Human eater and the angel child

Pellot sijaitsevat muurin ulkopuolella. Suuria ja pieniä, joilla viljellään milloin mitäkin. Myös peltojen omistajien asunnot, farmit, sijaitsevat muurin ulkopuolella. Peltoihin on helppo piiloutua, mutta kannattaa varoa, ettei joku muu siellä jo piilottele

Valvoja: Crimson

Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Mori » 20 Loka 2014, 13:43

Chloros

Aamuisen viileä ilma höyrysi, kun hengitti ulos. Tosin maskin sisältä höyry ei noussut. "Regan. Mihin päin olemme tänään menossa?" sinihiuksinen mies oli kääntänyt kasvonsa vihreä hiuksisen veljensä luo. Chloros hymähti. Hänen äänensä kumisi maskia vasten ja oli melko matala. "Lounaalle... Sinne minne menee ihmiset, menemme mekin." vastaus ei tyydyttänyt Liviusta yhtään. "Tarkoitin, onko sinulla suunnitelmia?" Chloroksen kasvot kääntyivät veljensä puoleen. "Ei. Ihan kuin viime kerralla." hän totesi ja nuuhki ilmaa. "Rami, haistatko saman kuin minä?"
Puun oksalla istuva punapää nyökkäsi. Livius huokaisi ja ravistli päätään tyytymättömänä. Chloros lähti liikeelle, veljet seurasivat perässä.

Ihmisten pellot olivat laajoja. Niillä ei juurikaan tehy muuta kuin kylvetty viljaa ja ruokaa, mutta jokin erikoinen asia oli vetänyt pelloille ihmisiä. Altan nosti päätään, koska hänellä oli joukon ainoat terävät silmät, hän raportoi mikä ihmisiä veti puoleensa. Sirkus. Chloros tuhahti yksinkertaisesti ja hidasti vauhtiaan hieman. Vai että sirkus?
Ihmisten äänet kantautuivat viherpään korviin. Hän nosti hieman kasvojaan ja vähät välitti, jos joku tuijotti heitä. Hänellä oli hirveä nälkä, eikä hän aikonut jäädä muiden töllisteltäväksi.

"Isi! Katso, tuossa on sirkus väkeä!" joku pieni tyttö osoitti kolmikkoa. Tytön tuoksu sai Chloroksen kaipaamaan tuota herkullista lihaa. Hän ajatteli miltä tytön pienet kiljumiset ja itku kuulostaisivat? Samaan aikaan tytön isä kiskasi tytärtään lähemmäs itseään. "Menemme sisään." viherpää totesi veljilleen tyynesti."Entä jos he epäilevät meitä tai...?"
"Eivät he epäile. He luulevat meitä sirkusväeksi." sen enempää ajattelematta Chloros lähti liikeelle ja heidän onnekseen, he pääsivät sisään ilman ongelmia. Sirkus teltta tuoksui ihmisille. Tuolle ihanaiselle lihalle. "Meillä on mukavasti valinnan varaa... Etsikää parasta mahdollista." käsky kävi ja kolmikko hajaantui.

Sirkuksen tirehtöörin ilmestyessä esiintymis lavalle ihmiset hurrasivat ja taputtivat. Jossain vaiheessa Chloros ja veljekset olivat taas yhdessä. He olivat löytäneet hyväkuntoisen miehen. Nyt tuo piti vain saada pois täältä. Houkuteltua ja tappaa nopeasti.
Heidät kuitenkin pysäytettiin yllättäen. Itse tirehtööri. "Herätätte liikaa huomiota, arvon herrat. Olkaa hyvä ja tulkaa tuonne." mies pyysi. Veljet katsoivat Chlorosta. Hän nakkasi niskaansa ja he lähtivät miehen perään. Esiintymislavan tuolla puolen tirehtööri aloitti rykäisemällä kurkkuaan. "Arvon herrat. En tiedä mitä haluatte täältä, mutta älkää varastako yleisömme huomiota." mies öyysi ihan ensimmäisenä.
Chloros ei näyttänyt edes katsovan tirehtööriä. Hän oli muutenkin sokea käytännössä. Tirehtööri jatkoi. "Mutta voisin tarjota teille pestiä. Näytätte juuri sellaisilta miehiltä, että voisitte vahtia erästä tyttöä. Hän kun tuppaa aina karkaamaan meiltä. Maksamme kyllä teille siitä ja..."
"Emme kaipaa rahaa." Chloros keskeytti ja suuntasi kasvonsa mieheen. Hän huokaisi äänekkäästi. "Mutta voisimme ehkä ottaakin tämän pestin." Livius huudahti perään, jolloin hän sai veljensä mulkaisun osakseen. "Miten hienoa! Mitä te sitten haluaisitte palkkioksi?"
"Ihmisiä." Chloros sanoi suoraan. Ensin tirehtööri nauroi heille, sitten hän vakavoitui, ku kukaan kolmikosta ei nauranut. Altan olisi nauranut, jos olis voinut. "Mitä te ihmisillä?" mies kysyi vähän hämmentyneenä. Chloros naurahti kuivasti. "He ovat meidän ruokaamme. Jos menet kakistamaan sn noille murkaan puolet luistasi ja syön kera veresi." vuherpää pääti todeta. Tirehtööri kavahti hieman nyökkäsi lopulta. "Selvä... Pesti on teidän." hän mutisi ja lähti sitten näyttämään, missä heidän vahdittava tyttö olisi.

//Tollanen siitä tuli. Venähti vähän ja varmaan täynnä kirjotus virheitä. Koska kännykkä. Mut joo. Kitty ja Senna kiitos.
Mori
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Kitty » 20 Loka 2014, 17:20

Senna


Aamu oli alkanut surkeasti, niinkuin jokainen muukin aamu. Vilttien alle hautautunut puoliverinen oli käärinyt viileän yön aikana siipensäkkin lämmikkeeksi. Kylmä aamu pääsi kuitenkin puistattamaan koko kehoa parrakkaan naisen riuhtaistessa nuorikolta peiton pois, kokonaan häkin ulkopuolelle.
"Se on aika nousta että jaksat esiintyä." Parran alta kuului, ja Senna pakotti itsensä istumaan. Jos tuo ei nousisi alkaisi joku kuitenkin repiä siivistä tai jotain yhtä ystävällistä.
Aamu kulki hiuksia harjatessa, puuroa syödessä ja sulkia sukiessa. Teltta oli jo pystytetty edellisen illan aikana, ja sinne oltiin kasattu ympyrän tekevät aidat näyttämöä varten.
Senna venytteli lihaksiaan ja alkoi hiljaksiin vaihtamaan vaatteitansa tulevaa esiintymistä varten. Päälleen tuo veti luonnonvalkean sinisellä kirjaillun mekon, jonka hihat olivat keveät ja löysät. Selässä oli pitkä halkio joka paljasti siipien olevan aidot, ja kiinnityvän todella aina luustoa myöten tytön selkään.

Yleisöä alkoi kertyä telttaan ja ensimmäinen esitys alkoi rullata. Akrobaatit tekivät mitä hurjimpia temppuja kehässä. Samaan aikaan neljäsarvinen demoni tuli aukaisemaan höyhensiiven häkin. Tummasiipi astui kiltisti ulos häkistään, ottaen sen viereltä valkoisen puisen miekan, sekä siihen kuuluvan hopealla kirjaillun vyön.
Senna katsoi pahankurisen virneen kera nahkasiipeä, ainakin hän saisi leikkiä tuhoavansa tuon. Akrobaatit luikkivat verhojen toiselle puolen, ja nyt olisi enkelinpuolikkaan ja demonin vuoro esiintyä.
Tirehtööri kuulutti yleisölle esityksen idean joka sai ihmiset villiintymään, mutta tavoistaan poiketen tuo silinteripäinen show mies katosikin yleisön joukkoon. Se ei kuitenkaan saanut jäädä häiritsemään esiintyjiä.

Senna asteli pehmeästi siipiään heilutellen kehään, kertoen tulleensa taivaista etsimään pahaa joka täytyisi päihittää. Tariinaansa kertoessaan tuo kyykistyi pienen pojan vierelle joka katsoi puoliveristä haltioissaan. "Oletko sinä nähnyt pahaa ?" Tyttö kysyi lempeästi, jolloin käsikirjoituksen mukaan demoni astui areenalle. Poika hätkähti ja osoitti nelisarvista joka piteli mustaa puista miekkaa kädessään. "Tuossa !" Lapsi huudahti oletetusti, jolloin Senna katsoi demoniin nousten seisomaan.
Esiripun takana tirehtööri osoitti kolmelle veljekselle tummasiipistä esiintyjää. "Pitäkää pieni enkelini tallessa." Tuo totesi vaativaan sävyyn, siirtyen sitten tarkastamaan muiden esitysten valmiutta.
Esityksen keskipisteenä oleva kaksikko keskusteli hetkenaikaa kuuluvaan ääneen taivaan ja helvetin taistoista, jonka jälkeen he pistivät miekkataistelun pystyyn. Harjoitellut liikkeet ja tarkat askeleet kuljettivat kaksikkoa pitkin ympyrää muutaman kierroksen jotta kaikki varmasti näkisivät, kunnes puoliverinen survaisi miekkansa niin että demoni sai sen kätensä alle, näyttäen siltä kuin olisi tullut lävistetyksi.
Suorilta jaloiltaan sarvipää kaatui selälleen maahan, saaden yleisön nauramaan. Silloin Senna kumarsi koreasti, poistuen sitten näyttämöltä. Samantien kun tuo astui verhon taakse ampaisi siivekäs juoksuun, luoden nopean vilkaisun kummalisen näköisiin vieraisiin ihmisiin. Ajattelematta noita kuitenkaan enempää vaaleatukka painoi siipensä kiinni selkäänsä lisäten juoksunsa vauhtia. Tuo hyppeli ketterästi muutaman vesitynnyrin yli, pinkoen pian jo kauempana sirkusteltasta. Pelto oli muhkuraista eikä kovin helppoa aluetta juoksemiseen, mutta välillä siivillään tasapainotellen tyttö pääsi kuitenkin etenemään nopeasti. Jokin kuitenkin jahtasi häntä...

//Täällä ollaan :)
Kitty
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Mori » 20 Loka 2014, 18:02

Tirehtööri osoitti juuri esintyvää tyttöä. Häntä kolmikon piti siis vahtia. Chloros ei juurikaa nähnyt tyttöä, hän vain kuuli tuon ääneen ja saisi kyllä tuon tuoksun muistiinsa, kun saisi vähän enemmän kosketuskontaktia. Esitys loppui ja tirehtööri antoi vielä painavat katseet, ennen kuin katosi paikalta.

Minä olisin lentänyt. Altan totesi, kun sinisiipi päätti juosta heidän ohitseen vikelillä koivillaan. Livius huokaisi äänekkäästi. No siis, kun kerrran omistaa siivet. Miksei siis käytä niitä? Tyttö pinkoi jo kaukana peloilla. Chloros ampaisi hetkessä juoksuun. Hänen veljensä seurasivat perässä.
"Turhaan pötkit pakoon." viherpää totesi itsekseen ja lähetti käskyt veljilleentelepaattisesti. Kolmikko hajosi pian ja lopulta Chloros oli ainoa tytön perässä. Oli tuo sitten puoliverinen tai ei, ihmissyöjä ei ollut demoni. Pyhät asiat eivät siis satuttaneet. Hän kiihdytti tahtiaan. Tyttöä vastaan tuli Livius ja Altan toiselta sivulta. "Ehei meidän vahti vuorollamme." Livius totesi, kun hän lähestyi tyttöä.

Siinä samassa Chloros sai otteen tytön ranteesta veti tytön sulavasti syliinsä. "Minne matka?" hän kysyi. Altan oli jo ilmestynyt viherpään viereen tuijottamaan tyttöä. Selkesti aina liimautunut uusiin tuttavuuksiin. Chloros nosti enkelin tai minkä lie syliinsä. "Jos yrität pyrkiä pakoon... En pelkää murskata luitasi." ihmissyöjä totesi. Hän ei välittäisi, jos saisi tirehtööriltä toruja. Hän hotkisi mielummin mokoman suuhunsa ja siinä se.
Kolmikko lähti palaamaan takaisin sirkukselle. Chloros ei edes ymmärtänyt miksi teki tätä. Hänet oli sotkettu johonkin, kiitos Luken. Viherpää saapui telttaan ja katseli ympärilleen tyttö sylissään. Muut veljistä olivat kadonneet hommaamaan ruokaa. Myös Chlorokselle.
Mori
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Kitty » 20 Loka 2014, 19:42

Sinisiipi pinkoi minkä jaloistaan pääsi, ja pikaisella vilkaisulla tuo näki vain viherpäisen naamioituneen miehen juoksevan perässään, jos hän vain kerkeäisi tuon voisi eksyttää ehkä kaupunkiin ? Kuitenkin tytön haaveilu maksoi kalliisti tuon huomatessa kaksi muuta jotka tuntuivat ilmestyneen kuin tyhjästä hänen vierelleen. "Mitä ?" Senna kerkesi henkäistä toisen vahtivuoron puheisiin ennenkuin joku tarttui häntä ranteesta.
Säikähtänyt ilme kohosi neidon kasvoille viherpiipertäjän vetäessä hänet syliinsä. Sydän kävi lyömässä muutaman kerran kurkkuun tuon nähdessä vihreähiuksisen tikatun silmän ja maskin, mutta tuo ei ollut mitään verrattuna iholle asti tunkeutuvaan punahiuksiseen jonka suupielistä jatkuivat pitkät karmaisevat arvet. Senna oli vähällä kiljaista ja sylissäpitäjä varmasti tunsi tuon säpsähdyksen.
Ennenkuin siivekäs kerkesi kartoittaa tilannetta, olivat tuon jalat jo irti maasta. Nostajan sanat saivat veret seisahtumaan, pakottaen kehon jähmettymään täysin. Tyttö oli ennenkin kuullut jos jonkinlaisia uhkailuja, mutta näissä sanoissa tuntui olevan jotain pelottavampaa, niistä tuntui puuttuvan epäröinti.
"Kuka oikein luulet olevasi ?" Senna uteli koittaen kuulostaa siltä että vaatisi vastausta, mutta pelko ja jännitys väreili kuitenkin tuon äänessä.
"Jos kuvittelet hyötyväsi tästä jotain, olet väärässä." Neito murahti vielä perään.

Viherpäisen miehen nähdessään siivekäs mukanaan, tunsi sirkuksen tirehtööri olonsa tyytyväiseksi. Käteviä poikia vaikka kaksi heistä puuttuukkin.
"Tuonne vain." Tirehtööri totesi tyytyväisenä osoittaen Sennan häkkiä. Hänen häkkilintunsa oli jälleen kerran tallessa.

Pieni pakoyritys otti kuitenkin refleksin omaisesti kipinää alleen puoliverisen tajutessa joutuvansa jälleen kaltereiden taakse, ja niin tuo koittikin riuhtaista itseään toisen otteesta jo unohtaen tuon uhkauksen. "EI Ei ei.." Tuo soipersi katsoen kauhulla omaa persoonallista helvettiään.

//Tulipas epämääräistä O.o älä sit oikeesti murra luita :P
Kitty
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Mori » 20 Loka 2014, 21:31

Tytön vastarinta oli heikkoa. Pelokkuus ja epäröinti paistoivat tuon äänestä. Lähes käsin kosketeltava pelko.
Näkökyky tai ei. Chloros ei tuntenut tytön riuhtaisevaa kättä, joka raapi hänen sokean silmänsä alle viillon. Punainen neste valui hitaasti maskin alle. Haava kuitenkin katosi ja jäljelle jäi vain punainen verivana. Selkeästikkään tyttö ei ollut halukas palaamaan sinne, mistä tullutkin. Häkissä sekä kaltereiden takana olemisesta miehellä oli pitkä historia. Aivan liian pitkä. Siksi se oli muokannut hänestä sen mitä nyt oli. Jos hän olisi säästynyt siltä kohtaloltolisiko hän erilainen?
Tytön riuhtoessa kuin päätön kana Chloros van tiukensi tyynesti otettaan. Luita hän ei murskannut. Tällä kertaa. "Pidä suusi, jos henkesi on sinulle kallis." hiljainen ja matala ääni tuntui huokuvan sadistisuuttaan.

Hän sysäsi potkivan ja nyrkkejä heiluttelevan siivekkään häkkiinsä ja sulki oven. Tirehtööri näytti tyytyväiseltä ja poistui paikalta tyynesti. Viherpää taas jäi istumaan vasten kaltereita. Hetkeen hän ei sannut mitään. Mitä olisi pitänyt sanoa? Hän ei koslaan ennen ollut edes keskustellut jonkin asteen normaalin henkilön kanssa.
Onneksi kaksi veljet ilmestyivät paikalle. Kantaen jotakin. Jos totta puhuttiin, ne olivat ihmisruumiin raajoja. Chloros istui tyynesti paikallaan. "Kaksi kättä ja yksi jalka. Riittääkö?" Livius heitti raajat veljensä luo ja Altan leilin, joka oli värjääntynyt punaiseksi. Viherpää nyökkäsi vain ja veljet katosivat paikalta. Koska Chloros ol siivekkään seurassa, hän ei voinut syödä. Tai olisi voinutkin, mutta kai häntä hävetti häyttää poskeaan. Vai hävettikö sittenkään?

Ihmissyöjä kuulosteli aluetta. Kukaan ei erityisemmin ollut tulossa tänne, joten mies kääntyi selin siivekkääseen ja irroitti maskinsa. Hän kohotti leilin suulleen ja joi punaista nestettä. Leilin juomisen jälkeen hän laittoi maskin takaisin päälleen. Oli mahdotonta sanoa näkikö siivekäs vilauksen, mutta se oli miehen mielestä mahdotonta.
Veren haju nousi hitaasti ilmoille. Ihmislihan hän säästi myöhemmälle. Chloros käänsi päänsä tyttöön. Hänelle oli sama ja se oliko hän selin vai kasvokkain. Hän kuitenkin haisteli tytön hajua, jotta saattaisi tunnistaa tämän. Jos siivekäs yrittäisi uutta pakoa.

//Ei tullut murtumia. Vähän verta vaan. Toivottavasti Senna ei ota nokkiinsa x3
Mori
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Kitty » 20 Loka 2014, 22:09

Puoliverinen ei huomannut riuhtoessaan osuvansa raapaisten toisen silmän alle pienen haavan. Kuitenkin kantaja tiukensi otettaan niin että se miltei sattui ja tytön oli pakko hillitä vastaanvääntämistä. Toisen uhkaavat sanat saivat siivekkään jälleen pelkäämään, ja nuorikon kolahtaessa häkkinsä lattialle perääntyikin tuo nopeasti häkkinsä toiseen päähän.
Sydäntä puristi, oliko tuo inhottavan näköinen maskipäinen taas uusi tapa kiusata neitoa ? Vihreähiuksisen nojautuessa kaltereihin, painui Senna kiinni toisessa päässä oleviin kaltereihin vain ollakseen mahdollisimman kaukana toisesta.

Pian kaksi muuta kävivät paikanpäällä ja vasta nyt siivekäs sai katsottua tarkemmin sinihiuksista veljestä. Mikä noiden miesten ongelma oli ? Miksi kaikilla oli kaulapannat ? Minkä tähden he olivat niin arpisia ? Kysymykset täyttivät uteliaan mielen, tulvivat kysymysten virtaukset kuitenkin katkesivat tytön kuullessa veljien sanat. 'Mitä helvettiä ? kaksi kättä ja jalka ?' Senna ihmetteli nähden vain sivusilmällä jotain heitettävän vihertävän veljen luo.
Siivekäs piilotteli sulkiensa takana uskaltamatta katsoa ainoaa kolmesta joka hänen luokseen jäi. Hetken aikaa tyttö luuli jopa haistavansa veren, jolloin uteliaisuus alkoi viedä voittoa pelosta. Hitaasti Senna irrottautui kaltereista, siirtyen hieman lähemmäksi toista istumaan, noin häkin keskikohtaan. Varovan nielaisun jälkeen puoliverinen uskalsi aukaista suunsa.
"Kuka sinä oikein olet ?" Tuo uteli vilpittömänä vetäen samalla tyynyn lattialta syliinsä. Senna ajatteli pienenhetken että kannattaisiko hänen sanoa suoraan toisen olevan pelottava, mutta päätti lopulta vaijeta siitä aiheesta.
"Ovatko ne muut jotain sukua sinulle ?" Tyttö jatkoi udellen, puristaen tyynyä hieman tiukemmin sylissään, toisen aijemmat puheet saivat tuon pelkäämään miehen suututtamista, muttei uteliaisuudelleen voinut mitään.
Kitty
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Mori » 20 Loka 2014, 22:43

Kuka hän oli? Chloros ei vastannut siihen kysymykseen hetkeen. Hän otti vain paremman asennon ja kallisti päätään. "Chloros." hän vastasi lopulta. Ei kovin innokkaana esittelemään itseään.
Olivatko hänen veljensä sukua hänelle. "Ovat, mitä se sinua liikuttaa?" mies letkautti ja hänen hengityksensä kuului vasten maskia. Hänellä ei ollut aikomusta kysyä sinisiiven nimeä, mutta eräs asia arvelutti hieman. "Mikä sinä olet? Mikset lentänyt?" hän kysyi ja kallisti päätään. Musta sokea silmä oli kohdistettu siihen suuntaan, jossa tyttö mahdollisesti olisi. Chloros kuuli puhetta, mutta se meni pian ohi. Viherpää ei kysellyt enempää. Häntä ei yksinkertaisesti haluttanut kysyä. Hän olisi mielummin nauttinut ruokansa rauhassa, ilmanhäiriötekijöitä.

Siivekäs oli kuitenkin oikein utelias. Uteliaisuus voitti siis näemmä pelon. Sinisiipi! Et näemmä pidä häkissä olemisesta, mutta ei se vapauskaan ole aina nautinnollista. Altan oli ilmestynyt häkin toiselle puolen ja puhui telepaattisesti tytölle. Hän ei hymyillyt, mutta näytti hymyilevän. Oikein leveää hymyä.
Kuule, sinun lastenlikaksi meidät laitettoin, joten ei se minua haittaisi, jos kirmaisit vähän tuolla. punapää leperteli asioita, joissa ei ollut päätä tai häntää.

Chloros työnsi veljensä pois häkin luolta käski lähtemään. Hoitasi ruokailunsa ensin ja tulisi sitten takisin. Viherpään musta, sokea silmä liikkui laajalti ja jämhti sitten suoraan eteen päin. Jäisi tytön omaksi mietittäväksi, mitä friikkejä tirehtööri oli palkannut. Olisi varmaan tirehtöörinkin kannattanut ajatella ensin, mitä tuli otettua palkkalistoille.
Chloros oli taas selin tyttöön. Hän oli ottanut toisen punertavan käden ja repinyt siitä palasen, mitä nyt pyöritteli käsissään. Mies sujautti sen nopesti maskin alle. Leikatun posken ansiosta lihan pala löysi tiensä suuhun. Näytti varmasti järkevältä toimitukselta.
Mori
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Kitty » 21 Loka 2014, 00:26

Hiljaisuus täytti olemattomalla olemuksellaan ilmaa kunnes toinen vihdoin ja viimein vastasi nimensä. Tytön mielestä toisen nimi jotenkin kuvasti tuota, Senna ei ymmärtänyt miksi mutta se vain oli juuri sopiva nimi tuolle maskikasvoiselle. Jälleen vastapuoli kuitenkin heittäytyi ilkeäksi, niin, eikait se häkkilinnun elämää hetkauta vahtiko häntä kokonainen perhe vai toisillensa vieraat henkilöt. Tyttö sai kuitenkin kysymyksen itseään koskien.
"Puoliverinen, enkeli kai, enkä koskaan oppinut lentämään. Kuvitteletko oikeasti että olisin täällä vielä jos osaisin lentää ?" Senna kuittasi aivan kuin se olisi jotenkin päivänselvää ettei hän koskaan oppinut lentämisen saloja.

Neito hätkähti todenteolla kuullessaan oudomman äänen päässään, tämä ääni ei kuulunut korviin, vaan kaikui niiden välissä. Katse kääntyi nopeasti punapäiseen joka oli hiippaillut häkin toiselle puolen, hyvin oudoksuva ilme osui tuohon, Sennalle yleensä keskusteltiin ääneen, hän oli kuullut telepatiasta mutta koki sen vasta ensimmäistä kertaa.
Toisen kasvot olivat yhtä karmaisevan näköiset kuin ennenkin, eikä siivekästä olisi kiinnostanut lainkaan lähteä toisen leikkiin mukaan, mutta tuon mainitessa häkin ulkona kirmailusta, näki siivekäs ohuen mahdollisuuden luikkia taas karkuun.
Vieno hymy käväisi naisen kasvoilla tuon nojautuessa hieman lähemmäs punapäätä, laskien tyynyn sylistään häkin lattialle. "Aukaise sitten häkin ovi." Senna totesi ehkä jopa hieman pehmeämmällä äänellä kuin millä oli aikaisemmin puhunut.

Chloros kuitenkin hätisti veljensä pois, mustan silmän sitten hapuillen hetken pitkin maisemia. viherpään kuitenkin kääntäessä selkänsä, pyörähti puoliverinen patjallensa kellahtaen selälleen tuijottamaan häkkinsä kattoa. Ehkä hän saisikin jonkun veljistä innostumaan hippasille lähtemisestä.
Senna tuhahti syvään ottaen pallon patjan lähettyviltä käsiinsä, heitellen sitä kohti kattoa, aivan kaltereiden vieressä. Vapauden kaipuu hiipi hitaasti mieleen. "Veljesi sanoi ettei vapaus ole aina niin nautinnollista, mitähän tuo mahtoi sillä tarkoittaa ?" Senna uteli jälleen tylsyyteensä. Kerrankin oli joku jonka kanssa edes yrittää kommunikoida.
"Ja vain harvat ihmiset osaavat telepatiaa, olisin yhä kiinnostunut siitä mikä sinä olet." Siivekäs virkkoi. Olisi epäkohteliasta udella näin paljon, mutta puoliverinen oli kertonut mikä hän oli, ja tahtoi vastineeksi tietää mikä mies oli.
Kitty
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Mori » 21 Loka 2014, 11:00

Vapaus ei ole aina nautinnoillista. Chloros tiesi varsin hyvin mitä Rami oli tarkoittanut sillä. Tyttö selkestä halusi tehdä jonkinmoista keskustelua hänen kanssaan. Mitä hän siis menettäisi, jos hän vastaisi siihen? "Joskus maailman julmuus yllätää vapauden kaipailijat. Pian kuitenkin kaipaisit turvalliseen häkkiisi, kun olisit kerran päässyt ulos." vihrepää vastasi ja laski katseen maahan. Hän nuuhkaisi pari kertaa ilmaa ja sai ihmisen raajoista tulevan tuoksun nenäänsä. Hänellä oli nälkä ja hänen piti vahtia tuota siivekästä.
Hän ei halunnut omaan häkkiinsä, jos totta puhuttiin. Vapaus hänen kohdallaan oli onni. Sillä piti vain olla yhtä julma kuin maailma. Sitähän myös Chloros oli. Siivekkään virkoessa, että harva ihminen pystyi telepatiaan ja hänen rotunsa utelemisesta Chloros naurahti kuivasti. "Emme me mitään ihmisiä ole." hän sanoi vähän töykesti. Halveksuminen hänen äänessään kuului hyvinkin selkeänä. "Näytänkö minä muka ihmiseltä?" viherpää oli vain kerran katsonut itseään peilistä, eikä muutenkaan pitänyt näkemästään. Hän hieraisi kaulaansa, jossa arpiset hampaan jäljet huhulivat häntä. Hän ei muistanut mistä oli saanut ne. Joko se oli ollut se ihmissyöjän raato tai jokin muu, joka oli yrittänyt tappaa hänet kaulan kautta.

Chloros tarttui ihmisen käteen ja kääntyi siivekkään puoleen. Hän heilautti irto kättä huolettomasti kaltereita pitkin. "Tämä on meidän ruokaamme... Ajatteletko yhä, että olemme ihmisiä?" viherpää huokaisi ja laski käden maahan. Hän käänteli päätään ja kuunteli ääniä. Sitten hänen sokea musta silmänsä siirsi katseensa tyttöön. "Minä voisin syödä sinutkin jos haluaisin." hän hymähti pienesti. Jos maskia ei olisi ollut olisi hän varmaan virnistänyt puoliksi. Miten nyt leikatun posken kanssa pystyi hymyilemään. Chloros painautui vasten kaltereita ja asetti päänsä kaltereiden väliin. "Meitä kutsutaan kannibaaleiksi, mutta siistimmällä kielellä voisi sanoa ihmissyöjiksi." hänen äänensä oli matala. Oli mahdotonta sanoa, mitä miehen päässä juuri sillä hetkellä liikkui.
"Hey, vahdin vaihto, ettet syö meidän 'pientä' enkeliämme. " kuului Liviuksen vähän kirkkaampi ääni, joka katsoi veljeään. Hän kyykistyi häkin tasolle ja katsoi sitten Chlorosta. "Menetkö?" viherpää nousi hitaasti keräsi raajansa ja katosi paikalta. Liviuksen pää kääntyi kohti tyttöä. "Mikä sinun nimesi on? Minä olen Livius" mies esittäytyi kera pienen hymyn. Hän oli kolmikosta ehkä se lempein, mutta silti samaan ryhmään hän kuului. Hän vain oli masokistisempi ja muuta. Sinihiuksi raotti hieman omaa silmiensä päällä sijaitsevaa maskia nähdäkseen pienen vilkaisun tytöstä, violeteilla silmillään. Sitten nhän vain laski peittävän silmämaskinsa ja hymyili vähän.

"Älä välitä Chloroksesta.... Hän ei ole kiinnostunut kommunikoinnista tai suhteiden tekemisesta. Hän esittää asiansa töykeästi, mutta kyllä se siitä. Lisäksi me taidamme jakaa vähän saman kaltaisen kohtalon. Paitsi, että sinä olet häkissä ja me täällä ulkopuolella." Livius aprikoi. Hän ei nähnyt mitenkään pahaksi vähän vuodattaa asioita tytölle. "Jos totta puhutaan, meidät luotiin ihmissyöjiksi... Meidät pidettii koko ikämme häkissä, kunnes otimme lopputilit." hänen äänensä oli vähän pelottavan kuuloinen, kun hän kuiski snaoja tytölle.
Chloros oli hoitanut nopeasti ruokailunsa ja haisi verelle. Hänellä oli mukanaan ämpärillinen vettä. Sen hän laski häkin viereen ja pesi kätensä. Livius kuulosti hihittävän, kunnes poistui paikalta. Chloros ei juurikaan sanonut mitään. Hän ei ollut kuullut tytön nimeä eikä välittänyt tietää. Hänelle tyttö oli vain jokin, jota piti vahtia.
Mori
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Kitty » 22 Loka 2014, 19:15

Vapaus ei ole aina nautinnoillista. Chloros tiesi varsin hyvin mitä Rami oli tarkoittanut sillä. Tyttö selkestä halusi tehdä jonkinmoista keskustelua hänen kanssaan. Mitä hän siis menettäisi, jos hän vastaisi siihen? "Joskus maailman julmuus yllätää vapauden kaipailijat. Pian kuitenkin kaipaisit turvalliseen häkkiisi, kun olisit kerran päässyt ulos." vihrepää vastasi ja laski katseen maahan. Hän nuuhkaisi pari kertaa ilmaa ja sai ihmisen raajoista tulevan tuoksun nenäänsä. Hänellä oli nälkä ja hänen piti vahtia tuota siivekästä.
"En usko." Senna tuhahti, hän olisi paljon kovempaa luuta, eikä varmasti haikailisi hetkeäkään takaisin häkkiin. Pää kallistui mielenkiinnosta toisen kertoessa halveksuen etteivät veljekset olleet ihmisiä, kompaten vielä kysymyksellä.
"Kyllä minun mielestä." Siivekäs vastasi, olihan mies kumman näköinen maski päässään outoine arpineen mutta puoliverisen silmissä tarpeeksi ihmismäisen näköinen. Senna nojautui jälleen varoen lähemmäksi katsoakseen toista tarkemmin. Pieni lähestyminen kuitenkin muuttui isoksi perääntymiseksi toisen heilauttaessa ihmiskädellä kaltereita pitkin, eikä tuo veltto käsi ollut miehen oma.

Nähdessään omistajastaan irroitetun käden kiljaisi tyttö säikähdyksestä, painautuen aivan kiinni häkin kauimmaiseen laitaan. Ei toinen oikeasti voinut olla kannibaali, eihän ? Nyt Senna todella pelkäsi viherpäistä. Tuo puisteli päätään vastaukseksi, ei tuosta olennosta oli nyt inhimmillisyys kaukana.
Toisen katseen osuessa Sennaan tuo räväytti siipiään näkösuojaksi, vaikkei toinen tainnut muutoinkaan kunnolla nähdä. Kylmät väreet halkaisivat selän jälleen puistatellen pelolla neidon kehoa, vai että voisi Chloros syödä hänetkin, pelkkä ajatuskin etoi. Toinen kuitenkaan ei lopettanut sinisiipisen kiusaamista.
"Lopeta !" Puoliverinen ärähti, hän ei tahtonut tietää enään yhtään toisesta, hän tahtoi vain piiloutua tuolta. Piilopaikkoja ei kuitenkaan ollut. Tilanne kuitenkin katkesi sinihiuksisen veljen puuttuessa peliin. Onneksi jonkun mielestä vaaleahiuksista ei saanut syödä.
Silmänsä peittänyt hääti veljensä, ja tuon poistuttua käänsi kasvonsa kohti häkissä olijaa. "Senna.." Tyttö vastasi hiljaa Liviukseksi esittäytyneelle. Oliko tuokin sitten, ihmissyöjä ? Sitä siivekäs olisi miettinyt ellei ajatus olisi etonut niin paljon.
"Niinkö ?" Puoliverinen ihmetteli pelon yhä puistatellessa toisen kerrottua heidän jakavan samankaltaista kohtalon kulkua.
"Ole kiltti ja älä puhu--" Siivekäs sanoi vetäen syvään henkeä, ei, hän ei voisi sanoa sitä sanaa. "--Syömisestä." Nuorikko tokaisi, muutoin häntä kiinnosti tietää mistä tuo puhui mutta ajatus elävien, tai kuolleiden ihmisten tai humanoidien syönnistä teki liian pahaa, ja siivekäs tunsikin jonkin töksähtävän kurkussaan Chlorosin palatessa takaisin. Tuosta levisi veren haju ilmaan. Siivekäs ei olisi tahtonut sinipäisen poistuvan, mutta kuitenkin nuo tuntuivat pitävän tarkasti vuorottelusta kiinni.

Neito katsoi inhoksuen vihreähiuksista, kääntäen sitten katseensa pois. "Olet inhottava." Tyttö tokaisi vetäen peittoaan ylleen.
Kitty
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Mori » 22 Loka 2014, 20:47

Siivekäs sanou häntä kuvottavaksi. Chloros painoi kätensä vasten kaltereita. "Kuvottava?" hän toisti hitaasti, kunnes alkoi nauramaan kumeaa nauruaan. Hänkö mukava kuvottava? Toki kannibalismi oli kuvottavaa, mutta niin se nyt vain on. "Minähän sanoin. Maailma on liian rankka paikka sinulle. Täällä ei ole mitään hyvää on vain kärsimystä, joka muuttaa sinut tomuksi. " viherpää sähisi. Sadistinen ääni nautti toisen pelosta, mtta jossain kaukana sisällä häntä sattui. Hän olisi raivonnut jos olisi jaksanut. Joten Chloros tyytyi tähän.
"Mitä sinä tiedät maailmasta?" oli ensimmäinen kysymys ja miehen pää oli vasten kaltereita. "Mitä sinä muka ymmärrät tapamme elää? Meidät luotiin tälläisiksi, meistä haluttiin voimakkaampia." hän sanoi. Viherpää vetäytyi hitaasti pois kaltereiden luolta. Hän käänsi päänsä pois ja kökötti taas slkä vasten kaltereita. "Sinä et ymmärrä kuka tässä on kuvottava. Kuinka likaisesksi ihmisen mieli voi saastua ja kuinka julmia tekoja hän voi tehdä." Chloriksen kasvot olivat taakse päin suunnatut, kohti puoliveristä. Hän nauroi taas itseironisesti. Nauru oli pelottavaa ja kuivaa. Se olisi kuulostanut karmivammalta pimeässä.

Viherpää nousi hitaasti ylös. Hän nuuhki taas ilmaa. Joku demonin hajuinen olento ilmestyi paikalle. Kavalan näköinen ilme kasfoillaan se hiippaili kohti siivekkään häkkiä, kunnes viherpää astui sen eteen. "Mitä haluat? Minä vahdin häntä, eikä sinua tarvita täällä." demonin yllättynyt ilme kertoi tarpeeksi. Tosin, ihmissyöjä ei valitettavasti nähnyt sitä. Demoni tarkkaili Chloroksen kasvoja ja yrittikin ihan kokeiluksi napauttaa miestä tuon tikatulta silmäpuolelta.
Chloros ei lähtenyt leikkiin, hän teki siit itseasiassa hyvin selväksi sen, ettei kannattanut leikkiä tulella. Demini lensi sekunneissa maahan selälleen yllättyneempänä ja närkästyneenä. Viherpää vei toisen kätensä tikatulle silmälle. "Hyökkäät sokeaa vastaan? Ovelaa, mutta typerää." ihmissyöjä sanoi ja oli juuri lähtemässä demonin kimppuun, kun Livius ja Altan ilmestyivät paikalle pitelemään veljeään. "Regan! Ei täällä. Älä haasta riitaa tuon kanssa, vaikka kuinka mukavaa se olisikin." Livius pyysi. Punatukka vain piteli veljeään tietäen minkälainen tämä oli, kun pääsisi lempipuuhiinsa. Chloros repi itsensä irti ja hymähti. Demini sähisi jotakin ja lähti matkoihinsa kiroten sanoillaan viherpäätä. Veljesten päät kääntyivät yhtä aikaa siivekkääseen. Chloros taisi olla eniten ärtyneimmän näköinen. Kuka se oli? Olisi voinut jäädä minun kanssani leikkimään Altain hikaisi ja hänen liilat silmänsä loistivat. Livius vain huokaisi raskaasti
Mori
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Kitty » 26 Loka 2014, 00:40

"Olet väärässä ! Mailmassa on paljon hyvää ja toivoa jäljellä, näkisit sen kun avaisit mielesi." Senna puolusti takaisin toisen kyyniseen mailman näkemykseen, mailma oli ehkä paha muttei täysin toivoton.
Siivekäs säpsähti hieman, niin mitä hän tiesi mailmasta kun kaikki mitä hän oli nähnyt oli entinen kotipiha ja häkin kylmät kalterit.
"Julmuus ei ole voimakkuutta, se on mielen heikkoutta jos ei ole rahkeita tehdä oikein." Puoliverinen piikitteli takaisin toisen kertoessa että heistä tehtiin vahvempia. Toisen sielua olisi voinut tuon puheiden ja olemuksen perusteella mustaksi ja mädäksi haukkua, mutta jotenkin tytöstä tuntui että tarpeeksi jos pääsisi kaivelemaan saattaisi tuosta jotain hyvääkin löytyä.

"Minä en ymmärrä ?" Tyttö sanoi loukkantuneena, kyllä hän oli nähnyt millaiseksi mieli voi kääntyä. Toisen nauru oli ahdistavaa, kuivaa ja jotenkin onttoa, se ei kuitenkaan estänyt puoliveristä jatkamasta puheitaan. "Kukaan ei pakota sinua enään tekemään hirveyksiä." Tuo tuhahti.
Senna säpsähti pienesti huomatessaan häntä niin usein piinaavan demonin lähestyvän häkkiä, tulisi piru taas naljailemaan. Chloros oli kuitenkin eri mieltä asiasta, tuo käski nelisarvista lähtemään. Sarvipää ei näyttänyt innostuvan ideasta, mutta päädyttyään selälleen maahan taisi tuon mieli muuttua, ei ilmeisesti ollut kiinnostunut samantasoisen vastuksen kanssa vääntämisestä.

Silmäpuoli tuntuikin hermostuvan ihan tosissaan, mutta tuon veljet kerkesivät väliin. Punapää olisi toivonut leikkiseuraa udellen kuka äskeinen nahkasiipi oli ollut.
"Helvetin porteista maanpäälle vedetty demoni." Puoliverinen vastasi ja hänen äänestään kuuli kuinka demonin seura inhotti häntä.
"Mutta hän ei ainakaan uhkaa syödä minua." Tyttö tiuskaisi kääntäen pistäväksi muuttuneen katseensa vihreäpäiseen joka oli aijemmin uhannut voivansa pistellä punertavahiuksisen poskeensa. Kuitenkin nyt kun aijemmin niin lipevän oloinen punapäinen veli oli paikanpäällä, kääntyivät viekkautta välkehtivät silmät katsomaan tuota.
"Sinähän tahdoit hippasille." Sinisiipi sanoi toivoen toisen sortuvan aukaisemaan häkin oven.
"Voisin lyödä vetoa olevani nopeampi." Nuorikko lisäsi nojautuen kohti toista, hän jos kuka oli tottunut ottamaan räjähtäviä lähtöjä häkistä kohti aina haaveisiin jäävää vapautta. Monesti tuo olikin käynyt lähellä jopa demonin kannoilta karistamista.

//Psst, josko vähän vähemmän tapahtumia per viesti niin kerkeää reagoida ennenku kaikki tilanteet on kokonaan ohi :D
Kitty
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Mori » 26 Loka 2014, 19:32

Chlorosta voisi kuvailla mulkoilevan siivekästä, jos tämä sokealla silmällään näkisi. Kyllähän hänellä oli silmä joka häki, muttahän ei sitä mielellään avannut. Viherpää hymähti hyvin tylsistyneenä, kun siivekäs yritti saada Altanin mukaan leikkiinsä. Turhaan häkissä viruileva linttu yritti. Altain ei ollut sellainen nenästä vedettävä, enemmänki sellainen, joka hallitsi tilannetta enemmän kuin luulikaan. Tosin, Chloros hallitsi veljeään enemmän kuin tuo luulikaan.
Mikä houkutus! Suorastaan käsin kosketeltavaa! Rami aloitti maureasti teleppaatisella kyvyllään. Hän käveli vuhkein askelin tytön häkin luo ja tuimotti liiloilla silmillään toista. Olisin toki voinut käädä leikkimään sen helvetin prteista vedetyn demonin kanssa, mutta miksei puoliverinenkin? Altanin käsi siveli hiljalleen kaltereita, kun tuo nojasi puoliverisen häkkiä vasten. Altanin ei erityisemmin tarvinnut hymyillä, mutta nyt hän hymyili tikattuine poskineen. Haluatko ulos? miehen käsi osui hitaasti häkin lukkoon. Chloros ja Livius katsoivat toimintaa noh hyvin tylsistyneenä. "Lopeta jo Rami. Kiusaat häntä vain liikaa." sinitukka aukaisi suunsa. Altain huokaisi syvän. Voi harmi. Sinulle. Minä tosin nautin sinu vapauden kaipuustasi. Telepaattinen nauru kuului kaikkien päihin.

Chloros kyykistyi uudestaan häkin puoleen. "Hän siis tarkoittaa, ettei hänellä ollut aikomustakaan päästää sinua. Voit toivoa mitä tahansa, mutta veljeni eivät ole pelastus hätääsi." viherpää sanoi hiljaa kuiskien. Hän istahti takaisin maahan. Veljet katosivat parin askeleen otettuaan. He olivat taas kahden.
"Sinä sanoit, että vaikka meille on tehty pahaa, ei meidän tarvitse tehdä pahaa." hiljaisuus. Chloros hieraisi maskiaan.
"Sanotaanko, etten omasta mielestäni tee pahaa, koska ihmiset ovat ravintomme. ONKO siis väärin, jos syön mitä minun tulee syödä? Sillä en pysty syömään ihmisten tai siis teidän ruokaanne. Se ei ravotse meitä ja heikentää. Onko väärin yrittää selviyty tässä sinun unelmien täytteisessä vapaudessa, jota me kutsumme maailmaksi?" Chloros sähähti. Hän kuitenkin vai huokaisi ja käänsi selkänsä.

//Ai sori. Oliks liian sekavaa xD
Mori
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Kitty » 29 Loka 2014, 13:47

Punapää hipsi lähemmäksi häkkiä tuijottamaan siivekästä, varautuneeksi ja hieman hermostuneeksi muuttuva katse tarrkaili toisen kaltereita sivelevää kättä. Myöntävä nyökkäys kävi heilauttamaan päätä miehen udellessa tahtoiko puoliverinen ulos, tottakai hän tahtoi, kuka ei tahtoisi häkistä pois ?
Veljet kuitenkin totesivat tuon vain kiusaavan. Senna katse muuttui todella vihaiseksi punapään naureskellen nauttien tosen surkeudesta. "Kiva olla surkean elämäsi kohokohta. !" Siivekäs murahti heittäen tyynyllä kaltereita joiden takana ihmissyöjä nojaili.

"No voi minä kun luulin." Puoliverinen tiuskaisi Chlorokselle sarkastisella äänensävyllä. Kyllä hän ymmärsi ettei tästä kolmikosta irtoaisi hänelle iloa, mutta aina saisi parhaansa mukaan yrittää, eikö ? Vankina eläminen herätti usein niin paljon sekalaisia tunteita ja piiloon tungettua agressiota että se alkoi pomppia hitaasti esille.
Pian viherpää jäi taas yksin pitämään seuraa siivekkäälle. Senna ei juurikaan riemastunut.
Yllätyksekseen nuorikko kuitenkin kuuli toisen kertovan kuunnelleensa tuon puheita. Jatkaen sitten jälleen ihmissyönnin inhottavasta aiheesta. Vaikka toisen sanat herättivät pohdintaa, ei tyttö siltikään suostunut sulattamaan ajatusta siitä että ihmisten syöminen olisi ihan ok asia. Ei vaikka miten elämä siitä riippuisi.
"Ehkä se on vain merkki siitä ettei kaltaisesi kuuluisi selvitä." Puoliverinen vastasi, säikähtäen hieman itsekkin sitä kuinka ilkeältä kuulosti. Viherpäätä ei ehkä kannattaisi ärsyttää, vaikkei mies selviäisikään ilman seurauksia jos jotain tytölle tekisi, ei sen varaan uskaltanut laskeutua että ehjin nahoin pääsisi pälkähästä jos toisen maltti pettäisi.

Hätkäyttävän tilanteen kuitenkin keskeytti tiukalla katseellaan kaksikkoa seurannut tirehtööri joka astui nyt varjoista esille. "Toivon mukaan herran ateria oli maittava." Viiksekäs aloitti puheensa astellen häkin luo. Senna jähmettyi paikoilleen silinteripäisen kurkottaessa kädellään häkin sisään silittämään tuon tummia siipiä.
"Nyt kuitenkin tarvitsen oman osani, ja toivottavasti olet kalunnut luut puhtaiksi." Gunvald sanoi arvoaan kaikuvalla äänensävyllään.

Senna värähti inhotuksesta, vaikka tiesikin hyvin tirehtöörin sielun mätänevän mustaksi.

//Fffft, sori vähän kesti O.o
Kitty
 

Re: Human eater and the angel child

ViestiKirjoittaja Mori » 29 Loka 2014, 21:47

Puoliverinen päästi suustaan jotakin, mikä sai Chloroksen kohottamaan katseensa. Ehkei heidän olisikaan pitänyt selvitä. Lause oli tyly, mutta se käsitteli tosi asiaa siitä, kuinka monesti kolmosista oli ollut lähellä kuolemaa. Viherpää ei ehtinyt kommentoida tähän, kun tirehtööri ilmestyi paikalle. Tyttö hänen takanaan taas yritti mennä niin kauas miehestä kuin pystyi. Tirehtöörin silitellessä toisen siipiä kysyi tämä oliko ruoka maittanut. Siihen Chloros vain naurahti ivalliseen sävyyn. Täyytyi tirehtöörinkin vähän miettiä miten puhui, jos i aikomusta jatkaa elämistä. Kuitenkin Chloros kaiveli respaantuneen kaapunsa alta keskikokoisen näköistä pussia. "Ota niin paljoin kuin haluat." ihmissyöjä murahti. Hän olisi heittänyt luut jonnekin muualle, mutta tirehtööri oli ennen aikojaan heittänyt ilmoille tarvitsevansa ihmisen luita. Joihinkin omiin puuhiinsa.
Chloros ei vaihtanut sen enempää sanoja tirehtöörin kanssa, joka ihasteli valkoisiksi kaluttuja luita, kunnes lähti paikalta vielä lääppien pari kertaa siivekkään siipiä.

"Tarkoittaako kannibalismi sitä, ettei meidän olisi tullut selviytyä?" Chloros rykäisi ja kääntyi hitaasti siivekkään puoleen. "Se vain on yksi tapa selviytyä. Sinäkin tekisit niin, jos elämän halusi olisi tarpeeksi vahva ja haluaisit selviytyä hinnalla millä hyvänsä." hän huokaisi, ikään kuin halveksuen, mutta miehen ääni muuttui hieman. "Mutta lä koskaan sano minulle, ettei minun olisi tullut elää. Sinä et tiedäkkään mitä minulle on tehty vasten tahtoani." Chloros nousi hitaasti ylös ja naksautteli niskaansa. Hän katseli ympärilleen ja tarttui johonkin köyden tapaiseen. Hän veti sitä muutaman kerran ja näytti tyytyväiseltå sen kestävyyteen. "Jos kerran tahdot vapautta, minä annan sitä sinulle." olivat nuo houkutuksen kuuloiset sanat, kun mies työnsi kätensä kaltereiden väleistä köysi käsissään. Tarkoitus oli sitoa tytön vyötäröön muutama kierros köyttä. Kyllä hän pystyisi pitämään rimpuilevan tytön hallinnassa. Hän näyttäisi siivekkäälle maailmaa, johon tuo niin tahtoi. Ihmissyöjällä ei ollut aikomustakaan päästää tätä irti, eikä häntä haittaisi, jos tirehtööri saisi sätkyt.

Chloros nautti toisten vihasta. Hän ei tuntenut kipua, ei sisäistä eikä ulkoista, joten mitä se haittaisi, jos hänet hakattaisiin?

"Mutta jos yrität pakoon... Saat katua sitä lopun ikääsi."

Häkin ovi aukeni nopeilla tiirikoinni liikkeillä.

//EI haittaa ja mitä tekee Senna? Lisäksi ajattelin, et heittäis tähän vähän jännitystä ja sitä, että Sennan oletukset Chloroksen hyvyydestä osuis jonkin verran oikeaan xD
Mori
 

Seuraava

Paluu Pellot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron