Black&Henry
Henry jäi hetkeksi miettimään tarkemmin Ophelian sanoja. Sitten hän otti erittäin nopeita askeleita kohti Blackiä, mutta Blackin ihmetykseksi hän käveli Blackin ohi Benin sellin kaltereita vasten ja alkoi huutamaan.
"SENKIN TOHELO!! Pistitkö myrkkyä väärään lasiin?!" Henry huusi, mutta sen verran hiljaa ettei vartijat kuulleet.
Ben vain änkytti tyrmän lattialla koittaen selittää asiaa Henrylle, mutta mitä selittämistä siinä oli? Hän oli tehnyt virheen, joka oli koitua Lilyn kohtaloksi.
Black oli hetkeksi tosiaan pelästynyt että Henry kävisi hänen kurkkuunsa kiinni.. ei siinä mielessä että Henry olisi voinut voittaa hänet, häntä ei vain huvittanut tapella vankilassa prinssin kanssa.
Hetken Benille raivottuaan Henry kääntyi takaisin kohti Blackiä ja Opheliaa. Hänen silmistään loisti viha ja sen huomasi jo kaukaa.
"Sinä koskit siskooni!" Henry sanoi vihaisesti.
"No minä en sentään melki tappanut häntä! Sitäpaitsi olemme jo naimisissa, tuskin tuolla nyt enää väliä on" Black puollusteli mutta Henry vain ravisti päätään.
"sillä on väliä! Usko pois, jos et olisi hänen puoliso, hirttäisin sinut henkilökohtaisesti nyt!" Henry sanoi ja otti askeleen lähemmäksi.
"Mitä sinä siitä enää! Minunhan tässä vihainen pitäisi olla, menetin Lilyn ja minun yhteisen lapsen tyhmän apurisi takia, joka ei tiedä kumpi on vasen ja kumpi on oikea!" Black sanoi korottaen ääntään.
Black pysähtyi, olisiko hänen pitänyt surra menetettyä lasta enemmän? Henry kiehui ja oli vain ajan kysymys kun hän hyppäisi Blackin kurkkuun.
"Odotas kun kuningas saa kuulla" Henry uhkaili.
"Ja kuka hänelle kertoo, sinä?" Black sanoi ivalliseen sävyyn.
Henry vilkaisi Opheliaan.
"Kai sinä aijot kertoa? Eihän kuninkaalta saa salata mitään" Henry sanoi viekkaalla äänellä.
// tuppi suu
//