Kirjoittaja Sands » 29 Syys 2014, 22:19
Roswell hymähti virneen kera velhon käydessä väittämään, ettei kärsivällisyys ollut yksi tuon vahvuuksista. Niinpä niin, kenties – kenties juuri siksi vanhus halusikin siitä muistuttaa ja pakottaa toisen tulemaan toimeen heikkouksiaan käyttäen. Sehän olisikin hauska haaste – no, ainakin hänelle katsoa vierestä, jos ei sitten velholle. Olihan demonilla paha tapa kaivaa verta nenästään tuon laiheliinin suhteen, eikä tämäkään kiusaaminen ollut lainkaan erilaista. Eipä se taitaisi koskaan loppuakaan, ellei velho onnistunut jotain ässää hihastaan vetäisemään – ja siinäkin tapauksessa Roswell taitaisi aivan piruuttaan yrittää löytää nyt edes jotain, jolla toista ärsyttää...
Silmät seurasivat toisen miehen kulkua huoneessa, eikä vanhempi kahdesta vaivautunut sen suurempia liikkumaan, vaikka velho lopulta suuntasi matkansa sarvipään eteen naureskellen. Siihenpä se velho pysähtyikin, saaden demonin vilkaisemaan ylemmäs, pitkän miehen tietenkin ollessa nyt paljon korkeammalla Roswellin istuskellessa nojatuolissa. Eikä kyllä tuollakaan hymy minnekään kadonnut, ryppyisten kasvojen virnistäessä huvittuneena toisen luisevien kasvojen laskeutuessa samalle tasolle.
"Kun katselen teitä, tunnutte harvoin sellaiselta henkilöltä, joka ajattelisi niin pitkälle velho hyvä," sarvipää hymähti toisen vihjaillessa, että ehkäpä tuo olikin jo kopioinut kirjan tiedot talteen omaa käyttöään varten, eikä kirja siten enää ollut tarvittu,
"Enkä siinä tapauksessa uskoisi, että olisitte hetki sitten kirjaa takaisin pyytänyt, jos ette sitä tarvitsisi..."
Neuvonantajalla oli tosiaankin syitä epäillä, mutta oikeastaan se ei ollut hänelle niin tärkeää. Ehkäpä tuo epäili, mutta mitä siitä, vaikka velho ei olisi tietoja kopioinutkaan? Tai vaikka olisi? Eihän se paljoa mihinkään vaikuttanut, mutta tahallaanhan vanhus nyt toista kiusasi.
"Mutta jos totta puhumme, velhoseni... Jos Hänen Majesteettinsa käskisi minun hankkiutumaan eroon kirjasta, voi olla, että olisin vahingossa kirjoittanut tarvitsemani tiedot jollekin toiselle paperilappuselle aivan varmuudenvaralta," Roswell hymähti, ilmoittaen että hänelläkin oli joitain suunnitelmia pienen pirulaisen suhteen, jos nuori kuningas mokoman oli päättänyt armahtaa. Kuten tuo oli jo sanonut, pitäähän hänen kunnolla ne nuoremmat opettaa tavoille, jos noin yrittivät nenille hyppiä...
"Jos haluat käyttää sitä otusta, en vastusta. Eihän se minulle kuulu. Mutta jos Hänen Majesteettinsa ei sitä demonia halua kutsuttavan lähelleen, pidän huolen siitä, velho hyvä. Estän teitäkin, jos minun täytyy," demoni kertoi omat mielipiteensä velhon suunnitelmista, kallistaen päätään toiselle puolelle,
"Mutta jos hyvin käy ja molemmat haluamme samaa, voi olla parempi jos teemme yhteistyötä. Toinen demoni rinnallanne voisi tulla hyödyksi."
((Ei minua kauheasti pelota tuollaiset pikkutuhnut. Joudunhan jo nukkumaan omassa kaasukammiossani, siinä kyllä tottuu pahempaan. Kyllä se Roswell haluaa nenunsa nyt pitää, piiloutuu peiton alle. Aran ja Black ovat nyt molemmat hiljaa ja tekevät työnsä. Blackin pitää ymmärtää, että vaimokkeet eivät saa prinsessoja. Roswell taas voisi essu päällään sitten tehdä vaikka munakkaan, miten olisi?))