Nam, omppuja!

Haltioilla on erikseen omenatarha, tosin ei täällä pelkkiä omenoita kasvateta, myös sitruunoita, päärynöitä, appelsiineja ja muita puussa kasvavia hedelmiä. suuri alue on aidattu kolme metriä korkealla puska-aidalla joka on siistitty. Ruoho on pitkää ja vihreää, puiden lomitse kulkee pieniä hiekka polkuja ja polun varsilla on penkkejä, joille voit jäädä ihailemaan tarhan kauniita maisemia.

Valvoja: Crimson

Nam, omppuja!

ViestiKirjoittaja Agna » 03 Syys 2008, 19:39

Aberec

Päivä oli ihastuttavan lämmin, ja Aber oli päättänyt poiketa omenaarhaan. Hän poimi vaivihkaa lähimmästä puusta pari, mutta varmisti ensin ettei kukaan nähnyt.
"Tästä vaikka tämä, ja miksei vaikka tuokin", hän totesi hiljaa itsekseen ja poimi omenoita satunnaisesti täysistä puista. Kuka muka huomaa? Ja ketä muka haittaa? Vastatkoon itse omista puistaan - hänellä oli nälkä!

Aurinko helotti taivaalta isona, kirkkaana kehänä, eikä omenatarhassa näkynyt yhtään juttuseuraa. Miten tylsistyttävää. Ei haltiaa, ei edes lintuja joiden kanssa olisi voinut jutella vakavasti säästä... Aber tosin äkkäsi puun latvasta kirkkaan, ison ja varsin herkullisen näköisen omenan, johon ei käsin yltänyt (mikä hieman hävetti häntä, olihan hän aika pitkä). Hän kohotti jousensa, tähtäsi helakanpunaiseen omenaan ja ampui sen alas latvasta. Omena tömpsähti maahan vaimean kumahduksen kera, josta haltia päätti sen heti syödä suihinsa. Ei turhia säästelyitä, se ei kuulunut hänen tapoihinsa.
Sitten tulikin ihan hiljaista.
"Olen tylsistynyt", hän tuhahti hetken mietittyään, istahti omenapuun varjoon, ja asetti jousen viereensä. Olikohan ihmisten kylässä omenatarhoja? Noh, ei ainakaan yhtä hyvää kuin tämä haltioiden! Sieltä sai parhaat omenat koko maailmassa... Tai no... Sikäli mitä maita Aber oli kiertänyt, ja Cryptiin ne maat jäivät.
Haltia kaipasi hieman menoa päiväänsä, loi vielä silmäyksen omenapuuhun (joka oli tähän mennessä lähes tyhjä alimmista oksistaan) ja alkoi sitten hyräillä tahdikasta laulua.

//mmupu Pullineen tänne :D//
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja mmupu » 03 Syys 2008, 20:19

Pulla

Pullalla oli nälkä, joten hän suuntasi kohti omenatarhaa. Maahan oli pudonnut juuri sopivasti omenoita, joten hän nappasi yhden suuhunsa ja keräsi muita viittansa sisään. Joskin joistain hän sattui haukkaamaan palan, ihan vain varmistukseksi, että ne olivat keräämisen arvoisia. Pian Pullalla olikin jo syli täynnä omenoita. Pullan kumartuessa hänen näkökenttäänsä osui suuri hahmo puun vierellä.
Mikäs tuo on? Taidanpa mennä katsomaan. Pulla astui pari askelta eteen päin, kunnes huomasi hahmon vierellä lepäävän jousen.
Ahaa tuo on tuollainen öykkäri, mistä äiti kertoi, kun olin vielä pienen pieni hobitti. Taidanpa tehdä hänelle yllätyksen. Pulla hyppäsi hahmon eteen ja alkoi heitellä tätä omenoilla "Tästä saat! Ja tästä, ja tästä!" Pulla huusi ja heitteli omenoita. Omenat lentelivät halki-ilman, mutta varmuutta ei ollut osuivatko omenat kohteeseensa.

Pian Pulla huomasi, että omenat olivat loppuneet. "Nyt saat kohdata salaisen aseeni Fri-Foon." Pulla sanoi ja alkoi hypellä ympäriinä, potkia ja kiljahdella. Hetken pompittuaan tuo mahtava taisteluliike kuitenkin katkesi siihen, kun Pulla kompastui omiin jalkoihinsa ja kellahti kumoon.
mmupu
 

ViestiKirjoittaja Agna » 03 Syys 2008, 20:41

Aberec

Aberin hyräily katkesi siinä seisauksessa, ja yltyi säikähtäneeseen huutoon, kun jostain hyppäsi hänen eteensä pieni mies joka alkoi viskoa omenoita hullun lailla.
"Aargh! Mitä sinä--" hän yritti kysyä huutonsa seasta, kunnes yksi omenista kopsahti hänen päähänsä, ja hänen ajatuksensa sekosivat hetkellisesti sen tapahtuessa. Tosin senkin jälkeen niitä vielä sinkosi hänen edestään, mutta ne osuivat vain olkapäähän ja kylkiin. "Mitä ihmettä te oikein meinaatte?" hän sai vihdoin kysytyksi, kunnes tuo alkoi selostaa jotain Fri-Foosta ja kiljahdella, pomppia ja potkia ympäriinsä.
"Älähän nyt, pienokainen, saatat satuttaa jotakuta", hän sanoi naurua pidätellen noustessaan seisomaan. Tuo ilmestyshän oli häntä paljonkin lyhyempi, niin että hänen niskaansa sattui kun hän yritti katsoa tuota silmiin. "Luulen että nämä ovat sinun", hän huomautti ja ojensi maahan kaatuneelle pikkumiehelle pari hieman lommoutunutta omenaa joilla tuo oli häntä heittänyt. Päähän heitetty omena oli haljennut, ja lojui nyt puun vieressä.

Mies oli ihan hupaisa näky kiharine hiuksineen, ja pyöreine poskineen, melkein Aberin täydellinen vastakohta! Hän ei ollut ennen törmännyt samankaltaisiin otuksiin, olikohan tuo kääpiö? Ei, liian laiha. Sehän voisi olla hobitti! Hän kuuli niistä joskus... Kauan sitten, ei enää muistanut milloin, mutta kuitenkin. "Oletko hobitti, nuorukainen? Anteeksi äkkipikaisuuteni", hän mutisi ja raapi kädellään niskan takaa.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja mmupu » 03 Syys 2008, 20:53

Pulla

Pulla katseli suuri kokoista miestä, joka oli kumartunut hänen puoleensa. Tuon täytyy olla haltia Pulla ajatteli ja tuijotti haltiaa suu ammollaan, kunnes kuuli haltian kysymyksen. "Tottakai olen hobitti! Sokeakin sen näkee, vaikkei muuten paljon näekkään!" Pulla sanoi ja ponkaisi ylös. "Nimeni on Frippi Bunce. Äidin puolelta Norcross, mutta minua kutsutaan Pullaksi" Pulla sanoi vetämämättä henkeä välillä ja päästi syvän huokauksen. "Mutta oletko sinä sellainen haltia, joka laulaa kauniisti ja tanssii ja hyppelehtii ympäri kevyesti?" Pulla kysyi ja näytti mallia hyppelystä. "Minä osaan muuten puhua haltia kieltä" Pulla sanoi ja asettui laulu asentoon "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna" Pulla luetteli haltiakielellä, mikä kylläkin saattoi kuulostaa epämääräiseltä mongerukselta.

Nyt Pulla alkoi kierrellä haltiaa joka puolelta, nypisteli vaatteita ja kiskaisi hiuksista varmistaakseen niiden olevan aidot. "Kukas sinä sitten olet?" Pulla kysyi ja katsahti haltian kasvoihin, niin että hänen takaraivonsa melkein kosketti selkää.
mmupu
 

ViestiKirjoittaja Agna » 03 Syys 2008, 21:19

Aberec

Haltia hymyili huvittuneena hobitille, joka alkoi pyörähdellä "kepeästi" ympyrää. "No jaa, kai minut voi sellaiseksi laskea. Mutta en tanssi kovin usein", hän totesi seuratessaan katseellaan hobittia, joka vaahtosi osaavansa puhua haltiakieltä. Aber meinasi juuri kysyä, voisiko Pulla näyttää, kun tuo avasi jo suunsa ja lateli sanoja menemään. Viimeisen sanan kohdalla Aber purskahti suureen nauruun, ja joutui pitelemään vatsaansa, sillä siihen koski kun hän nauroi liian lujaa.
"Olette hupaisa hobitti, Pulla", hän sanoi pyyhkien naurunkyyneleitä silmistään.

Haltia loi kummaksuvan katseen hobittiin, kun tuo alkoi kierrellä ja tutkia häntä, kuin mitäkin tuhoisaa basillia josta etsittiin tappavaa ominaisuutta. Aber irvisti vähän, kun Pulla nyppäsi häntä hiuksista, muttei osoittanut sitä äänivisuaalisesti. "Kukako olen? Aberec Elanya, mutta voit sanoa minua Aberiksi", hän totesi hymyillen, ja joutui hieraisemaan niskaansa katsellessaan pientä hobittia (joka ilmeisesti kärsi myös katseluongelmista). Aber laskeutui alemmaksi yhden polven varaan, samaan asentoon kuin miehet kosiessaan, mutta oli paljon enemmän kumarassa.
"Mikä toi urhean hobitin haltioiden kylään?" hän kysyi ja ojensi yhä omenaa Pullalle käsi puuduksissa.

Aurinko meni suht nopeasti pilveen, ja ripautti pari sadepisaraa. Ei kuitenkaan kunnon sateeseen asti, joten Aber viis veisasi siitä. Ei se ainakaan omenoita haitannut! Ja sehän se tärkein seikka olikin - omenoiden piti olla kunnossa...
"Oletko haltioiden puolella, pik-- siis herra Bunce?" hän korjasi kysymystään ja loi tähän hymynsekaisen virneen. Aber oli tyytyväinen siitä että tuli omenatarhaan, vaikka saikin päähänsä kuhmun. Hobittihan oli sangen hupaisaa seuraa!
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja mmupu » 03 Syys 2008, 21:38

Pulla

Hobitti katseli haltiaa, joka oli juuri polvistunut kosinta asentoon. "Jaahas herra Aber, täällä tuo vieraiden kosinta voi olla joku kunjanosoitus, mutta me hobitit pidämme sitä hieman kummallisena." Pulla sanoi ja kohotti toista kulmakarvaansa "Niin ja mitä minä täällä teen, se on aivan yksin kertainen asia, mutta se on hyvin vaikea selittää. Olen matkannut tänne monen virtsan, siis anteeksi virstan päästä." Pulla höpötti ja piirsi kädellään puolikaareen ja nappasi samalla omenan. Pullan tarina jatkui omenaa mussutellen ja sylki lennellen.

Selitettyään Aberille koko matkansa Pulla tunsi nenällään sadepisaran. Ja pian alkoikin kuulua tasaista ropinaa. "Taidanpa olla, koska osoitit haltioiden hupaisankin puolen, vaikka en ymmärrä, mitä hupaisaa tässä koko tilanteessa on.Mikäs muuten siinä minun haltiakielessäni oli niin huvittavaa?" Pulla puheli ja vilkuili olkansa yli, kuin olisi odottanut jonkun hyökkäävän hänen kimppuunsa.

"Mitäs sinä täällä teet tuon hyvin vaarallisen puukepin kanssa, missä roikkuu tuollainen naru? Ainiin sehän oli jousi, mutta niin miksi hillut sen kanssa täällä omenatarhassa?" Pulla selitti kädet villisti sohien ympäri. "Oletkos sinä jonkunmoinen ilkeä haltia, joka on pettänyt jokikisen haltian tekemällä jonkunmoista pahaa taikuutta?" Pulla kysyi yrittäen luoda salamyhkäistä tunnelmaa madaltamallaan ääntään ja luomalla mahtavia äänitehosteita. "Minä kaipaisin muuten jotain suurensuurta matkakaveria tälle jännitystä täynnä olevalle matkalle, joten sattuisitkos tietämään ketään?" Pulla kysyi, katseli maahaan ja samalla piirteli karvaisella jalallaan maahan ympyrää.
mmupu
 

ViestiKirjoittaja Agna » 04 Syys 2008, 08:34

Aberec

Haltia päästi pienen tirskahduksen hobitin puhuessa virtsasta, mutta pidätteli nauruaan parhaansa mukaan. Aber katsoi hobitin käden tekemää puolikaarta, ja sitten kättään mistä omena oli kadonnut, ja poimi itselleen yhden.
"Noh, mitä haltiakieleesi tulee..." Aber aloitti ja naurahti sitten pienesti, "Osaat sitä oikein hyvin hobitiksi."

Vettä tosiaan putosi taivaalta, ja kohta siitä yltyi sade. Aber kohotti katsettaan siihen suuntaan minne hobittikin, sillä ei oikein tajunnut mitä tuo yritti nähdä.

"Ai jouseni? Kannan sitä aina mukanani kaiken varalta. Vaikka juuri tuollaisten nopeasti reagoivien hobittien", hän totesi ja hieraisi varovasti kuhmuaan. Hän oli varmaan saanut vasempaan olkapäähänsäkin mustelman, sillä sitä särki hieman kun siihen koski. Seuraavaksi hän katseli hobitin huitomista ja kuunteli äänitehosteita, ja nousi jälleen seisomaan.
"Paha haltia? Eeei, enpä usko. Haluaisin osata taikoa, mutta harjoittelu on vähän jäänyt", hän sanoi hämillään ja katsahti sateista taivasta. Seuraavana Pullan kysymys kuului, onko kylässä ketään seurakelpoista. Sen kysymyksen aikana Aber tuntui piristyvän totaalisesti. "Minä voin ainakin lähteä, jos haltiain seura kelpaa?" hän kysyi, ja taputti leikillään hobitin päätä. "Olisin ainakin suuri", hän totesi ja katsoi leuka rinnassa kiinni hobittia.
"Kuules Pulla, missä mahdoit oppia salaisen Fri-Foosi?" hän kysyi suu isossa hymyssä, nosti jousen olalleen ja otti pari askelta, kunnes pysähtyi odottelemaan vastausta.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja mmupu » 04 Syys 2008, 16:22

Pulla

"Aijaa, olen luullut, että kaikki haltiat osaavat taikoa." Pulla tokaisi kuultuaan, että Aber ei osannut taikoa. Pulla mumisi jotain itsekseen ja katsahti Aberia kasvoihin, ja seurasi tämän katsetta sateiseen taivaaseen. "En minä usko, vaikka sinä kuinka tuijottaisit taivasta, että oppisit taikomaan." Pulla sanoi ja katsahti taas taivaaseen. Kuultuaan Aberin tulevan mielellään hänen matkaseurakseen Pulla innosui "Jes! Jes! Saan matkaseurakseni ihkaoikean haltian!" Pulla huudahti, halasi Aberia ja alkoi hypellä ympäriinsä. Pulla pysähtyi ja käännähti kohti Aberia kuullessaan tämän kysymyksen. "Olen kehittänyt sen itse. Se on osoittautunut hyvin tarpeelliseksi." Pulla sanoi ylpeänä kohensi ryhtiään. En kehtaa kertoa, että aina se on päätynyt vihollisen nauruun Pulla ajatteli, mutta piti suunsa visustikiinni.

"Minnes me nyt menemme" Pulla kysyi ja katsahti korkeuksiin, missä Aberin kasvot sijaitsivat. "Etkö vaikka voisi tulla polvillasi, niin olisi mukavampi jutella?" Pulla kysyäisi ja odotti haltian laskeutuvan polvilleen. "Mutta niin minne me menemme? Olisiko metsä hyvä, tai kenties majatalo? Sen voin kyllä sanoa, että valitsit oivan matkakumppanin, sillä vaikka itse sanonkin olen oiva kokki." Pulla sanoi yskäisi "Osaan tehdä mahtavia aterioita vähistäkin aineksista." Pulla sanoi ja hymyili niin, että olisi voinut nuolla korvansa puhtaiksi. "Niin ja olen erinomainen laulaja. Haluatko kuulla?" Pulla kysyi, mutta aloitti hoilaamaan hobittien juomalaulua, ennenkuin edes kuuli vastauksen.

Hetken hoilauksen jälkeen joku lensi Pullan suuhun, sai tämän lopettamaan laulun, ja melkein tukehtumaan. Pulla yski, kunnes sai taas kunnolla henkeä olivat hänen silmänsä jo ehtineet muuttua punaisiksi. "Huh! nyt kyllä auttaisi kunnon olut, ei sinulla sattuisi olemaan?" Pulla kysyi toiveikkaan näköisenä. "Mitäköhän kello muuten on? Minullla alkaa olla jo nälkä. " Pulla sanoi ja kaivoi liivinsä taskusta kultaisen kellon ja katsoi sitä. "Ohhoh, on jo lounas aika! Täytyypi syödä jotain, onneksi minulla on vielä niitä eilisiä sieni, jotka paistoi, jotka ovat yhtä hyviä kylmänäkin." Pulla sanoi istahti lähimmälle penkille ja kaivoi pienen rasian, mikä oli pullollaan sieniä. Pulla tunki suunsa täyteen sieniä, kunnes huomasi Aberin "Saisikos sinulle olla" hän mumisi suutäynnä sieniä, ja ojensi rasiaa kohti Aberia.
mmupu
 

ViestiKirjoittaja Agna » 04 Syys 2008, 20:53

Aberec

Aber katsoi hämillään pientä hobittia, joka ensin halasi tätä ja hyppeli sitten ympäriinsä. "Olehan hyvä vain", hän lisäsi ja taputti taas Pullaa päälaelle. Haltia kuunteli hobitin tarinaa Fri-Foosta. "Saat joskus opettaa sitä minulle", hän sanoi naurahtaen ja polvistui sitten hobitin pyynnöstä ruohikolle. "Housuni kyllä kuluvat puhki tätä menoa", hän totesi ja tutkaili nurmea, joka jatkui aina silmänkantamattomiin (tai oikeastaan lähimmälle penkille, josta alkoi hiekka). Vai olisi pikkumies hyvä kokki? No hyvä niin, Aber ei ollut sen paremmin kokkailuun perehtynyt... Ja kuulemma hyvä laulamaan. Ja ennen kuin haltia oli ehtinyt edes vastata seuraavaan kysymykseen, Pulla alkoi hoilata hilpeää laulua.

Hetken hoilailun jälkeen Aber ei enää jaksanut kuunnella hobitin lurittelua, saamatta edes puheenvuoroa, vaan heitti nopeasti omenan tämän suuhun. Tähtäys ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, ja haltia säikähti hieman hobitin alkaessa yskiä. Hän kuitenkin puuskahti helpotuksesta Pullan lopettaessa yskimisen, ja kuunteli sitten seuraavaa kysymystä. "Olutta? Ei taida olla. Kylässä voisi ollakin", hän mietiskeli ja katsoi taas sitten hobittia suurinpiirtein silmiin. Pulla kysyi mitä kello oli... Eihän Aber sitä tiennyt, mutta aika varhainen nyt oli. Ehkä kaksi?
"En ole ihan varma, mutta täytyy myöntää että minul--" Aber jätti lauseen kesken Pullan kiiruhtaessa penkille sienirasian kanssa, ja Aber lähti puolijuoksua tämän perään. Pieneksi hobitiksi Pullassa riitti ainakin vauhtia! "Voin ottaa, kiitos", Aber hymähti ja kopsaisi käteensä muutaman sienen. Sienethän olivat hyviä, vaikkei Aber koskaan ollut semmoisia maistanut.
"Oletko koskaan joutunut kunnon sotaan?" hän kysyi ohimennen. Häntähän kiinnosti melkein kaikki sotaan liittyvä! "Mitä käytät aseenasi? Muuta kuin Fri-Foota", hän kysäisi sen lisäksi, ja etsi sitten laatikosta lisää sieniä.
"Haluaisitko muuten käväistä siellä kylässä?"

//Käytiin kattoos sitä lumileopardia ja niitä eläinlääkärin luppakorvanpoikasia <3 ihania. Ne myydään... Osta >8D Semmonen vaalea minkä nimesin Fripiksi. Lotta nimes yhden Vinsentiksi ja yks oli joku Unipupu alias Jalkalämmitin...//
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja mmupu » 05 Syys 2008, 08:10

Pulla

"No, ovatkos sieneni hyviä?" Pulla katsahti Aberia, joka näytti pitävän sienistä. "Ai, Olenko ollut taistelussa?No, jos sen voi laskea, että susi hyökkäsi kimppuuni..." Pulla sanoi ja katseli rasiaa, mikä oi hetkessä tyhjentynyt. "Ai aseenani? Tätä." Pulla kiskaisi vyöltään tikarin ja heitti sen ilmaan, mutta napassi sen heti kahvasta kiinni. "Tämä on osoittautunut tarpeelliseksi muissakin tilanteissa, kuin taisteluissa." Pulla sanoi ja laittoi tikarin takaisin vyölleen. "Käytätkö sinä vain tuota jousta?" Pulla kysäisi ja nyökkäsi jouseen päin, "Niin, ja minkälaiset nuolet sinulla on siihen?". Pulla nappasi rasian penkiltä ja laittoi sen laukkunsa uumeniin. "Ai, haluaisinko käydä kylässä? Mielelläni! On aina mukava katsella, miltä haltiakylä näyttää!" Pulla sanoi hilpeänä ja ponkaisi ylös penkiltä.

Pulla lähti kävelemään kohti kylää ripeästi, mutta pysähtyi omenapuun viereen ja katsahti sen latvaan. "Voisitkos antaa minulle tuolta latvasta omenan, katsos kun en ihan yllä itse." Pulla sanoi käänsi päänsä kohti Aberia ja sitten takaisin latvaa.


//Oli varmaa kivaa :) Luulekko, että äiti antaa? ;P Sori nyt oli inspis nolla.//
mmupu
 

ViestiKirjoittaja Agna » 05 Syys 2008, 15:29

Aberec

Aber kuunteli mielellään kun Pulla esitteli pienen tikarinsa. Eihän tuolla kai paljoa tuhoa saanut aikaan, mutta tappoi silti, mikäli niin hiljaa hyökkäisi kuin hetki sitten. "Kyllä, käytän pelkkää jousta", haltia totesi ja nosti jousensa. "Nuoleni ovat tällaisia", hän lisäsi vielä ja irrotti nuolikotelon selästään. Nuolilla oli valkoiset päät, ja terävät kärjet.

Seuraavana matkalla saattoi olla kylä, Aber mietiskeli ja lähti hobitin perään. "Tokihan minä voin", hän vastasi, hyppäsi hieman ja sai aika lyhyestä puusta omenan Pullalle. "Oles hyvä", hän sanoi ja heitti omenan tämän syliin. "Jos kylään haluat, voin mieluusti esitellä sinulle jotain, vaikken ole oikein useissa paikoissa käynyt", haltia myönsi ja kiinnitti nuolet takaisin selkäänsä. "Saanko kysyä ikääsi, Pulla?" hän kysyi vielä ja katsahti hobittia päästä varpaisiin. Ei tämä kokonsa puolesta vanhalta näyttänyt, vaan eipä Aber järin montaa hobittia elämänsä aikana ollut nähnytkään... Joka tapauksessa Aber jäi odottelemaan kiinnostuneena vastausta.

//Jos kylään haluut, tehään toinen topsu. Kumpi? Sä tällä kertaa?//
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja mmupu » 05 Syys 2008, 15:52

Pulla

"Hienot nuolet." Pulla sanoi ja katsahti kiiltäviä nuolia. Hän kokeili terää sormellaan. "Ja se on teräväkin!" Pulla vinkaisi ja kiskaisi sormensa pois. Sormeen oli tullut pieni haava. "Varo noiden kanssa! Tapat niillä vielä jonkun." Pulla sanoi ja tutkiskeli sormeaan.

Pulla nappasi Aberin heittämän omenan. Omena oli herkullisen näköinen, ja syvänpunainen. Pulla kiillotti sitä hihallaan ja kumarsi, "Kiitosta vaan." Pulla haukkasi suuren palan omenasta. "Ai kylään? Ai niin juuri! Mielelläni minä sinne menen. Näytä minulle joitain tärkeitä paikkoja." Pulla sanoi ja hymyili. Mukava haltia tuo Aber, toivottavasti tapaan kylässä muitakin yhtä mukavia haltioita ja kaiken maailman kääpiöitä. "Ai kuinka vanha olen? Täytin viimeviikolla kolmekymmentäneljävuotta." Pulla sanoi ja heitti omenanraadon jonnekkin pusikkoon. "Eli menemme nyt kylään?" Pulla kysäisi ja katsoi edessä pujottelevaan hiekkatietä.

//Mä voin alottaa tällä kertaa.//
mmupu
 


Paluu Omenatarha

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron