Kirjoittaja Noitarinki » 26 Kesä 2013, 01:07
Azure
Se oli sitä aikaa vuodesta, jolloin aurinko paistoi ja oli ehkä hieman turhankin lämmintä. Mutta kyllä lämpöisyys voitti talven hyytävän kylmän, ainakin jos eräältä sokealta vaaleaveriköltä kysyttiin. Ei siis sillä, että hänellä olisi ollut jotain talvea vastaan, mutta silloin oli kylmää ja märkää ja pimeää, vaikka viimeisin ei vaikuttanut häneen millään lailla. Hänelle oli aina pimeää, ja sen kanssa oli eläminen.
Azure ei ollut ollut täysin varma, mitä mieltä oli ollut tilaisuudesta lähteä juhlaan, jonka eräs perhe oli järjestänyt. Hän nautti ulkona olemisesta, niin yksin kuin seurankin kanssa, mutta sitten taas toisaalta - tapahtuma johon osallistui paljon väkeä, eikä hän Shilohin ja orpojen lisäksi tuntenut juuri ketään kaupunkilaisista. Paitsi ei kai sitä tutustumatta voinutkaan. Loppujen lopuksi tyttö oli kuitenkin päättänyt lähteä mukaan, lähinnä muiden mieliksi, mutta positiivisena täytyisi silti pysyä. Eihän sitä koskaan voinut tietää, miten mukavaa voisi olla!
Joten hän kiitti onneaan että oli Nahorista lähtiessään pakannut mukaansa juhlaleninkinsä - se ei ollut kovin kummoinen, mutta kuitenkin hieman hänen normaalia vaatetustaan hienompaa. Kohta sitä sitten oltiinkin jo menossa, ja tapahtumapaikalle olikin saavuttu jo hyvissä ajoin. Azure oli alusta asti pysytellyt enkelin seurassa, neitokainen ei uskaltanut lähteä väkijoukon keskelle harhailemaan, eikä loppujen lopuksi ollut kovinkaan juhlaihmisiä. Kyllähän sitä toki vaihtelu vuoksi aina välillä saattoi, mutta yleensä hän ei jaksanut vaivautua. Ja jos jaksoikin, ne olivat silloin pienempiä tapahtumia. Silti tänään näytti olevan sellainen päivä jolloin hän lähti ihmisten ilmoille mieluummin, kuin jäisi kyhjöttämään yksin sisälle.
Hän oli illan aikana käynyt muutamia lyhyehköjä keskusteluja (niiden kanssa joita ei tuntenut juurikaan, tutut olivat eri asia), joista yksikään ei ollut käsitellyt oikeastaan mitään, lähinnä vain tavanomaista puhetta säästä ja kaikesta muusta tyhjänpäiväisestä. Azurea se ei kuitenkaan juurikaan haitannut, hän kuunteli mieluummin kuin puhui, ainakin tässä tilanteessa. Yleensä hän puhui itse täyttääkseen hiljaisuuden, mutta nyt moisesta ei ollut vaaraa.
Kuuntelussakin oli tosin varjopuolensa, ja Azure oli huomannut sen jo aikaisemmin kyseisenä päivänä - pitkin juhlaa nuoret olivat ihastelleet nättejä tyttöjä juhlavissa vaatteissaan ja kauniissa kampauksissaan. Yksinään se ei onnistunut Nahorista muuttaneen blondin mieltä alentamaan, mutta kun siihen lisättiin ne pari muutakin seikaa, että hän ei nähnyt mitään, eikä hänellä siten ollut aavistustakaan siitä miltä nämä kyseiset ihastelun kohteet todellisuudessa näyttivätkään. Ei hän sen puoleen kyllä tiennyt edes minkä näköinen itse oli...
Noh, Azure oli ollut suurimman osan päivästä hieman allapäin, mutta yritti parhaansa mukaan olla näyttämättä sitä ulospäin - hän ei halunnut pilata muiden iloa omilla ongelmillaan, jos niitä nyt ongelmiksi voisi alkuunkaan kutsua. Tyttö seisoi tavalliseen tapaansa lähellä Shilohia, ja havahtui enemmän tai vähemmän syvällisistä mietteistään miehen puhuessa hänelle. Sokea neito kohotti hämmentyneet kasvonsa tätä kohti, sulatellen hetken yksinkertaista kysymystä, joka oli onnistunut melkein luisumaan ohi hänen korviensa. Lopulta hän ymmärsi, mitä enkeli oli tarkoittanut, ja onnistui hieman vaivalloisesti taikomaan pikkuisen hymyn kasvoilleen. "Miksikäs ei, kiitoksia."
//Ehehe, tässä me olen .'>//
... Kaikkia kinosti.Naava