pelkkiä omenoita kasvateta, myös sitruunoita, päärynöitä, appelsiineja ja muita puussa kasvavia hedelmiä. suuri alue on aidattu kolme metriä korkealla puska-aidalla joka on siistitty. Ruoho on pitkää ja vihreää, puiden lomitse kulkee pieniä hiekka polkuja ja polun varsilla on penkkejä, joille voit jäädä ihailemaan tarhan kauniita maisemia.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Kitty » 18 Kesä 2011, 14:16

Sensei

Nuorukaiselta ei kuulunut sanaakaan, katse oli pahempi kuin aikaisemmin. Senseille tulisi piukat paikat ellei saisi toista väsytettyä.
Nopeasti nuorukainen tokeni sensein iskuista ja vielä nopeammin tämä lähti vasta iskuun. Harjaantunut taistelija väisti iskun kuitenkin suht helpolla. Clarencen iskun mennessä ohitse otti sensei tätä ranteesta kiinni, siitä kaksin käsin hän heilautti nuorukaisen kohti puuta. Nyt sattuu, mutta sehän on senseille sivuseikka, ei hän varonut liikkeitään Clarencen kanssa. Puoliverinen iskeytyi puunrunkoa vasten ja silloin väänsi sensei toisen käden lukko otteeseen selän taakse.
"Clarence hillitse itsesi, ei haukku haavaa tee." Sensei sanoi hyvin matalalla ja melkein pelottavalla äänellä toisen korvanjuureen. "Ei kannata rimpuilla, jos nostan kättä enemmän se lisää kipua." Haltia sanoi vielä varoituksena toiselle jottei tämä tekisi mitään typerää.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Kesä 2011, 14:47

Clarence

Huti jälleen ja kaiken kukkuraksi ei Clarence kokemattomana osannut arvioida suojautumista, miehellä oli oiva tilaisuus napata häntä ranteesta ja paiskata nyt puunrunkoa vasten. Tämä kävi aivan liian nopeasti, nuorukainen ei ehtinyt ottaa vapaalla kädellään kovaa runkoa vastaan, hän otti sen naamallaan. Clarence parahti, nenänvarsi oli todella arka paikka ja se sattui olemaan helposti heti ensimmäisenä joka ottaisi iskun. Sieraimista purkautui verta, ei hän ollut varma murtuiko nenä vaikka se sillä hetkellä siltä tuntui.
Kivultaan ei Clarence huomannut heti selän taakse taitettua käsivartta, vasta sitten kun miehen matala ääni kuului pelottavan läheltä hänen korvan juurestaan. Nuorukainen ei vieläkään ymmärtänyt että sensein sanat olivat olleet vain osa opetusta, hän oli vain sekaisin vihasta eikä järjen juoksi silloin ollut parhaimmillaan. Hillitse?! Kuinka voi hillitä itseni jos kerrot millainen niljake olet ollut Mikille?! Clarence huusi, rimpuillen samalla sensein sanoista huolimatta.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 18 Kesä 2011, 14:59

Sensei

Nuorukainen alkoi rimpuilla johon mies vastasi nostamalla tämän kättä ylemmäs, nyt pitäisi jo sattua.
"Hillitset itsesi, sillä jos et tee sitä nyt, et tee niin myöskään Mikin kanssa." Sensei sanoi nyt rauhallisemmalla, mutta silti jämerällä äänensävyllä. "Et voi menettää itsehillintääsi tyhjien sanojen takia." Hän jatkoi toivoen toisen rauhoittuvan, sillä jos toinen ei rauhoittuisi iskeytyisi hän seuraavaksi maahan. Ei kannata pelleillä sensein kanssa, sen on jo Miki oppinut, mutta entä Clarence ?
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Kesä 2011, 15:11

Clarence

Kipu levisi nopeasti käsivarteen, selkään, kaikkialle. Nuorukaisen silmätkin laajenivat sitä mukaan, hän vaikersi parkui kivusta, tuntui kuin koko käsi vääntyisi kohta sijoiltaan tai vääntyisi lopullisesti irti. Se kyllä sai hänet pysymään aloillaan, vaikka keho alkoikin värisemään kivun takia.
Clarence kyllä kuunteli senseitä, muttei yksinkertaisesti saanut sanoja suustaan, vain epämääräistä vaikerointia. Näinkö hänen pitäisi oppia hillitsemään itsensä, nuorukaisesta tuntui että kipu rauhoitti häntä enemmän kuin miehen neuvot. Ty Tyhjien sanojen..? Nuorukainen sai kysytyksi yhteen puristettujen hampaiden välistä.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 18 Kesä 2011, 15:21

Sensei

Poikaparka tärisi jo kivusta, vaikeroi ja parkui. Mies hellitti otettaan, muttei päästänyt kuitenkaan irti. Toinen sanoi jotain hampaiden raosta, kyseli luultavasti tyhjien sanojen tarkoitusta.
"Taistelussa vastustajasi pyrkii provosoimaan sinua kaikin mahdollisin keinoin, menetät itsehillintäsi ja liikkeistäsi tulee harkitsemattomat ja ennalta arvattavat. Sinun on vain opeteltava hillitsemään itsesi ja kaikki on hyvin."
Sensei tiesi kyllä mistä puhui, nuoruudessa oli ollut liian monta läheltäpiti tilannetta itsehillinnän menettämisen takia.
Näyttää pahasti siltä että vasta kipu saa hänet rauhoittumaan. Sensei mietti kun ilmapiiri tuntui rauhoittuvan.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Kesä 2011, 15:34

Clarence

Clarence nojasi puunrunoa vasten huohottaen, nenästä valuva veri oli kirinyt huulille ja maistui nyt selvästi suussa. Seinsein sanat viittasivat selvästi enemmän hänen raivonsa hillitsemiseen, kenties nälän hillintä olisi oppitunti erikseen, jos sitä edes pystyisi hillitsemään. TiTiedän kyllä, mutta en voi sietää jos joku puhuu pahaa Mikistä. Nuorukainen selitty nyt aiempaa selkeämmällä äänellä, mies oli höllentänyt otettaan ja kipu oli lieventynyt, mutta sattui se edelleen.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 18 Kesä 2011, 15:49

Sensei

Haltia vain hymähti toisen sanoille, ei voi sietää ei tarkoita ettei voi kestää. "Parempi opetella sietämään tai tuo päätön juoksentelu koituu vielä kohtaloksesi." Sensei sanoi vakavissaa päästäen otteensa irti.
Ilta alkoi jo saapua hiljalleen, tämä saisi riittää nyt tälle päivälle, sensein pitäisi päästä pohtimaan millä muulla saisi nuorukaisen rauhoittumaan kuin kivulla. "Hm, taisit kopauttaa nokkasi aika pahasti, annas kun katson." Sensei huomautti, pojan kasvoilla oli jo runsaanlaisesti verta. Yksi rutistus nenänvarresta ja sensei tietäisi oliko se murtunut.
"Pystyn opettamaan sinua hillitsemään vihaasi ainakin luulisin näin, mutta sen toisen asian kanssa sanoisin että Miki osaa auttaa paremmin." Sensei sanoi kurkottaen kättään kohti toisen nenänvartta, jämäkkä puristus ja tieto siitä että nenä on ehjä.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Kesä 2011, 16:17

Clarence

Clarence valahti puuta vasten ja siitä alas nurmelle sensein päästäessä hänestä irti. Pienesti nuorukainen huohotti ja vei kätensä tukemaan äsken hyvin kovan kohtelun saanutta käsivartta. Ei se ollut sijoiltaan, ainakin sormien liikkumisesta päätellen, arka se oli kuitenkin.
Nuorukainen kääntyi katsomaan miestä pehmeäksi palautuneella katseella, tuo lupautui katsomaan hänen nenäänsä. Clarence kampesi itsensä ylös edelleen pienesti huohottaen ja kuunnellen samalla mitä muuta senseillä oli sanottavaa. Miki? Kuinka hän voi siinä auttaa? Nuorukainen kummasteli, muttei kauaa kun mies päätti tarkistaa nyt hänen nenänsä. Ikävä parahdus kajahti koko omenatarhan halki ja terveempi käsi nostettiin aran nenän varren suojaksi, kyyneleetkin olivat kivun takia kirvonneet silmiin.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 18 Kesä 2011, 16:28

Sensei

Sensei naureskeli mielessään sitä että Clarence valitti kivusta enemmän kuin Miki, toisalta Miki olikin ollut hänen koulutuksessaan ja kovassa käsittelyssä monta vuotta. "Nenäsi ei ole murtunut ole tyytyväinen siihen äläkä märise." Sensei totesi hieman huvittuneesti jatkaen sitten. "Näetkö miten paljon malttisi menettäminen on nyt jo aiheuttanut sinulle tuskaa, en ollut vielä edes tosissani joten opettele oikeasti hillitsemään itsesi."
Nuorukainen oli kuitenkin udellut miten Miki voisi muka auttaa häntä siinä toisessa hommassa ? No vastaushan oli simppeli. "Herätänkö sinussa muka niitä tunteita jotka saavat sinut imemään energiaa Mikistä ? Tuskinpa vain, miten voin estää jotain mitä en saa edes esille ?"
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Kesä 2011, 16:42

Clarence

Clarence kurtisti pienesti kulmiaan pidellen edelleen nenäänsä miehen käskiessä häntä olemaan märisemättä. En minä märise. Nuorukainen mutisi laskien kätensä alas vuorostaan pitelemään arkaa käsivarttaan.
Sensei vastasi nyt Clarencen kysymykseen ja oli tuossa vastauksessa perääkin, mutta nuorukainen ei kuitenkaan pitänyt ajatuksesta. Mutta jos se tarkoittaa sitä että joudun herättämään ne tunteet Mikin avulla uudestaan, en suostu siihen. Pelkään etten pysty hillitsemään itseäni."

//Viiden jälkeen menoa :'C //
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 18 Kesä 2011, 17:23

Sensei

Clarencen sanoessa ettei hän märise naurahti sensei ilkikurisesti, toinen siirsi kätensä nenältä toiselle kädelle. Näky huvitti osittain senseitä, mutta koitti kyllä kovasti peitellä sitä.
Haltian ilme meni kuitenkin vakavammaksi kun toinen sanoi pelkäävänsä ettei sisäinen peto pysy Mikin kanssa ollessa kurissa.
"Pelkosi ei ole aiheetonta, mutta äskeisen perusteella sanoisin että niin kauan kun Miki on jaloillaan hän kyllä pistää pelin poikki jos menee liiallisuuksiin." Mies kertoi Clarencelle nämä asiat varmuudella, hän tiesi kyllä mihin Miki kykenee ja mihin ei. "Sinun täytyy vain luottaa enemmän itseesi poika, kyllä se siitä sitten" Tämän vielä sanottuaan lähti mies pois, pitäisi antaa toiselle tilaa miettiä asioita ihan itsekseen.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Kesä 2011, 18:18

Clarence

Clarence huokaisi pienesti sensein sanoessa samaa mitä Miki itsekin, oliko asia todella siis niin? Pienesti nuorukainen tyytyi nyökkäämään viisaan miehen sanoihin, kunnes tuo käänsi selkänsä. H..Hei odot- Myöhäistä toinen ehti jo lähteä, mutta kenties hän kysymättäkin osaisi etsiä miehen ja jatkaa harjoittelua, ei hän todellakaan vielä osannut hillitä itseään.

//Sä voit jatkaa mitä kirjakaupassa tapahtuu :3 //
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 18 Kesä 2011, 18:42

Jos kässäsin oikein niin Clarence tuli siis kotiin
Kitty
 

Edellinen

Paluu Omenatarha

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron