Rauhaton yö


Tyrmät ovat paikka, jonne kukaan ei halua joutua. Aikojen saatossa tyrmää on laajennettu syvemmälle maan alle, mistä johtuen tyrmistä löytyy erilaisia sellejä. Maan tasalla sijaitsevat sellit ovat valoisampia, mitä maan alla sijaitsevat loogisesti. Maan pinnalla sijaitsevien sellien ovet ovat suurimmaksi osaksi puisia, joiden yläreunassa on pieni, kalteroitu ikkuna, josta vartijat voivat tarkistaa vankien tilan. Alemmissa kerroksissa sellien ovet ovat suurimmaksi osaksi suuria kalteriovia. Kalterit ovat vankkaa, kestävää terästä, eivätkä helpolla mene rikki. Sellien seinät ovat kiviset ja selleistä löytyy yleensä yksi penkki ja pahnoja.
Jotkut selleistä ovat varustettu niin, ettei magiaa osaavat vangit pääse karkaamaan niistä. Vaikka ihmisillä magian tuntemus on huonompi mitä haltioilla, on muutama maagi onnistunut langettamaan lumouksen tiettyjen sellien ylle, jolloin sellistä ei pääse kävelemään seinien läpi tai katoamaan taikojen avulla. Oli kyseessä sitten maaginen olento tai magiaa omaava henkilö.

Jokaisesta kerroksesta löytyy taukotilat vartijoille, jossa miehet voivat syödä, levätä, vaihtaa kuulumisia ja jopa nukkua. Jokaisesta taukotilasta löytyy aina vähintään kolme vartijaa, tiloja ei koskaan jätetä tyhjäksi, kuten ei myöskään yhtäkään tyrmän kerrosta. Vartiointi on tarkkaa, eikä vangeille anneta etuuksia.
Tyrmät sisältävät myös kidutushuoneita, joissa kuulustellaan enemmän tai vähemmän viattomia vankeja, mitä kyseenalaisimmin menetelmin. Kuulustelijat ovat varautuneet kera kaikenlaisten välineiden, jotta kuulusteltava saataisiin murtumaan ennemmin tai myöhemmin

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 13813

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Joulu 09, 2007 5:27

Rauhaton yö

Black

Blackilla oli mennä hermo kun Ophelia paukutti vartijan haarniskaa koko matkan tyrmiin.
Hovimestari käveli heidän edellään, sitten Black ja kaksi vartijaa ja viimeisenä vartija joka kantoi Opheliaa kainalossaan. He laskeutuivat alas kylmiä kivisiä rappusia, kohti sellejä.
" Pitäkää huoli että heillä ei ole mukavat oltavat" Hovimestari sanoi samalla kun yksi vartijoita avasi sellin ovea.
Ophelia ja Black tungettiin samaan selliin ja ovi lyötiin kiinni. Vartijat lähtivät kauemmas kun hovimestari jäi vielä oven toisellepuolelle kasvotusten Blackin kanssa.
"jos minä saisin päättää, hirtättäisin teidät molemmat samantien!" hovimestari sanoi katsoen halveksien Blackia ja lähti sitten pois.
"Kyllä kidutuksen ymmärtää, mutta antakaa nyt jumalauta omat sellit!!" Black huusi raivoissaan, mutta kukaan ei kuunnellut häntä.
Sitten hän kääntyi vihaisen näköisenä Opheliaa päin.
"entäs nyt? onko nyt hyvä olla? jos kuningas ei ole tarpeeksi ajoissa hereillä huomenna, meidät hirtetään aivan varmana! Edes Lily ei siinä tilanteessa voi auttaa, koska hän ei ole kuningatar, pelkkä prinsessa" Black puhui samalla kun kierteli ympäri selliä tunnustellen kivisiä seiniä.
"Ties mitä keksivät.. meinaan kidutukseksi. Nyt kiitän onneani etten ole nainen, arvaat varmaan mitä yksinäiset vartijat keksivät naisen nähdessään..." Black mutisi nyökäten ovellepäin.
Hän liu'utti sormiaan pitkin seiniä, kuin etsien jotain, kunnes lopulta lopetti, kävi istumaan penkille ja suuntasi katseensa takaisin Opheliaan odottaen tämän sanovan jotain.

//fiiiiuuuuuh, saimpas kirjotettua //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1864

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Joulu 09, 2007 5:51

Ophelia

Ophelian jalat ja kädet paukkuivat vasten vartijan haarniskaa luoden kamalan kuuloista rämettä ja pauketta.
Mitä enemmän he laskeutuivat alas kiviportaita sitä kylmemmäksi ilma muuttui.
Heidät tungettiin samaan selliin, sisälle mentyään Ophelia huomasi molemmissa päissä olevat laudat ketjujen ja seinän varassa. Ophelia istuutui toiselle puolelle ja katseli korvat peitettynä kun Black alkoi kiroamaan hovimestarille joka tosin oli jo ähtenyt pois.
Sitten Ophelia vastasi pelokkaasti Blackin vihaiseen katseeseen häntä kohtaan. Ophelia ei vastannut vielä mitään Blackin sanomisiin samalla kun tämä tunnusteli kiviseinää jostain tuntemattomasta syystä.
Lopetettuaan Black oli alkanut puhumaan kidutuksesta, Ophelia katsahti vartioihin kun Black oli kerran sinne päin nyökännyt.
Ophelia otti vain taas ristinsä nyrkkeihinsä kääntäen katseensa pois vartioista samalla puristaen ristiä.
Sitten hän huomasi Blackin katseen selvästi odottaen Ophelian avaavan suunsa.

"E-en usko että jumala antaisi meidän kuolla tällä tavoin..." Ohphelia sanoi melkein kuiskaten, sillä hän tiesi ettei Black uskonut jumalaan.
"Sitä paitsi suunnitelmani oli vain saada teidät tanssimaan, loppuun olen syytön!" Ophelia sanoi katsoen Blackia suoraan silmiin.

//Neenee! =D//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13813

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Joulu 09, 2007 6:01

Black

Black kuunteli hiljaa kun Ophelia avasi suunsa ja lopulta sulki sen.
Hän nousi raivoissaan ylös, liikkui kuin salama, iskien Ophelia seinää vasten, ei kovaa kumminkaan, eihän hän loppujen lopuksi halunnut murtaa tytön selkää.
"sinä... sinä.. Sinä ja sinun olematon jumalasi!" Black raivosi.
" jos jumalasi olisi olemassa, miksi hän laittoi tuollaisen, nuhteettoman, synnittömän tytön vankityrmään missä saattaa menettää neitsyytensä?! onko sinulla edes mitään todisteita jumalastasi? EI! vain pelkkä kirja... kirja.." Black sanoi raivoten mutta lopetti kesken, hiljentäen ääntään. Hän laski Opheliasta irti varovasti ja peruutti takaisin istumaan laskien päänsä käsiensä varaan.
"..Anteeksi..." Black sanoi hiljaa ja vaisusti.
Sitten hän alkoi koputtelemaan sauvallaan lattiaan, saaden aikaan pienen tuulenvireen.
Hän toivoi että olisi voinut jättää tuon äskeisen sanomatta, mutta tehty mikä tehty.
Vartijat hymähtelivät oven takana, osoitellen Opheliaa. Black mulkaisi heitä, mutta vartijat eivät tuntuneet pelkäävän häntä, ainakaan näin oven takana.

// GRUAAAAAAARRRRRR //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1864

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Joulu 09, 2007 6:28

Ophelia

Sekunnin murto osassa Ophelia katui että oli edes maininnut jumalan. Nyt hän oli siinä seinä selkää vasten ja kuunteli kauhuissaan Blackin raivoamista hänelle tuntien samalla suunnatonta kipua selässään ja käsissään. Yhtäkkiä Black lopetti raivoamisensa kesken ja irrotti hänestä otteen, silloin Ophelia uskalsi taas avata silmänsä.
Hän hieroi painautumia käsissään eikä oikein kuullut mitä Black sanoi tämän istuttua takaisin toiselle puolelle.

Ophelia nousi seisomaan penkiltään sen eteen kasvot suuntautuneena alas. Hänen kätensä halasiva häntä itseään ja hänen jalkansa vapisivat.
"Minä..." Ophelia aloitti ja puri hammasta.
"Vaikka minut heitettiinkin selliin ja vaikka minua kidutettaisiinkin niin silti..." Ophelia keskeytti ja lysähti istumaan, sillä hänen jalkansa eivät sittenkään kantaneet.
"Vaikka menettäisinkin neitsyyteni ja kuolisin huomenna hirressä niin en silti lakkaisi uskomasta jumalaan!! Siinä on tarpeeksi todistetta!" Ophelia kajautti samalla kun kyyneleet vierivät tämän poskia pitkin.

"Sain silti olla hengissä näin kauan ja tutustua ihmisiin, kuten prinsessa Lilyyn ja sinuun Black."
Ophelia lisäsi samalla kun nosti jalkansa penkille ja halasi polviaan.

//Umm...juu ^^'//
Avatar

Monarkki

Viestit: 13813

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Joulu 09, 2007 6:45

Black

Black kuunteli jälleen kun Ophelia puhui. Hän todella ihaili tytön sinnikkyyttä.
"en pyytänyt todisteita... ja sinullahan on vielä koko elämä edessäsi! Et kai aijo Luovuttaa noin helpolla?! Jos minä jotain vihaan niin se on sitten heikkoja ihmisiä" Black sanoi samalla kun ovi avautui.
Sisään astui pari erittäin humalaisen näköista vartijaa ja he katsoivat Opheliaa, ilkeä ilme kasvoillaan.
"me tultiin hakee tyttöö..." toinen sanoi virnistäen, mutta ilme muuttui vakavaksi kun Black astui vartijan ja Ophelian väliin, ottaen taas sen saman tutun asennon; Käsi seläntaakse ja toinen sauvassa kiinni.
"Velho on hyvä ja väistee, ettei tuu naarmuja" Toinen sanoi vetäessään miekan esiin.
Black vilakaisi aivan nopeasit kyynelehtivää Opheliaa ja käänsi sitten ilmeensä takaisin vartijoihin.
"Valitettavasti en voi sallia sitä. Mutta ennen kuin hakkaatte minut puolikuoliaaksi, kertokaapas, onko peräseinä ulkoseinä?" Black kysyi nyökäten sellin peräseinään.
Vartijat katsoivat hölmistyneenä Velhoa joka en näyttänyt vitsailevan.
"o... onhan se, mutta et sinä siitä läpi pää..." Vartijat aloittivat mutta Black keskeytti
"Kiitos tiedosta" Black sanoi ja kopautti sauvansa voimakkaasti lattiaan, niin että syntyi valtava paine aalto, minkä johdosta vartijat lensivät ulos sellistä ja ovi paukahti kiinni.
Black vilkaisi Opheliaa, kääntyessään peräseinää kohden.
"Ainoa mahdollisuutemme on pysyä kaukana hirsipuusta siihen asti kunnes kuningas herää... ja jos yhtään häntä tunnen, hän nukkuu pitkälle huomiseen iltapäivään" Black sanoi tuijottaen takaseinää, samalla koputellen sauvallaan lattiaa.
"Peitä pääsi" Black sanoi nopeasti ja paukautti sauvaansa taas lattiaan, tällä kertaa vieläkin kovempaa. Syntyi valtava paine aalto ja seinä lohkeili ja murtui, kiven palasia lensi joka suuntaan ja Black torjui suurimmat mitä tulivat häntä taikka Opheliaa kohti.
"Kaikki kunnossa?" Black kysyi katsoen Opheliaan kun kivet lakkasivat lentelemästä. Ulkoa tuli raikas, kylmä tuulen puuskahdus. Oli jo yö ja kuu paistoi taivaalta.
Sitten Black sulki silmänsä ja keskittyi. Hän päästi tuskaisen äännähdyksen kun hän alkoi muuttua jälleen sudeksi, ei mennyt edes puolta minuuttia kun Hän olikin jo susi. Nyt hän suuntasi punaiset silmänsä Opheliaan.
"Jos et osaa hypätä viittä metriä, taikka juosta lujaa, niin hyppää selkääni, minä en ainakaan jää tänne" Black sanoi ja väänsi suden naamansa lempeään hymyyn.

/THATAAA! metsään? ^^ //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1864

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Joulu 09, 2007 7:14

Ophelia

'Heikkoja ihmisiä!?' Ophelia mietti vihoissaan mielessään kunnes sellin ovet avautuivat.
Kaksi alkoholille haiskahtavaa vartijaa hoipertelivat sisälle selliin ja sanoivat tulleensa hakemaan 'tyttöö', tarkoittaen Opheliaa.
Ophelia puristi taas ristiä sydän tykyttäen kunnes Black asettui hänen ja vartijan väliin.
Vartijat vaikuttivat uhkaavilta sillä he jo olivat vetämässä miekkansa esiin.
Sitten Black alkoi kyselemään jotain aivan ihmeellisiä sellissä olevasta seinästä, juopuneet vartijatkin näyttivät myös yllättyneiltä kysymyksestä.
Seuraavaksi tuli kamala paine aalto joka oli peräisin Blackin sauvasta, heittäen vartijat ulos sellistä ja paukauttaen sellin oven visusti kiinni.
Ophelia suojasi päänsä laittamalla kädet päänsä päälle, niinkuin Black olikin käskenyt.
Samassa Blackin sauva oli kopahtanut taas lattiaan kuuluvasti.
Ophelia siristeli sivusilmällä kuinka seinä alkoi hajota, melkeinpä jopa räjäyttäen kivenlohkareita joka puolelle, jotka Black sitten suurimmaksi osaksi torjuikin.

Ophelia ei avannut hetkeen silmiään, sitten vasta kun tunsi raikkaan ulkoilman tuuleutuvan sisään.
"O-on." Ophelia vastasi, hänen käsissään oli vain pari mustelmaa osuneista kivistä.
Ophelia suoristi selkänsä ja katsoi yö taivaalle jossa loisti suuri kalpea kuu. Ophelia hengitti syvään pari kertaa ja käänsi sitten
katseensa Blackiin kuultuaan tuskahduksen äänen.
SUSI? TAASKO!?Opheliaa seurasi perässä Blackin muodonmuutosta velhosta sudeksi, viimeksi kun Black oli muuttunut Ophelia oli päästä hengestään.
Ophelia tunsi muuttuneensa kiveksi kun Black suuntasi punaista loistavat silmänsä tähän.

Ophelia kuunteli kun sudeksi muuttunut Black puhui hänelle.
"Ä-Älä jätä minua!" Ophelia sanoi ja kiipesi Blackin selkään samalla kun sirkat sirittivät kuun valossa.

//Näkyy siell!!//

Paluu Vankityrmä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia